Johdanto Jokaisella organisaatiolla tulee olla näkemys siitä, mihin se on menossa, tai ainakin tahtotila haluamastaan suunnasta. Kunnan toimintaympäristö on monella tapaa stabiilimpi kuin yrityksen mutta ei kuitenkaan omien päätöstensä vaikutusten ulkopuolella. Kirkkonummella Porkkalan palautuksesta vuonna 1956 alkanut kasvuvaihe on vain joitakin hiljaisempi vuosia lukuun ottamatta jatkunut yhtäjaksoisesti yli viisi vuosikymmentä. Tänä päivänä olemme yli 36.000 asukkaan kunta Helsingin seudulla, jonka kasvupotentiaalin on arvioitu olevan jatkossakin edelleen mittava. Vuoden 2008 talousarvion ns. sitovissa tavoitteissa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi Kirkkonummen kunnan kehityskuvan laatiminen. Tätä työtä tehtäessä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi laatia koko kunnan käsittävä yksiselitteinen kehityskuva. Siksi virkamiesvalmistelussa on päädytty tähän yleispiirteisempään asukaslukuperusteiseen maankäytön kehitysvisioon, jossa aikajaksotarkastelun kautta arvioidaan asukasmäärän ja maankäytön kehittymistä nykyhetkestä aina vuoteen 2040. Kehitysvisio on tarkoitus saattaa uuden kunnanvaltuuston linjattavaksi ja sen jälkeen siitä jalostetaan yksityiskohtaisempi ja mahdollisesti alueittainen varsinainen kehityskuva, joka voisi toimia mm. kunnan harjoittaman maapolitiikan työkaluna. Kehityskuvan laadintaprosessista on tarkoitus tehdä mahdollisimman vuorovaikutteinen. Toimijoina tässä kuntamme tulevaisuutta visioivassa työssä ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja asiaa valmistelevat viranhaltijat ja sen on tarkoitus valmistua viimeistään syksyllä 2009. - valtuuston päätös kehityskuvan laatimisesta - maankäyttövisio on laadittu kunnan kehityskuvan laadinnan pohjaksi Kirkkonummen kunnan vaiheittaisten maankäyttövisioiden laatimisen tausta-aineistona on monia viime vuosina tehtyjä tai käynnissä olevat selvityksiä ja suunnitelmia, jotka liittyvät etupäässä asumisen, maankäytön ja liikenteen järjestämiseen. Näitä tehtyjä ja käynnissä olevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm. seuraavat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (uudistetut tavoitteet voimassa 1.3.2009 lähtien) Uudenmaan maakuntakaava (Uudenmaan liitto aloittaa kaavan laatimisen vuonna 2009) Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelma 2030, Uudenmaan liiton maakuntaohjelma ja sen toteuttamisohjelma (hanke vireillä) Uudenmaan kehityskuva (Uudenmaan liiton johdolla laadittu) Läntisen Uudenmaan kehityskuva (Uudenmaan liiton johdolla laadittu) Liikennejärjestelmäsuunnitelmat o Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ 200X, laadittu YTV:n johdolla) o Läntisen Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäen hankkeita koskevan aiesopimuksen (Uudenmaan liiton johdolla laadittu) o Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011, vireillä ja laaditaan YTV:n johdolla) sisältäen mm. maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) Kaupunkiseutusuunnitelmat o Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma (MAL) 2017 (MAL-neuvottelukunnan johdolla laadittu) sisältäen mm. kuntakohtaiset asuntotuotantotavoitteet o Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailu (avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu Helsingin seudun kehittämiseksi) o Helsingin seutu 2050 näkökulma seutuvisioon (jatkotyö Greater Helsinki Vision 2050 kansainvälisen ideakilpailun palkittujen töiden pohjalta); seuraavassa vaiheessa seudun kunnat laativat ja jalostavat kehitysvision seudulle vuoden 2009 aikana o Kuntaryhmä Nelosten maankäyttö, liikenne ja asuminen: nykyiset strategiat ja yhteistyön kehittäminen Helsingin seudulla (Kuntaryhmän teettämä selvitys, liittyy Helsingin seudun MAL-hankkeeseen) o Toinen selvitys myös tehty (asuntopoliittinen selvitys) o YTV:n ilmastostrategiahanke Julia-2030 o Helsingin seudun asuntoraportti 2008 Uudenmaan läntisen alueiden kehityssuunnitelmat (vireillä mm. Länsiradan maankäytön kehityskuva sekä Läntisen Uudenmaan rannikkokuntien ja Kirkkonummen hanke Lännentiet) Kunnan omat ohjelmat ja suunnitelmat o Kirkkonummen yleiskaava 2020 o Kuntakeskuksen kehityskuva o Jorvaksen ja Inkilän kehityskuva o Rakentamisohjelma 2003-2012 (päivitetään 2009) o Kunnan väestösuunnite vuosille 2005-2011 o Kaavoitusohjelma 2009-2013 o Kunta- ja palvelustrategia o Talousarvio 2009, taloussuunnitelma 2009-2011 Lähtötiedot Kunta- ja palvelustrategian mukaisesti Kirkkonummen kunta pysyy itsenäisenä. Selvityksiä ja suunnitelmia on huomioitu maankäyttövisioiden laadinnassa siltä osin, kun niiden tulokset ovat valmistuneet. Keskeisinä lähtökohtina on ollut seudullisten suunnitelmien huomioonottamisen lisäksi mm. kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen, ilmastonmuutoksen haasteisiin varautuminen, ekologisesti kestävän ja terveen yhdyskuntarakenteen turvaaminen sekä ympäristö- ja yhdyskuntataloudellisten kustannusten huomioiminen. Kuntalaisten näkökulmasta on lisäksi tärkeää turvata hyvä elinympäristö ja toimiva joukkoliikenne. Lisäksi esim. osayleiskaavoituksen kautta on tarkoitus syventää alueiden identiteettiä ja vahvistaa paikallisia kulttuuriarvoja, mitä tukee osaltaan lähivuosina käynnistyvän arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen. Keskeisten osayleiskaavojen lähtökohtatiedoksi laaditaan alueellisia kehityskuvia mm. Kuntakeskuksen sekä Jorvaksen ja Inkilän kehityskuvien tapaan. Osa näistä tavoitteista on alustavasti määritetty myös Uudenmaan maakuntakaavan tarkistamistyön keskeisiksi linjauksiksi. Tulevaisuudessa seudullinen yhteistyö tullee myös vaikuttamaan aikaisempaa isommalla painoarvolla Kirkkonummen valintoihin ja seudullisten infrahankkeiden priorisointeihin. Vaihe- ja teemakartat Vaihekartoilla esitetään Kirkkonummen maankäytön tilanne vuonna 2010 sekä maakäyttövisiot vuosille 2020 ja 2040. Kartat sisältävät vuoden 2010 osalta nykytietoon perustuvia lähtötietoja ja maankäyttövisioiden osalta arvioita eri alueiden väestömäärän, taaja-asutuksen ja kylämäisen asutuksen, työpaikka-alueiden sekä liikennejärjestelmän kehittymisestä. Maankäyttövisioiden pohjana on nykyinen yleiskaavan perusasetelma, jossa valtaosa uudesta rakentamisesta sijoitetaan Rantaradan ja kantatien 51 (Länsiväylän) vaikutusalueelle. Pohjoisen Kirkkonummen ja Veikkolan suunnan kehityssuunnasta ei ole tehty päätöksiä, mutta vireillä olevien seudullisten suunnitelmien ja Uudenmaan liiton antamien lausuntojen valossa alueen tulevaisuuskuvan lähtökohdaksi on otettu Länsirata eli Espoosta Lohjalle mahdollisesti rakennettava rautatie ja sen myötä alueen muuttuva maankäyttö. Teemakarttoja on kaksi. Toinen niistä ilmentää nykytilanteen mukaisia luontoarvoja ja virkistystä kuten esim. kunnan alueella sijaitsevia merkittäviä luonto- ja maisema-alueita sekä maankäytön suunnittelua rajoittavia tekijöitä kuten esim. pohjavesialueita tai matkailullisesti kehitettäviä kohteita. Toiseen teemakarttaan on koottu vuoden 2040 tilanteen mukainen liikenneverkko ja siihen liittyvät mahdollisuudet. Maankäyttövisioita täydentävä teksti Skenaariotyyppisessä tekstiosuudessa kuvataan yhdyskuntarakenteessa ja maankäytön suunnitteluperiaatteissa oletettavasti tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia kunnan