UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 Jet-koulutuksen osallistujia Kuva: Raija Herrala-Nurmi Yhteistyötoimikunta 2.4.2012 Kaupunginhallitus 16.4.2012 Tarkastuslautakunta 20.4.2012
SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöhallinnon organisaatio...1 Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna...1 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna 2011...2 1. Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa...2 2. Organisaatio toimii tehokkaasti...4 3. Henkilöstö voimavarana...6 4. Työhyvinvointi...7 Tilasto-osa Vakinainen henkilöstö 2007-2011...11 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla...12 Määräaikainen henkilöstö 2010-2011 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia)...13 Kaupungin koko henkilöstö 2010-2011...14 Henkilötyövuodet 2010-2011 palvelukeskuksittain...15 Keski-ikä 2007-2011 palvelukeskuksittain...16 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2011 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan...17 Vakinainen henkilöstö 2011 ikä-/sukupuolijakauma...18 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso...19 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt...21 Keskimääräinen eläkeikä...21 Vuoden 2011 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain...22 Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta...22 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2012-2022...23 Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot 2010-2011 palvelukeskuksittain...24 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja)...25 Vuonna 2011 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät)...26 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 2010-2011 palvelukeskuksittain...27 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 2010-2011 palvelukeskuksittain...28 Työterveyshuolto...29 Terveydenhoito...29 Sairaanhoito...31 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 2007-2011...33 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 2011...34 Työllistäminen...35 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain...36 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut...37 Nuorten kesätyöpaikat...38 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat...39 1
Henkilöstöpäällikkö Mirva Lambacka Henkilöstöhallinnon organisaatio Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöpalvelut. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöpalvelujen edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Henkilöstöpalvelut hoitaa hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat. Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna Kaupungin strategian 2009 2016 johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Kaupungin strategian pohjalta laadittiin vuonna 2010 uusi henkilöstöstrategia ja sitä on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Uusi henkilöstöstrategia koostuu seuraavista painopisteistä Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi Edellä mainituille painopisteille on asetettu tavoitteet ja asiat, joilla tavoitteisiin päästään. 1
Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna 2011 1. Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö tekee työtä tuloksellisesti. Yhteistoiminta on aitoa ja toteutamme sitä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Palkitseminen on kannustavaa. Johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa selvitetään yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen. Samalla suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Käytössä olevan kehityskeskustelumallin ovat esimiehet yhdessä työstäneet esimiesvalmennuksessa. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut 14.12.2004 pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä tuetaan hyvällä perehdyttämisellä. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista selvitetään ensin onko tehtävien uudelleen järjestely mahdollista palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista selvitetään, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tähän tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakinaisten henkilöiden osalta. Kaupungin johtoryhmä käsittelee aina ensin täyttölupa-asiat. Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Kvtes 622, Ovtes 100, Ts 78 ja LS 36. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan paikallista järjestelyerää oli v. 2011 jaettavissa 0,8 %. Järjestelyerää käytettiin terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen palkkojen harmonisointiin. Osa em. erästä käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin ja yleiskorotuksen luonteisesti tehtäväkohtaisiin 2
