KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristönsuojelujaosto PÄÄTÖS Multiantie 1 Annettu 30.4.2014 42700 KEURUU Dnro /11.01.00/2014 ASIA Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mänttä-Vilppula HAKIJA Petri Nisula Salojärventie 293 35700 Vilppula TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuoja 80 emolehmälle ja 60 alle 6 kk ikäiselle vasikalle sekä kahdelle siitossonnille. Eläinsuojat sijaitsevat Mänttä-Vilppulan kaupungin Suluslahden kylässä tilalla Riihimäki, kiinteistötunnus 508-412-1-194. Keurusselän ympäristöjaosto on 18.12.2013 kehottanut Petri Nisulaa hakemaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista 28.2.2014 mennessä, koska voimassa olevassa luvassa ei ole määrätty lupamääräysten tarkistamisajankohtaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella alle 200 lihanaudalle (emolehmälle) tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on Keurusselän ympäristönsuojelujaosto. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille 28.2.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vilppulan ympäristölautakunta on antanut 4.6.2002 ympäristöluvan uudelle pihattorakennukselle, johon on voinut sijoittaa 44 lihanautaa ja 26 kpl nuorkarjaa, ja vanhaan navettaan
2 40 kpl nuorkarjaa. Lupa on myönnetty yhteensä 44 lihanaudalle ja 66 kappaleelle nuorkarjaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2016. Eläinsuoja sijaitsee 6.6.2000 hyväksytyn (22.10.2001 ja 12.2.2002 tarkistetun) Vilppulan oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan alueella, maatilojen talouskeskusten alueella, jossa on merkintä AM. Muu ympäröivä alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi M. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Vilppulan taajamasta etelään. Lähiympäristössä, 260 metrin etäisyydellä eläinsuojista kaakkoon sijaitsee maatilan talouskeskuksen alue, joka on vakituisesti asuttu sekä yksi loma-asunto eläinsuojasta etelään Salojärven rannassa. Hiukan etäämpänä on kaksi loma-asuntoa. Alueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähin vesistö, Salojärvi sijaitsee tilan eteläpuolella noin 280 metrin etäisyydellä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA TOIMINNASSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET Tilan tuotantosuunnassa on tapahtunut muutos vuonna 2008. Voimassa oleva lupa on myönnetty 44 lihanaudalle ja 66 nuorkarjalle (yhteensä 110 nautaa). Vuonna 2008 tilalla on siirrytty sonnikasvatuksesta emolehmiin ja niiden tuottamiin vasikoihin. Tällä hetkellä tilan pihatossa ja vanhassa navetassa on yhteensä 80 emolehmää ja 60 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Emolehmät tuottavat vuosittain noin 60 vasikkaa, jotka myydään välitykseen noin 6 kuukauden ikäisinä. Eläimet pidetään pääasiassa pihatossa, jossa on 12 suurkarsinaa (5 m x 10 m). Karsinoiden väliset aidat ovat muunneltavissa. Pihaton vinokuivikepohjaa on 300 m2, ja lantakäytävää/ruokintapöytää samoin 300 m 2. Kuivikkeen paksuus vinokuivikepohjan yläosassa voi olla 1 m. Tavallisesti karsinassa on 5 6 emolehmää vasikoineen. Vanhassa navetassa on kaksi karsinaa, joiden koko on 3,7 m x 8 m eli 29,6 m2 ja yksi karsina, joka on kooltaan 3,7 m x 5,5 metriä eli 20,35 m 2. Tilaa isoissa karsinoissa on yhteensä 79,55 m 2. Lisäksi vanhassa navetassa on kolme - neljä pientä karsinaa. Ilmanvaihto vanhassa eläinsuojassa on painovoimainen. Vanhassa navetassa on myös rehuvarasto.