kehitykseen. Yleisiin yhdyskunnallisiin kehityssuuntiin tai muutoksiin ei oteta kantaa. Tekstissä kuvattu suunnittelutilanne vuonna 2010 on lähtökohta kahdelle vaiheittaiselle maankäytön kehitysvisiolle vuosille 2010-2020 ja 2020-2040. Maankäyttövisioiden keskeiset muutokset sekä niiden kehityssuunnat on yleispiirteisesti kommentoitu tekstiosuudessa. Kertomuksen muodossa kuvataan yhtä tulevaisuusskenaariota eli sitä miten Suomi ja Kirkkonummi mahdollisesti muuttuvat seuraavien 30 vuoden aikana. Kehityksen suunta ei perustu tieteellisen tulevaisuudentutkimuksen aineistoon eikä muutoinkaan yhteiskunnallisten megatrendien sävyttämään tulevaisuuskuvaan. Teksti on laadittu Kirkkonummen olosuhteista lähteväksi peilaten vallitsevaa suunnittelukäytäntöä, maankäyttösuunnittelun ajankohtaisia perusolettamuksia ja sen todennäköisiä kehityssuuntia. Tavoitteena on antaa mielikuva siitä, millaisia kysymyksiä maankäytön suunnittelussa jouduttaneen pohtimaan ja miten tulevaisuuden oletetut muutokset voivat vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen sekä Kirkkonummen kehittymiseen osana metropolialuetta.
Kirkkonummen kunnassa hanketta on johtanut kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Muina asiantuntijoina ovat toimineet elinkeinotoimenjohtaja Marko Tiirinen, yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén, kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen ja kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi. Kartta-aineiston toteutuksesta on vastannut suunnitteluavustaja Irma Karjalainen. Maankäyttö vuonna 2010 lähtökohdat tulvalle kehitykselle Kirkkonummen maankäyttövision lähtökohtana on kaavoitusohjelmien mukainen maankäytön tilanne vuonna 2010. Kaavoituksen keinoin eheytetään mm. yhdyskuntarakennetta ja turvataan joukkoliikenteen kehittymisedellytykset. Aluekeskuksina toimivat kuntakeskus, Masala ja Veikkola. Kantvikin ja Lapinkylän palvelukeskittymät ovat lähialueen asukkaiden kannalta tärkeitä. Tilastokeskuksen arvio Kirkkonummen asukasluvusta vuonna 2010 on noin 37200. Kansainvälinen taloustilanne on johtanut siihen, ettei kunnan oman väestösuunnitteen mukaista tavoitetta eli noin 38000 asukkaan rajapyykkiä ei aivan saavuteta (vuoden 2008 lopussa asukasluku oli noin 36000), vaikka koko 2000-luvulla Tilastokeskuksen väkilukuennusteet ovat olleet toteutunutta pienempiä. Lukuisat ylikunnalliset ja maakunnalliset suunnitelmat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan entistä voimakkaammin Kirkkonummen kunnan kehityssuuntiin. Seutuyhteistyön tavoitteena on esim. suurien infrahankkeiden edistäminen. Uudistuneita tavoitteita tukee uuden maakuntakaavan laatiminen. Tulevaisuuskuvan muotoon vaikuttavat mm. Helsingin seudun eli metropolialueen MAL-suunnitelmat käsittäen mm. seudun vision ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ). Kunnan keskeisten liikennekäytävien kehityskuvatyyppiset hankkeet edistävät seudullisen kokonaisnäkemyksen muodostumista, kun kunnilla on tiedossa aikaisempaa tarkemmin naapurien tavoitteet. Ne ovat hyvä pohja kunkin kunnan yksityiskohtaiselle maankäytön suunnittelulle, jota palvelevat kuntakohtaiset maankäyttövisiot ja ohjelmat kuten esim. osayleiskaavojen kehityskuvat ja arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Uusia toimintamuotoja valmistellaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälisellä tasolla ja ennen muuta Euroopan unionin johdolla. Maankäyttöja rakennuslakiin liitettiin ensimmäisen kerran sana ilmastonmuutos, kun valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita uudistettiin ja täydennettiin. Tietoisuus ja täsmentyvät ilmastonmuutosta koskevat tiedot sekä muutoksen analysointi tulevat lähivuosina vaikuttamaan maankäytön suunnitteluperiaatteisiin. Tällä hetkellä on syytä puhua ilmastonmuutoksen torjunnan sijaan sen hillitsemisestä. Hillintäkeinoja selvitetään kuumeisesti ja tieteen tarjotessa uusia menetelmiä ne otettaneen pikaisesti huomioon sekä lainsäädännössä että tuotteina ja prosesseina, joita tullaan soveltamaan maankäytön suunnittelussa sekä yleensä rakentamisessa. Kunnan merkittävin liikennehanke eli kantatien 51 rakentaminen moottoritieksi käynnistynee vuonna 2010. Kunta edistää myös Rantaradan rakentamista Kirkkonummelle kaupunkiratana, mutta ennen sitä tulee toteuttaa Leppävaaran ja Espoon keskukseen välinen osuus sekä lisätä raidekapasiteettiä Helsingin päässä. Kunnalle on elintärkeää saada pääkaupunkiseudun suunnan joukkoliikennejärjestelyt kuntoon siten, että kunnan hallittu kasvu mahdollistuu. Keskeisin haaste tällä hetkellä on saada varmuus kantatien 51 toimivuudesta joukkoliikenneväylänä myös moottoritien rakentamisen aikana, sillä tehokkaamman raidekaluston hankinta on vasta vireillä, eikä junaliikenne voi korvata useita bussivuoroja. Kirkkonummi liittyy 1.1.2010 Helsingin seudun liikennekuntayhtymään ja sen seurauksena kehitetään myöskin kunnan sisäistä joukkoliikennettä tulevaisuudessa.
Keskinen kirkkonummi: Länsiväylän ja Rantaradan vyöhyke Kuntakeskuksen liikealueen uudet liikennejärjestelyt ovat pitkälti valmiit. Ervastintien ja Kirkkolaakson asemakaavojen mukaiset uudet asuinkorttelit ovat rakenteilla. Kauppakeskus Jellonan avajaisia juhlittiin vuoden 2009 lopulla. Liikealueen kaupalliset palvelut ovat parantuneet keskeisten asemakaavojen toteuttamisen myötä. Kunnantalon rakentaminen on niin ikään vireillä. Matkakeskuksen, Asemapuisto ja rautatieaseman läntisen ajoneuvoliikenteen alikulku suunnitellaan. Myös kuntakeskuksen uusi yhtenäiskoulu (Jokiniityn koulu) on suunnitteluvaiheessa ja nykyisen koulukeskuksen kaavoitus vireillä. Paloasema on valmistumassa. Kuntakeskuksen vaiheittainen osayleiskaavoitus jatkuu kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavoitus käynnistyttyä. Kuntakeskuksen pohjoispuolisessa Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavassa linjataan tieyhteys kuntakeskuksesta pohjoiseen ja osoitetaan yhdyskuntarakentaminen siten, että nykyinen ja täydentyvä pientalorakentaminen pystyy hyödyntämään uutta kunnallistekniikkaa. Tielinjauksen muutos mahdollistaa myös Gesterbyn kerrostalojen lähialueen suunnittelun käynnistämisen. Tolsan aseman rakennustyöt Laajakallion keskustan kohdalla käynnistetään. Liityntäliikenteen käyttäjiä varten tarjotaan merkittävä määrä autopaikkoja. Muutoinkin aseman kerrostalokortteleiden rakentaminen on vireillä tai käynnistymässä. Alueen asukkaiden tarpeita ajatellen pienen päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle olisi tärkeää. Läheisen Drusibackenin pientaloalueen täydennysrakentaminen ja Heikkilän itäosien tuleva rakentaminen lisäävät Laajakallion palveluiden monipuolistamisen tarvetta. Kuntakeskuksen eteläpuolella Kolsarin asuntoalueen rakentaminen on vireillä ja alueen päiväkoti on valmistumassa. Merikantvikin asuntoalueiden suunnittelu on pantu vireille, myös Kantvikin eteläsataman ja siihen liittyvän yritysalueen kehittäminen etenee. Alueelle kaavaillun veneiden talvisäilytysalueen soveltuvuus askarruttaa sekä asukkaita että päättäjiä ja toimivia ratkaisuja etsitään yhteistyössä mm. eri asiantuntijatahojen ja venealan yritysten kanssa. Masalan keskustan uusien asuntoalueiden, Ratavallin ja Tinanpuiston, rakentaminen on käynnistymässä. Kirkon ja rautatieaseman lähialueen maankäytön suunnittelu on niin ikään edistynyt. Käytännössä Masalan keskeisin alue uudistuu täydellisesti, mutta se edellyttää kunnan ja Tiehallinnon yhteistyönä laaditun Masalantien yleissuunnitelman toteuttamista. Lähivuosina käynnistyvät osayleiskaavat mahdollistavat sekä Masalan ja Luoman alueiden kehittämisedellytykset, joskin suunnittelun aikana on tarkkaan mietittävä miten suuri osa keskustan kaavoitetuista työpaikka-alueista on järkevää muuttaa asuntotuotantoon. Sarvvikin rakentaminen päässee viimein alkuun, tosin alueen koulu ja päiväkodit toteutetaan vasta kun riittävä asuntokannan on toteutettu. Alue lienee kokonaisuudessaan valmis kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan päätieverkon yleissuunnittelu vei ennakoitua pidemmän ajan. Myös muut osayleiskaavan tiehankkeet edellyttävät tarkkaa suunnittelua. Jorvaksen aseman muutossuunnitelmat ovat valmistuneet ja rakentamista valmistellaan. Tavoitteena on hyödyntää asemaa liityntäliikenteen vaihtopaikkana. Kaupan suuryksiköiden hankkeet ovat käynnistymässä, kun alueen ajoneuvo- ja joukkoliikenteen toimivuus varmistuu. Pohjoinen Kirkkonummi: Turunväylän vaikutusalue Veikkolan osayleiskaavan laatiminen alkaa vuonna 2011. Asukkaita ja päättäjiä puhuttaa kuitenkin jo nyt Länsirata ja Veikkolan asukasluku tulevaisuudessa. Mahdollisen rautatien toteuttamisen johdosta asukasluvun ja työpaikkaomavaraisuuden tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeampi. Ensivaiheessa Länsirata toteutettaneen taajamaratana Espoosta Lohjalle, mutta mitä todennäköisimmin uusi rata tullee palvelemaan Helsingin ja Turun välisen kaukojunaliikenteen pääratana. Espoon Histan maankäyttö (noin 20.000 asukasta) ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt koskettavat voimakkaasti Veikkolaa. Kirkkonummen ja Espoon kanssa sekä Vihdin kanssa sovittaneen julkisten palvelujen järjestämisestä tulevalla vuosikymmenellä. Veikkolan vanhojen kaavojen muutostyöt on saatu valmiiksi ja niiden viimeisimpien alueiden vesihuollon rakentaminen on vireillä. Turunväylän pohjoispuoleisen työpaikka-alueen markkinointi on käynnistynyt. Keskustan uudet liikerakennushankkeet ovat vireillä ja toimenpiteet torin läpikulkuliikenteen rajoittamiseksi on pantu käyntiin. Kylien Kirkkonummi ja Rannikko-Kirkkonummi Haja-asutusalueilla asuntorakentamisen määrä on taloustilanteen takia hiipunut 2000-luvun huippuvuosista, mutta sen ennustetaan pikkuhiljaa elpyvän. Ennen pitkään rakentamisen seurauksena yleiskaavan mukaiset rakennusoikeudet kuitenkin hiipuvan siinä määrin, että hajarakentamisen osuus asuntotuotannosta laskee ensin noin 25 %:n tasolle ja sen jälkeen asteittain vähenee noin 10 %:n tasolle. Osayleiskaavoituksella voidaan täydentää kyläalueiden pienimuotoista kasvua. Kylmälän osayleiskaava kytkeytyy ennen muuta Veikkolan tavoiteltuun kehitykseen ja maakuntakaavoitukseen, sillä alueen sivuitse on tarkoitus linjata seudullinen siirtoviemäri. Pian vuoden 2010 jälkeen pannaan vireille Långvikin ja Honskbyn osayleiskaava, jonka toteuttaminen edistää mm. alueen palvelujen monipuolistumista ja vesihuollon järjestämistä. Suhtautuminen maaseutumaiseen asumiseen ja loma-asumiseen muuttunee lähivuosikymmenen aikana. Epätietoisuus merennousun mahdollisista vaikutuksista vaikeuttanee rannikon ja saariston rakentamista sekä yleistä kehitystä ennen kuin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy.
Maankäyttövisio 2020 - mitä Kirkkonummella voisi tapahtua vuosina 2010-2020? Kirkkonummen maankäytön kehittymiseen ja väestönkasvuun vaikuttaa Suomen ja Helsingin seudun yleiseen kehitykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät: yleinen taloustilanne, liikennejärjestelmien kehitys ja energian hinta, globalisaatio, maahanmuutto jne. Voimakkaana jatkuva väestönkasvu pääkaupunkiseudulla aiheuttaa edelleen Kirkkonummella kasvupainetta. Vuonna 2020 Kirkkonummen väkiluvun arvioidaan olevan 44000-48000 asukasta. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen vuodesta 2010 vuoteen 2020 on merkittäviltä osin ratkaistu jo käsillä olevassa kaavoitusohjelmassa 2009-2013. Kaavoitusohjelmassa ohjelmoidut asemakaavahankkeet mahdollistavat arvion mukaisen väestönkasvun ja ovat vuonna 2020 pääosin rakennettu valmiiksi. Alueita on kehitetty olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja vesihuoltoon tukeutuen yleiskaavan mukaisesti. Asuntorakentaminen 2010-2020 painottuu kantatien 51 (Länsiväylän) ja Rantaradan vyöhykkeelle kuntakeskuksen läheisyyteen, Kantvikiin ja Masalaan sekä pohjoisessa Veikkolaan. Maakuntakaavoituksen periaatteiden mukaisesti asemanseutujen rakentaminen on saatu hyvin käyntiin. Pääosa uusista asukkaista sijoittuu kantatien 51 ja Rantaradan vaikutusvyöhykkeelle. Veikkolan kasvaa tasaisesti, mutta Länsiradan (Espoo-Lohja rata) suunnittelu asettaa taajaman kehittämiselle uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Länsiradan toteuttamisesta lienee tehty päätös 2020 mennessä. Kantatie 51 rakennetaan moottoritieksi (Länsiväylä) Espoosta Kirkkonummen keskustaan 2010-luvun alkupuolella. Kehä III:n rakentamista moottoritieksi suunnitellaan. Vuoteen 2020 mennessä Rantaradan käyttö joukkoliikenteen pääkulkumuotona muulle metropolialueelle lisääntyy kaupunkiradan valmistuttua Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkorakentamista Kirkkonummelle selvitetään, mutta sitä ennen on raideliikenteen ongelmat ratkaistava Helsingissä. Liityntäpysäköintipaikkojen tarve Kirkkonummen rautatieasemilla ja vilkkaimmilla linja-autopysäkeillä on kasvanut mahdollisesti myös metropolialueen joukkoliikenteen tariffialueen rajan siirtymisen myötä. Liikkuminen kävellen tai pyörällä joukkoliikenteen solmukohtiin on kasvussa ja sen johdosta 2000-luvulla laaditusta kevytliikenneverkostosuunnitelmasta tärkeimmät kevytliikenneyhteydet on toteutettu. Sisäinen joukkoliikenne on tyydyttävällä tasolla. Jorvaksen ja Inkilän työpaikka- ja kaupallinen alue on rakentunut. Alueen menestystä tukee Kirkkonummen myönteisenä jatkunut väestökehitys ja asukkaiden keskimääräistä korkeampi tulotaso. Lisäksi 2020-luvulla aloitetaan Sundsbergin rakentaminen kunnan uudeksi aluekeskukseksi kuntakeskuksen, Masalan ja Veikkolan rinnalle. Kirkkonummi on osallistunut Helsingin seudun muiden kuntien tapaan metropolialueen yhteisten päämäärien määrittämiseen ja sitoutunut niiden toteuttamiseen. Kunnan strateginen yleiskaava on saatu lainvoimaiseksi ja sen laatimisessa on otettu huomioon lainsäädännön edellyttämät muutokset ja vaatimukset maankäytön suunnittelulle pitäen sisällään esim. EU:n tiukentuneet päästötavoitteet. Strateginen yleiskaava on joustava ja sen tarkistaminen vaikkapa kymmenen vuoden välein on mahdollista. Uuteen yleiskaavaan on linjattu kunnan kehittämisen painopisteet seuraavalle 20 vuodelle eli vuoteen 2040 saakka. Merkittävimmät periaatteet ovat raideliikenteeseen pohjautuva liikennejärjestelmä ja autoriippuvuuden vähentäminen sekä ekologisesti kestävä yhdyskuntarakentaminen ja asutuksen sijoittaminen hyvien joukkoliikennereittien varsille ja asemien ympäristöön. Keskinen kirkkonummi: Länsiväylän ja Rantaradan vyöhyke Kuntakeskus Liikealueen tuntumassa asukasluku on kasvanut 1500-3000 henkilöllä lähestyen Kuntakeskuksen kehityskuvan tavoitevuoden 2020 väestöennustetta, joka oli 20000 asukasta. Keskustan ja Munkinmäen liikealue on pitkälti rakennettu ja uusien asukkaiden aiheuttama kysyntä liiketilojen laajentamiseen on edelleen suuri; alueelle laaditaan tämän takia postimerkkikaavoja. Gesterbyn ja Kantohaan alueet on täydennysrakennettu. Valtaosa Heikkilän, Myllykylän ja Kolsarin uusista asuntoalueista on valmiina. Ensimmäinen vaihe kuntakeskusta ympäröivästä kehäyhteydestä Gesterbyntieltä Vanhalle Rantatielle on rakennusvaiheessa. Sen varrelle sijoittuvien asuntoalueiden rakentaminen ja alueen jatkokaavoitus on vireillä. Kaavoissa on varauksia kouluille, päiväkodille ja muille julkisille palveluille. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan entistä painokkaammin ikäihmisten palvelujen järjestämiseen. Samoin kuntakeskuksen ja Humaljärven välinen alue suunnitellaan pääasiassa pientaloalueeksi. Kantatieltä Kantvikiin johtavan Upiniementien pohjoisosan suunnittelu nelikaistaisena on käynnistymässä. Se on jatkoa nelikaistaiselle Kirkkonummentielle, jonka pullonkaulana oli pitkään kapea rautatiesilta. Kuntakeskuksessa on otettu käyttöön useita kouluja. Entisen koulukeskuksen tilalle nousee siksi liikealuetta täydentävää rakentamista. Myös päiväkotiverkosta on täydennetty kuntakeskuksen alueella. Kuntakeskuksen 2. vaiheen yleiskaavassa on varauksia julkiselle rakentamiselle. Kauppakeskus Jellonan ja Munkinmäen kaupallisten palveluja vetovoima on suuri matkakeskuksen käyttäjävirtojen ansiosta. Bussiliikenteen keskittäminen Kirkkonummen aseman yhteyteen sujui odotettua juohevammin. Aseman eteläpuolelle on nousut tornitalo alueen maamerkiksi. Terveyskeskuksen saneeraus ja laajennus ovat valmistuneet. Asemanseudun ja Lignellin aukio vastapainoksi on Kirkkotorin laidalle entisen S-Marketin paikalle suunnitteilla Galleriatyyppinen kauppakeskus. Ervastintien ja Kirkkolaakso kerrostaloalueet ovat valmiit. Kauan odotetun kirjaston laajennus saatiin valmiiksi ennen vuotta 2020. Espoon keskukseen rakennetun kaupunkiradan jatkaminen Kirkkonummelle on yksi kunnan päätavoitteista. Muutoinkin liikealueen toimivuutta parantaa uusi rautatien alittava ajoneuvoliikenneyhteys, joka on helpottanut keskustan liikenneolosuhteita merkittävästi samoin kuin rautatiesillan toteuttaminen nelikaistaisena. Tolsan aseman läheisyyteen on rakentunut Laajakallion kerros- ja rivitaloalue, jonka yhteyteen onnistuttiin saamaan lähipalveluja. Heikkilän itäosan kaavoitus pannaan pian vireille. Myös Drusibackenin alueelle on sijoitettu nykyrakennetta täydentävää pientalorakentamista ja uusi päiväkoti. Vanhan Rantatien varren maankäytön tehostamisprojekti Laajakallion tuntumassa pantiin vireille. Gesterbyn ja Sepänkylän vesihuoltoa ei olla päästy hyödyntämään täysipainoisesti, koska kuntakeskuksesta pohjoiseen johtavan Gesterbyntien tiesuunnitelman laatiminen on vasta vireillä. Alueen täydennysrakentaminen voidaan aloittaa vasta kun uusi tie on toteutettu. Kunnan tavoitteena on päästä rakentamaan mutkaisen tieosuuden sivuuttava oikaisu 2020-luvun alkupuolella. Kuntakeskuksen pohjoissuunnan vesihuoltoverkoston ansiosta on pantu käyntiin Aavarannan kehittäminen ja sitä ennen Svartvik-Veklahden alueet on pitkälti täydennysrakennettu. Hanke mahdollistaa myöhemmin työpaikka-alueen rakentamisen Aavarannan pohjoispuolelle Oitmäen peltojen eteläpuolelle. Kunta etsii alueen toteuttamiseen yhteistyökumppaneita. Kantvik Kantvikin alue on kehittynyt voimakkaasti: väkiluku on kasvanut vuoteen 2020 mennessä 500-1000 uudella asukkaalla ollen liki 3000. Tämä on turvannut ruuhkatunteina linja-autovuorotiheyden kolmesti tunnissa. Uusi koulu ja päiväkoti on rakennettu vanhan Strömsbyn kartanon alueelle miljöön asettamien vaatimusten mukaisesti. Merikantvikin ranta-aluetta raitteineen ja toreineen on pian tarkoitus päästä rakentamaan. Asukkaat ovat ottaneet omakseen myös Strömsbyn yritysalueen tuntumassa sijaitsevan uimarannan. Sepänkannaksen asuntoalueet on toteutettu luonnonläheisinä pientaloalueina. Merikantvikin helmeksi rakennetaan Strömsbyvikenin rantamaisemaan korkeatasoinen kaupunkimainen alue kaupunkivilloineen sekä rantaraitteineen ja -toreineen. Hanke on toteutettu kunnan ja yhteistyökumppanien kanssa siten, että rakentamisen laatuun ja ekologiseen rakentamistapaan on pantu voimavaroja. Kantvikin sataman ympärille on syntynyt uusi pienvenesatama ja satamatoimintoihin liittyvää palvelutoimintaa. Lähes kaikki Strömsbyn yritysalueen tontit on rakennettu. Kunnassa pohditaan Vuohimäen kunnallistekniikan rakentamista yhteistyössä Siuntion kanssa. Asemakaavan valmistuttua alueen markkinointi on pantu todenteolla käyntiin ja mikäli alueelle saadaan riittävän isot toimijat tai työvoimavaltaista toimintaa, niin niiden perustella voidaan rautatielle sijoittaa uusi asema palvelemaan henkilöliikennettä. Masala Masalan keskusta on pitkälti rakennettu uusittujen asemakaavojen mukaisesti ja siitä on tullut vetovoimainen hyvien liikenneyhteyksiensä ja palvelutasonsa ansiosta. Kerrostalotontteja on tosin vielä rakentamatta. Vanhoille yritystonteille on toteutunut laadukkaita, kaupunkimaisia asuntokortteleita. Väkiluku on kasvanut 4500-8000 asukkaaseen edellyttäen lisää kaupallisia palveluja. Tämän johdosta oli aikoinaan perusteltua sijoittaa keskustan asuinkerrostalojen kivijalkoihin liike- ja palvelutilaa. Kunta kiirehtii Kehä III välityskyvyn parantamista ja Majvikin eritasoliittymän rakentamista, jotta Masalan keskustan pohjoispuolisten alueen toteuttamisedellytykset paranisivat. Masalan keskustan pohjoispuoleisten rakentamattomien yritysalueiden kaavamuutokset asuntoalueiksi on vireillä. Kauempana asemasta on toteutunut pientalovaltaisia asuntoalueita: Kartanonrannan alue on valmis ja Suvimäen pientaloaluetta rakennetaan Majvikin eteläpuolella. Masalan keskustan länsipuolelle on rakenteilla laaja pientalovaltainen asuntoalue. Koulu- ja päiväkotiverkostoa on laajennettu asukasluvun edellytysten mukaisesti alueen osayleiskaavoissa. Masalantie rakennetaan kaupunkimaiseksi kaduksi, mikä on aiheuttanut eripuraa elinkeinoelämän taholta, toisaalta asukasluvun kasvu on saanut kauppiaat kiinnostumaan alueesta. Suuren kauppakeskuksen sijoittaminen Masalantien varteen on kunnassa torjuttu. Kunta kuitenkin edistää pienimuotoisen kauppakeskuksen ja tilaa vievän kaupan sijoittamista Kehä III:n melualueelle. Vaihto-
ehtona kunta on esittänyt ajoneuvoliikennettä aiheuttavan kaupan (ts. päivittäistavara- ja tilaa vievän kauppa) sijoittamista Sundsbergin keskustaan, jonka suunnittelussa on otettu liike-elämän ja yleensä liikkumistarpeet huomioon sekä liiketilojen mitoituksessa että niiden sijoittamisessa. Kunnan tavoitteena on liittää Masala esim. pikaraitiotieyhteydellä Sundsbergin keskustaan ja edelleen Länsimetroon. Tämä olisi yksi peruste suuren kauppakeskuksen sijoittamiseksi Sundsbergiin, sillä Masalan ja Sundsbergin välinen matka-aika ratikalla kestäisi vain muutamia minuutteja. Jorvas ja Inkilä Jorvaksen ja Inkilän työpaikka- ja kaupallisesta alueesta on tullut menestys. Sitä tukee Kirkkonummen myönteisenä jatkunut väestökehitys ja asukkaiden muuta Suomea korkeampi tulotaso. Kunnan merkittävin liikennevirtojen solmukohta on Länsiväylän (kantatie 51) ja Kehä III:n risteys, jonne keskitetään jatkossakin vähittäiskaupan suuryksiköt. Asiakasvirrat ovat kasvaneet, vaikka ilmastonmuutoksen hillintäpyrkimykset ovat yleisesti rajoittaneet jonkin verran ajoneuvoliikennettä. Ihmiset ovat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi. Kunta on panostanut työpaikkojen omavaraisuuden tukemiseen vuosikymmenet. Alueesta on tullut kunnan merkittävin työpaikka-alue ja seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymä. Yritysalueelle on vuoteen 2020 mennessä toteutunut kolme kaupan suuryksikköä, joiden suojissa toimii lukuisia myymälöitä. Alueen toteuttamiseen vaikuttaa suuresti kulloinkin vallitseva taloudellinen tilanne. Kiilakallion yritysalue valmistui juuri ennen vuoden 2020 vaihdetta. Myös ns. Ericssonin alueen kehittäminen Jorvaksessa pantiin käyntiin ja uusia rakennuksia on noussut alueelle ja lisää on suunnitteilla teknologiayritysten tarpeisiin. Jorvaksenkolmion kaupallinen keskittymä avattiin Länsiväylän valmistumisen jälkeen. Jorvaksen asemasta on kehittymässä tärkeä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Aseman läheisyyteen sijoittuva asuinrakentamiseen painottuva keskustatoimintojen alue lähipalveluineen on vasta kaavoitusvaiheessa, vaikka alueen liikenteellinen saavutettavuus on erinomainen. Arviot Sundetin vedenpinnan nousun aiheuttamista muutoksista ovat kuitenkin hidastaneet alueen suunnittelua. Asukasluku on siksi kasvanut vain muutamilla sadoilla asukkailla vuodesta 2010, mutta lähipalveluja alueelle on onnistuttu saamaan. Kunnan tavoitteena on Jorvaksen aseman liittäminen Sundsbergin keskustaan ja edelleen Länsimetroon johtavaan raideliikennekokonaisuuteen. Yhteys olisi toteutettava mahdollisimman nopeasti Sundsbergin rakentamisen käynnistymisen jälkeen. Tavoitteena on lisäksi saada vaihdoton jatkoyhteys kuntakeskukseen uutta kaupunkirataan myöten. Sundsberg Länsiväylän eteläpuoliset Sarvvikin ja sen lähialueen asuntoalueet ovat pian rakennettu: asemakaava mahdollistaa lähes 2000 asukkaan väestönkasvun. Alueen rakentumisvauhti hidastuin 2010-vaihteen taloustaantuman takia eikä se toteutunut täydellisenä vuoteen 2020 mennessä. Alueiden läpi on osoitettu kevytliikenneyhteys Espooseen. Finnträskin uimaranta on suosittu. Sundsbergin alueen arkkitehtuurikilpailuehdotukset olivat kehittämiskelpoisia ja alueen osayleiskaavan mukainen asemakaavoitus on tarkoitus panna käyntiin 2020-luvun alussa. Alueelle tullaan rakentamaan mm. kauppakeskus päivittäistavaramarketteineen ja lisäksi keskustatoimintojen alueella asuinkerrostalojen pohjakerroksiin osoitetaan liike- ja toimistotilaa. Alueen liikenteellisen suunnittelun perustana on raideverkkoon, jopa mahdollisen metroaseman toteuttaminen. Länsimetron laajentamisesta Kirkkonummelle on käyty kiivasta poliittista kädenvääntöä vuoden 2015 jälkeen. Tämän takia päätöstä soveltuvimmasta liikennejärjestelmästä ole onnistuttu tekemään, koska Sundsbergin lopullisesta asukasluvusta ei olla päästy yksimielisyyteen. Sundbergin alueen suunnittelun erityispiirteenä ja kestävänä ajatuksena on ollut energiatehokas ja ekologisesti kestävä Kirkkonummen uusi aluekeskus, jonka joukkoliikenne tukeutuu raideliikenteeseen. Alueen kehittäminen on saanut kansainvälistä kiinnostusta alueen kehittämistä. Jotta tavoitteisiin päästäisiin on alueen suunnittelussa mukana ympäristöministeriö, jonka kautta on saatu EU-rahoitusta ns. ilmastonmuutoksen torjuntarahastosta. Pohjoinen Kirkkonummi: Turunväylän vaikutusalue Veikkolan taajaman väkiluku vuonna 2020 lähenee 6000 asukasta. Vuosittainen kasvu vaihtelee suhdanteiden mukaan: hyvinä aikoina maanomistajat lohkovat ja myyvät innokkaasti tonttimaata, hiljaisina aikoina asukasluku kasvaa vähemmän. Toisaalta merkittävä kasvu ei ole ollut mahdollista päätieverkon liikennejärjestelmän toimimattomuuden takia. Turunväylän läpäisykykyä on tarkoitus parantaa 2020-luvun alussa lisäkaistoilla. Samalla rakennetaan tien viimeiset meluesteet. Turunväylän kapasiteetin parantaminen pani käyntiin Veikkolan eteläosien pientaloalueiden kaavoittamisen sekä toimenpiteet Länsiradan ja asemanseudun osalta, kun rautatien rakentamispäätökset on tehty. Uusille alueille tulee useita kouluja ja päiväkoteja. Veikkolan osayleiskaavan mukaisesti keskusta laajenee uuden rautatieaseman ja siihen liittyvän matkakeskuksen suuntaan. Perinteinen keskusta-alue liitetään asemanseutuun Turunväylän yli rakennettavan kannen avulla ja sen päälle toteutetaan liike- ja asuntorakentamista. Kunta on edellyttänyt rautatien painamista maan alle keskusta-alueella, jotta aseman lähiympäristöön voitaisiin sijoittaa riittävä määrä uusia asukkaita. Aseman suosiota Nuuksion porttina on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa. Histaan päin, Vanhan Turuntien varrella on laajennettu nykyistä yritysaluetta. Kaavoitus käynnistettiin kunnan hankittua maat. Kuntien välinen kilpailu uusien yritysten sijoittumisesta tälle suunnalle onnistuttiin välttämään yhteistyön ansiosta. Veikkolan etu on infrastruktuurin valmius, joka mahdollistaa melko vähäisillä lisäpanostuksilla alueen käyttöönoton. Pohjoisella Kirkkonummella on lähikuntien kesken solmittu yhteistyösopimukset useilla julkisen sektorin aloilla. Sopimukset koskevat mm. terveydenhuollon ja opetuksen järjestämistä joustavasti yli kuntarajojen. Kylien Kirkkonummi Länsiväylän ja Rantaradan vyöhykkeen sekä Veikkolan välisen alueen kehitystä ohjataan yleiskaavalla, erillisillä osayleiskaavoilla ja rakennusvalvonnan keinoin sekä tarpeen mukaan laadittavilla kyläasemakaavoilla, mikäli vesihuolto on järjestettävissä. Rakennusvalvonnan painopiste on matalaenergiatalojen rakentamisen ohjaamisessa. Kylien erityispiirteitä vaalitaan ohjaamalla uudisrakentamista arkkitehtuuripoliittisen ohjelman periaatteiden mukaan. Osayleiskaavoin eheytetään kylärakennetta: asuminen ja virkistys ohjataan maisemallisesti perustelluille alueille. Järvien virkistyskäyttö ja vesien suojelu on yksi kestävän kehityksen tukipilareista. Myös alueiden palvelutarpeet ja vesihuoltojärjestelyt selvitetään. Haja-asutuksen ohjaamisessa kiinnitetään huomiota rakennusten liittymiseen maisemaan, rakennustapaan ja kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmiin. Kunta on edistänyt maakuntakaavoituksen siirtoviemärihanketta Espoosta Lapinkylän kautta Vihtiin. Sekä Lapinkylän että Kylmälän alueiden talouksia on tarkoitus liittää siihen. Lisärakentamisen uskotaan parantavan Lapinkylän lähipalvelujen monipuolistumista. Evitskogin ja Haapajärven alueita on toteutettu haja-asutusalueena eikä kasvupaineita ole kohdistettu niihin. Alueiden peltomaisemat on säilytetty rakentamattomina ja niiden hyödyntämistä maanviljelyyn on tarkoitus tehostaa. Asukasmäärän hallittu kasvu on pitänyt pienet kyläkoulut hengissä ja kylien pääkielenä on säilynyt ruotsi. Kyläkoulujen säilyttäminen on ollut perusteltua myös autoriippuvuuden vähentämisen näkökulmasta. Samanaikaisesti Suomi on EU:n jäsenmaana sitoutunut ilmastonmuutokseen hillinnän seurauksena yhä tiukemmin haja-asutuksen rajoittamiseen, mikäli rakentamisalueet ovat toimivan joukkoliikenneverkoston ulkopuolella. Niitä kyläalueita, joille ei pystytä tarjoamaan säännöllisiä bussivuoroja, on päätetty kehittää maltillisesti. Rannikko-Kirkkonummi Långvikin tienoon osayleiskaava eheyttää kylärakennetta ja turvaa palvelujen kehittymisen, lisäksi asumisen sijoittumista ja virkistystä ohjataan yhdyskuntarakenteen ja luonnonolojen näkökulmasta järkeviin paikkoihin. Vesihuoltojärjestelyissä hyödynnetään viimeisimpiä innovaatioita. Mikäli verkostoon liittyvä täydennysrakentaminen on riittävää, laajennetaan alueen koulu- ja päiväkotipalveluja. Samalla luodaan edellytykset lähikaupan perustamiselle. Haja-asutuksen ohjaamisessa kiinnitetään huomiota rakennusten liittymiseen maisemaan arkkitehtuuripoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Långvikin väestömäärän kasvattaminen mahdollistuu Jorvaksesta rakennetun vesihuollon runkolinja uusimisen jälkeen, kun se mitoitetaan riittävän suurelle asukasmäärälle. Sen rakentaminen käynnistynee pientalovaltaisten asuntoalueiden kaavoittaminen Hirsalantien pohjoispäässä lähellä Kiilakallion yritysaluetta. Eteläisen Kirkkonummen kyliä kehitetään maltillisesti haja-asutusalueina eikä vastaisuudessakaan sinne ole tarkoitus ohjata tehokasta maankäyttöä. Rannikon ja saariston alueet on osoitettu lomailuun ja virkistykseen. Matkailun kehittämiseksi on päätetty jatkaa Porkkalan merikylän toimintojen monipuolistamista.
Maankäyttövisio 2040 - mitä Kirkkonummella voisi tapahtua vuosina 2020-2040? Asuntorakentamisen sijoittumisessa ja eri alueiden kehittymisessä on yhä enemmän epävarmuustekijöitä, mitä pitemmälle tulevaisuutta visioidaan. Vuonna 2040 Kirkkonummen väkiluvun arvioidaan olevan 60 000-65 000, mikäli pääkaupunkiseudun väestönkasvu jatkuu voimakkaana. Väestönkasvu tarkoittaa 750-900 asukkaan kasvua vuodessa. Kasvupotentiaali aluekeskuksissa on huomattavasti tätäkin suurempi. Muiden muassa liikennejärjestelmien, työpaikka-alueiden kehittyminen vaikuttanee ratkaisevasti väestönkasvun sijoittumiseen eri alueille. Kehittämisen yksi pääperiaatteista on raideliikenteeseen tukeutuva maankäyttö. Raideliikenteeseen tukeutuvasta joukkoliikennejärjestelmästä on vuoteen 2040 mennessä toteutettu rantaradan kaupunkiraiteiden lisäksi Helsingistä Veikkolan kautta Lohjalle ja edelleen Turkuun johtava Länsirata, joka palvelee myös metropolialueen lähiliikennettä. Vuoden 2020 jälkeen Espoon Länsimetron pääteasemalta on rakennettu raideyhteydet Kirkkonummelle Sundsbergin kautta keskustaan ja Masalaan. Maankäyttö ei kuitenkaan todennäköisesti ole riittävän tehokasta metron jatkamiselle Kirkkonummelle. Kunta on laajentanut merkittävästi kevytliikenneverkostoa. Länsiväylä (kantatie 51) kuntakeskuksesta länteen päin ja Kehä III ovat rakennettu moottoritieksi. Kuntakeskuksen kehäyhteys on täydentynyt, kun Abrasinmetsän asuntoalue valmistui Kolsarin länsipuolelle. Kantvikista on rakennettu Länsiväylän eteläpuoleinen tieyhteys Upinniementieltä Porkkalantien kautta Hirsalantielle ja edelleen Kehä III eteläpäähän. Tieyhteyttä kuntakeskuksesta Veikkolaan on monilta osin parannettu. Autoteknologia ja teiden pinnoitemateriaalit mahdollistavat asumisen sijoittumisen entistä lähemmäksi ajoneuvoliikenneväyliä, mikäli liikennemelu ja hiukkaspäästöt alentuvat. Kirkkonummi varautuu Helsingistä Tallinnaan johtavan Suomenlahden alittavan rautatien ohjaamiseen kunnan kautta. Merkittävimmät asuntorakentamisen kasvualueet vuosina 2020-2040 ovat edelleenkin kuntakeskuksen, Masalan, Jorvaksen sekä Veikkolan lähialueet. Näillä alueilla rakentaminen on joko täydentävää, tai uudet kohteet kytkeytyvät olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Niiden rinnalle on syntynyt uudet aluekeskukset Sundsbergiin ja Kantvikiin. Sundsbergin alue kantatie 51:n pohjoispuolella on kasvanut uudeksi aluekeskukseksi. Långvikista on kehittynyt lähipalvelukeskus. 2020-luvun jälkeen ei ole osoitettu taajama-alueiden ulkopuolelle ajoneuvoliikennettä aiheuttavia uusia kaupallista keskittymiä. Paikallinen palvelutarjonta on monipuolistunut ja lähipalvelut ovat kyläkeskuksissa. Merkittävää on kylien toiminnan monipuolistuminen ja sen seurauksena niiden yhteisöllisyyden tunteen voimistuminen. Jorvaksen ja Inkilän aluetta on kehitetty edelleen merkittävänä työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen alueena. Liikunta- ja kulttuuriharrastuksille on osoitettu yhdyskuntarakenteessa toisiinsa kytkeytyvät virkistysyhteydet. Siirtolapuutarhatoiminta on vakiintunut osaksi hyvää elinympäristöä. Perusvirkistyspalvelut on sijoitettu asumisen läheisyyteen. Kuntakeskuksen ja Masalan välisestä nk. keskusmetsästä on kehittynyt monipuolinen vapaa-ajanalue. Rannikkoalueet, Meikko ja Nuuksio ovat kehittyneet metropolialueen tärkeiksi matkailukohteiksi. Lähiruokaa tuotetaan kunnassa yhä enemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutukseen liittyviä kysymyksiä on monia. Millä toimenpiteillä kunta sitoutuu ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen? Miten varaudutaan ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin rannikkoalueiden sekä tulvariskialueiden maankäytön suunnittelussa? Ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Keskinen Kirkkonummi: Länsiväylän ja Rantaradan vyöhyke Keskusta Kuntakeskuksen kasvun vaihteluväli vuodesta 2020 seuraavan 20 vuoden aikana on suuri: 4000-15000 henkilöä. Enimmillään asukasluku vuonna 2040 lähestyy 30000 rajapyykkiä kaksinkertaistaen väkiluvun 30 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pienimmillään kuntakeskuksen väkiluku ylittää 20000 asukasta. Yhdyskuntarakenne on tiivistynyt täydennys- ja täsmäkaavoituksella joukkoliikenteen edellytysten mukaisesti ensisijaisesti kuntakeskuksen pääväyliä pitkin. Kulttuuritalo valmistui kirkon pohjoispuolelle 2020-luvun lopulla. Vuoden 2020 jälkeen eteni myös kuntakeskuksen länsipuolisten alueiden toteutus: alueelle on pääsääntöisesti rakennettu pientalovaltaisia asuntoryppäitä kuntakeskuksen kehäyhteyden molemmin puolin mm. Humaljärven ja Meikon suunnilla. Kehäyhteys jatkuu rautatien ja Länsiväylän (kantatie 51) eteläpuolelle, jonne on kaavoitettu Abrasinmetsän pientalovaltainen asuntoalue. Yhteyden varrelle on rakennettu kouluja, päiväkoteja ja toimintakeskuksia ikääntyneille. Paineet Gesterbyn kyläalueen täydennysrakentamiselle kasvoivat koko 2030-luvun ja niinpä se päätettiin asemakaavoittaa tehokkaammin. Koska em. alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa, on myös mahdollista että alueiden toteuttaminen ei ole edennyt edellä kuvatusti. Volsiin toteutettiin korkeatasoinen ekologinen asuntoalue vanhan kartanomiljöön ympärille. Sen energiaratkaisu pohjautuu täysin fossiilisista polttoaineista vapaaseen systeemiin ja jätevedet puhdistuvat luonnonmukaisin menetelmin. Asuntoalueen valmistuttua parannettiin yhteydet Evitskogiin ja Veklahdelle. Kuntakeskuksen virkistyspaineet kohdistuvat enenevissä määrin Meikon luonnonsuojelualueelle, jolla sijaitsee yksi harvoista metropolialueen nk. hiljaisista alueista. Siitä on kehittynyt uusi matkailuvaltti ja alueen tuntumaan on rakennettu temppeli tarjoten vetäytymismahdollisuuden kiireistä ja paikan mietiskelyyn. Kantvik Ideasuunnitelman periaatteisiin pohjautuva Merikantvik saatiin valmiiksi vuoden 2020 jälkeen. Rantatorista tuli kuntalaisten suosikkipaikka lukusine ravintoloineen. Lauantaisin torilla myydään vastapyydettyä kalaa, lähi- ja perinneruokaa sekä etnisiä herkkuja. Vuonna 2040 asukasluku on 4500-6000. Kasvu vuodesta 2010 asettuu 1500-3000 tasolle. Merivedenpinnan nousun takia Strömsbyvikenin edustalle suunnitellaan tulvapadon ja veneilyä palvelevan sulkuportin rakentamista. Kantvikin 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen toi osan alueen väestölisäyksestä. Myös täysin uusia pientaloalueita kehitettiin olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Paineet Sepänkannaksen itäpuoleisten alueiden täydennysrakentamiselle kasvoivat. Tämän johdosta ne kaavoitettiin ja liitettiin liikenteellisesti moottoritien eteläpuoleisen rinnakkaistieyhteyden kautta toimivaan liikennejärjestelmään. Kuntakeskuksesta Kantvikiin ulottuu yhtenäinen asutusvyöhyke, joita viher- ja virkistysyhteydet jäsentävät. Viime vuosikymmeninä kuntakeskuksen yhdyskuntarakenne on laajentunut siis etelään. Rantaradan varrella oleva Vuohimäen työpaikka-alue rakennettiin lopulliseen mittaansa 2030-luvulla ja tavoitteen mukaisesti sinne saatiin muutama suuri toimija, mikä mahdollisti uuden aseman rakentamisen. Tulevaisuuden kehittämiskohde on Pikkalanlahti, joka voidaan kehittää korvaamaan Helsingin matkustajasatamia, sillä pääkaupunkia suojaavat padot valmistuvat arviolta vuonna 2070 estäen satamatoiminnan keskustassa. Pikkalanlahden vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset voivat olla myös työpaikka-alue tai asuminen, sillä molemmat toiminnot on mahdollista kytkeä pistoraiteella ja varsin edullisin kustannuksin osaksi metropolialueen raideliikennejärjestelmää. Edellinen kuitenkin sillä edellytyksellä, että ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinnan nousun ei oleteta rajoittavan edellä kuvattujen kehittämissuuntien toteuttamista alueella. Ja mikäli meriveden nousu estää alueen käytön rakentamiseen, niin sitä kehitettäneen virkistysalueena. Masala Masalan väkiluvun kasvu vuoden 2020 jälkeen vaihtelee 1500-4500 asukkaan välillä. Merkittävimmät toteutuneet kasvusuunnat ovat keskustan pohjoispuolen Rantarataa mukaileva kerrostalopainotteinen täydennysalue. Lisäksi kunnan omistuksessa olevat alueet keskustan länsipuolella saatiin valmiiksi 2030- luvun vaihteessa. Luoman ja Vitträskin suunnat ovat olleet haluttua asuntoalueita jopa siinä määrin, että niille on laadittu täydennysrakentamisen mahdollistavia asemakaavoja. Spekulointi maanarvon noususta on hillinnyt yksityistahojen myyntihaluja ja rakentaminen on sen johdosta ollut arvioitua maltillisempaa. Tästä huolimatta Pentfalliin ja Luomaan on rakennettu uudet koulut ja päiväkodit. Päätieverkkoa myötäilevän kevytliikenneyhteyden rinnalle on ruuhkien takia rakennettu ns. keskusmetsän kautta nopea reitti Masalasta sekä Jorvakseen että kuntakeskukseen. Muutoinkin asuntoalueiden ympäröimien vapaa-alueiden virkistyskäyttö on monella tapaa monipuolistunut. Ilmastonmuutoksen seurauksena ennustettu meriveden pinnan nousu on estettävissä Espoonlahdella patorakennelmin ja sen takia ranta-alueen rakentamisedellytyksiä tutkitaan uudelleen yhdessä Espoon kanssa Luoman ja Mankin seutua siten, että se mahdollistaisi uuden rautatieaseman sijoittamisen alueiden keskelle. Asiasta päätetään kuitenkin vasta vuoden 2040 jälkeen. Masalan suunnalla 2000-luvulla alkanut trendi työpaikka-alueiden muuttamiseksi asumiskäyttöön rautatieaseman vaikutuspiirissä jatkui 2030-luvulle saakka ennen kuin rakennemuutoksen seurauksena työpaikkojen sijoittaminen asumisen välittömään läheisyyteen tuli lainsäädännön kautta pakolliseksi etä- ja lähityöskentelyn yleistyessä voimakkaasti. Kehä III rakentaminen moottoritieksi paransi aikoinaan alueen logistista saavutettavuutta ja näin tien melualueelle nousi useita yrityksiä. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on muutoinkin pyritty edistämään Masalan suunnalla: uuden konseptin mukaisesti ns. yrityskeskittymiä tai -hautomoja on sijoitettu asuinrakentamisen sekaan. Tämä
on minimoinut autoriippuvuutta. Vallitseva trendi on toteutunut myös muualla kunnassa. Rantarata sekä raideyhteys metrojärjestelmään johtavat työmatkaliikennettä muulle metropolialueelle. Merkittävä osa kirkkonummelaisten varsinaisista työpaikoista on edelleen Espoossa ja Helsingissä, vaikka kunnan työpaikkaomavaraisuus on jo varsin tyydyttävällä tasolla. Jorvas ja Inkilä Jorvaksen työpaikka-alue ja kaupallisten palvelujen keskittymän laajenemissuunnitelmat on pantu vireille liki alueen kehityskuvan toisen vaiheen (tavoitevuosi 2040) mukaisesti. Tämä on merkinnyt arvokkaan peltomaiseman uhraamista yritystoiminnalle. Raideyhteys kytkee alueen kätevästi sekä kuntakeskukseen että Jorvaksen joukkoliikenteen vaihtopaikalle ja edelleen metropoliseudulle. Jorvaksen keskustan rakentamisen jälkeen asuntorakentamista laajennettiin Länsiväylä (kantatie 51) eteläpuolelle. Keskustan rakentamisen määrä jouduttiin kuitenkin pienentämään Sundetin tulvariskin takia. Jotta Sundet toimisi tehokkaasti meriveden nousua tasaavana, se ruopattiin ja sen seurauksena vesiyhteys Kantvikista Kartanonrantaan avautui yli sadan vuoden tauon jälkeen. Puron tulvapadot onnistuttiin istuttamaan luonnonmukaisesti maastoon siten, että vesistön virkistyskäyttö on vilkasta. Alueen asukasmäärän on kasvanut vuodesta 2020 jopa lähelle 4000, mikä on merkinnyt mm. uuden koulun ja muutaman päiväkodin rakentamista. Alueen asukasluku on siten kivunnut jopa liki 5000 ja sen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta sekä kasvupotentiaali on Långvikin suunnalla. Koska alueen maanomistus on yksityistä, saattaa alueen asukasluvun kasvu jäädä myös muutamaan sataan. Sundsberg Arkkitehtuurikilpailun ideoiden mukaisesti Sundsbergin neitseellinen tienoo suunniteltiin käytössä olleiden parhaiten teknologisten innovaatioiden sekä laajan yhteiskuntatieteellisen tiedon ja kestävän kehityksen arkkitehtuuri avulla Suomen merkittävimmäksi ekologiseksi kaupunkialueeksi. Matalaenergiset rakennukset hyödyntävät mm. maalämpöä, aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. Sundsberg toteutettiin vaikutusarvioinnin suositusten mukaisesti vaiheittain siten, että alueelle kaavoitettiin työpaikkoja ja asukkailla oli mahdollisuus käyttää alusta lähtien hyviä joukkoliikenneyhteyksiä, vaikka alueen keskusta kauppakeskuksineen ja muine merkittävimpine palveluineen päästiin toteuttamaan vasta ennen 2030-luvulla. Kauppakeskukseen rakennettiin Kirkkonummen korkein tornitalo, jonka ylimmistä asuinkerroksista on upeat näkymät Espoonlahdelle. Asemakaava mahdollistaa kahden muun tornitalon rakentamisen. Alueen vetonauloja ovat merellisyys ja laajat virkistysmahdollisuudet. Suunnittelu tähtäsi autoriippuvuuden vähentämiseen sekä joukkoliikenteen ja etenkin raideliikenteen suosimiseen. Asukasluku (alle 20000 asukasta) ei ollut riittävä metron jatkamiseksi Kirkkonummelle, ja niinpä luontevin joukkoliikenneratkaisu oli kunnan ensimmäisen pikaraideyhteyden rakentaminen Länsimetron pääteasemalta Sundsbergiin. Sittemmin raiteita jatkettiin kuntakeskukseen ja Masalaan. Suuren suosion takia alueelle on toteutettu useita ikäihmisten toimintakeskuksia, kouluja, päiväkoteja. Yksi kouluista on kansainvälinen ja opetuskielenä siellä on englanti. Sundsbergin ja Volsin kaltaisia kestävän kehityksen suunnitteluperiaatteita sovellettiin myös vaiheittain rakentuvan Finnbyn suunnittelussa Sarvvikin eteläpuolella. Keskeisellä metropolialueella on pulaa hyvästä