palkkoihin. Em yleiskorotusta ei tehty niihin hinnoittelutunnuksiin, joissa tehtiin harmonisointi eikä perhepäivähoitajien liitteeseen kuuluville. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Vuonna 2011 harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää myönnettiin 99 henkilölle. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaansa. Työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Arvioinnin tarkoituksena ei ole pelkästään henkilökohtaisen lisän määrittely vaan motivoida henkilöstöä parantamaan ja kehittämään ammatinhallintaansa ja pätevyyttään. Järjestettyä koulutusta Esimiehille järjestettiin esimieskoulutusta Kevan toimesta siitä, mitä esimies voi tehdä säästääkseen eläkemaksuissa. Koulutuksessa käsiteltiin myös varhaisen tuen mallin käyttöä ja tärkeyttä. Humap Oy valmensi esimiehiä vuorovaikutuksen ja muutosviestinnän tukemiseen. Oppisopimuskoulutuksena Rastor Oy:n suunnitteleman johtamisen erikoisammattitutkinnon aloitti 25 esimiestä Laatukoulutuksia on järjestetty sekä vanhustyön henkilöstölle että terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen henkilöstölle. Alkusammutus- ja paloturvallisuuskoulutukseen on osallistunut terveydenhuollosta 50 henkilöä. Tyks VSS on järjestänyt laajaa täydennyskoulutusta seutukunnan alueella, tilaisuuksiin on osallistunut runsaasti terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen henkilöstöä. Lisäksi henkilöstö on osallistunut Tyks VSS:n järjestämään ohjelmistokoulutukseen. Sivistyspalvelukeskuksessa on järjestetty seutukunnallisia yhteisiä koulutuksia eri hankkeissa (Osaava-hanke, Kelpo-hanke, Jekku-hanke). Eri alojen oppisopimussopimuksia tehtiin viisi kappaletta. Ammattitutkintonsa v. 2011 sai valmiiksi kolme henkilöä. Ensiapukoulutusta on järjestetty henkilöstölle tarpeen mukaan. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 2.202 päivää eli 2,6 pv/hlö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä 311.654 euroa. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Lisäksi yhteistoimintaalueeseen liittyneen Vehmassalon Ky:n edustajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. V. 2011 yhteistyötoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Puheenjohtajana toimi Tehyn pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston ja sähköpostin lisäksi ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi ilmestyi v. 2011 kolme kertaa. 3
Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja piti infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajan, pääluottamusmiesten ja henkilöstöpalveluiden edustajien kesken pyrittiin pitämään kuukausittain palaveri, jossa käsiteltiin henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Sivistyspalvelukeskuksen johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustajia. 2. Organisaatio toimii tehokkaasti Tavoite Tuotamme ja järjestämme palvelut asiakkaille kokonaistaloudellisesti edullisesti ottaen huomioon seudullisuus sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintojen kehittäminen Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entisiä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 2005 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 2012 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategia sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita kaupungin koko henkilöstölle vuosittain järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisena toimijana on lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. Ohjausryhmälle esiteltiin vuonna 2011 seuraavat prosessit: Tyypin II diabetes ennaltaehkäisy ja avohoito Vakituisen henkilöstön rekrytointiprosessi Kierrätyskeskus työllistäjänä Varhaiskasvatuksen prosessi Muistiprosessi Sosiaali- ja terveyskeskuksen Uudenkaupungin terveyspalvelujen sekä vanhustyön laatujärjestelmälle myönnettiin Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus nro 96/2011. Asiakaskyselyjä on tehty päivähoidossa ja vanhustyössä. Päivähoidon TAK-kysely (tutkiarvioi-kehitä) tehtiin päivähoidon vanhemmille. Vanhustyön asiakastyytyväisyyskysely tehtiin loppuvuonna 2010 ja tulokset analysoitiin 2011. Vuoden 2011 lopulla tehtiin vielä asiakastyytyväisyyskysely terveydenhuollon yhteistoimintaalueen päättäjille. Museossa tehtiin Museoliiton järjestämä valtakunnallinen asiakaskysely. Se oli kaksivaiheinen viikko kesällä ja viikko syksyllä. Lopulliset tulokset on vielä samatta. 4
Peruskoulun oppilaiden huoltajille tehtiin kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Nuoriso- ja liikuntatoimessa tehtiin Kouluikäisten terveyskäyttäytymiskysely ja liikuntatutkimus. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen organisaatiomuutos toteutettiin kesällä 2011. Muutoksen tarkoituksena oli luopua osasto- ja osastopäällikkömuotoisesta organisaatiosta. Organisaatio muovautuu niiden toimintojen ja palvelujen mukaan, joita hallinto- ja kehittämiskeskus tuottaa. Muutoksen pohjalla on prosessimainen ajattelu siitä, että hallinto- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on paitsi johtaa myös tukea palvelukeskuksia palvelujen tuottamisessa. Yhteistyö yli palvelukeskusrajojen ja ulkoiset yhteistyökumppanit Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - asiakaspalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen - Kuntarekryn käyttöönottoa valmistelevassa työryhmässä Ulkoisia yhteistyökumppaneita palvelukeskuksilla on ollut mm. Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnilla on yhteinen hanke. Kuntien LÄNSI 2012 Länsi- Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke; Vakka-Suomen Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan. Remontti II-hanke on jatkunut. Hankkeeseen liittyy seutukunnallinen pilotti Vakka-Suomen seudullinen perhetukikeskus. Seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi on jatkunut edelleen vuonna 2011. Seutukunnallisena yhteistyönä on osallistuttu vanhustyössä muistisairaan henkilön palvelupolun kehittämisen Vakka-Suomessa hankkeeseen. Novidan kanssa on vanhustyössä tehty yhteistyötä siten, että vanhustyön viranhaltijat käyvät oppilaitoksessa pitämässä tunteja ja opiskelijat osallistuvat yksikköjen toimintaan järjestämällä niihin toimintaa. Vakka-Suomen alueen kuntien sosiaalipäivystys on hoidettu takapäivystyksen osalta Vehmaan ja Pyhärannan kunnan kanssa ja 1.12. alkaen yhteisenä Vakka-Suomen kuntien sosiaalipäivystyksenä. Perheneuvolan palveluja on myyty Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnille. A-klinikkapalveluja on myyty Laitilan kaupungille. Laitilan ja Taivassalon kanssa on tehty ensihoitopalvelusopimukset. Yhteinen sosiaalijaosto toimii Vakka-Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tehostaminen ja menojen sopeuttaminen hanke on toteutettu yhteistyössä Vakka-Suomen ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan kanssa Vakka-Suomen lastensuojelun suunnitelma 2012 2013/toteumaraportti tehty kesäkuussa 2011. Ympäristönsuojelupalvelua on myyty Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kunnille. Jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi). Kirjanpitopalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle. 5
3. Henkilöstö voimavarana Tavoite Kehitämme toimintatapojamme ja parannamme tuloksellisuutta, sillä kuntasektori on jatkuvassa muutoksessa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnan markkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 35 kpl vuonna 2011. Syksyn teemana aloitteissa oli työturvallisuus. Aloitteita pyydettiin tekemään aiheista, jotka voivat parantaa työturvallisuutta tai vähentää sairauspoissaoloja. Aloiteryhmä palkitsi 26 aloitetta palkkioluokilla Albatrossi (600 2000 ) Merikotka (120 520 ) Lokki (20 100 ) Aloiteryhmään kuuluivat v. 2011 palvelukeskusten yhdyshenkilöt museonjohtaja Mari Jalava/sivistyspalvelukeskus päiväkodin johtaja Taija Lammi/sosiaali- ja terveyskeskus työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/hallinto- ja kehittämiskeskus Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Antti Haapavuori sekä yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsemat kaksi henkilöstön edustajaa Hanna Nieminen/Tehy plm ja Anu Ankelo/Jhl ltm Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöpäällikkö Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. Resurssit ja kaupungin imago työnantajana Kaupungin henkilöstöresurssit vähenivät johtuen liikelaitos Novidan liittymisestä Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään. Vakituisia oli vuoden lopussa 836 henkilöä. Vuoden aikana vakinaistettiin 10, joista yhdeksän henkilöä sosiaali- ja terveyskeskukseen. Uusia toimia tuli kolme kappaletta. Vuokratyövoiman kehityshankkeeseen liittyi vuonna 2011 vanhustyön yksiköt. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Kaupungin internet-sivuilla käytössä olevaan avoimeen työnhakuilmoitukseen jätettiin 106 hakemusta. Loppuvuodesta aloitettiin valmistelut siirtymisestä sähköiseen rekrytointijärjestelmään Kuntarekryyn. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöpalveluihin täytettyjä lomakkeita palautettiin kuusi kpl. 6
Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. 4. Työhyvinvointi Tavoite Työyhteisömme ilmapiiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen ja työolosuhteemme ovat terveet ja turvalliset. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa v. 2011. Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella 2010 2013 ovat työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Ari Holvitie 2. varavaltuutettu Marko Mäkinen Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja. Eri toimialueilla on toiminut 11 työsuojeluasiamiestä. Kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, johon kuuluvat rakennusmestari Rami Arola, siivoustyönjohtaja Saila Koivisto, työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa, rakennustarkastaja / työsuojelupäällikkö Mika Pihlajaniemi ja työterveyshoitaja Ulla Kuusisto. Lisäksi kokouksiin osallistuivat kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström ja ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitellyt asiat on tiedotettu työsuojelutoimikunnalle. Toimintasuunnitelman mukaisia työpaikkakäyntejä tehtiin 11 kpl ja toimintasuunnitelman ulkopuolisia käyntejä tehtiin neljään eri työyksikköön. Työpaikkakäynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstöpäällikkö. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti rakennustarkastaja oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöpäällikön, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöpäällikölle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöpäällikölle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa v. 2008 ja sitä on tarkistettu v. 2010. Ohjelmassa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. 7
Varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli on osa hyvin toimivan työpaikan kulttuuria, osa välittämistä ja turvaverkkoa. Esimiehet saivat koulutusta varhaisen tuen toimintamallin käytöstä käytännössä ja sen mieltämisenä hyvänä esimiestyönä arkikäytössä. Esimiehiä on rohkaistu tarttumaan ajoissa työkyvyn heikentymisestä kertoviin merkkeihin hyvänä esimiestyönä. Mallin avulla yritetään hakea myös vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään tai muissa työtehtävissä. Toimintamalli uusittiin tarkoituksena saada esimiehille hyvä ja selkeä työväline keskustelujen aloittamiseen ja käymiseen. Toimintamalli on myös tukena työntekijälle oman jaksamisensa puheeksi ottamiseen esimiehensä kanssa. Uusittujen lomakkeiden ideana on, että molemmat valmistautuvat keskusteluun täyttämällä oman osionsa ennen keskustelua. Henkilöstölehti KaHeLissa kerrottiin onnistuneesta uudelleen työhön sijoittumisesta työkokeilun kautta. Yksilön terveellisten elämäntapojen edistäminen Turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita on v. 2011 toteutettu työsuojeluhenkilöstön tekemillä työpaikkakäynneillä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus omien elämäntapojen edistämiseen osallistumalla erilaisiin kuntoryhmiin, vastaamalla terveyskyselyyn tai osallistumalla Pysyvästi kevyeksi kampanjaan. Oman kuntonsa kohentamiseen on ollut mahdollista käyttää kaupungissa olevien eri liikuntakeskusten palveluja niin, että henkilöstöpalvelut on maksanut osan käyntikerrasta tai osan 10-/kuukausikortista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa ovat jatkuneet vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Hiihtoputkessa on kaupungin henkilöstö voinut käydä hiihtämässä edullisemmin. Kaupungin henkilöstölle tehtiin syksyllä 2011 ActiveStonesin suunnittelema Terveyskysely. Kysely tehtiin työterveyshuollon työkaluksi ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kyselyyn vastasi 433 henkilöä ja vastaaja sai heti vastattuaan itselleen henkilökohtaisen raportin. Kyselyssä oli kahdeksan osiota: masennus, ahdistuneisuus, elämänhallinta, fyysinen aktiivisuus, ravitsemus, painonhallinta, uni ja työnäkö. Työterveyshuolto sai kyselystä yksilövastaukset. Vastauksista eniten huolta aiheuttivat työnäkö, ravitsemus, uni ja masennus. Terveystarkastukseen tullaan kutsumaan kyselyn perusteella niitä eniten tarvitsevat henkilöt. Jatkosuunnitelma tarkastettavalle henkilölle tehdään terveystarkastuksen yhteydessä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua Pysyväksi kevyeksi kampanjaan joka omaehtoisesti tai ryhmässä, mikäli henkilö täyttää kriteerit. Nuoriso- ja liikuntatoimi ja työterveyshuolto ovat toteuttaneet kampanjaa yhteistyössä. Tupakoitsijoita on tuettu tupakoinnin lopettamistavoitteissa kustantamalla osa nikotiinikorvaustai lääkehoidosta. Vuosittain haetaan mahdollisuuksien mukaan TYK- tai Aslak kuntoutusta Kelalta. Vuonna 2011 haettiin vanhustyön ryhmälle Aslak kuntoutusta. Toteutuneita yksilökuntoutuksia oli viisi kappaletta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Palvelut sisältävät lakisääteisen, ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (korvausluokka I) sekä sairaanhoidon, mikä sisältää yleislääräritasoisen sairaudenhoidon (korvausluokka II). 8
Työterveyshuollon kulut olivat kokonaisuudessaan 423.337 euroa vuonna 2011 ja ne jakaantuivat korvausluokka I / 143.785 euroa (vuonna 2010 / 105.265 euroa) ja korvausluokka II / 279.552 euroa (vuonna 2010 / 272.276 euroa). Terveyshuoltoa on toteutettu työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Työnohjaus on hankittu ostopalveluna. 9
TILASTO-OSA 10
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö 2007-2011 Palvelukeskukset 2007 2008 2009 2010 2011 %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 194 200 188 175 171 20 % Sosiaali- ja terveyskeskus 385 380 390 479 487 58 % Sivistyspalvelukeskus 198 214 170 166 159 19 % Liikelaitokset 20 20 69 69 19 2 % Yhteensä 797 814 817 889 836 100 % Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 836 eli vähennystä 53 vuoteen 2010. Vuonna 2007 uusia virkoja ja toimia tuli sosiaali- ja terveyskeskukseen 14,5 kpl ja sivistyspalvelukeskukseen 4. Määräaikaisia vakinaistettiin 16. Laitilan kaupungin hallinnoimaan Vakka-opistoon siirtyi 5 henkilöä 1.1.2007 alkaen. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 1.1.2008 alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi 1.1.2009 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaali- ja terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 hlöä. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2007-2011 600 500 479 487 400 385 380 390 300 200 194 200 188 175 171 214 198 170 166 159 100 69 69 20 20 19 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2007 2008 2009 2010 2011 11
Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v Yli 30v Hallinto- ja kehittämiskeskus 8 27 15 10 4 32 40 35 Sosiaali- ja terveyskeskus 32 86 74 30 20 79 86 80 Sivistyspalvelukeskus 3 27 23 11 15 38 24 18 Liikelaitokset 1 3 4 2 0 1 2 6 Yhteensä 44 143 116 53 39 150 152 139 Suurin ryhmä on 25-29 v. palveluksessa olleet (18,2 %) ja pienin 15-19 v. palveluksessa olleet (4,7 %). 100 Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 90 80 86 74 79 86 80 70 60 50 40 30 20 10 0 38 40 35 32 32 30 27 27 23 24 20 18 15 15 8 10 11 6 3 3 4 4 1 2 0 1 2 Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v Yli 30v 12
Määräaikainen henkilöstö 2010-2011 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 Hallinto- ja kehittämiskeskus 8 3 2 3 6 3 16 9 Sosiaali- ja terveyskeskus 25 38 18 15 2 5 45 58 Sivistyspalvelukeskus 22 16 12 14 7 8 1 2 42 40 Liikelaitokset 15 1 19 0 0 1 6 0 40 2 Yhteensä 70 58 31 14 27 27 15 10 143 109 Määräaikaisten määrä pieneni 34 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten vähennystä oli määräaikaisten tuntiopettajien määrässä, 17 henkilöä. Kasvua oli sosiaali- ja terveyskeskuksen tilapäisten ja projekteissa työskentelevien osalta. Liikelaitoksissa vähennys johtuu ammattiopisto Novidan siirtymisestä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään. Sijaisten määrä 31.12.2011 oli 100, kun heitä vastaavana ajankohtana vuonna 2010 oli 97 henkilöä. Määräaikainen henkilöstö 2010-2011 90 80 70 60 58 50 40 40 30 20 10 0 9 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus 2 Liikelaitokset 13
Kaupungin koko henkilöstö 2010-2011 Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Palvelukeskukset 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 Hallinto- ja kehittämiskeskus 175 171 16 9 16 13 207 193 Sosiaali- ja terveyskeskus 479 487 45 58 7 7 531 552 Sivistyspalvelukeskus 166 159 42 40 6 6 214 205 Liikelaitokset 69 19 40 2 109 21 Yhteensä 889 836 143 109 29 26 1061 971 600 500 531 Henkilöstö 2010-2011 552 2010 2011 400 300 200 207 193 214 205 100 109 21 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 14
Henkilötyövuodet 2010-2011 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset 2010 2011 v. 2011 %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 146,85 142,34 17,9 % Sosiaali- ja terveyskeskus 433,2 442,51 55,8 % Sivistyspalvelukeskus 194,07 191,33 24,1 % Liikelaitokset 88,04 17,46 2,2 % YHTEENSÄ 862,16 793,64 100 % Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 971henkilöä, joka henkilötyövuosina ilmoitettuna oli 793,64. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli 0,84. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 146,85 142,34 Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain 2010-2011 433,2 442,51 194,07 191,33 88,04 17,46 2010 2011 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 15
Keski-ikä 2007-2011 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset 2007 2008 2009 2010 2011 Hallinto- ja kehittämiskeskus 51 50 50 50 50 Sosiaali- ja terveyskeskus 48 48 49 49 49 Sivistyspalvelukeskus 50 49 48 49 48 Liikelaitokset 50 51 51 51 50 Koko henkilöstön keski-ikä 49 49 49 49 49 Henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 51,5 51,0 50,5 50,0 51 50 50 50 50 50 50 51 51 51 50 49,5 49,0 48,5 48,0 48 48 49 49 49 49 49 48 48 47,5 47,0 46,5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2007 2008 2009 2010 2011 16
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2011 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus 48 51 Sosiaali- ja terveyskeskus 47 49 Sivistyspalvelukeskus 50 47 Liikelaitokset 49 53 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 49 49 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet 54 53 Naiset 53 52 51 50 49 48 47 48 51 47 49 50 47 49 46 45 44 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 17
Vakinainen henkilöstö 2011 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus -20 0 0 0 0, 0 % 20-24 0 2 2 0,2 % 25-29 5 24 29 3,5 % 30-34 5 45 50 6,0 % 35-39 11 62 73 8, 7 % 40-44 11 74 85 10, 2 % 45-49 22 108 130 15,6 % 50-54 15 171 186 22,2 % 55-59 29 156 185 22,1 % 60-64 11 84 95 11, 4 % 65-1 0 1 0,1 % Yhteensä 110 726 836 100 % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 726 (86,84 %) ja miehiä 110 (13,16 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Suurin ikäryhmä naisissa on 50-54-vuotiaat (171 hlöä) ja miehissä on 55-59-vuotiaat (29 hlöä). 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vakinainen henkilöstö 2011 ikä-/sukupuolijakauma 45 2 24 0 0 5 5 11 11 62 74 108 171 22 15 156 29 84 11 Naiset Miehet -20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-1 18
Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %osuus %osuus Tutkijakoulutus 1 1 2 0,2 1,3 Ylempi korkeakouluaste 13 81 38 132 15,8 18,0 Alempi korkeakouluaste 18 32 51 101 12,1 15,4 Alin korkea-aste 38 14 119 171 20,5 18,3 Keskiaste 78 28 220 326 39,0 39,4 Perusaste 42 4 58 104 12,4 7,6 Yhteensä 190 159 487 836 100,0 100,0 Uudenkaupungin kaupungin henkilöstön koulutustaso, %-osuus Perusaste 12,4 % Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Tutkijakoulutus 0,2 % Ylempi korkeakouluaste 15,8 % Alempi korkeakouluaste 12,1 % Keskiaste 39,0 % Alin korkeaaste 20,5 % Kunta-alan henkilöstön koulutustaso, %-osuus Perusaste 7,6 % Tutkijakoulutus 1,3 % Ylempi korkeakoulu- aste 18,0 % Keski-aste 39,4 % Alempi korkeakouluaste 15,4 % Lähde:Tilastokeskus 2010 Alin korkeaaste 18,3 % 19
Koulutuspäivät eriteltyinä Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus 0 0 182 139 16 153 2 Sosiaali- ja terveyskeskus 336 301 520 181 181 196 34 Sivistyspalvelukeskus 0 0 261 78 101 51 14 Liikelaitokset 0 0 5 0 0 0 0 YHTEENSÄ 336 301 968 398 298 400 50 Ulkoinen kokopv. sisältää myös opettajien ves:n mukaiset koulutuspäivät. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2.202 kpl. Koulutuspäivät lisääntyivät 177 päivällä. Suhteellisesti eniten koulutuspäivät lisääntyivät sivistyspalvelukeskuksessa 59,2 %. 20
Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 2011 aikana toteutui yhteensä 59 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt 2007 2008 2009 2010 2011 Kaikki vuodet yht. Vanhuuseläke 14 20 15 26 31 106 Varhennettu vanhuuseläke 0 1 2 1 2 6 Yksilöllinen varhaiseläke 1 0 0 0 0 1 Osa-aikaeläke 13 9 5 6 15 48 Työkyvyttömyyseläke 6 9 6 2 7 30 Osatyökyvyttömyyseläke 3 3 4 4 4 18 Yhteensä 37 42 32 39 59 209 Vanhuuseläkkeelle jäi arvioidun 37 henkilön sijaan 31 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi jälleen selvään nousuun. Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 8 virkaa tai työsuhdetta. Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt 2008 2009 2010 2011 Vanhuuseläke 62 v 8 kk 62 v 8 kk 63 v 4 kk 63 v 1 kk Varhennettu vanhuuseläke 62 v 9 kk 61 v 9 kk 62 v 3 kk 61 v 0 kk Osa-aikaeläke 59 v 5 kk 58 v 7 kk 58 v 10 kk 59 v 11 kk Työkyvyttömyyseläke 55 v 8 kk 57 v 6 kk 46 v 3 kk 60 v 5 kk Osatyökyvyttömyyseläke 55 v 9 kk 54 v 0 kk 57 v 10 kk 59 v 6 kk Keskimääräinen eläkeikä vanhuuseläkkeelle jäävien osalta on laskenut 3 kk:lla. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläkeikä nousi yli 14,17 v:lla ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osalta 1,7 v. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli KuEl-vakuutettujen osalta 64 vuotta kun se valtakunnallisesti oli 63,7 vuotta. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen keskimääräinen eläkeikä oli KuEl-vakuutettujen osalta 59,8 vuotta kun se Uudessakaupungissa oli 62,2 vuotta. 21
Vuoden 2011 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläke Osaaikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus 5 0 2 3 1 11 Sosiaali- ja terveyskeskus 12 2 10 3 3 30 Sivistyspalvelukeskus 14 0 3 0 0 17 Liikelaitokset 0 0 0 1 0 1 YHTEENSÄ 31 2 15 7 4 59 Vuoden 2011 aikana laadittiin ennakoiva henkilöstösuunnitelma vuosille 2011-2014. Vuonna 2014 eläköitymisiän saavuttavilta sekä niiltä, jotka edellisessä kyselyssä eivät vastanneet tai tienneet suunnitelmiaan, tiedusteltiin heidän eläköitymissuunnitelmiaan. Kysely lähetettiin 48 henkilölle ja siihen jätti vastaamatta 5 henkilöä ja kolmella ei ollut vielä suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta 2007 2008 2009 2010 2011 Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut 0 0 0 0 0 Palvelussuhde purettu 0 1 0 0 0 Irtisanoutuneet 21 20 10 23 22 Eläkkeelle jääneet 37 42 32 29 40 Yhteensä 58 63 42 52 62 Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi 9 7 13 7 8 Henkilöstön vaihtuvuus vuosittain on noin 20 henkilöä eli ja vuonna 2011 vakituisesta henkilöstöstä 2,6 %. Irtisanoutumisen/eläköitymisen vuoksi tehtäviä jätettiin täyttämättä 8 kpl, joista 4 hallinto- ja kehittämiskeskuksessa, 3 sivistyspalvelukeskuksessa ja 1 sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 22
Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2012-2022 Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Liikelaitokset Yhteensä Kum. %-osuus 2012 5 6 21 2 34 34 9,83 2013 2 9 13 0 24 58 6,94 2014 3 12 10 1 26 84 7,51 2015 8 3 28 1 40 124 11,56 2016 7 5 22 0 34 158 9,82 2017 12 4 14 1 31 189 8,96 2018 4 10 16 3 33 222 9,54 2019 6 10 24 1 41 263 11,85 2020 9 6 6 0 21 284 6,07 2021 3 5 26 0 34 318 9,83 2022 6 4 18 0 28 346 8,09 Yhteensä 65 74 198 9 346 100,00 Vanhuuseläkkeelle jää vuosina 2012-2022 yhteensä 348 henkilöä eli noin 42 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuonna 2015 ja 2019, jolloin eläkkeelle jää 40 ja 41 henkilöä per vuosi. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jäädään liikelaitoksista 47,3 % ja seuraavaksi sivistyspalvelukeskuksesta 43,2 %. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2012-2022 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 40 41 34 34 33 34 31 28 26 24 21 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 23
Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot 2010-2011 palvelukeskuksittain 1000 euroa 2010 2 011 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6834 6515-319 -4,7 Sosiaali- ja terveyskeskus 18771 19174 403 2,1 Sivistyspalvelukeskus 7686 7781 95 1,2 Kaupunki yhteensä 33290 33470 179 0,5 Liikelaitokset 3933 817-3116 -79,2 Kaikki yhteensä 37223 34287-2937 -7,9 Uudenkaupungin ammattiopisto Novida 3144 Liikelaitokset ilman Novidaa 789 817-28 -3,6 Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä laski vuoteen 2010 verrattuna 7,9 %. Suurin kasvu oli sosiaalija terveyskeskuksessa 2,1 % ja vähennystä eniten hallinto- ja kehittämiskeskuksessa -4,7 %. Liikelaitosten luvuissa näkyy Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan toiminnan siirtyminen Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään. Palkat ja palkkiot 2 011 Sivistyspalvelukeskus 23 % Liikelaitokset 2 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 19 % Sosiaali- ja terveyskeskus 56 % 24
Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus 5 667 583 92 492 8 49 0 193 1682 Sosiaali- ja terveyskeskus 203 5300 1938 984 1749 0 280 130 246 5830 Sivistyspalvelukeskus 0 2542 331 315 505 0 90 231 37 1359 Liikelaitokset 0 0 0 0 5 0 7 0 0 276 YHTEENSÄ 208 8509 2852 1391 2751 8 426 361 476 9147 %-osuus 1 33 11 5 11 0 2 1 2 35 Perhevapaat = äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma, hoitovapaa Koulutus = työn edellyttämä koulutus, järjestökoulutus Muu palkaton vapaa sis. myös määräaikaisen kuntoutustuen päivät Poissaolot olivat yhteensä 26.129 kalenteripäivää eli n. 31 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 2010 verrattuna poissaolot lisääntyivät 393 päivällä. Eniten kasvua oli perhevapaissa ja muissa palkattomissa vapaissa. Eniten vähenivät lomautuspäivät. Muu palkaton vapaa 34 % Vakinaisen henkilöstön poissaolot 2011 (ei sairauspoissaoloja) Kuntoutus 1 % Perhevapaat 33 % Lomarah. vapaa 2 % Lomautus 1 % Tilapäinen hoitovap. 2 % Oppisop. koulutus 0 % Koulutus 11 % Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Vuorotteluvapaa 11 % Opintovapaa 5 % 25
Vuonna 2011 maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) Koko henkilöstö Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus 22 264 28 097 618 634 207 429 Sosiaali- ja terveyskeskus 157 506 135 811 1 911 312 663 818 Sivistyspalvelukeskus 88 466 55 164 261 139 163 716 Liikelaitokset 561 406 65 663 13 560 YHTEENSÄ 268 798 219 478 2 856 747 1 048 523 Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat 2.856.747 ja sairaudet ja tapaturmat 1.048.523. Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 88,9 %. 2 500 000 2 000 000 1 500 000 Maksettujen poissaolojen palkkakustannukset (kalenteripäivät) Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 1 000 000 500 000 0 Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat 26
Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 2010-2011 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa 2010 2011 Muutos Henkilöstö 2011 euro/henkilö 2011 Hallinto ja kehittämiskeskus 52 12-40 171 70 Sosiaali- ja terveyskeskus 1012 996-16 487 2 045 Sivistyspalvelukeskus 73 117 44 159 733 Liikelaitokset 40 5-35 19 260 Yhteensä 1176 1129-47 836 1 351 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat laskivat vuoteen 2010 verrattuna 47.000 eurolla. Suurin kasvu sivistyspalvelukeskuksessa 44.000 euroa ja suurin vähennys hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 40.000 euroa. 1200 Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset 2010-2011, 1000 euroa 2010 2011 1000 800 600 400 200 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 27
Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 2010-2011 palvelukeskuksittain 2010 2011 Muutos Henkilöstö 2011 euro/henkilö 2011 Hallinto ja kehittämiskeskus 66 120 54 171 704 Sosiaali- ja terveyskeskus 498 500 2 487 1 026 Sivistyspalvelukeskus 78 177 99 159 1 112 Liikelaitokset 47 2-45 19 131 Yhteensä 689 799 110 836 956 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat kasvoivat 110.000 eurolla vuoteen 2010 verrattuna. 600 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset 2010-2011, 1000 euroa 2010 2011 500 498 500 400 300 200 177 120 100 66 78 47 2 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 28
Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Vuosi Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti Yhteensä 2007 120 311 16 16 463 2008 81 345 30 3 459 2009 57 551 56 8 7 679 2010 159 490 104 33 11 8 805 2011 265 648 130 103 20 2 1168 Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 363 käynnillä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet vajaakuntoisten terveystarkastusten takia. 700 648 Terveydenhoidon käynnit 2007-2011 600 500 400 300 265 551 490 345 311 2007 2008 2009 2010 2011 200 100 0 159 120 81 57 Lääkäri 130 104 103 56 16 30 33 16 3 8 11 20 7 8 2 Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti 29
Terveydenhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimuksetutkimukset Radiologia- Vuosi Yhteensä 2007 1339 8 1347 2008 1538 10 1548 2009 1005 13 1018 2010 1708 13 1721 2011 2598 31 2629 Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset lisääntyivät 890 kpl:lla vuoteen 2010 verrattuna. Terveydenhoidon tutkimukset Laboratorio-tutkimukset 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Radiologia-tutkimukset 2598 1708 1538 1339 1005 8 10 13 13 31 2007 2008 2009 2010 2011 30
Sairaanhoito Vuosi Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Yhteensä 2007 1983 1269 6 3258 2008 2004 1387 1 3392 2009 1925 1062 2987 2010 3070 1875 3 4948 2011 2798 1529 1 2 4328 Vuoden 2011 sairaanhoidon käynnit vähenivät 620 käynnillä. 3500 3000 2500 Sairaanhoidon käynnit 2007-2011 2007 2008 2009 2010 2011 2000 1983 2004 1925 1500 1000 1269 1387 1062 500 0 Lääkäri 6 1 Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri 31
Sairaanhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Vuosi Radiologiatukimukset Yhteensä 2007 5627 385 6012 2008 7366 456 7822 2009 6215 350 6565 2010 6598 413 7011 2011 6722 416 7138 Sairaanhoidon tutkimukset kasvoivat 127 kappaleella vuodesta 2010. 8000 7000 6000 5627 Sairaanhoidon tutkimukset 7366 6215 Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tukimukset 6598 6722 5000 4000 3000 2000 1000 0 385 456 350 413 416 2007 2008 2009 2010 2011 32
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 2007-2011 Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2007 2008 2009 2010 Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2011 Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus 2486 12,8 2259 11,3 2402 12,8 2050 11,7 2147 12,6 Sosiaali- ja terveyskeskus 4506 11,7 4184 11,0 4652 11,9 7770 16,2 6984 14,3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sivistyspalvelukeskus 1592 8,0 1240 5,8 1219 7,2 878 5,3 1257 7,9 Liikelaitokset 52 2,6 303 15,2 737 10,7 390 5,7 119 6,3 Yhteensä 8636 10,8 7986 9,8 9010 11,0 11088 12,5 10507 12,6 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2011 oli työpäivinä 12,6 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 17,4 pv/henkilö. Sairauspoissaolot vähentyivät sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Sen sijaan muissa palvelukeskuksissa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauden takia poissa työstä yli 60 päivää oli 45 henkilöä. 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 12,8 11,7 8,0 2,6 11,3 11,0 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 5,8 15,2 12,8 11,9 7,2 10,7 11,7 16,2 5,3 5,7 14,3 12,6 2007 2008 2009 2010 2011 7,9 6,3 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 33