3 Lannantuotanto Lantala Tilan eläimet tuottavat kuivalantaa yhteensä 1500 m3 (emolehmät 1 230 m 3, vasikat 240 m 3 ja sonnit 30 m 3 ). Vanhan navetan yhteydessä on kuivalantala, joka on pinta-alaltaan 222 m 2. Takaseinä (pitkä sivu) on 5 metriä korkea ja etuseinät 2,5 metriä korkeita. Lantalan seinät ja pohja ovat betonia. Lantalan ajoluiska on 80 cm korkea. Lantalaan voidaan varastoida noin 777 m 3 kuivalantaa. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Esikuivattua säilörehua tehdään 180 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Hakijan mukaan puristenesteitä ei synny. Rikkakasvien torjuntaan käytetään urakoitsijaa, jolloin tilalla ei varastoida kemikaaleja. Torjunta-aineita hankitaan vain kesän tarvetta varten. Tilalla on 3000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolla. Polttoainesäiliöiden alla ei ole tiivistä alustaa. Säiliö on tarkastettu viimeksi vuonna 2012. Muita öljytuotteita varastoidaan enintään 200 litraa konehallissa. Laiduntaminen Kaikki eläimet laiduntavat 5 kuukautta vuodessa. Laitumilla (28 ha) on painevesikäyttöiset juoma-altaat. Pysyviä tai kiertäviä ruokintapaikkoja ei ole laitumilla. Ruokinta tapahtuu katetussa pihatossa, josta eläimet pääsevät ulos laitumelle. Sonneilla on mahdollisuus jaloitteluun yhden hehtaarin suuruisella laitumella pihaton läheisyydessä. Eläinsuojan päätyyn merkittyjä lastauslaattoja ei ole toteutettu. Tilalla on käytettävissä yhteensä 151 hehtaaria peltoa, josta omaa on 30 ja vuokrapeltoa 121 ha. Lannasta 60 % levitetään viikoilla 20 22 ja 40 % levitetään syksyllä viikoilla 36 40. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Jätteet ja jätevedet Jätteenä syntyy romumetallia noin 500 kiloa vuodessa. Vaarallisia jätteitä kuten akkuja syntyy noin 4 vuodessa, jäteöljyä noin 200 litraa ja loisteputkia noin 15 kpl. Pilaantunutta rehua syntyy noin 2 tonnia vuodessa ja se kompostoidaan lantalassa. Kuolleet
4 eläimet, noin 2 t vuodessa toimitetaan raatojen keräilyyn. Jätevesiä muodostuu vanhassa eläinsuojassa noin 5 10 m3 vuodessa. Jätevesi johdetaan kolmen saostuskaivon kautta maaperään. Tarkoitus on luopua jätevesien johtamisesta saoskaivoihin ja johtaa pesuvedet umpisäiliöön. Eläinsuojassa ei ole vesikäymälää. Vedenhankinta ja viemäröinti Oma ja eläinten juomavesi tulee omasta porakaivosta. Rengaskaivo on varalla. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Tilalla on saatavissa aggregaatti sähkökatkojen varalle. Liikenne Rehua haetaan traktorilla noin kaksi kertaa viikossa. Eläinten noutoja on 5 7 kertaa vuodessa. Lannan siirtoja on n. 3 4 päivänä vuodessa. Apulantaa ajetaan kerran vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Mänttä-Vilppulan kaupungin ilmoitustaululla 11.3 9.4.2014. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Mänttä-Vilppulan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Kohteeseen on tehty tarkastus 20.3.2014. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemuksen asiakirjoihin. Lausunnot Ympäristöluvan lupamääräysten tarkastushakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Muistutukset ja mielipiteet Tarkastushakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU Keurusselän ympäristönsuojelujaosto on tarkistanut Vilppulan ympäristölautakunnan 4.6.2002 Petri Nisulan eläinsuojalle antaman ympäristöluvan lupamääräykset. Eläinsuoja sijaitsee
5 Mänttä-Vilppulan Suluslahden kylässä tilalla Riihimäki, 508-412-1-194. Tarkistetut ja lisätyt lupamääräykset koskevat lannan levitykseen tarvittavaa peltoalaa, säilörehun varastointia ja käsittelyä, laiduntamista, jätehuoltoa, parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista, häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteissa toimimista, toiminnan tarkkailua ja raportointia sekä toiminnan muuttumista tai lopettamista. Toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Eläinsuojan ja lantalan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Lihanautojen tilalle otettuja emolehmiä voidaan sijoittaa pihattoon enintään 75 kappaletta vasikoineen. Näistä paikoista neljä on oltava sairaseläinpaikkoja. Vanhaan navettaan voidaan sijoittaa kahteen karsinaan yhteensä 8 emolehmää vasikoineen. Emolehmien yhteenlaskettu eläinmäärä voi olla enintään 80 emolehmää. Alle 6 kuukauden ikäisiä vasikoita voi olla yhteensä enintään 60 kappaletta ja siitossonneja 2 kappaletta. Pihaton juomakuppien tulee olla lämmitettäviä. Kaikkien eläinten laiduntaessa vähintään 4 kuukauden ajan, on lannan varastointiin oltava lantavarastoa vähintään 990 m3. Eläinsuojan ja olemassa olevan lantalan pohjarakenteiden tulee olla tiiviitä ja rakennettu niin, että eläinsuojan käyttö, lantalan tyhjennys ja lannan käyttö eivät aiheuta hallitsemattomia päästöjä ympäristöön. Eläinsuojan kulkutiet laitumelle tulee pitää kovapohjaisina. Lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalien purku tulee tehdä tiiviillä pohjalla. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämiseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään nähden riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tai lannan hyödyntämisessä muulla tavoin on oltava asianmukaiset
6 sopimukset. Tilan eläinmäärän, 80 emolehmää, 2 siitossonnia ja 60 alle 6 kk ikäistä vasikkaa, tuottaman lannan levitykseen on siten oltava peltoa 38,25 ha. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa voimassa olevia maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevia valtioneuvoston asetuksen määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan levitys lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan on kielletty. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisen vaaraa ole. Lannan käyttö toistuvasti tulvan alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. Mahdollisen eläinsuojan yhteyteen rakennettavan wc:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen, talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), mukaisesti 15.3.2016 mennessä johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen katettuun ja tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Kalkkistabiloituna tai vastaavalla tavalla käsiteltynä ne voidaan sijoittaa myös toiminnanharjoittajan omaan peltoon. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden kuten muovin, metallin ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötyjätteet tulee toimittaa vuosittain kyseisen jätejakeen keräykseen. Rehujätteet tulee käyttää pellolla lannoitteena.