rakennusmaasta ja tämän johdosta Kirkkonummella pohditaan Sarvvikin golfkentän käyttötarkoituksen muuttamista rakentamiseen. Pohjoinen Kirkkonummi: Turunväylän vaikutusalue Länsiradan rakentamisen (vuoden 2030 jälkeen) myötä Veikkolan väkiluku kasvaa merkittävästi. Aluekeskuksesta on kehittynyt monipuolinen palvelukeskittymä. Osa julkisista palveluista on järjestetty yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa. Veikkolan aseman vaikutusalueella käsittäen esim. Kylmälän kyläalueen asuu noin 12000 asukasta. Aseman ympärille toteutettiin uusi keskusta liittyen saumattomasti vanhaan keskustaan moottoritien yli rakennetun kannen ansiosta. Tällä hetkellä rakennetaan kannen päälle kulttuuritaloa. Moottoritien päälle rakennetulle kannelle on jo toteutettu kerrostaloasuntoja ja palveluita. Matkakeskuksesta on kehittynyt pääportti Nuuksion luonnonsuojelualueelle - matkailulla on tänä päivänä tärkeä rooli Veikkolassa. Siikarannan kongressihotelli on saanut osansa matkailubuumista: hotellitoiminta on laajentunut vähitellen. Siikajärven lähiympäristö on rakentunut pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Ekologinen yhteys jatkuu riistasiltojen ansiosta pääliikenneväylien yli etelään päin. Samoin kunnan omistuksessa olleille alueille Eerikinkartanon tienoolla on rakennettu pientaloryppäitä maisemallisesti arvokkaan viljelypellon ympärillä. Tyypillinen veikkolalainen perhe asuu siis pääsääntöisesti omassa pientalossa. Matkailun ja virkistyksen vetovoimaa ilmentää eritoten voimakkaasti kehittynyt Kauhala, joka suunniteltiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa seudulliseksi virkistyksen monitoimialueeksi. Läheinen Ämmässuo toimii jäteteknologian kansainvälisenä tutkimus- ja opintokohteena, lisäksi rakennusten teknoarkkitehtuuri sekä laitoksen uudet toimintamuodot kiinnostavat monia. Jäteinnovaatiokeskus, joka toteutettiin Veikkolan ja Histan alueille, etsii toiminnalleen laajennusaluetta. Pohjoisen Kirkkonummen yhdyskuntarakenne on laajentunut Espoon ja Vihdin rajoille ja niiden yli. Histaan on rakennettu uusi kaupunginosa yli 20000 asukkaalle ja Nummelan eteläosien (Huhmari) asukasmäärä on moninkertaistunut vuodesta 2010. Pitkäjänteinen alueen kehittäminen on ollut jo pitkään riippumatonta kuntarajoista. Mallin tähän antoi aikoinaan Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailun pohjalta laadittu metropolialueen kehitysvisio, jonka seurauksena Helsingin seudun yhteistyöorganisaatiot järjestäytyivät. Kyseinen kilpailu järjestettiin yli 30 vuotta sitten. Ideakilpailun raideliikennehankkeet ovat pitkälti toteutuneet, myös moni muu silloinen radikaali ajatus näkyy nykyisessä kaupunkirakenteessa. Kylien Kirkkonummi Länsiväylän (kantatie 51) ja Rantaradan keskusvyöhykkeen ja Veikkolan välistä aluetta on kehitetty vuoden 2020 jälkeen tarpeen mukaan erikseen laadituilla ja eritasoisilla kyläalueiden kaavoilla sekä niitä täydentävillä suunnitelmilla. Täydennysrakentamisen määrä on kuitenkin ollut EU:n määrittämien rajoitusten johdosta vähäistä lukuun ottamatta Kylmälän keskeisimpien alueiden toteuttamista täydentyvänä pientaloalueena. Tyypillinen piirre alueella on yhdyskuntarakenteen laajentuminen nauhamaisina taajamien suuntaan ja joukkoliikenteen pääväylien varsille. Kunnassa selvitetään parhaillaan raideliikenteen toteuttamiskustannuksia em. keskusvyöhykkeen ja Veikkolan välillä. Asukasmääriltään kehitys on kuitenkin hyvin mallillista. Kuntakeskuksen pohjoisen vesihuollon rakentamisen seurauksena Aavarannan pohjoispuolella olevaa yritysaluetta on laajennettu. Maatalous ja elintarvikevalmistus vahvistaa entisestään osuuttaan tienoon toimijana ja työllistäjänä. Oman lisänsä ovat tuoneet uudet lajikkeet. Yrittäjät toimittavat suuria määriä lähiruokaa seudun kauppoihin. Liha- ja siipikarja on rikastuttanut maaseutumaisemaa jo 2020-luvulta lähtien kunnassa, kun EU:n tukipolitiikan perusteita muutettiin. Sundsbergin kauppakeskuksessa toimii seudullinen maataloustuottajien palvelu- ja infotori. Valtiovalta yrittää toimialaa tukevilla kehityshankkeilla ja muutoinkin politiikallaan vähentää ilmastopakolaisuutta siten, että elintarvikevientiä aavikoituville eteläisille Euroopan ja muillekin ilmastonmuutoksesta kärsiville alueille on tehostettu Suomen tuotantomäärien kasvettua. Rannikko-Kirkkonummi Upinniemen varuskunta-alueen kehittäminen asuntoalueena ja sen liittäminen raideyhteydellä kuntakeskukseen askarruttaa kuntapäättäjiä. Alueen suunnittelun eteenpäinvieminen riippuu sekä sotilasalueen tulevaisuudesta että merivedenpinnan nousun problematiikasta. Ainoastaan Långvikin yhdyskuntarakennetta on entisestään eheytetty ja asukasluvun kasvun seurauksena saatiin alueelle säännöllinen bussiliikenne pian 2020-luvun jälkeen. Långvikista on kehittynyt Laajakallion, Jorvaksen ja Lapinkylän tasoinen lähipalvelukeskus, jossa sijaitsee koulun ja päiväkodin lisäksi kaupallisia palveluja sekä vähintään päivittäistavarakauppa. Viime vuosien kestopuheenaihe on ollut Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin linjaaminen Suomen puolella. Kirkkonummi on yksi vaihtoehto tunnelin pohjoispään sijoituspaikaksi. Mikäli uusi rautatie linjattaisiin kunnan kautta, lyhentäisi se merenalaisen tunnelin pituutta. Väyläviranomaiset ovat yhteistyössä kunnan kanssa laatineet radan alustavaa yleissuunnitelman sekä useita analyysejä toiminnan vaikutuksista, lisäksi on kartoitettu asukkaiden mielipiteitä hankkeesta. Kunnan tavoitteena on hyödyntää raideyhteyttä paikallisliikenteessä pääteasemanaan Porkkalan merikylä. Porkkalan merikylä toimii tärkeänä kansainvälisenä lomakohteena ja sitä kehitetään luonnon edellytysten sallimissa rajoissa. Myrskyjen ja säätilojen ääriolosuhteiden bongausmatkailu on noussut suosituksi, vaikka siihen liittyy suuria riskejä. Alueelle on rakennetun museon teemat valottavat ilmastonmuutokseen johtaneita syitä ja kehityksen suunnan ennakointia sekä Itämeren elvyttämisoperaation haasteita ja edistymistä. Museossa on havainnollistettu merenpinnan kohoamisilmiötä ja rantarakentamisen uusia innovaatioita. Vierailijalla on mahdollisuus kokea Porkkalanniemen tyrskyt ja myrskyt, sillä sääilmiöiden tarkkailuun Porkkalanniemi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Rannikon ja saariston voimakkaaseen kehittämiseen ei ole saatu tukea asukkailta eikä myöskään ilmastomuutoksen uhan takia. Asukasluku ei siksi ole merkittävästi kasvanut. Osa entisistä loma-asunnoista on korvattu kelluvilla taloilla, joiden rakennusluvat ovat kasvaneet tasaisesti 2020-luvulta lähtien. Niitä on myönnetty ja myönnetään tiukan harkinnan jälkeen vedennousun valtaamille ranta-alueille sekä tulvariskialueille. Äkillisten säätilojen muutosten seurannaisvaikutukset rajoittavat lupien myöntämistä, koska yhteydet mantereelle ja pelastusviranomaisiin on oltava aina toimintakunnossa. Rantamaisemat ovat merenpinnan nousua lukuun ottamatta säilyneet pitkälti samoina 2000-luvun alusta saakka. Alueen omaleimainen luonto ja maisemat halutaan säilyttää mahdollisimman koskemattomana seuraaville sukupolville. Muun metropolialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia halutaan Kirkkonummen rannikolla ja saarissa kuitenkin rajoittaa, jotta maaston kuluneisuus ei ylitä sen luontaista kestokykyä.