HELSINGIN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMISSELVITYS Tarinatyöpajan (nro 4) johdantopuheenvuoro: kansallisen kaupunkipuiston lainsäädännöstä, kriteereistä ja Helsingin roolista/lisäarvosta verkostossa sekä Itämeren rantakaupunkien piirissä. 11.1.2018 klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Kuva J-P. Flander
I MIKSI KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN? UNESCO on todennut, urbaanin paineen (Urban Pressure) olevan globaalisti suurin uhka kaupunkien kulttuuri- ja luonnonperinnölle näin myös Helsingissä! Kuva Helsingin kaupunki
I MIKSI KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN? Helsingissä ei voi elää pelkillä viivoilla: vyöhykkeet ja väljyys ovat Helsingin rikkaus sekä hyvää, terveellistä ekologista ja elämyksellistä kaupunkiympäristöä. Miksi emme turvaisi sen säilymistä? Rantaviivat ovat yksitoikkoista muotia. Rantavyöhykkeet ovat monilajista kaupunkiluontoa ja halpoja puskureita vedenpinnan muutoksille. Sini-vihreä urbaani kaupunkitila on kysytty ja käytetty resurssi rakentamattomanakin. Muotia tämäkin: Vetten päälle rakentaminen tuhoaa rantavyöhykkeen ekologian ja estää sen julkisen käytön. Kuvat J-P. Flander
II KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ (MRL 132/1999 68-71 ) JA ARVIOINTIKRITEERIT - Mikä kansallinen kaupunkipuisto on? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden (lisätty 2009), historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten ja virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kuvat J-P. Flander
KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ARVIOINTIKRITEERIT (I-IV) I SISÄLTÖ Alueen tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. Kuvat J-P. Flander
KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ARVIOINTIKRITEERIT (I-IV) II KAUPUNKIKESKEISYYS Puisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kuva J-P. Flander
KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ARVIOINTIKRITEERIT (I-IV) III LAAJUUS JA EHEYS: Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viheralueena riittävän laaja- ja häiriötön sekä viher- ja sinirakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen. Kuva J-P. Flander
II KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ARVIOINTIKRITEERIT (I-IV) IV EKOLOGISUUS JA JATKUVUUS: Alueella on oltava lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja sen on jatkuttava ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai maaseutuun. Kuva J-P. Flander
III KANSALLISTEN KAUPUNKIPUISTOJEN VERKOSTO KANSALLISTEN KAUPUNKIPUISTOJEN VALMISTELUVAIHE 2017 Perustettu 11.12. 2017 Lähde kansallisten kaupunkipuistojen verkostoesite 2017
Kuva Hämeenlinnan kaupunki ESIMERKKI KANSALLISEN KAUPUNKI- PUISTON ROOLIMÄÄRITELMÄSTÄ Hämeenlinna kansallinen kaupunkipuisto 2001: Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on Suomen historian ja suomalaisen luonnon näyteikkuna. Se kertoo havainnollisesti maamme sivistyksellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä sekä kulttuurisista virtauksista. Luonnon ympäristössä on sekä Erämaa-Suomen, vauraan Kulttuuri-Suomen että runebergiläistopeliaanisen maisemaihanteen elementtejä. Kuva J-P. Flander Viistoilmakuva Hämeenlinnan kaupunki
HELSINGIN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ROOLI/LUONNEHDINTA: Helsingin kansallinen kaupunkipuisto kertoo jokivesistöjen ja Itämeren luonnonantimien ja kulkumahdollisuuksien varaan syntyneen asujaimiston kehitystarinan maaseutupitäjästä sotilaskaupungin kautta Suomen hallinnolliseksi ja henkiseksi pääkaupungiksi. Kansallinen kaupunkipuisto säilyttää yhä tehokkaammin rakentuvien kaupunginosien lomassa sini- ja viherrakenteeltaan eheän kaupunkitilan, jossa Helsingille leimalliset luonnonpiirteet - meri saaristoineen, rantoineen ja lahtineen, vuosimiljardien ikäiset avokalliot, metsät ja viljelymaisema - muodostavat yhdessä puisto- ja kaavahistoriallisten sekä arkkitehtonisten kerrostumien kanssa luonnon- ja kulttuuriperinnöltään omaleimaisen kaupunkimaiseman, joka erottaa Helsingin muista Itämeren rantakaupungeista. Kuvat J-P. Flander
Kuvat J-P. Flander
KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ON URBAN DESIGNEÄ! Kansallisen kaupunkipuistolla määritellään ja luodaan eheää kaupunkitilaa tehostuvan kaupunkirakenteen lomaan se on siten tilan kaupunkitilan muotoilua: urban designeä! Kuva J-P. Flander
IV LOPETUS Tämän päivän päättäjät päättävät, minkälaisessa kaupunkiympäristössä huomisen helsinkiläiset elävät! Kiitos KIITOS! Kuva J-P. Flander