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 2011 Osastot 31.12.2011 Henkilöä kohti Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja lupaosasto 30 246 8,2 347 11,6 Elinkeino-osasto 5 10 2,0 14 2,8 Henkilöstöosasto 4 23 5,8 25 6,3 Talousosasto 18 97 5,4 131 7,3 Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto 98 1 486 15,2 2 030 20,7 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto 16 285 17,8 395 24,7 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ 171 2 147 12,6 2 942 17,2 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto 5 197 39,4 282 56,4 Lapsiperheiden palvelut 117 2 068 17,7 2 854 24,4 Vanhusten palvelut 136 1 554 11,4 2 182 16,0 Sosiaalityö ja vammaisten tukitoim. 21 126 6,0 159 7,6 Terveyspalvelut 208 3 039 14,6 4 255 20,5 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ 487 6 984 14,3 9 732 20,0 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus 117 972 8,3 1 298 11,1 Lukio 14 114 8,1 167 11,9 Kulttuuripalvelut 15 102 6,8 141 9,4 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 13 69 5,3 83 6,4 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ 159 1 257 7,9 1 689 10,6 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 19 119 6,3 163 8,6 kohti KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 836 10 507 12,6 14 526 17,4 Työtapaturmien jakautumat olosuhteen mukaan Olosuhde 2007 2008 2009 2010 2011 Työssä/työpaikalla 42 36 58 65 50 Työmatkalla 11 10 9 7 17 Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella 3 2 Ammattitauti 1 1 1 1 Yhteensä 57 49 68 73 67 34
Työllistäminen Vuonna 2011 uusia työsopimuksia tehtiin 60 kpl. Näistä naisia oli 68 % ja miehiä 32 %. Työllistetyistä 63 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 50 vuotta täyttäneiden osuus oli 52 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 3 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 3 %. Yhteensä vuodelta 2010 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 2011 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 88 kpl. Tehdyt työsopimukset /työllistetyt 2007-2011 120 100 80 60 40 20 0 102 76 84 80 60 2007 2008 2009 2010 2011 35
Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain 2007 2008 2009 2010 2011 Hallinto- ja kehittämiskeskus 39 57 44 38 30 Sivistyspalvelukeskus 10 16 10 14 13 Sosiaali- ja terveyskeskus 18 11 18 17 14 Muut 9 18 12 11 3 YHTEENSÄ 76 102 84 80 60 Työllistetyistä puolet eli 50 % (30 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 23 % (14 hlöä). Sivistyspalvelukeskukseen työllistetyistä sijoittui 12 % (13 hlöä), kaupungin oman organisaation ulkopuolelle (Palke 5) sijoittui 5 % ( 3 hlöä) työllistetyistä. Lisäksi Uusien mahdollisuuksien tori- hankkeessa työllistyi yrityksiin vuoden aikana 27 työtöntä nuorta kaupungin maksamalla tuella (420 /kk) sekä työvoimahallinnon Sanssi-tuella. Kaikkiaan nuoria oli vuoden 2011 aikana hankkeessa eri toimenpiteissä (harjoittelut, työelämävalmennus, palkkatuki) 88 henkilöä. 60 50 40 39 57 44 38 Työllistetyt palvelukeskuksittain 2007-2011, tehdyt uudet työsopimukset 2007 2008 2009 2010 2011 30 30 20 10 10 16 10 14 18 18 17 13 14 11 9 18 12 11 3 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut 36
Työharjoittelu/ työelämävalmennus ja työkokeilut 2007 2008 2009 35 30 27 2010 2011 25 20 15 10 5 21 12 13 11 15 16 5 11 6 10 15 16 19 12 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Vuonna 2011 tehtiin työharjoittelu- / työelämävalmennussopimuksia 30 kpl, joista hallinto- ja kehittämiskeskukseen sijoittui 40 %, sivistyspalvelukeskukseen 33 % ja sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 27 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 7 kpl, joista 43 % sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen ja 57 % sijoittui sosiaali- ja terveyskeskukseen. 37
Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 130 kappaletta (v. 2010 176 kappaletta). Vuonna 2011 kesätöitä sai 77 nuorta (v.2010 79 nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat 15 17 -vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 20 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja vuonna 2011 oli 135 kpl (122 kpl vuonna 2010). Tuen määrä oli vuonna 2011 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa, joka vähintään oli 80 tuntia ja enintään 120 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille, jotka olivat iältään 15 20 -vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 2011 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin yritystukipaikassa. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Nuorten kesätyöpaikat 2007-2011 Yritystukipaikat Kaupungin paikat 161 143 135 117 122 80 80 90 79 77 2007 2008 2009 2010 2011 38