7 Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvalliseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvalliseen laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytyksessä käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa. Kemikaalien varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Myös tankkaus ja täyttöpaikkojen tulee olla tiiviiksi pinnoitettuja. Polttonesteiden säilytyksen on täytettävä edellä mainitut vaatimukset 30.9.2014 mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä
8 varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojan, lantalan ja polttonestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuvan lannan määrä (m3/vuosi) kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi) toimituspaikat ja ajankohdat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskeva vuosiraportti tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Keurusselän ympäristösuojelujaosto). Häiriö- tai poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Mänttä-Vilppulan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
9 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Kysymyksessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Vilppulan ympäristölautakunnan 4.6.2002 antamassa ympäristölupapäätöksessä. Lupamääräyksiä on ajantasaistettu muuttuneiden säädösten ja ohjeiden takia. Vuonna 2008 tapahtunutta tuotantosuunnan muutosta lihanautojen kasvatuksesta emolehmien tuottamiin vasikoihin ei ole pidetty olennaisena muutoksena. Aiemman ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän nosto 110 eläimestä (44 lihanautaa ja 66 nuorkarjaa) nykyiseen 142 eläimeen (80 emolehmää, kaksi siitossonnia ja 60 alle 6 kk ikäistä vasikkaa) ei muuta lannantuotantoa tai toiminnan ympäristövaikutuksia siten, että toiminta vaatisi uuden ympäristöluvan. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lisäksi voidaan arvioida, että tilalla toimitaan tämän hetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toiminta on edelleen rantaosayleiskaavan mukaista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan ja lantalan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi (lupamääräys 1) Pihattoon on varattava yksi 16 m 2 :n suuruinen sairaseläinpaikka jokaista alkavaa 20 emolehmää (lihanautaa) kohti. Emolehmien lukumäärän ylittäessä 60, on sairaspaikkoja oltava 4 kappaletta, à 16 m 2. Pihaton muunneltavat aidat mahdollistavat tarvittaessa eläinten eristämisen sairaspaikkoihin. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien esiin pääsyn rajoittamisesta. Kuivalannan, pesuvesien sekä (sadevesien) varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
10 Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa 1470 m3 ja vanha eläinsuojan pesuvesiä 5 10 m3. Lannan varastointitilavuutta on katetussa kuivalantalassa 777 m3 + kuivikepohjassa 150 m3, yhteensä 927 m3. Vinokuivikepohjan varastona voidaan huomioida puolet (150 m3), koska vinokuivikepohja tyhjennetään puolivuosittain. Eläinten laitumella viettämästä 5 kuukauden ajasta voidaan huomioida 4 kuukauden aikana laitumelle jäävä lannan osuus, 490 m3. Kun muodostuvasta lannasta ja pesuvedestä (1480 m3) vähennetään laitumelle jäävän lannan osuus, on lannan varastointitilan tarve 990 m3. Laskennallisesti kuivalannan varastointitilavuutta on 63 m3 liian vähän. Koska katetun kuivalantalan korkeus mahdollistaa lannan varastoimisen osalla lantavarastoa korkeampana kerroksena kuin laskennassa käytetty 3,5 metriä voidaan lannan varastointitilojen katsoa kuitenkin olevan riittävät. Kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varaston rakenteiden kunto. Määräys pyöröpaalien purkupaikasta tiiviillä pohjalla on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Eläinsuoja sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliön. Umpisäiliöstä jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä käymäläjätevedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen (lupamääräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010). Peltopinta-alan tarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää ja yksi hehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohti. Tilan eläinmäärän (142 kpl) tuottaman lannan levitykseen tarvitaan 38,25 ha peltoa, joten toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten, ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi.
11 Jätteet ja eläinjätteet (lupamääräykset 3 ja 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden sekä hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden varastoinnista siten, että maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen estetään. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi (lupamääräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailu ja raportointi (lupamääräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantavaraston ja polttoainesäiliön kuntoa, voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Häiriö- ja poikkeustilanteet ((lupamääräys 7) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Muut määräykset ja toiminnan muutokset (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai
12 tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja korvattava päätös Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Vilppulan ympäristölautakunnan 4.6.2002 antaman ympäristöluvan lupamääräykset. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2024 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2023 koskeva tarkkailukirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-5, 7-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 90, 96-97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 15, 22 ja 30 :t Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 16, 29, 72, 118 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9 ja 24 :t
13 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet MMM-RMO, Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöksistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään Keurusselän ympäristönsuojelujaoksen 19.12.2012 ( 64) hyväksymän taksan mukaisesti käsittelymaksua 420. Laskussa on huomioitu, että kyseessä on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, jolloin käsittelymaksu on määrätty 50 % pienempänä kuin vastaavan uuden toiminnan lupamaksu olisi (840 ). Lasku lähetetään Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistosta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelujaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Tiedoksi Petri Nisula Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä
14 Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus