SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 22 MAANVILJELY S JA KARJANHOITO VUONNA 925 HELSINKI, 926 VALTIONEUVOSTON K IR JA PA IN O
Tekstiä: Sisällys: Johdanto. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Siv. Pinta-ala... o Peltoala ja sen käyttö... 5 Viljelyksessä oleva kaski... 9 Luonnonniityn ala ja sen k ä y ttö... 9 Luonnonniitty ja peltoala... 0 Kylvö, sato ja kidutus. Kylvömäärät...*... 0 Sääsuhteet... Kasvillisuuden kehitys... 4 Satomäärät... 7 Sato rehuyksikköinä... 9 Sadon rah a-arvo... 2 Kulutus... 22 Kotieläimet. Kotieläinten luku... 23 Kotieläimet vuosina 92 925... 25 Kotieläimet ja väkiluku... 26 Kotieläimet ja p e lto a la... 28 M eijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat... 29 Meijerien käyttövoima... 30 Meijerien tuotanto... 3 Meijerien työntekijäin ja työpäivien lu k u... 34 Maanviljelystyöväen saanti ja palkkaehdot. Maanviljelystyöväen saanti... 36 Maanviljelystyöväen palkat... 37 Traduction des en-têtes des tableaux... 45 Taululiitteitä: Taululiite X:o. Peltoala ja sato vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 2 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 0
Siv. Taululiite N:o 2. Luonnonniitty ja niittyheinän sato vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 4 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 5 Taululiite N:o 3. Kotieläim et vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 6 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 20 Taululiite N :0 4. Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 22 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 24 Taululiite N:o 5. Meijerien henkilökunta vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 26 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 30 Taululiite N:o 6. Maanviljelystyöväen palkat vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 32 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 36
Johdanto. Vuoden 925 tilaston ensiaineiston keruuseen ja k äy ttely y n nähden on m en ettely tap a ollut sam allainen kuin lähinnä edellisinä vuosina, josta tarkem pi selostus on an n e ttu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka täh d en tässä vain v iitattakoon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. Esillä olevassa julkaisussa on sopivissa kohdissa esitetty, paitsi läh in n ä edellisen v u o den oloja, m yöskin jälkikatsauksia vuosien 92 25 oloihin, jo ita on valaistu keskim ääräluvuin. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Pinta-ala. V altakunnan m aalaiskuntain p inta-ala (ilm an vesiä ja P e tsa m on aluetta) oli, tiluslajien m ukaan jaettu n a, vuosina 924 ja 925 sekä keskim. vv. 92-25 seuraava, hehtaareissa: v. 924. v. 925. Lisäys (-f-) tai vähennys ( ) vv. 924 25. % vv. 92 25 keskim. M uutokset verrattuina alaan v. 920, %. P eltoa... 2,8,69 2,32,542 + 4,373 + 0.7 2,098,444 + 4. L uonn. n iitty ä 530,027 53,652 +,625 + 0.3 ^ 543,7 6.3 M uuta alaa.. 30,667,904 30,65,906 5,998 0.05 30,637,30 + 0. 0 2 Y h teen sä 33,36,00 33,36,00 33,279,456 + 0. 2 Peltoala ja sen käyttö. seuraavasti: Lääni ta i m aakunta - v. 924 H a P eltoala jak aantu i valtakunnassa eri läänien kesken Q O K V. VZO H a Lisäys (-f) tai vähennys ( ) vv. 924 25, Ha % \. ly 0 9 I ZD OK keskim. M uutokset verrattuina alaan v. 920, %. U ud enm aan. 258,752 259,29 + 539 + 0. 2 256,963 + 2.9 T u ru n ja Porinl 445,262 448,408 + 3,46 + 0.7 44,732 + 2.8 A hven an m aan,524,627 + 03 + 0.9,449 +.5 H äm een... 272,967 276,275 + 3,308 +.2 270,273 + 3.3 V iipurin... 265,92 268,285 + 2,373 + 0.9 26,357 + 6.7 M ikkelin... 0,30 0,484 + 83 + 0. 2 09,927 + 3. 8 K uopion... 56,666 57,220 + 554 + 0.4 54,097 + 7.9 V aasan... 448,095 449,722 +,627 + 0.4 445,707 + 2. 6 Oulun..... 48,690 5,230 + 2,540 +.7 46,939 + 9.0 Y hteensä 2,8,69 2,32,542 + 4,373 + 0.7 2,098,444 + 4.i V altakunnassa oli peltoala niinm uodoin v. 925 lisään ty n y t 4,373 ha:lla, m ikä v astaa 0.7 % vuoden 924 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Oulun ja H äm een lääneissä.7 ja.2 %, ja sitä lähinnä A hvenanm aan ja V iipurin (0.9% ) sekä T urun ja P orin (0.7 %) lääneissä. E ri lään ien m aalaiskuntien p in ta-a la sta oli pellon osuus v. 925: U u d en m aan läänissä 22.8 %, T urun ja P orin läänissä 20.7 %, A hvenanm aalla 8.2 %,
6 H äm een läänissä 5.8 %, V iipurin läänissä 8.6 %, Mikkelin läänissä 6.7 %, K uopion läänissä 4.4 %, Vaasan läänissä.8 % ja Oulun läänissä 0.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oli, jolkei P etsam on a lu etta oteta lukuun, 6.4. Peltoala valtakunnassa jak au tu i k äy ttö n sä m ukaan koko m aassa seuraavalla tav alla, h eh taaria: Syysvehnä.. Kevätvehnä. Ruis... Ohra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja virna.. V. 924. 8,82 6,56 228,306 09,945 424,54 0,29 % 0.4 0.3 0.8 5.2 20. o 0.5 v. 925. 9,06 6,2 234,256 09,90 ' 434,004 0,3 % 0.4 0.3.0 5. 20.4 0.5 Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) VV. 924 25. 0. 0 Peltoala vv. 92-25 keskim. % M uutokset VV. 92-2 verrattuina alaan v. 920, % 0,906 0.5,709 0.5 + 803 + 7.4,685 0.5 +.4 Yht. viljakasv. 798,795 37.7 85,327 38.2 + 6,532 + 2. 809,05 38.6 + 4.9 + + + + 294 55 5,950 35 9,463 2 + 3.'3 + 0.9 + 2.6 0.03 + 2.2 + 0.02 8,652 5,832 234,006 0,558 428,256 0,062 0.4 0.3.2 5.3 20.4 0.5 + + + + + 60. 74.2 0.5 4.7 8.4 8.5 Peruna... 67,66 3.2 67,492 3.2 + 326 + 0.5 67,47 3.2 _ 5.3 Rehun au ris.. 5,500 0. 7 6,4 0.8 + 9 + 5. 9 4.535 0.7 + 73.4 Muut juurikasvit... 4,527 0.2 4,585 0.2 + 58 +.3 4,663 0.2 + 26.o Yht. perunalla ja juurikasv. 87,93 4. 88,488 4.2 +,295' +.5 86,669 4. + 4.0 Vihantarchu. 5,586 0. 7 5,323 0.7 _ 263.7 4,86 0.7 + 6. Heinää siemeneksi... 8,032 0.9 8,890 0. 9 + 858 + 4.8 7,935 0.8 + 49.i Heinää rehuksi 85,756 40.2 849,092 39.8 2,664 0.3 824,285 39.3 +.7 Laitumena.. 2,533 5.7 22,38 5.7 + 848 + 0.7 2,536 5.8 + 20.3 Yht. vihantareh. ja heinällä,006,907 47.5,005,686 47.i,22 0. 977,942 46.6 + 5.2 Pellava ja hamppu. 5,283 0.3 5,452 0.3 + 69 + 3.2 5,974 0.3 7.7 Täyskesanto. 205,726 9.7 204,009 9.6,77 0.8 203,655 9. 7 + 0.8 Muu peltoala 4,265 0.7 3,580 0.6 685 4.8 5,53 0. 7 3.6 Yht. peltoa 2,8,69 00. o 2,32,542 00. o + 4,373 + 0. 7 2,098,444 00.O + 4. V altakunnan peltoalasta oli niinm uodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 925 kaikkiaan 38.2 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4.2 %, heinäkasvien ja vihan tareh u n hallussa 47. %, pellavan ja ham pun hallussa 0.3 %, täyskesantona 9.6 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. K okonaisuudessaan oli v iljakasvien ala lisään ty n y t 6,532 hailia eli 2. %:lla; rukiin ala lisääntyi 5,950 hailia, ohran ala vähentyi 35 hailia ja k auran ala lisääntyi 9,463 hailia; m uissa kasveissa oli lisäystä. P erunan ja juurikasvien yhteinen ala lisääntyi.5 %:lla, rehunauriin ala sekä suhteellisesti e ttä absoluuttisesti huom attavasti. H einällä y. m. sekä laitum ena oleva koko ala oli v äh en ty n y t 0. l % :lla. P ellavaa ja h am p pua kasvava ala oli lisään ty n y t 3.2 % :lla, m u tta täyskesannon ala v äh enty n y t 0.8 % :lla ja»muu peltoala» 4.8 %:lla.
i 7 L äänittäin jakautui peltoala k äy ttön sä m ukaan v. 925 seuraavalla t a valla, ha: Valtakunta. Onlun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen i Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... 3,42 4,53 24 742 395 6 n 70 3 9,06 Kevätvehnä... 777 2,225 495 30,687 574 206 0 7 6,2 Ruis... 24,805 46,95,327 3,00 34,742 20.96 20,632 38,956 4,953 234,256 Ohra... 5,679 7,30 44 0,572 0,63 4,459 2,088 26,095 23,409 09,90 Kaura... 60,440 2,38,999 64,550 59,04 27,45 28,608 65,540 4,084 434,004 Sekuli...,969,935 50,07,34 568,232,436 456 0,3 Herne, papu ja virna... 3,25 4,282 73,70,58 360 46 573 92,709 Yht. viljakasveja 00,027 89,489 4,502 09,785 08,473 54,344 62,923 32,780 53,004 85,327 Peruna... 9,295,270 526 6,935 9,224 5,459 8,475 0,83 5,477 67,492 Rehunauris...,83 2,44 50 2,03,529 935,549 4.993 997 6,4 Muut juurikasvit...,40,345 2 296 63 75 320 564 2 4,585 Yht. perunaa ja juurikasv. 2,248 5,029 697 9,262,366 6,469 0,344 6,388 6,685 88,488 Vihantarehu... 3,679,899 2,58,938,595,87 2,53 892 5,323 Heinällä siemeneksi... 2,756 4,69 54 2,392,974 349 484 5,077,085 8,890 Heinällä rehuksi... 03,504 46,094 5,09 0,363 09,975 29,082 63,3 208,255 73,65 849,092 Nurmilaidun... 2,7 4,764 40 2,072 4,42 727 83 45,22 5,43 22,38 Yht. vihantarehua ja heinää 22,0 94,376 5,306 26,408 8,299 3,753 65,65 26,084 80,735,005,686 Pellava ja hamppu...,08,264 30 66 785 90 357 989 58 5,452 Täyskesanto... 22,545 45,673,079 29,308 27,765 6,896 6,847 34,765 9,3 204,009 Muu peltoala...,343 2,577 3 85,597 832,34 3,76,57 3,580 Koko peltoala 259,29 448,408,627 276,275 268,285 0,484 57,220 449,722 5,230 2,32,542 E dellä esitety t peltoalat olivat asianom aisten läänien ja v altak u n n an p elto alasta prosentiksi la sk ettu in a seuraavat: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan m aakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... Kevätvehnä... Ruis... Ohra...... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja virna....2 0.3 9.6 2.2 2 3.3 0.8.2.0 0.5 0.5 3.9 2 5.0 0.4.0.8 4.3.4.2 7.2.3.5 0.3 (O.o).2 3.8 2 3.4 0.4 0.6 0. 0.6 3.0 3.8 2 2.0 0.5 0.4 (0.0) 0.5 9.0 4.0 24.9 0.5 0.3 (O.o) 0. 3. 7.7 8.2 0.8 o.i (0.0 ) (O.o) 8.7 5.8 4.6 0.3 0. (O.o) (0.0 ) 9.9 5.5 9.3 0.3 0. Yhteensä viljakasveja 3 8.6 42.3 3 8.7 3 9.7 4 0.4 49.2 40.0 2 9.5 35. 3 8.2 Peruna... 3.6 2.5 4.5 2.5 3.4 4.9 5.4 2.4 3.6 3.2 Rehunauris... 0.7 0.5.3 0.8 0.6 0.8.0. 0.7 0.8 Muut iuurikasvit... 0.4 0.3 0.2 0. 0.2 0. 0.2 0. 0. 0.2 Yhteensä perunaa ja juurikasveja 4.7 3.3 6.0 3.4 4.2 5.8} 6.6 3.6 4.4 4.2 Vihantarehu....4 0.4 0.2 0.6 0.7.4 0.8 0.6 0.6 0.7 Heinällä siemeneksi.....0.3 0.9 0.7 0.3 0.3. 0.7 0.9 Heinällä rehuksi..... 3 9.9 3 2.6 43.8 39.9 4.0 26.3 40.2 46.3 48.7 39.8 Nurmilaidun... 4.7 9.3 0.3 4.4.7 0.7 0.5 0. 3.4 5.7 Yhteensä vihantarehua ja heinää 47. 43.3 45.6 45.8 44. 28.7 4.8; 58. 53.4 47. Pellava ja hamppu... 0.4 0.3 0.3 0.2 0.3 0.2 0.2 0.2 0. 0.3 Täyskesanto... 8.7 0.2 9.3 0.6 0.4 5.3 0.7 7.8 6.0 9.6 Muu peltoala... 0.5 0.6 0. 0.3 0.6 0.8 0.7 0.8.0 0.6 Koko peltoala 00.O 00.0 00.0 00.0 00.0 0 0. o 00.0 00.0 loo.o loo.o 0.4 0.3.0 5. 2 0.4 0.5 0.5
8 M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli v. 925 ve/mgroviljelyksen ala 5,37 h a eli 0.7 % koko peltoalasta. V ehnästä oli 4/0 (40.5 %) kevätvehnää, jo ta viljeltiin syysvehnään v erraten enim m in v altak u n n an i t ä - j a pohjoisosissa sekä A hvenanm aalla. S yysvehnää viljellään etu p äässä E telä- ja Lounais-Suom essa. R ukiin yhteenlaskettu peltoala oli 234,256 ha eli. o % v altak u n n an peltoalasta. Ruispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin Mikkelin läänissä (.9.0 %) ja sitä lähinnä K uopion läänissä (3. l %); suhteellisesti pienin se on V aasan ( 8.7 %) ja U u denm aan (9.6 %) lääneissä. Ohraa kasvava ala valtakunnassa oli 09,90 ha eli 5.i % koko peltoalasta. M aan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tu n tu v asti yleisem pi kuin m uissa osissa. Suhteellisesti suurin osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5.5 %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta K uopion (7.7 %) ja V aasan (5.8 %) lään it. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus A hvenanm aalla (.2 %) ja U udenm aan läänissä (2.2 %). Kauran viljelyksessä oli 434,004 ha, joka vastasi 20.4 % koko peltoalasta. S uurin oli kaurapellon osuus T urun-p o riti (25.0 %) ja M ikkelin (24.9 %) lä ä neissä, jo ita lähinnä seurasi H äm een lääni (23.4 %); pienin oli kaurapelto O ulun (9.3 %) ja V aasan (4.6 %) lääneissä. Sekulia kasvava ala oli yhteensä 0,3 ha, m ikä vastasi 0.5 % m aan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enim m in A hvenanm aalla (.3 %) sekä U udenm aan (0.8 %) ja K uopion (0.8 %) lääneissä, vähim m in Oulun (0.3 %) ja V aasan (0.3 %) lääneissä. Sekulista oli 5,033 ha korsiviljasekulia ja 5,098 h a korsi-palkoviljasekulia. Hernettä ja papua sekä virnaa viljellään enim m in lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala A hvenanm aalla.5 %, U udenm aan läänissä.2 % ja T u ru n - P orin läänissä l.o % näiden läänien koko peltoalasta. K oko m aassa oli herneen ja p av u n sekä v irn an viljelyksessä,709 h a eli 0.5 % koko p elto alasta. Perunan viljelyksen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala v a lta kunnassa oli 67,492 h a eli 3.2 % koko peltoalasta, oli ensi sijalla K uopion lääni 5.4 % :lla ja M ikkelin lääni 4.9 %:lla; n iitä seurasi läh in n ä A hv enanm aan m a a k u n ta 4.5 % :lla. Pienin oli puheenalainen peltoala V aasan (2.4 %), T urun ja Porin (2.5 %) sekä H äm een (2.5 %) lääneissä. Rehunaurista, jo n ka koko viljelysala oh 6,4 h a eli 0.8 % koko p elto alasta, viljeltiin suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla (.3 %) ja sitä lähinnä V aasan ( l. i %) ja K uopion (l.o %) lääneissä. M uita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oh 4,585 ha eli 0.2 % koko peltoalasta, viljeltiin enimmin U udenm aan läänissä (0.4 %). Fihantarehun ala oh m aassa yhteensä 5,323 ha eli 0.7 %. Suurin,.4 % peltoalasta, oli sen viljelysala U udenm aan ja M ikkelin lääneissä ja sitä lähinnä K uopion läänissä 0.8 %.
9 Heinänsiemenen viljelyksessä oleva ala oli 8,890 ha eli 0.9 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin se oli A hvenanm aan m aakunnassa (.3 %), ja sitä lähinnä U udenm aan ja V aasan (l.i %) sekä T urun-porin (l.o %) lääneissä. Rehuksi k o rjatu n 'peltoheinän y h teenlaskettu ala teki 849,092 ha, vastaten 39. s % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ain ittu ala Oulun läänissä, tehden 48.7 % täm än läänin koko alasta. L ähinnä sitä seurasi Vaasan lääni 46.3 %:lla; pienin oli rehusatoala M ikkelin läänissä, 26.3 %, ja T urun-porin läänissä, 32.6 %. N urm ilaitum en ala, joka nousi koko m aassa 22,38 ha:iin eli 5.7 %:iin, oli suhteellisesti suurin Vaasan (0. l %) ja T urun-porin (9.3 %) lääneissä sekä pienin A hvenanm aalla (0.3 %) ja K uopion läänissä (0.5 %). Lähellä n äitä oli M ikkelin lääni 0.7 %:lla. R ehusatoala ja nurm ilaidun yhteenlaskettuina olivat 45.5 % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli v astaav a suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 44.6 %, T urun-porin läänissä 4.9 %, A hvenanm aalla 44. %, H äm een läänissä 44.3 %, Viipurin läänissä 42.7 %, M ikkelin läänissä 27.0 %, K uopion läänissä 40.7 %, V aasan läänissä 56.4 % ja O ulun lä ä nissä 52. %. Pellavan ja ham pun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,452 h a eli 0.3 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin U udenm aan läänissä, n im ittäin 0.4 %; pienin se oli O ulun lään issä 0. %. Täyslcesannon ala tek i yhteensä 204,009 ha, m ikä vastasi 9.6 % m aan koko pelto alasta. Suhteellisesti suurin se oli M ikkelin läänissä, 5.3 %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (9.o % ). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 6.o %, jossa ru k iin ala oli 9.9 %. Viljelyksessä oleva kaski. E d ellä m a in itu n p eltoalan (2,32,542 ha) lisäksi oli v. 925 viljelyksessä 2,76 ha kaskea, jo sta,579 h a rukiilla, 302 ha ohralla, 450 h a kauralla ja 385 h a m uilla viljelyskasveilla. Läänien m ukaan jak aantu i viljelty kaski seuraavalla tavalla, ha: U udenm aan lä ä n is s ä... Rukiilla. Ohralla. K auralla. Muulla. Y hteensä. --- --- i --- i T urun ja Porin läänissä... --- --- --- A h v e n a n m a a lla... --- --- --- H äm een lä ä n is s ä... --- --- - --- Viipurin»... 609 59 24 57 949 M ikkelin»... 374 3 73 04 682 K uopion»... 542 9 32 92 957 V aasan»... 33 7 2 25 77 Oulun o... 2 4 8 7 50 K oko m aa,579 302 450 385 2,76 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. Luonnonniityn ala sekä se osa siitä, jo lta satoa k o rjattiin v. 925, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on o te ttu v astaavat tied o t m yöskin vuodelta 924 ja viisivu otisjakso lta 92 25. Maatalous v. 9%5. 2
i 0 Lääni tai m aakunta. Luonnooniityn koko! ala, ha. V. 925. V. 924. Vv. 92 25 keskim. Siitä korjattua alaa, ha.! K orjattu I ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, ha. Siitä korjattua alaa, ha. K orjattu ala %:na j koko alasta. Luonnonniityn koko ala, ha. Siitä korjattua alaa, ha. K orjattu ala %:na \ koko alasta. Uudenmaan---- 9,39 2,67 66.2 9,26 2,74 66.3 9,740,820 59.9 Turun ja Porin.. 29,560 9,893 67.3 30,326 2,30 6 9.7 30,98 9,033 6.6 Ahvenanmaan.. 2,498 2,340 9 3.7 2,64 2,458 9 3. 2,750 2,39 84.3 Hämeen... 8,938,848 62.6 8,822,954 6 3. 5 20,252 4,338 7 0.8 Viipurin... 59,338 53,288 8 9.8 60,04 5.3,89 8 9. 8 62,25 54,024 86.8 Mikkelin... 39,347 33,464 85.0 39,772 33,338 8 3.8 40,686 36,84 88.9 Kuopion... 82,632 75,583. 9.5 82,544 74,886 9 0.7 85,535 76,43 89.0 Vaasan... 5,347 36,868 7.8 5,939 37,46 72.0 53,2 38,53 7 2.5 O u lu n... 298,853 99,24 87. 224,726 20,47 89.6 228,467 99,542 87.3 Yhteensä 53,652 445,96 8 3.7 530,027 449,23 8 4.8 54.3,7 45,96 8 3. L uonnonniitty lisääntyi v:sta 924 vuoteen 925,625 ha:lla eli 0.3 % :lla, tehden viim eksim ainittuna vuonna 53,652 ha. T äm ä ala jak aan tu i eri läänien kesken pro sen tittain seuraavasti: Oulun läänin osalle tuli 43.0 %, K uopion läänille 5.5 %, V iipurin läänille.2 %, Vaasan läänille 9.6 %, M ikkelin läänille 7.4 %, T urun ja P orin läänille 5.6 %, H äm een läänille 3.6 % ja U udenm aan läänille 3.6 % sekä A hvenanm aalle 0.5 %. K oko n iitty ala sta k o rjattiin v. 925 heinää ainoastaan 445,96 ha:lta, m ikä vastasi 83.7 % koko alasta. K o rjatu n alan suhde koko n iitty alaan oli m elkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 62.6 % :sta (H äm een lääni) 93.7 % :iin (A hvenanm aan m aakunta). Luonnonniitty ja 'peltoala su h tau tu iv at v. 925 eri lääneissä toisiinsa siten, e ttä 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: T urun ja P orin läänissä 6.6 ha, H äm een läänissä 6.9 ha, U udenm aanläänissä 7.4 ha, V aasan läänissä.4 ha, Viipurin läänissä 22. ha, A hvenanm aalla 2.5 ha, M ikkelin läänissä 35.6 ha, K uopion läänissä 52.6 ha ja Oulun läänissä 5.3 ha. K oko m aassa oli v astaav a n iitty ala 24.9 ha. Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y te tty edellisissä vuosikertom uksissa esitetty jä keskikylvöm ääriä, joten kokonaiskylvöm äärät koko m aalle olivat v. 925 ja vv. 92 25 keskim äärin seuraav at: K ylvöm äärä ha:lle kg. Kokonaiskylvöm äärä, desitonnia, v. 925. Kokonaiskylvöm äärä, vv. 92 25 keskim., desitonnia. Syysvehnän... 54 4,023 3,324 K evätvehnän... 85,490 0,789 R ukiin... 4!) 330,30 329,72 O hran... 98 27,622 28,905 K auran... 93 837,628 826,535 Sekulin... 23 2,579 2,433 H erneen, pavun ja virnan.. 79 20,959 20,96 P erunan....,637,04,844,04,490 R ehunauriin... 4 656 58 Syys- ja kevätrukiille yhteisesti.
Ennenkuin teh d ään selkoa 925 vuoden satotuloksista, esitettäköön niihin v aik u ttan eista sääsuhteista seuraavaa: H arvinaisen läm m intä syksyä seurasi läm m in tam m ikuu v. 925, ollen se läm pim in tam m ikuu koko sillä ajalla, jo lta on m aassam m e olemassa laajem pia ilm atieteellisiä havaintoja. M aassam me puhalsivat silloin lounais- ja länsituulet, tuoden läm m intä ilm aa A tlannin valtam ereltä. L äm pötila oli 6 9 norm aalia korkeam pi; kuun alku- ja keskivaiheilla oli vaihtelevaista ja sateista säätä, kuukauden viimeisellä kolm anneksella oli enim m äkseen p o u taa ja lievää p akkasta. L äm pötilan korkein arvo oli etelässä 7 8, K ajaanissa ja K uopiossa 3 sekä m uualla 5 6 ; alhaisin läm pötila oli Lapissa, n. 30, ja m uualla ainoasta a n 5:n ja 4 asteen välillä. K uun parina viim eisenä päivänä satoi lu n ta m elkein koko m aassa ja kuun loppupuolella K eski-suom en suurim m at järv et m enivät jäähän. H elm ikuussakin oli läm pötila norm aalia korkeam pi ja poikkeus läm pim än puolelle oli etelärannikolla ja kaakossa 6-7, m uualla 4 6 sekä Lapissa.6. Sade tu li kuun alkupuoliskolla Etelä-Suom essa ja Keski- Suomen eteläosissa suurim m alta osalta vetenä tai rä n tä n ä ja kuun loppupuoliskolla jokseenkin yksinom aan lum ena. K eski-suom en pohjoisosissa ja Pohjois-Suom essa oli 7 p. yleisiä vesi- ta i räntäsateita, m u tta m u u to in tu li sade lum ena. K uukausi oli erittäin vähälum inen. E telä- ja Lounais- Suomessa oli m aa suurim m an osan k u u ta lum eton ja ajo ittain myös Keski- Suomen eteläosissa ja lännessä. Lum isim m issa seuduissa oli lum ipeite 7 8, paikotellen 9 dm. K uun lopussa oli rekikeli koko m aassa, lu k u u n o ttam atta eräitä U udenm aan, Etelä-H äm een, Varsinais-Suomen ja lounaisen saariston osia, m issä vallitsi kelirikko. M aaliskuun alku- ja keskivaiheilla vallitsi m aassa talven ainoa huom attavam pi kylm ä jakso. L äm pötila oli yleensä n o r m aalia alhaisem pi ja lum ensyvyys oli suurim m assa osassa m aata vähäinen, ollen norm aalia pienem pi ja m aan vähälum isim m issa osissa (Keski-, Länsi- ja Etelä-Suom essa) vain m urto-osa tav allisesta m äärästä. A lkupuolella k u u ta v a l litsi koko m aassa rekikeli, vaikkakin se oli paikotellen lounaassa huono. K uun jälkim äisellä puoliskolla oli sitä vastoin koko lounaisella rannikolla kelirikko ta i kärrikeli ja ajo ittain oli kelirikko m yöskin m elkein koko U udellam aalla ja Lounais-H äm eessä. H u h tik u u n läm pötila oli norm aalia huom attav asti korkeam pi; korkein läm pötila oli 2 7 ; alhaisin oli tavallisim m in 3 ä 7 c, P ohjanm aan tasangolla 2 ja 4 sekä Lapissa 20 ja 28. L um ipeite oli kuun 5 p. kadonnut K eski- ja E telä-suom esta, ja K oillis-pohjanm aalla ja Lapissa oli lu n ta vain 2 4, lum isim m issa seuduissa 4 6 dm; aukeat m aat olivat m onin paikoin jokseenkin lum ettom at. K u u n 5 p. oli rekikeli loppunut koko Keski- ja E telä-suom esta aina K ajaan ia m yöten pohjoisessa sam oin kuin Pohjois-Pohjanm aan rantaseuduilta. K uun lopussa voitiin rekeä k ä y ttä ä ainoastaan Pohjois-Pohjanm aan ja L apin lum isim m issa osissa. Jään lä h tö tap ah tu i etelä- ja lounaisrannikolla sekä Keski- ja E telä-p ohjanm aan järvissä 20 30 p., m u tta pohjoisem pana v asta m yöhem m in. Sadem äärän kuukausisum m a oli Oulun läänissä jokseenkin norm aali ja Lounais-Suom essa sitä vähän pienem pi, m u tta m uualla suurem pi kuin tavallisesti. V iipurin läänissä satoi enem m än kuin kaksi k ertaa niin paljon kuin tavallisesti. Pohjoisessa tuli suurin osa sateesta lum ena tai räntänä, etelässä hav aittiin n äitä sadem uotoja vain joitakin y k sity i
2 siä kertoja. Toukokuun läm pötila oli norm aalia korkeam pi; korkein läm pötila oli etelärannikolla vähän yli ta i alle 20, m uualla m onin paikoin korkeam pi; alhaisin läm pötila oli yleensä alle 0. H alloja sattu i kuukauden alk u puolella runsaasti varsinkin Pohjois-Suom essa, m u tfe iv ä t kasvillisuutta suuresti vahingoittaneet; toukokuun kolm annella viikolla k äy n y t halla v io itti jonkin verran ru ista Etelä-Suom essa. K osteuden puolesta kuukausi oli kuiva, lukuuno tta m a tta M ikkelin lääniä ja siihen rajo ittu v ia osia K uopion ja V aasan läänejä, joissa satoi tav allista enem m än. Sade tu li yleensä vetenä; kuun alussa sattu i varsinkin pohjoisem pana jo itak in lum i- ja rän täsateita, ja 2 24 p. oli Keski-, Itä - ja Pohjois-Suom essa H uom attavia lum isateita, joiden johdosta k a rttu i K uopion läänin etelä-, M ikkelin läänin pohjois- ja V aasan läänin itä osissa jopa 3 4 dm syvä lum ikerros. Jä itte n lä h tö järv istä tap a h tu i järvialueen pohjoisosassa ja Pohjois-Pohjanm aan rannikolla kuun ensim äisen 0 päivän, m u tta Lapissa kuun viim eisen 0-päiväiskauden aikana taik k a kuun lopussa. Kesä kuun läm pötila oh yleensä norm aali ta i hiem an sen alapuolella. K orkein läm pötila oh 20 ä 25 ja ahn ä 7, Sodankylässä 2. H alloja sattu i m u u ta m ina öinä eri osissa m aata ja ne tek iv ät vahinkoja etupäässä alavilla m ailla perunan taim ille ja kevätviljan oraille. Sadem äärän keskiarvo oli norm aalia suurem pi koko valtakunnassa; O ulun läänissä satoi tav allista vähem m än, MikkeKn ja V aasan lääneissä m ita ttiin norm aalim äärä ja m uualla kuukausisum m a nousi yli norm aalin. H einäkuun läm pötila oli E telä- ja K eski - Suomessa yleensä 3 4, paikotellen 5 4 ja Pohjois-Suom essa 4' 5 norm aalia korkeam pi. Yli 30 h av aittiin kausina 6 0 ja 22 28 p. Alin läm pöm äärä oli yleensä 9, O ulusta pohjoiseen päin kuitenkin alempi. H alloja ei yleensä s a ttu n u t m u ita kuin 6 p:n vastaisena yönä alavilla m ailla Pohjois-Suom essa, jolloin peruna m onin paikoin vahingoittui. K uukausi oli vähäsateinen, varsinkin m aan itä- ja keskiosissa. Osassa P ohjois-k arjalaa oli sadem äärä aivan vähäinen taik k a ei satan u t ensinkään. Sitä vastoin kuukausisum m a oli paikotellen m aan etelä-, länsi- ja pohjoisosissa suurem pi kuin norm aalitapauksissa. U kkospäivien luku oh norm aalia huom attav asti suurem pi ja ukkosen yhteydessä sattu i useita raju m y rsk y jä ja kovia raesateita. H ellepäivien, s. o. sellaisten päivien luku, jolloin päivän keskiläm pö kohosi 20 asteeseen, oli heinäkuun ajalla Inarissa 0 ja m uualla m aassa 4 2. N äiden hellepäivien luku sekä kuukauden keskiarvo olivat m aan pohjoisosissa Jy v äsk y lään saakka korkeam m at kuin m illoinkaan aikaisem m in säännölhsten ilm atieteelk sten havaintojen ajanjaksolla. E teläm p än ä ei täm ä kuukausi päässyt varsin sam alle tasolle kuin Heinäkuu 94, ja v aikka koko kesänä oh h elteitä kaikkialla norm aah a enem m än, ei kesän hellepäivien luku ollut y h tä suuri kuin v. 90, joka on helteisin kesä m ikä on m aassam m e ohut viini e vuosikym m eninä. Elokuun läm pötilan keskiarvo oh koko m aassa norm aalia v ähän korkeam pi. K orkein läm pötila oli 2 26, alhaisin 2 8, m u tta Lapissa vain. HaHoja oli useina öinä, m aan pohjoisja itäosissa v erraten laajoilla alueilla. Enim m äkseen h allat olivat heikkoja tai kohtalaisia, vahingoittaen pääasiallisesti alavilla m ailla perunaa ja joissakin paikoin kauraa. - K uukausi oli yleensä runsassateinen, varsinkin etelässä ja idässä; lounaassa ja lännessä k uu kaussu m m a oli yleensä norm aali ta i sitä p ienem pi. Syyskuulla oli läm pötilan keskiarvo yleensä norm aaha hiukan
3 korkeam pi. K orkein läm pötila oli yleensä 4 9, alin yleensä 2 ä + ja Lapissa 7 ä 8. K uukausi oli V aasan ja Oulun lääneissä liian kuiva, m u tta m uualla runsassateinen ja koko m aan keskiarvo norm aalia suurem pi. K aakkois- Suomessa h av aittiin m uutam ia h u o m attav an suuria sadem ääriä. Sade tu li vetenä, 8 20 p. seuduilla sattu i kuitenkin joitakin lum i- ta i rä n tä sateita. Lokakuulla läm pötila oli m aassa ä 2 norm aalia alem pi. K uukausi oli runsassateinen; 5-23 p. pohjoisessa ja 20 p. m aan eteläisim m issä osissa tuli sade m elkein yk sino m aan lum ena. S itten seurasi v esisateita ja k u u n viim eisinä p ä i vin ä alkoi uudelleen tu lla lu n ta. Lum isadekauden aikana jä ä ty iv ä t pienem m ät vesistöt, m u tta jä ä t sulivat 25 p:n jälkeen Keski- ja Etelä-Suom essa. Uusi jäätym iskausi alkoi kuun lopussa. Marraskuun läm pötila oli h u o m attavan alhainen ja kuukausi oli vähäsateinen. Pohjois- ja Koilhs-Suom essa oli m aa koko kuun valkeana, m uualla tu li lum ipeite 2 5 p., lounaissaaristossa vasta 7 p. Lum i katosi kuitenkin lounais-saaristosta ja osaksi rannikoltakin sekä K eski-pohjanm aalta ja Pohjois-Pohjanm aan rannikolta yleensä - 5 p. Uusi lum ipeite saatiin 24 29 p. Lum ensyvyys oli 5 p. yleensä 5-20, paikotellen idässä aina 35 cm, m u tta lounainen saaristo, K eski-pohjanm aa ja Pohjois- P ohjanm aan rantaseu tu olivat m elkein ta i aivan lum ettom at. K u u n lopussa oli lum en syvyys 0 30 cm, paikotellen K arjalan kannaksella ja L aatokan pohjoispuolella jo p a 45 cm, K eski-pohjanm aalla ja P ohjois-p ohjanm aan rantaseudussa alle 5 cm. Yleinen vesistöjen jäätym inen tap ah tu i sisäm aassa kuun ensim äisen 0-päiväiskauden aikana. Suurem m at selät sekä m eren sisälahdet saivat jääpeitteensä kuitenkin v asta 22 25 p. J oulukuu oli runsassateinen, sade tu li m elkein k au ttaaltaan lum ena. K uun 5 9 p:n ä sekä sen lopussa oli E teläja K eski-suom essa ja 22 25 p:nä lounaassa vesi- ta i rä n tä sateita. M aa oli koko kuun lum en peittäm än ä, m u tta A hvenanm aalla oli 8 p. vain lum en rippeitä. K uun puolivälissä oli lum ensyvyys 2 4 dm, paikoin suurem pi, ja kuun lopussa se oli h u o m attav asti suurem pi kuin tavallisesti, ollen 4 8 dm, lu k u u n o tta m a tta lounaissaaristoa, jossa se oli alle 2 dm, ja Lappia, jossa se oli alle 4 dm. Vuoden 925 sääsuhteista an n etaan M eteorologisen keskuslaitoksen kuukausijulkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleiskatsaukset. Ilm an lämpötila Celsius en asteissa huhti syyskuulla 925 ja 886 95. H uhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Paikkakunta. 925. 886 95. 925. Kuukauden keskiarvo. 886 95. 925. 886-95. 925. 886 95. 925. 886-95. 925. 886 95. Maarianhamina.... 3.5.7 8.7 6.9 3. 2. 9.4 5.6 5. 4.2 0.6 0.2 Turku... 4.9 2.6 0.6 9. 4.6 4.6 2.0 7. 5.8 4.9 0.4 0.2 Helsinki... 4.8 2.2 9.8 8.8 4.0 4.4 20.3 7.0 5.4 5.2 0.7 0.4 Viipuri... 4.4.9 0.5 9.0 4.2 4.6 20.8 7.4 5.3 5.0 0.2 9.8 Tampere... 5.0 2.2 0.7 9.0 4.3 4.6 2. 7.0 5. 4.5 9.7 9.7 Sortavala... 3.4.4 9.8 8.2 3.6 3.7 20.8 6.6 5.8 4.3 9.8 9.0 Jyväskylä... 4.6.4 0.2 8.2 3.6 3.7 2.2 6. 4.5 3.4 9.2 8.3 Kuopio... 3.2 0.9 8.2 7.4.6 3.6 9.8 6.4 3.8 3.5 8. 8.8 Vaasa... 2.5 0.9 8.6 6.7 2.9 2.5 9.2 5.5 4.0 3.6 9.3 9.2 Kajaani... 2.4 0.0 8.0 6.2 2.2 2.5 20.2 5.3 3.8 2.4 7.6 7.2 Oulu....7 0. 7.8 6.0 3.2 2.4 2.0 5.7 4.4 3.2 8.4 7.9 Sodankylä... - 0.4 2.2 5. 4.3.3 0.7 8.5 3.8.8 0.9 5.6 5.3 Inari....0 3.4 3.7 2.9 9.4 9.2 6.6 2.8. 0.5 6.2 5.6
4 A lin lämpötila huhti syyskuulla 925. P aikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Päivä. c Päivä. C Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. c Maarianhamina.... 5 4 3 3 6 2 2 9 9 5 20 Turku... 7 3 6 0 8 4 5 n.0 26 n. 6 20 2 Helsinki... 6 3 23 0 7 6 30 8 20 Viipuri... 6 6 25 _2 7 6 9 25 3 2 2 Tampere... 6 3 23 0 2 3 3 26 6 29 Sortavala... 6 7 3 6 6 9 24 4 2 0 Jyväskylä... 7 4 25 _2 4 4 9 26 4 2 0 Kuopio... 23 5 23 4 20 5 0 23 6 20 0 Vaasa... 5 2 6 7 2 25 7 9 0 Kajaani... 24 5 7 3 4 9? 24 2 3 2 Oulu... 5 4 7 3 4 5 7 26 4 5 2 Sodankylä... 5 28 8 8 6 2 26 0 8 2 8 Inari... 5 20 2 8 2 26 2 23 2 7 Sademäärä mm:ssä huhti syyskuulla 925 ja 8S6-95. P aikkakunta. Koko m äärä v. 925. Norm aalim äärä vv. 886 95. H uhtikuu. Toukokuu. Koko m äärä v. 925. i N orm aalim äärä VV. 886-95. K esäkuu. Koko m äärä v. 925. i N orm aalim äärä }vv. 886-95. Koko m äärä v. 925. I N orm aalim äärä vv. 886 95. Kokö m äärä v. 925. N orm aalim äärä vv. 886-95. H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. Koko m äärä v. 925. i Norm aalim äärä vv. 886 95. H uhtik u u - Syyskuu. Koko m äärä v. 925.!N orm aalim äärä vv. 886 95. Poikkeus v. 925 vuosien 886 95 normaalim äärästä, % Maarianhamina.... 3 29 29 37 43 35 28 58 49 74 6 5 24 284 5 Turku... 27 35 27 38 20 44 06 66 55 74 92 60 327 37 + 3 Huittinen... 37 3 35 4 6 49 48 73 48 80 7 54 300 328 9 Lavia... 29 34 34 45 97 46 5 69 65 8 74 6 350 336 + 4 Hanko... 36 37 26 39 66 29 48 58 78 72 90 55 344 290 + 9 Vihti... 47 34 23 45 68 50 6 72 65 85 08 70 372 356 + 4 Helsinki... 43 39 29 45 85 48 86 63 27 83 8 7 488 349 + 40 Loviisa... 5 3 24 4 83 4 32 56 66 82 07 65 463 36 + 47 Virolahti... 06 3 27 43 79 52 35 62 30 82 96 72 473 342 + 38 Lappeenranta... 69 30 23 43 94 6 54 66 73 78 26 69 439 347 + 27 Viipuri... 04 34 22 38 74 56 92 62 99 85 62 68 553 343 + 6 Sortavala... 68 3 2 38 83 49 3 62 98 68 96 64 360 32 + 5 Forssa... 32 28 24 42 66 56 V y V y 6 70 y y? Hattula... 36 24 26 40 95 52 32 70 38 77 77 6 304 324 6 Tampere... 27 32 52 43 76 62 56 74 65 76 84 60 360 347 + 4 Mäntyharju... 34 29 39 37 68 62 36 8 2 68 87 55 385 332 + 6 Vaasa... 8 35 25 44 25 49 02 63 74 73 26 65 270 329 8 Jyväskylä... 34 3 79 4 73 60 4 69 74 77 69 62 370 340 + 9 Tohmajärvi... 5 33 34 37 95 5 3 62 26 76 37 66 446 325 + 37 Viitasaari... 27 22 34 34 48 48 38 62 85 67 33 56 265 289 8 Kuopio... 62 3 67 42 6 55 6 69 4 74 74 6 394 332 + 9 Iisalmi... 45 24 25 34 55 53 25 8 94 93 49 68 293 353 7 Oulu... 30 30 35 36 25 44 47 64 57 75 28 57 222 306 27 Utajärvi... 42 30 32 35 36 55 23 76 0 77 39 6 273 334 8 Kajaani... 23 3 28 38 46 57 55 86 54 87 46 65 252 364 3 Sodankylä... Inari... 25 25 25 36 57.48 4 79 90 7 58 50 369 309 + 9 8 26 22 36 57 5 64 87 52 73 39 5 252 324 22 Kasvillisuuden kehityksestä m ainittakoon M aataloushallitukselle kesän aikana saapuneiden vuodentuloilm oitusten perusteella seuraavaa:
5 Syysviljat. H arvinaisen läm pim än ja lyhyen talven aikana syysviljain o raat säilyivät hyvin ja olivat keväällä yleensä kauniita, paikotellen kuitenkin harvoja. T oukokuun 22 25 p. kävi yöhalloja, jo tk a jonkin verran v io ittiv at ru is ta eräissä kunn issa m aan eteläosissa. R u kiin heilim öim inen alkoi lo unaisosassa m aata yleisesti joitakin päiviä ennen juhannusta, m uussa osassa m aata juhannuksen aikaan tai, kuten K uopion ja Oulun lääneissä, v asta kesäkuun loppupuolella. Jo ennen heilim öim istä oli laiho kovien sateiden vaikutuksesta m ennyt paikotellen lakoon ja kukinnankin aikana sattu i useissa paikoin sateita, tuoden osaksi rakeita, jo tk a k aato iv at rukiin, m u tta m yöhem m in seuranneina poutapäivinä ja tuulen vaikutuksesta laiho jälleen pääsi kohoam aan. Syysviljoja eiv ät tuhohyönteiset yleensä vahingoittaneet, paitse siellä täällä solm umato' ruista. H arvinaisen läm pim äin ja viljakasveille edullisten kesäilm ain johdosta voitiin rukiinleikkuuta alo ittaa E telä- ja Keski-Suom essa jo heinäkuun loppuviikon alkupuolella, Itä-Suom essa sekä K uopion ja Vaasan lääneissä sam an kuun loppupäivinä ja Oulun läänissä elokuun ensim äisellä viikolla. Leikkuu loppui E telä- ja Keski-Suom essa elokuun 2 4 p:n tienoissa, m uualla 0 3 p:n p aik keilla, ja suurim m aksi osaksi saatiin sy y sv iljat elokuun ajalla korjuuseen. R u k iista saatiin keskinkertaista parem pi sato kaikkialla m uualla paitse U udenm aan läänissä, jossa sato oli keskinkertainen. Vilja oli enim m äkseen laadulleen hyvää. V ehnäsato oh n iinikään k esk in k erta ista parem pi. Kevätviljat. Ohrankylvöön ry h d y ttiin U udenm aan sekä T urun ja Porin läänissä toukokuun 2 p:n tienoissa, A hvenanm aalla jo sam an kuun ensim äisellä viikolla sekä m uussa osassa m aata 5 ja 9 p:n välillä. K ylvö loppui kahdessa ensiksi m ainitussa läänissä 2 23 p:nä, A hvenanm aalla jo 2 p:nä ja m uussa osassa Suomea, osaksi m yöhästyen sattuneen tak atalv en johdosta, kuukauden viimeisellä viikolla ta i kesäkuun ensim äisinä päivinä. K ylm yys ja kuivuus alussa h id astu ttiv a t ohranoraiden kehitystä, etenkin Oulun läänissä. M yöhemmin tu o n tu ostakin sattu n eet sadekuurot olivat oraille tieten k in suureksi eduksi, m u tta heinäkuun helteet jossakin m äärin ra sittiv a t kasvia, jonka tuleentum ista ne nopeaan jo u d u ttiv at, paikotellen ennen aikojaan. Ohralle teki m elkoista tu h o a kahukärpänen useissa Viipurin läänin läntisissä ja M ikkelin läänin k u n nissa. O hranleikkuuseen ry h d y ttiin yleisesti elokuun ensim äisellä viikolla. O h rasta saatiin yleensä k eskinkertainen sato; T u ru n ja P orin, H äm een ja V aasan lääneissä sato oli keskinkertaista parem pi. K aurankylvö alkoi yleensä tavalliseen aikaan, h u h tik u u n loppupäivinä tai toukokuun alussa m uualla paitsi V aasan ja Oulun lääneissä, joissa alku teh tiin v asta toukokuun toisella viikolla. K auraakin halla ja kuivuus h aittasiv at kesän alussa, m u tta m yöhem m in sattu n u t läm m in ja ajo ittain kuum a sää jo u d u tti sen ennenaikaista tuleentum ista. Yleensä ei kauraa tuholainen vahingoittanut. K auranniittoon ry h d y ttiin elokuun toisella viikolla, itäisissä ja pohjoisissa lääneissä yleensä m yöhem pään kuin lounaisissa. Sadesää h aittasi k o rju u ty ö tä huom attav asti ja vilja oli jo ennen k o rju u ta paikotellen päässyt itäm ään seipäissä. K aurasato oli koko m aassa keskinkertaista parem pi, A hvenanm aalla jopa hyväkin, m u tta M ikkelin, K uopion ja Oulun lääneissä keskinkertainen.
6 Sekaviljan sato oli niinikään keskinkertaista parem pi, ollen kuitenkin kolm essa viim em ainitussa lään issä keskinkertainen. P alkokasvit an to iv at keskinkertaisen sadon kaikissa m uissa paitsi H äm een ja V iipurin lääneissä, joissa sato tu li k esk in k erta ista parem pi. Peruna ja juurikasvit. P eru n at istu te ttiin yleisesti toukokuun kolm annella viikolla, pohjoisessa hiem an m yöhem m in kuin etelässä. K uivuus aluksi vaivasi paikotellen taim ia, m u tta yleensä niiden kasvu edistyi hyvin, varsinkin m aan lounaisosissa. M yöhem m in sattu n eet sateet ja läm pö v aik u ttiv a t kasvuun sangen edullisesti, m u tta h allat ja etenkin laajalti levinnyt p eru n aru tto turm eli varsia, jopa paikoin m ukuloitakin. P erunannostoon ry h d y ttiin useilla paikkakunnilla syyskuun keskivaiheilla. P erunasato tu li koko m aassa keskinkertainen ja Oulun, H äm een, Viipurin, K uopion ja V aasan lääneissä keskinkertaista parem pi. T urnipsia ja lan ttu ja, jo tk a k y lv ettiin toukokuun jälkipuoliskolla ja kesäkuun ensim äisellä viikolla, H ävittivät jo alkukesästä m aak irp u t ja sinappikuoriaiset sangen usealla paikkakunnalla siinä m äärässä, e ttä tä y ty i to im ittaa toinen kylvö, eivätkä m yöhem m ätkään kylvöt, jo ita kuivuus rasitti, tuholaisilta säästyneet. Sato juurikasveista oh m aassa kokonaisuudessaan keskinkertainen sekä Oulun, M ikkehn ja K uopion lääneissä keskinkertaista parem pi. Heinä. Peltoheinän kylvö su o ritettiin eteläosissa m aata yleensä h u h tikuun kolm annesta viikosta toukokuun ensim äisen viikon loppuun, pohjoisem p an a m yöhem m in, esim. O ulun läänissä v asta toukokuun kolm annesta viikosta kesäkuun ensim äisen viikon loppuun. K uivuus ja kylm yys kesän alussa tu n tu vasti ehkäisi ruohon kasvua eikä heinä m yöhem m in sattu n eesta sateesta ja läm m östä huolim atta eh tin y t kaikkialla k eh itty ä täy teen m ittaansa ennen niittoaikaa. Luonnonniityille ja vanhoille nurm ille to u k a t lisäksi tek iv ät tu h o a m o nessa kunnassa, etenkin Vaasan, K uopion ja M ikkelin lääneissä; Hsäksi solmum ato m onella paikkakunnalla vahingoitti tim oteiheinää. N iitto alotettiin eteläosassa m aata yleisesti heinäkuun ensim äisen viikon lopussa ta i toisen viikon alussa, m uussa osassa m aata toisen viikon loppupuolella. Yleensä saatiin heinä ensiluokkaisena latoihin, lu k u u n o tta m a tta viim eisiä m yöhästyneitä m ääriä, pääasiahisesti n iitty h ein ää, jo ta sateet p ääsivät pilaam aan. Sato kylvöheinästä tuu keskinkertaista parem pi, ollen kuitenkin K uopion läänissä keskinkertainen ja M ikkelin läänissä keskinkertaista alem pi. N iittyheinäsato tu li melkein alle keskinkertaisen. N urm ien jälkikasvua elokuun loppupuolella ja m yöhem m in tulleet sateet koko lailla elv y ttiv ät. Yleisesti katsoen on san o ttav a, e ttä 925 vuoden sato oh harvinaisen hyvä sekä m äärältään e ttä laad u ltaan ja paraim pia m itä on m iesm uistiin saatu. M inkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oh eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista luvuista, jo tk a ilm o ittav at sadon suhteelhsen
7 arv o n x) ja jo tk a p e ru stu v a t M aataloushallitukselle kesän aik an a saapuneihin tiedonantoihin: Vehnä. Ruis. Ohra. Kesäk. 5 P... 6.3 6.6 5.6 5.4 5.3 5.5 5.2 4.8 5.5 4.6 H einäk.»»... 6.3 6.2 5.8 6. 5.9 6.0 5.8 4.9 5.8 4.4 Elok.»»... 6.4 6. 5.7 6. 5.9 5.8 5.9 5.2 6.0 4.6 Syysk.» *»... 6. 6.o 5.5 6. 5.8 5.5 5.6 5.4 6. 4.6»»» 924. 5.9 5.7 5.5 5.6 5.6 5.2 5.4 4.9 6.2 5. K aura. Peruna. Sekavilja. Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvö-. heinä. N iittyheinä. Satomäärät. E ri viljelyskasveista saadut sato m äärät olivat v. 925, lä ä n ittä in esitetty in ä, seu raav a t, desitonneissa: U udenm aan Turun ja Porin Ahvenanmaan m aakunta. Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta v. 925. V altakunta v. 924. Syysvehnä... Kevätvehnä... Ruis... Ohra... Kaura... Sekuli... virna... Peruna... Rehunauris Muut juurikasvit Vihantarehu... Heinänsiemen.. Peltoheinä... Niittyheinä 48,899 0,5 367,673 80,89 884,430 30,64 45,324 869,404 496,24 253,9 33,66 7,722 3,27,924 35,994 82,096 39,747 725,390 227,55,652,0 27,946 62,90,26,37 634,88 256,293 64,364 3,5 4,703,766 230,922 4,36 8,484 2,073 2,377 36,322 2,74 3,247 66,823 24,476 2,76 935 460 96,258 39,242,38 2,029 465,487 29,827 876,459 4,846 8,462 752,624 550,439 49,475 58,843 6,87 3,366,235 37,347 6,27 26,05 53,285 25,822 804,820 8,664 4,439 987,898 327,586 84,029 68,687 5,840 3,374,26 75,977 248 8,9 292,64 49,673 308,386 8,08 4,803 664,907 289,28 5,999 53,3,25 80,572 368,924 23 2,62 35,233 38,475 33,778 5,877,520 935,762 346,027 40,508 38,733,533,868,44,063,485,025,387 55,949 346,77 80,274 8,900 8,06,59,793,2,227 86,34 84,56 5,38 5,38,532 390,08 29 74 223,02 307,695 6,05 6,084 54,379 98,564 3,475,752,408,020 5,865,585 43,303 708 58,799 668,029 7,23,377 82,88 3,972,859 2,686 80,256 34,37 536,782 2,735 54,88,736,326 24,457,08,794,525 4,876,524 33,322 8,69 2,860,60,299,520 4,922,360 24,965 33,768 6,34,320 3,25,097 636,835 50,634 47,598 24,000,858 5,070,777 P *... 3,42 3,585 78 2,99 2,8 559,00 2,965 32 6,040 2,77 S atom äärät olivat viisivuotisjaksolla 92 25 vuotuisin keskim äärin seuraavat, dt: Ahvenanm aan H am een Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V alta m aakunta. kunta. U udenmaan Turun ja Porin Syysvehnä... 38,659 66,043 3,292,34 4,63 267 36 8 33 24,988 Kevätvehnä 9,800 29,994 5,909,96 9,354 6,223,826,039 08 76,69 Ruis... 334,09 607,523 8,926 394,75 408,230 257,757 240,677 447,523 65,3 2,874,573 Ohra... 7,49 27,39 2,30 29,599 2,36 55,068 25,62 294,403 25,87,258,837 Kaura... 80,80,378,658 30,836 738,830 663,57 302,947 284,623 682,579 9,63 5,0,963 Sekuli... 28,564 26,645,82 6,36 5,49 6,683 2,970 4,895 4,853 28,058 Herne, papu ja virna... 38,245 50,34 2,705 7,770 3,374 4,57,77 5,675 674 35,045 Peruna... 842,474 988,475 60,794 68,288 809,202 58,437 675,64 927,983 494,236 5,935,530 Rehunauris... 433,320 479,99 28,030 397,432 270,905 84,75 29,297 789,053 24,28 2,998,997 Muut juurikasvit 9,359 69,745 3,995 52,492 73,953 3,650 30.039 64,429 2,955 62,67 Vihantarehu.... 04,097 5,750 694 50,264 56,826 44,95 33,978 74,89 3,22 447,934 Heinänsiemen.. 6,722 0,568 366 5,462 4,80 950,298,64,962 43,743 Peltoheinä... 2,807,546 3,800,888 60,7 2,782,645 3,080,069 788,837,696,72 4,760,306,63,677 2.490,257 Niittyheinä 27,95 234,287 36,70 67,30 875,985 432,658,260,897 479,029 2,274,58 5,888,03 Pellava ja hamppu... 2,339 3,548 7 2,069 2,69 776,044 2,335 342 4,693 x) Vuodentulotoiveitten ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikkoa, jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonompaa ja 3 huonoa vuodentuloa sekä 2 melkein katoa ja katoa. Maatalous v. 9B5. 3
8 V iljelysalaan v errattu n a oli sato h eh taarilta v. 925 seuraava, kiloja: V altakunta v. 924. V altakunta v. 925. Oulun V aasan K uopion Mikkelin Viipurin H äm een i Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin liiani. Uudenm aan Syysvehnä...,556,89 2,038,534,574,550,8,464 967,695,53 Kevätvehnä...,353,786,74,56,544,44,050,26,057,587,326 Ruis...,482,546,588,50,477,399,528,47,49,484,253 Ohra...,423,33,65,228,238,4,46,327,34,28,82 Kaura...,463,47,87,358,364,23,60,236,43,352,59 Sekuli...,532,444,809,386,420,427,289,36,334,45,234 Herne, papu ia virna,40,452,877,080,247,334,04,45 770,356,227 Peruna... 9,353 9,992 2,704 0,853 0,70 2,80,04 0,708 2,97 0,74 9,44 Rehunauris... 27,365 26,300 6,37 27,02 2,425 30,939 22,339 22,456 8,337 24,209 20,62 Muut juurikasvit.. 22,20 9,055 3,48 6,75 3,708 2,332 2,659 5,304 0,278 7,672 4,067 Vihantarehu... 3,632 3,389 4,452 3,722 3,544 3,33 3,263 3,325 3,847 3,503 3,276 Heinänsiemen... 280 293 299, 285 296 322 37 298 252 29 264 Peltoheinä... 3,6 3,220 3,855 3,050 3,068 2,756 2,960 2,467 2,359 2,880 2,88 Niittyheinä...,073,6,677,59,344,02,407,058 90,095,29 Pellava ja hamppu.. 309 284 260 333 278 294 283 300 203 294 24 V iisivuotisjaksolla 92 25 olivat v astaavat sato m äärät keskim äärin v u o tta kohti taas seuraavat, kg: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan m aakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä...,383,533,560,308,27,6 907,248,00,445 Kevätvehnä...,27,408,377,6,262,270 93,039 83,306 Ruis...,336,323,346,287,204,27,56,09,03,228 Ohra...,260,233,275,242,38,209,034,078,02,39 Kaura...,342,252,59,86,63,04 996,07 895,70 Sekuli...,455,326,64,282,245,254,40,25,009,273 Heme, papu ja virna,25,24,582 976,02,44 904 960 709,56 Peruna... 8,960 8,764,449 8,805 8,844 9,937 8,47 8,395 8,950 8,797 Rehunauris... 25,565 2,602 9,739 24,670 8,530 24,373 2,54 7,896 4,084 20,633 Muut juurikasvit.. 7,768 2,938 6,646 3,494,360 3,929 0,923 9,958 6,88 3,38 Vihantarehu... 3,63 3,039 3,470 3,294 3,273 3,342 3,73 2,978 3,0 3,58 Heinänsiemen... 257 250 286 24 284 286 243 222 25 244 j Peltoheinä... 2,753 2,640 3,270 2,605 2,886 2,766 2,805 2,380 2,277 2,607 i Niittyheinä...,076,23,560,67,62,96,656,244,40,303 Pellava ja hamppu.. 252 25 245 263 253 294 243 26 86 246 E delläesitetyn sadon lisäksi saatiin viljellyistä kaskista v. 925 seuraavat satom äärät, desitonnia: R uista. Ohraa. Kauraa. U udenm aan läänissä...... 0 Viipurin»...... 7,740 6 822 M ikkelin»...... 4,372 32,43 Kuopion»...... 6,363,977 972 Vaasan»...... 267 37 60 Oulun»...... 70 75 59 Yhteensä 8,92 3,02 3,354
9 Sato rehuyksikköinä. Jos yleiskatsauksen helpottam iseksi tah to o lausua koko sadon yhteissum m ana, voidaan eri kasvilajeista saadut sato m äärät m uunta a sam anarvoisiksi yksiköiksi, m itk ä m ahdollisim m an tark k a an ilm o ittav at eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on to d e ttu n iitä rehuaineina käytettäissä. Allaolevassa taulukossa on pellosta saatu sato m u u n n ettu rehuyksiköiksi; laskelm asta on kuitenkin jä te tty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa o tetaan talteen, sam oin pellava-, ham ppu- ja heinänsiem ensato, syystä e ttä niiden k äy ttö tark o itu s on toinen kuin m uiden viljelyskasvien; niinikään on jä te tty arvioim atta se rehum äärä, joka v astaa laitum eksi k äy tety n nurm en heinänsaantia sekä n u rm ista ja luonnonniityiltä saatu a äpäresatoa, koska tilasto ei anna siitä m itään selvitystä. M uuntam isessa on 925 v:n sadolle k ä y te tty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle sekä v irnalle l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle.2, perunalle 5.o, rehunauriille 2.5, m uille juurikasveille 7.5, peltoheinälle, ja vihantarehulle 2.5, n iitty heinälle 3.0, rehunauriin naateille 20. o, m u itten juurikasvien naateille 3.o, vehnän ja rukiin oljille 5.o, k au ran oljille 4.o sekä ohran 3.7, sekaviljan 4.0, herneen ja virnan oljille 3.5 x). Edellä m ain itu t näkökohdat huom ioon o ttaen ovat sadot v:lta 925, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin. Lisäksi ilm o iteta a n v astaav at m äärät v :lta 924 ja vuotuiset keskim äärät ajanjaksolta 92 25. v. 924. o/ /o v. 925. % Keskim. vuotta kohti vv. 92 25. V ehnä... 2,494 0.8 25,294 0.9 20,5 0.8: R u i s... 286,06.4 347,575 2.5 287,457.a Ohra..... 8,38 4.7 28,002 4.6 4,440 4.7 K au ra...... 40,97 6.3 488,799 7.ff 47,664 7.2 Sekavilja...,360 0.5 3,028 0.5,642 0.5. H erne, p ap u ja v irn a.. 3,377 0.5 5,880 0.6 3,504 0.6 Y hteensä v iljak asv it 860,582 34.2,08,578 36.7 864,822 35.6, o/ /o P eruna... 26,827 5. 44,628 5.2 8,7 4. R ehunauris... 25,00.0 3,783. 23,992. 0, M uut ju u rik a sv it... 8,49 0.3 0,803, 0.4 8,68 0.3 Y ht. peruna ja juurikasv. 60,39 6.4 87,24 6.7 50,87 6. 2: P e lto h e in ä... 960,034 38.2 978,28 35.2 859,60 35.4 V ihantarehu... 20,425 0.8 2,47 0.8 7,97 0.7 Syysviljan o l j e t... 5,36 4.6 45,205 5.2 5,297 4.8. K ev ätk o rsiv iljan oljet. 22,975 8.8 25,950 9. 223,609 9.2 Palkokasvien o ljet... 3,429 0.2 4,537 0.2 3,556 0.. Y h t. peltoheinä ja oljet,,320,999 52.6,40,444 50.5,29,989 50.2.' 9 Olkisadon suuruus on laskettu siten, että korjattu jyväsato, kiloin ilmoitettuna, on kerrottu vehnässä ja rukiissa 2:a, ohrassa ja palkokasveissa l:llä, sekaviljassa.3:a ja kaurassa.4:llä. Juurikasvien naattisato taas ön laskettu siten, että juuri kasvisato., kiloissa, on kerrottu rehunauriissa 0. i5:llä ja muissa juurikasveissa 0.2 5:llä.
20 v. 9 2 4. % v. 925. O,' /O K eskim. vuotta kohti vv. 92 25. R ehunauriin n a a tit.. 2,345 0.09 2,980 O.i 2,250 0. Muiden juurikasv. n a a tit,224 0.04,558 0.,78 0. Y hteensä n a a tit 3,569 0. 4,538 0.2 3,428 0.2 Sato pellosta... 2,345,469 93.3 2,6,774 94. 2,239,0 92.2 N iitty h ein ä... 69,027 6.7 62,55 5.9 89,649 7.8 Koko sato 2,54,496 00.0 2,774,325 00.0 2,428,759 0 0. o N iinkuin ta u lu k o sta ilm enee, oli 925 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioitu n a, 0.3 % suurem pi kuin sato vuodelta 924 ja 4.2 suurem pi kuin vuotuinen satp viisivuotisjaksolla 92] 25. K oko sadosta on viljasato vv. 925 ja 924 ollut 36.7 34.2 %, peruna- ja juurikasvisato 6.7 6.4 % ja n aattisato 0.2 O.i %, sekä vihantarehu-, peltoheinä- ja olkisato 50.5 52.6 %; niittyheinäsato on ollut 5.9 6.7 %. Sato, rehuyksiköiksi m u u n n ettu n a, esitetään seuraavassa taulukossa lään ittäin. Rehnyksiköitä 925 (,000 yksiköin) läänittäin: o Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Häm een Ahvenanmaa. Turun ja Porin Uudenmaan i Syysvehnä...*---- Syysvehnä...\ 4,890 8,20 436,38 622 25 2 02 3 Kevätvehnä...),05 3,975 848 203 2,605 82 26 39 7 Ruis... 36,767 72,539 2,07 5,329 7,347 20,65 26 46,549 29,264 3,523 55,95 22,302 Ohra...,802,438 4,56 2,589 3,47 27,972 Kaura... 73,703 37,675 3,027 73,038 67,068 25,699 27,648 67,523 3,48 Sekuli... 2,742 2,54 247,350,697 737,443,78 553 Herne, papu ja virna... 4,532 6,29 325,846,444 480 52 8 7 Yht. viljakasveja 3,032 25,80 7,206 35,926 36,203 6,533 73,583 56,959 64,326 Peruna... j 7,388 22,523,336 5,053 9,758 3,298 8,75 23,96 3,36 Rehunauris...i 3,969 5,079 96 4,403 2,62 2,34 2,768 8,970,463 Muut juurik... 3,376 3,47 37 660,20 23 540,5. 289! Yht. perunaa ja juurik.' 24,733 3,09,569 20,6 23,499 5,825 22,023 33,37 5,3 I jpeltoheinä... 30,877 88,5 7,850 34,649 34,97 32,063 74,726 205,54 69,453 Vihantarehu...! 5,345 2,575 37 2,354 2,747 2,25,549 3,366,373 j Syysviljan oljet...i 6,663 32,300,07 9,074 29,780,76 2,64 22,9 8,922! Kevätkorsivilj. Revätkorsivilj.»... I 34,539 66,460,762 34,748 33,29 2,725 5,958 38,386 4,53 Palkokasvien»... j,295,777 93 527 43 37 43 232 20 i Yht. peltoheinää, vihantani vihanta^ rehua ja olkia... 88,79 29,263 0,759 9,352 92,39 58,766 04,890(269,644 93,92 i Rehunauriin naatit... 372 476 8 43 246 27 260 84 37 Muiden juurik.»... 487 493 5 95 6 3 78 66 42 Yht. naatteja' 859 969 23 508 407 248 338,007 79 Koko sato pellosta... j345,343 4,533 575,06 7,697 9,557 347,902,308 4,578 352,239 36,372 23,866 2,297 200,834 35,450 460,927 3,004 73,539 jniittyheinä...j 59,88 i Sato kokonaisuudessaan) 349,876 582,758 20,865 352,480 376,05 48,669 236,284 473,93 233,357
2 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskem isessa on arviointi viljalajeihin nähden p eru stettu virallisiin verohintoihin: vehnän h in ta oli m aassa 20 m k h l:lta eli 2 m k 80 p:iä kilolta, rukiin 65 (2: 40 kg), ohran 25 (2: 0) ja k auran 70 (: 50 kg). Muille m aataloustuotteille on p an tu seuraavat h in n at kg:lta: sekaviljalle : 90, herneille ja pavuille 3: 40, perunalle 0: 75, rehunauriille 0: 25, m uille juurikasveille 0: 65, vihantarehulle ja peltoheinälle 0: 60, niittyheinälle 0: 45, syysviljan oljille 0: 2, kevätviljan oljille: vehnässä 0: 20 ja ohrassa ja kaurassa 0: 30 sekä palkokasveissa 0: 30, juurikasvien naateille 0: 05 ä 0: 0, heinänsiem enelle 20: sekä pellavalle ja ham pulle 4:. T äten m enetellen on 925 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 5,086,358 tu h. m arkan suuruiseksi. K oko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo, tuhansin m arkoin, v. 925 ja keskim äärin koko valtakunnassa vv. 92 25:!! U udenm aan L Turun ja Porin. H ä meen. Ahvenanmaa. Viipurin. Mikkelin. K uopion. Vaasan. Oulun. V altakunta v. 925.,t» V altakunta VV. 92-25 keskim. " Vehnä... 6,635 34,6 3,596 3,755 9,035 2,343 640 675 29 70,824.4 63,900.5 Kuis... 88,24 74,094 5,057,77 23,88 70,234 75,656 32,468 53,525 834,80 6.4 733,94 7.3 Ohra... 6,972 47,702 499 27,264 26,423 0,43 29,080 72,697 64,66 295,684 5.8 276,63 6.5 Kaura... 32,665 247,85 5,448 3,469 20,723 46,258 49,767 2.54 24,52 879,838 7.3 772,748 8.2 Sekavilja... 5,73 5,30 56 2,82 3,546,540 3,07 3,59,56 27,228 0.5 24,774 0.6 Herne, papu ja virna 5,40 2,45,04 6,277 4,909,633 57 2,756 24 53,992. 45,50, Yhteensä viljakasvitj275,654 530,82 6,220 283,303 287,824 32,439 58,677 333,72843,79 2,6,746 42.5,97,26! 45.2 Peruna... 65,205 84,460 5,02 56,447 74,092 49,868 70,82 86,985 50,02 542,353 0.7 394,656 9.3 Rehunauris... 2,403 5,872 62 3,76 8,90 7,232 8,650 28,03 4,570 99,32 2.0 80,87.9 Muut juurikasvit.. 6,458 6,659 79 3,26 5,462,040 2,633 5,60,40 52,667.0 37,36j 0.9 Yht. peruna ja juurik. 94,066 6,99 5,803 73,424 87,744 58,40 8,465 20,626 56,082 694,34 3.7 52,609 2. Vihantarehu... 8,07 3,862 56 3,53 4,2 3,88 2,324 5,049 2,059 32,207 0.6 24,02 0.5 Peltoheinä... 96,35 282,226,775 20,974 202,456 48,094 2,089 308,32 04,80,467,42 28.8,43,70 27.0 Niittyheinä... 6,20 0,39,766 6,8 32,29 6,60 47,857 7,555 80,754 29,444 4.4 28,33 5. Syysviljan oljet 9,997 9,379 6,445 2,468 7,029 7,569 3,272 5,353 87,23.7 66,836.6 Kevätkorsiviljan» 4,68 78,883 2,042 4,366 39,347 5,083 8,795 45,20 6,234 298,28 5.9 257,974 6. Palkokasvien»,360,866 97 554 433 44 46 243 2 4,764 o.i 4,020 0. Yht. vihantarehu, heinä ja oljet.. 262,977 396,607 6,347 265,05 29,044 90,39 88,680 389,64 208,60 2,09,087 4.5,74,325 40.4 Rehunauriiden naatit 372 ' 476 8 43 246 27 260 84 37 2,980 0. 0 6 2,368 0.05 Muiden juurikasvien naatit... 633 64 7 24 20 40 0 26 54 2,026 0.0 4,4 7 0 ; 0.03 Yhteensä naatit,005,7 25 537 456 257 36,057 9 5,006 0. 3,838 u.l Heinänsiemen... 5,444 27,022 920 3,634,680 2,250 3,066 30,276 5,470 09,762 2. 87,486 2. Kehraukasvit...,257,434 3 880 872 224 404,86 28 6,46 0. 4,405 0. Kaikki yhteensä 650,403,073,353 39,346 636,829 679,620 283,449 432,653 876,54 44,9 5,086,358 0 0. o 4,239,789 loo.o Edellisenä vuonna oli eri viljelyskasvien sadon rah a-arv o seuraava,,000 mk:, Valtak u n ta. % Vuonna 924. Vehnä... 60,84.3 Ruis... 686,437 5. Ohra... 272,900 6.0 Kaura... 738,354 6.2 Sekavilja... 23,744 0.5 Heme, papu ja virna... 45,482.0 Yhteensä viljakasv.,827,0 40. Peruna... 475,599 0.5 Rehunauris... 78,29.7 Muut juurikasvit... 4,394 0.9 Yht. peruna ja juurikasvit 595,22 3. Valtakunta. % Vihantarehu... 30,638 0.7; Peltoheinä...,440,052 3-öj Niittyheinä... 228,84 5.0! Syysviljan oljet... 7,84.6 Kevätkorsivilj.»... 253,864 5.5 Palkokasvien»... 4,02 0. Yht. vihantarehu, heinä ja oljet 2,028,59 44.5 Rehunauriiden naatit.. 2,345 0.05 Muiden juurikasvien»,59 0.03 Yhteensä naatit 3,936 0. Heinänsiemen... Kehruukasvit... 95,96 5,086 2. o.i: Kaikki yhteensä 4,555,032 ioo.o:
22 Vuonna 924 teki siis sadon arvo 4,555,032 tu h a tta m ark k aa ja on seuraav an vuoden satoarvo.7 % sitä suurem pi. Vuoden 923 sato oli arvoltaan 3,395,07 tu h a tta m arkkaa ja vuosien 92 925 sato keskim äärin 4,239,789 tu h a tta m arkkaa. K ulutus. Viljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, e ttä v. 925 vehnän ja rukiin kulutus lisääntyi m elko lailla, vehnän kulutus henkeä kohti n. 0 % ja rukiin kulutus n. 0 % edelliseen vuoteen verraten. V errattu n a sodan edelliseen aikaan nousi kulutus, m itä vehnään tulee, m elkein tavalliseen m ääräänsä; vehnänkulutus oli noin % pienem pi henkeä kohti kuin esim. vuosina 90 93 keskim äärin, jolloin k ulutusm äärä oli henkeä kohti 55.7 kg. R ukiinkulutu s o lin. 25 % pienem pi kuin vv. 90 3, jolloin se tek i 84.6 kg. Sitävastoin ohran ja k auran kulutus oli v. 925 suurem pi kuin viimeksi m ain ittu in a vuosina, ohran noin 8 % ja kauran noin 54 % suurem pi. Vuosina 90 3 oli nim ittäin ohran k ulutusm äärä henkeä kohti 29.2 kg ja k au ran 98.9 kg. V uonna 925 tu o tiin m aahan vehnää 72.5 m ilj. kg eli tu n tu v a sti enem m än kuin viisivuotiskautena 92 25, jolloin tu o tiin keskim äärin vuodessa 37.9 m ilj. kg, ta i kuin vuonna 924, jolloin tu o n ti oli 57.2 m ilj. kg. K otim aisen vehn än osuus k ulutuksesta oli v. 925 3.o %!, oltuaan edellisenä vuonna 2.2 %, ja k u tak in asukasta kohti tu li ensiksi m ain ittu n a vuonna 55.4 kg. R ukiin tu o n ti, joka oli vv. 92 25 48.9 m ilj. kg vuotuiskeskim äärin ja v. 924 88.4 m ilj. kg, teki v. 925 76.0 m ilj. kg. K otim aisen rukiin osuus koko k ulutuksesta oli 70.9 %, oltuaan v. 924 64.7 % ja vv. 92 25 7.3 %. K u n kin asukkaan osalle tuli kulutuksesta v. 925 39.0 kg, oltuaan v. 924 26.4 kg ja vv. 92 25 keskim äärin 6.3 kg. O hran tu o n ti oli v. 925 2.8 m ilj. kg, oltuaan v. 924 6.2 milj. kg ja vv. 92-25 3.0 m ilj. kg vuosittain. K u lu tu k sesta tu li henkeä kohti 34.5 kg v. 925, 32.7 kg v. 924 ja 30.6 kg keskim äärin vuodessa vuosina 92' 925. M itä k au raan tulee, oli tu o n ti v. 925 34.6 m ilj. kg ollen v. 924 47.3 m ilj. kg ja vv. 92 25 27.5 m ilj. kg keskim äärin vuodessa. V ienti oh v. 925 0.2 m ilj. kg oltuaan m yös v. 924 0.2 m ilj. kg ja vv. 92 25.8 m ilj. kg keskim äärin vuodessa. K ulutuksesta tu li henkeä kohti v. 925 52.3 kg, v. 924 30.9 kg ja keskim äärin vuodessa vuosina 92 925 28. kg. «Perunoiden tu o n ti oli v. 925 7.3 m ilj. kg, v. 924 6.7 m ilj. kg ja vuosina 92 925 vuotuiskeskim äärin 6.8 m ilj. kg. V ienti oli m itätö n v. 925. H enkeä kohti k u lu tettiin m ain ittu n a vuonna 78.6 kg, m ikä oh suurem pi kuin k u -' lutus edelhsenä vuonna (54.8 kg), ja suurem pi kuin keskim ääräinen kulutus vuosina 92 925 (44.2 kg). M itä edellä on lyhyesti esitetty, käy ilm i seuraavasta taulukosta, jossa on o te ttu huom ioon vehnän, rukiin, ohran ja k au ran sekä perunan sato-, tu o n ti- ja v ien tim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon k ä y te tty paljous viisi vuotis jaksolla 92 925 sekä vuosina 924 ja 925, kaikki n ä m ä m ä ä rä t kiloissa ilm oite ttu in a.) ) Vilja on ilmoitettu seuraavissa taulukoissa jauhamattomana; jauhettua viljaa jauhamattomaksi muunnettaessa on 00 kg vehniä pantu vastaamaan 65 kg vehnäjauhoja tai -ryynejä, 00 kg rukiita 95 kg ruisjauhoja, 00 kg ohria 60 kg ohraryynejä tai -jauhoja sekä 00 kg kauroja 50 kg kauraryynejä tai -jauhoja. Seuraavissa taulukoissa on hl vehniä pantu = 76 kg, hl rukiita = 70 kg, hl ohria = 60 kg, hl kauroja = 48 kg ja hl perunoita = 66 kg.
28 Vehnä. Ruis. Ohra. K aura. Peruna. V. 925. Sato... 25,294,300 347,575,200 40,802,000 586,558,500 723,37,700 Tuonti... 72,534,22 75,966,344 2,770,550 84,594,42 7,27,605 K ylvö... 2,55,359 33,030,096 2,762,80 83,762,772 0,484,404 Viinanvalmistus... Vienti... 308 75,404 3,500 243,642 3,500 Yhteensä kulutusta varten... 95,276,845 490,336,044 2,806,870 537,46,228 629,92,40 Kulutus henkeä kohti... 55.4 39.0 34.5 52.3 78.6 V. 924. Sato... 2,494,00 286,06,000 29,952,000 492,236,000 634,32,000 Tuonti..... '... 57,26,537 88,364,445 6,57,297 47,269,572 6,723,056 K ylvö... 2,495,908 32,9,46 2,769,0 8,936,43 09,950,742 Viinanvalmistus... Vienti... 53 330,323 89,50 30,320 Yhteensä kulutusta varten... 76,24,576 44,858,976 4,340,87 457,379,658 540,873,994 Kulutus henkeä kohti... 50.4 26.4 32.7 30.9 54.8 Vuosina 92 926. (Keskimäärin vuodessa.) Sato... 20,5,765 287,457,268 25,883,697 50,96,270 593,553,035 Tuonti... 37,897,74 48,858,329 3,03,695 27,53,275 6,772,365 K ylvö... 2,4,322 32,972,4 2,890,444 82,653,447 0,449,045 Viinanvalmistus... 33,28 882,333 220,773 V ienti... 32 23,449 4,720,82,478 92,32 Yhteensä kulutusta varten... 55,602,052 402,996,906 06,9,895 444,03,847 499,784,034 Kulutus henkeä kohti... 44.9 6.3 30.6 28. 44.2 Kotieläimet. Kotieläinten luku. K otieläim et, joista an n etaan tied o t kihlak u n n ittain ja m aanviljelysseuroittain taululiitteessä N:o 3, jak au tu iv at syyskuun p:nä 925 lään ittäin sekä vv. 92 25 keskim äärin koko m aassa seuraavalla tavalla: Oriita (yli 3 v. )... Ruunia (yli 3 v.) ---- Tammoja (yli 3 v.) Nuoria hevosia ( 3 v.) Varsoja (alle v.)... Yhteensä hevosia Sonneja (yli 2 v.) ---- Lehmiä... Nuoria sonneja ( 2 v.) Hiehoja (yli lv.) ---- Vasikoita (alle lv.) Uudenmaan 74 5,024 8,928 3,842 2,088 40,623 2,967 2,449 ' 4,578 24,88 8,988 Turun ja Porin,924 23,432 3,576 6,987 3,348 67,267 4,05 206,09 9,244 39,758 56,583 Ahve- nanm. Hämeen m aa- lääni, kunta.! 43,50,430 272 36 3,382 266 2,827 774 2,23 5,308,046 8,532 23,349 5,870 2,9 5,708 2,776 42,523 5,39 25,660 32,58 Yht. nautaeläimiä 72,863 35,745 2,388 208,508 Lampaita (yli lv.)... 54,06 65,79 9,98 79,223» (alle v.)... 8,67 67,225 2,375 27,0 Yhteensä lampaita 72,678 232,944 32,356 06,324 Vuohia (yli v.)... 6 6,207 2.690 Karjuja (yli 6 kk.) Siitosemakkoja (yli 6 kk.) Lihotussikoja (yli 6 kk.) Nuoria sikoja (3 6 kk.) Porsaita (alle 3 kk.).. Yhteensä sikoja Poroja (yli v.)... Kanoja (yli 6 k k.) Muu siipikarja (yli 6 kk.) Mehiläisyhteiskuntia.. 74 5,805 4,497 8,705 7,667 47,388 73,372,284,97 604 6,227 5,270 27,404 5,424 64,929 327,593 2,242 6,96 5P 647 9li 6,669,448 5,624 ' 923: 4,975 630! 6,0 3,243 8,259 337 45 43,926 66,937,06 2,62 Viipurinj Mikkelin lääni, 948 2,859 28,950 6,274 3,544 6,575,495 7,868 4,956 28,806 39,946 247,07 36,38 76,983 23,364 42 50 6,965 25,289 23,587 6,673 73,024 68,58,396,054 483 8,524 3,2 3,58 2,047 27,693,658 02,07 4,486 5,75 8,443 Kuopion,260,5 20,473 6,302 3,043 42,229 3,347 62,902 7,55 2,089 38,674 Vaasan,622 27,205 30,820 7,896 3,772 7,35 2,348 220,42 6,607 32,4 46,763 Oulun 2,207 4,078 5,22 2,934,53 35,872 3,207 55,60 6.623 24,972 30,48 V altakunta v. 925. 0,274 4,306 83,769 43,895 22,420 40,664 22,5,295,492 50,74 25,54 287,28 V altakunta v v.92 25 keski; m äärin. 0,442 37,870 8,493 45,07 24,259 399,35 22,6,268,024 5,077 27,357 288,46 42,409 233,527 308,27 220,82,870,603,847,035 6,554 85,44 25,58 35,46 953,024,000,964 53,430 67,322 8,506 93,50 498,060 524,843 4,984 52.763 297,024 228,647,45,084,525,807 625 22 2,306 78,767,685 80,264 637 289 5,57 5,596 4,674 4,589 3,59 80 39,449 39,869 23,343 4,052 0,628,547 2,698 7,922 3,964,432 5,78,83 27,999 29,290,779 3,672 9,023 2,84 83,720 85,067 54,56 87,505 622 27 45,009 69,609 804 75 38,985 85,253,82,4 7,38 6,438 42,39 49 378,383 6,438,238,825 9,392 3,4 377,744 59,964,37,299 9,708 2,797
24 E ri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianom aisen ryh m än eläinten koko lu k u u n seuraava: h u o ria hevosia v Lääni tai m aakunta. ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lam paan vuonia. Nuoria sikoja ja porsaita. U udenm aan... 4.6 28.o 25.6 55,7 T urun ja Porin... 5.4 33.4 28.9 66.0 A hvenanm aan... 2. l 38.8 38.2 47.9 H äm een... 7.o 30.3 25.5 47.8 V iipurin... 5.9 29.8 36. 55. Mikkelin... 20. l 27.2 46.5 47.2 K u o p io n... 22. 28.8 44. 55.8 V aasan... 6.4 Oulun... 2.4 27.8 28. 27.4 40.9 62. 63.8 V altak u n ta 6.5 29.6 34.3 56.0 N uoren k a rja n suhteellinen lukuisuus oli sam assa eläinryhm ässä niin m uodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. Niin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku 2. % :sta (Ahvenanm aa) 22. %:iin (K uopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 27.2 % :sta (Mikkelin lääni) 38. s %:iin (A hvenanm aa), lam paanvuonien luku 25.5 % :sta (H äm een lääni) 46.5 %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 47.2 % :sta (M ikkelin lääni) 66.o %:iin (Turun ja P orin lääni). Täyskasvuisten naaraseläinten ja nuorimmassa ikäryhm ässä olevain elukkain suhde oli seuraava: ie Varsoja. M) täysikäistä vas Vasikoita. ta s i: Porsaita. Uudenmaan lä ä n is sä....0 5.6 32. Turun ja Porin lä ä n issä... 0.6 27.5 247.7 Ahvenanmaan maakunnassa... '9.5 4.4 329.8 Hämeen lään issä...... 2.5 22.6 90. Viipurin»... 2.2 23.2 239.4 Mikkelin»... 5.6 8. 252.0 Kuopion»... 4.9 23.7 297.9 Vaasan»... 2.2 2.2 256.4 Oulun»... 0. 9.5 350.7 V altakunnassa 2.2 22.2 22.2 Oriiden ja tam m ojen sekä sonnien ja lehm ien suhteellista lu k u isu u tta eri lääneissä k u v astav at seuraavat lu v u t, jo tk a o so ittavat tam m ojen lu k u a 00 o ritta kohti ja lehm ien lukua 00 sonnia kohti: 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Uudenmaan lä ä n is s ä...... 2,554 tam m aa 4,093 lehmää Turun ja Porin lä ä n is s ä......,64» 5,088» Ahvenanmaan m aa k u n n a ssa... 3,326» 4,822» Hämeen läänissä... 2,232» 5,34»
25 0Q oritta vastasi: 00 soimia vastasi: V iipurin läänissä... 3,054 tam m a a,496 lehm ää M ikkelin»... 2,77» 6,56» K uopion»...,625» 4,867» V aasan»...,900» 9,376» Oulun»... 685» 4,852» V altaku nnassa,789 tam m a a 5,858 lehm ää L uvut oso ittav at siis, e ttä oriita pidettiin suhteellisesti enim m in Oulun läänissä ja vähim m in A hven anm aalla sekä sonneja enim m in U udenm aan lä ä nissä ja vähim m in V iipurin läänissä. Kotieläimet vuosina 92 25. V errattaessa toisiinsa kotieläinten lukua m aassa vuosilta 924 ja 925 sekä v :lta 920 ja viisivuotisjaksolta 92 25 huom ataan, niiden eri ryhm issä tap ah tu n een seuraavat m uutokset: Lisäys ( + ) tai vähennys ( ) Lisäys ( + ) tai vähennys ( ) vv. 924 25. vv. 92 25. Luku. % Luku. o/ /O O riita (yli 3 v.)... 38.3 255 2.4 R uunia (yli 3 v.)... +,686 +.2 + 8,269 T am m oja (yli 3 v.)... 553 0.3 + 8,908 + 6.4 + 5.2 N uoria hevosia ( 3 v.)... 655.5 2,372 5.o V arsoja (alle v.)...,639 6.8 60 0.2 Y h teen sä hevosia,299 0.3 + 4,490 + 3.8 Sonneja (yli 2 v.)... 84 0.4 +,783 + 8.8 Lehm iä..... + 6,757 + 0.5 + 94,038 + 8.0 N uoria sonneja ( 2 v.)... 49.0 4,603 8.3 Hiehoja (yli lv.)... 2,558.2 3,735.7 V asikoita (alle lv.)... + 2,50 + 0.9 64,84 8.3 Y hteensä nautaeläim iä + 6,34 + 0.3 + 22,669 +.2 L am paita (yli l v.)... 6,72.7 36,698 3.5» (alle v.)... 7,273 3.4 4,090 2.2 Y hteensä lam paita 33,445 2.3 77,788 0.4 Vuohia (yli lv.)... + 58 + 0.5,04 8.0 K arju ja (yli 6 k k. )... 26 0.5 88 3.3 S iitösem akkoja (yli 6 kk.) + 26 + 0. + 3,6 + 8.5 L ihotussikoja (yli 6 kk.)... +,866 +.6 + 8,70 + 8.2 N uoria sikoja (3 6 kk.)... + 62 + (O.o) 2,282.7 P orsaita (alle 3 kk.)... + 774 + 0.9 4,74 4.7 Y h teen sä sikoja + 2,702 + 0.7 + 4,02 +. Poroja (yli lv.)... + 429 + 0.7 + 7,55 + 3.5 K anoja (yli 6 kk.)... + 35,88 + 2.9 + 257,884 + 29.3 M uuta siipikarjaa (yli 6 kk.). 253 2.6 767 7.3 M ehiläisyhteiskuntia... + 387 + 3.0 +,569 + 4.0 Maatalous v. 925. 4
26 H evosten koko luku on v äh enty n y t 0.3 % vuoteen 924 v errattu n a; ruunien luku on lisään ty n y t.2 % ja tam m ojen luku v äh enty n y t 0.3 %, sam oin nuorten hevosten ja varsojen luku on v äh enty n y t, jopa varsin huom attavalla m äärällä. N autakarjassa, jonka koko luku on lisään ty n y t 0.3 %, on k aik kien m uiden ryhm ien, paitsi lehm ien ja vasikoiden luku v äh en ty n y t. - L am paiden koko luku on v äh enty n y t, 2.3 %; v ähennystä on ta p a h tu n u t sekä aikuisten e ttä vuonien luvussa. Vuohien ryhm ässä on ta p a h tu n u t lisäystä, 0.5 %. Sikojen kokonaisluku on lisään ty n y t 0.7 %; lisäystä on hav aittav issa kaikissa m uissa ryhm issä, paitsi karjujen ryhm ässä, jonka vähennys on 0.5 %. M itä m uihin kotieläinrylim iin tulee, ovat ne, m u u ta siipikarjaa lu k u u n o ttam atta, lisääntyneet. N autayksiköiksi m u unnettuina tek iv ät kotieläim et eri lääneissä ja koko m aassa seuraavat m äärät: Kotieläim et nautayksiköissä 925. Lääni tai maakunta. Hevoset. Nautaeläimet. Lam paat. Vuohet. Siat, Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. 0/ /O Luku. % Luku. O/ O/,o Luku. /o. Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan... 74,272 3.4 43,892 60.8 7,92 3.3 4 (0.0) 0,762 4.5 236,86 9.5 Turun ja Porin... 22,524 29.9 248,807 60,6 24,96 6. 776 0.2 3,220 3.2 -- 40,243 6.4 Ahvenanmaan... 6,288 24.0 5,9? 60.6 3,27 2.5 2 (O.o) 769 2.9 ------ 26,243. Hämeen... 93,80 32.7 68,86 59.4.597 4. 2 0. 0,643 3.7 ----- 284,495.4 Viipurin...,560 3.9 200,232 57.2 2,859 6.3 53 (0.0) 6,242 4.6 ----- 349,946 4.0 Mikkelin... 48,798 25.5 8.458 6.9.034 5.8 78 (O.o) 2,95 6.8 ----- 9,283 7.7 Kuopion... 73,592 25.5 90,29 65.9 4,888 5.2 27 (0.0) 9,680 3.4 -- 288,406.6 Vaasan... 29,076 30.5 253,69C 59.9 32,034 7.6 288 0. 8,20.9 ------ 423,298 6.9 Oulun... 66,54 23.3 82,20 63.9 22,737 8.0 22 (O.o) ',424 0.5 2,288 4.3 285,95.4 Valtakuntaj725,804 29.,522,285 6.0 50,257 6.0,47 (0.0) 83,865 3.4 2,288 0.5 2,495,970 00. o V. 924... 725,288 29.,56,509 60.9 53,358 6.,464 O.i 83,68 3.3 2,202i0.5 2,49,989 00.0 K eskim ääräluvut v v.lta 92-25 ovat taas seuraavat: Lääni tai maakunta. Hevoset. N autaeläim et. Lam paat. Vuohet. Siat. P orot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. O / /O Luku. 0/ /O Luku. % Luku. /o Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan :... 73,087 3.3 4,287 60.5 8,626 3.7 4 (0.0) 0,653 4.5 233,667 9.5 Turun ja Porin... 20,825 29.9 242,587 60. 26,580 6.6 769 0.2 3,07 3.2 403,868 6.4 Ahvenanmaan... 6,070 24.5 4,770 59.7 3,63 2.8 2 (O.o ) 733 3.0. 24,738.0 Hämeen... 9,39 32.9 62,093 58.4 3,378 4.8 27 (0.0) 0,77 3.9 277,544.2 Viipurin... 09,703 3.7 98,3 57.3 22,002 6.4 56 (O.o ) 5,895 4.6 * 345,787 4.0 Mikkelin... 49,690 25.8 8,389 6.5,928 6.2 80 (0.0) 2,439 6.5. 92,526 7.8 Kuopion... 73,463 25.5 88,86 65.8 5,480 5.3 28 (0.0) 9,875 3.4 287,707.7 Vaasan... 26,827 30.2 250,804 59.7 34.4 8. 273 O.i 8,247.9 420,265 7.0 Oulun... 66,008 23.4 79,552 63.8 22,652 8.0 22 (O.o ),434 0.5,993 4.3 28,66.4 Valtakunta 76,82 29.0,496,474 60.6 57,923 6.4,46 0. 83,00 3.4,993 0.5 2,467,763 00.0 Kotieläimet ja väkiluku, Seuraavassa esityksessä, jossa tehdään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on kotieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m u u n n ettu täysi-ikäisiä eläim iä vastaa-
27 T aksi.) T äten on "saatu seuraavat täysi-ikäisten eläinten lu v u t eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 925: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 37,36 43,892 63,370 6 32,286. T u ru n ja P o rin.. 6,262 248,807 99,332 6,207 39,659 A hvenanm aan.. 3,44 5,93 26,68 2 2,309 --- H äm een... 46,590 68,864 92,773,690 3,930 V iipurin... 55,780 200,232 74,873 42 48,726 M ik k e lin... 24,399 8,458 88,269 625 38,745 K uopion... 36,796 90,29 9,02 22 29,039 _ V aasan... 64,538 253,690 256,27 2,306 24,629 O ulun... 33,257 82,20 8,896 78 4,27 6,438 V a ltak u n ta 362,902,522,285,202,054,767 25,594 6,438 V. 924 362,644,56,509,226,863,709 249,503 6,009 K otieläim et täysikäisiksi m u u n n ettu in a olivat keskim. vv. 92 925: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U u d en m aan... 36,543 4,287 69,006 7 3,960 T u ru n ja P o rin.. 60,43 242,586 22,642 6,47 35,322 A hvenanm aan.. 3,035 4,77 25,300 2 2,99 H äm een... 45,570 62,093 07,028,738 32,5 Viipurin... 54,85 98,3 76,09 450 47,684 M ikkelin... -24,845 8,389 95,49 639 37,38 K u o p io n... 36,732 88,86 23,840 226 29,625 V aasan... 63,43 250,804 272,93 2,80 24,74 O u l u n... 33,004 79,552 8,29 76 4,300 59,964 V a ltak u n ta 358,406,496,474,263,386,685 249,300 59,964 E dellä olevien lukuj sn p erusteella saa d aan vu oden 925 täy sk asv u isia eläim iä 00 m aaseu tu v äestö n henkeä kohti: Lääni ta i m aakunta. Hevosia. Nautaeläim iä. Lam paita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U ud enm aan 5.4 59.6 26.3 (O.o) 3.4 T u ru n ja P o rin.. 4.6 59.3 47.5.5 9.4 A hv en an m aan... 2.3 62.0 02.o (O.o) 9.0 H äm een... 5. 54.6 30. o 0.5 0.3 V iipurin... 0.8 38.9 34.o 0. 9.5 Mikkelin... 2.3 59.9 44.6 0.3 9.6 K uopion... 0.9 56.2 35.2 0. ' 8.6 V a a s a n... 2.5 48.9 49.4 0.4 4.8 O ulun... 9.2 50.4 50.4 (O.o).2 7.0 V a lta k u n ta 2.4 52.0 4. 0.4 8.6 2. V. 924 2.5 52.2 42.2 0.4 8.6 2. J) Muuntamisessa on pantu täysikäinen hevonen vastaamaan 2 nuorta hevosta tai 4 varsaa, täysikäinen nautaeläin 2 nuorta nautaa tai 4. vasikkaa, täysikäinen lammas 2 nuorta lammasta ja täysikäinen sika 2 nuorta sikaa tai 4 porsasta.
28 M aaseutuväestöön v erraten oli niinm uodoin aikuisia hevosia enim m än U udenm aan (5.4) sekä H äm een (5.l) lääneissä; vähim m in n iitä oli Oulun läänissä (9.2). K eskim äärin tu li valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti 2.4 hevosta. N autaeläinten v astaav a suhdeluku oh valtak u n n alla 52.0 ja oh se suurin A hvenanm aalla (62.o) ja M ikkelin läänissä (59. g) sekä pienin V iipurin läänille (38.g). L am paita p id ettiin suhteelhsesti enim m in A hvenanm aalla (02.o) ja Oulun läänissä (50.4) sekä vähim m in H äm een (30.o) ja U udenm aan (26.3) lääneissä. Vuohien suhteelhnen luku oh suurin T urun ja P orin läänissä (.5). Sikojen suhteelhsen lukuisuuden p u olesta oh ensi sijalla M ikkelin lääni (9.6) ja viimeisellä Oulun lääni (.2). P oroja pidettiin yksinom aan O ulun läänissä, jolle pu heenalainen keskiluku oh 7. o. Kotieläimet ja peltoala. Täysikäisiksi m u u n n ettu ja elukoita oh lääneissä ja valtakunnassa v. 925 00 peltohehtaariin verraten seuraavat m äärät: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan... 4.3 55.5 24.4 2.5 T urun ja P o rin... 3.7 55.5 44.5 8.8 A hvenanm aan... 27.0 36.9 225. 9.9 H äm een... 6.9 6. 33.6.6 V iip u rin "... 20.8 74.6 65.2 8.2 M ik k e lin... 22. 07.2 79.9 35. K u o p io n... 23.4 2.0 75.8 8.5 Vaasan... 4.4 56.4 57.0 5.5 Oulun... 22.o 20.5 20.3 2.8 V altakunta 7.0 7.4 56.4 *.8 V. 924 7. 7.6 57.9.8 K otieläim iä oh peltoalaan v errattu n a vv. 92 25 keskim äärin vuodessa: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan... 4.2 55.0 26.9 2.4 T urun ja P orin.... 3.7 54.9 48. 8.9 A h v e n a n m a a n... 26.5 29.0 22.0 9.2 H äm een... 6.9 60.0 39.6.9 Viipurin... 2.0 75.8 67.3 8.2 M ik k e lin... 22.6 07.7 86.8 33.9 K u o p io n... 23.8 22.6 80.4 9.2 V aasan..... 4.2 56.3 6.2 5.6 Oulun..... 22.5 22.2 23.3 2.9 V a ltak u n ta 7. 7.3. 60.2.9 Peltoalaan verraten p id ettiin siis v. 925 hevosia enim m in, A h venanm aata lu k u u n o ttam atta, K uopion läänissä (23.4), jo ta lähinnä seurasivat Mikkelin (22.i) ja Oulun (22. o) läänit; pienin oh hevosten suhteelhnen luku T urun ja Porin (3.7) sekä V aasan (4.4) ja U udenm aan (4.3) lääneissä, keskim äärä v altak u n nalle oh 7.0. - N au taeläim iä oh suhteelhsesti enim m in niin ik ään A hvenan-
29 m aalla (36.9) ja sitä lähinnä K uopion (2.o) ja Oulun (20.5) lääneissä sekä vähim m in T urun ja P orin ja U udenm aan (55.5) lääneissä, keskim äärän tehdessä v altakunnalle 7.4. Suhteellisesti enim m in lam p aita oli A hvenanm aalla (225.i) ja Oulun läänissä (20.3) sekä vähim m in U udenm aan (24.4) ja H äm een (33.6) lääneissä. K eskim äärä m aalle oli 56.4. Sikojen luku oli suhteellisesti suurin M ikkelin läänissä (35.i) ja A hvenanm aalla (9.9) sekä K uopion (8.5) läänissä ja pienin Oulun (2. s) ja V aasan (5.5) lääneissä. K eskim äärä koko m aalle oli.8. Meijeriliike. M eijerien luku ja niiden omistajat. Tilasto vuodelta 925 k ä sittä ä y h teensä 575 m eijeriä, jo tk a jak au tu iv at om istajiensa m ukaan lään ittäin sillä tav alla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa; viereen on ilm o itettu m eijerien keskim. lu k u vv. 92 25: Y ksityisiä henkilöitä. Osakeyhtiöitä. Osuuskuntia. Yhteensä. Meijerien luku vv. Lääni tai m aakunta. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % 92 25 keskim. U ud en m aan.. 2 37.5 8 4.3 27 48.2 56 00. o 50 T u ru n ja P orin 9 6.2 0 8.6 88 75.2 7 00. o 09 A hven an m aan. 7.7 2 92.3 3 00.o 2 H äm een... 0 8.2 5 9. 40 72.7 55 00. o 48 Viipurin... 2 4. 6 2.2 4 83.7 49 00. o 40 Mikkelin... 7 28.0 8 72.0 25 00. o 25 K uopion... 4 6.3.6 58 92. 63 00. o 66 V aasan... 7 5.3 0 7.6 5 87. 32 00. o 09 Oulun... 4 6. 5 7.7 56 86.2 65 00. o 65 V a lta k u n ta 75 3. 45 7.8 455 79. 575 00.o 524 V. 924 74 3.3 5 9. 432 77.6 557 00. o Vv. 92 25 keskim. 7 3.5 44 8.4 409 78. 524 00.o Lähes 4/ 5 kaikista m eijereistä oli v. 925 osuuskuntien omia, kun y k sity i sillä oli n iitä noin /8 ja osakeyhtiöillä noin /3. Y ksityisiä m eijereitä oli enim m in U udenm aan läänissä, jossa niiden luku oli 37.5 % läänin koko m eijeriluvusta. O sakeyhtiöiden om istam ia m eijereitä oli suhteellisesti enim m in U udenm aan (4.3 %) ja V iipurin ( 2.2 %) lääneissä. Ö suusm eijereitä oli, A hvenanm aata lu k u u n o ttam atta, suhteellisesti enim m in K uopion läänissä, jossa n ä itä m eijereitä oli enem m än kuin 9/0 läänin kaikista m eijereistä. Suhteellisesti pienin oli osuusm eijerien luku U udenm aan läänissä, jonka koko m eijeriluvusta ne tek i v ä t 48.2 % eli jonkun verran enem m än kuin yksityiset m eijerit. Jos m eijerien lukua v errataan eri läänien väkilukuun v :lta 925,) saadaan y h tä m eijeriä kohti seuraava henkilöluku: A hvenanm aalla 2,09, V aasan läänissä 4,299, T urun ja Porin läänissä 4,376, K uopion läänissä 5,863, Oulun läänissä 6,33, H äm een läänissä 6,855, M ikkelin läänissä 8,37, U udenm aan läänissä ') Väkiluku joulukuun p:nä.
BO 8,45 ja Viipurin läänissä 2,084, Lehmälukuun verrattuna taas tuli kutakin meijeriä kohti v. 925: Ahvenanmaalla 987 lehmää, Vaasan läänissä,668, Turun ja Porin läänissä,762, Uudenmaan läänissä 2,69, Oulun läänissä 2,394, Kuopion läänissä 2,586, Hämeen läänissä 2,59, Viipurin läänissä 3,508 ja Mikkelin läänissä 4,083 lehmää; keskiluku koko maassa oli 2,253 lehmää y h tä m eijeriä kohti. M eijerien käyttövoima. Jos m eijerit ryhm itetään om istajiensa ja k ä y ttö voiman m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. i Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Käsi- ja höyryvoima» Käsi- ja hevosvoima. öljymoottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima. Käsivoima. Yksityismeijerit... 2 i 33 6 2 5 6 75 Osakeyhtiömeijerit... 4 2 i 25 6 3 3 i 45 Osuusmeijerit... 56 2 4 293 28 3 2 i 35 i 455 Kaikki meijerit... 72 24 5 35. 50 3 2 2 i 44 2 } 575 / Yksityismeijerit... 6.0.3 0 44.0 2.3 2.7 6.7 8.0 _ 00.0 Osakeyhtiömeijerit... 8.9 4.4 2.2 55.6 3.3 6.7 6.7 2.2 00.O Osuusmeijerit... 2.3 4.6 0.9 64.4 6.2 0.2 2.9 0.4 0.2 7.7 0.2 00. o Kaikki meijerit... 2.5 4.2 0.9 6.0 8.7 0.5 3.7 0.3 0.2 7.7 0.3 00.0 Tavallisin käyttövoim a m eijereissä on siis höyry, joka ta v a ttiin v. 925 35 m eijerissä, m ikä tekee 6. o % näiden koko luvusta. S itä lähinnä tavallisin oli käsivoim a, 72 m eijerissä (2.5 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoima^ 50 m eijerissä (8.7 %). S itä paitsi oli 44 m eijeriä (7.7 %), joissa sähkön ohella k äy tettiin höyryvoim aa. M eijereitä, joissa k äy ttö v o im an a oli kaksi eri voim a- lajia, oli kaikkiaan 70 (2.2 %). E ri om istajaryhm issä oli höyryvoim a su h teellisesti lukuisam m in ed u stettu n a osuusm eijereissä kuin m uissa, kun taas sähkövoim a oli suhteellisesti yleisin yksityism eijereissä. V iim eksi m a in itu ssa r y h m ässä oli niinikään käsivoim a suhteellisesti yleisin, kun taas hevosvoim a oli yleisin osuusm eijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa m eijerit o v at käyttövoim ansa m ukaan ry h m itetty in ä läänittäin: Lääni tai maakunta. Käsivoima. Hevosvoima. Vesivoima. Höyryvoima. Sähkövoima. Muu tai yhdistetty voima. Yhteensä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan....8 26 46.4 8 32.2 9.6 56 loo.n Turun ja Porin... 6 5. 85 72.7 5 4.3 2 7.9 7 00.«Ahvenanmaan... 7.7 2 92.3 3 00.0 Hämeen....8.8.8 38 69. 8 4.6 6 0.9 55 00.O Viipurin... 23 47.0 8 6.3 8 6.3 5 0.2 5 0.2 49 00.O M ikkelin... 2 8.0 2 8.0 20 80. o 4.0 25 00.0 Kuopion... 4 6.3 0 5.9 2 3.2 37 58.8 6 9.5, 4 6.3 63 00. o Vaasan... 22 6.7 2.5 2.5 87 65.9 3 2.3 6 2. 32 00.0 Oulun... 3 20.0 38 58.5 4 6. 0 5.4 65 00. o Valtakunta 72 2.5 24 4.2 5 0.9 35 6.0 50 8.7 73 2.7 575 00. o V. 924 73 3. 27 4.8 5 0.9 339 60.9 46 8.3 67 2.0 557 00. o V. 92 25 keskim... 72 3.7 28j 5.3 5.0 32 6.2 35 6.7 63 2. 524 00.0
t 3 Käsivoim aa k äy ttäv iä m eijereitä oli suhteellisesti enim min Viipurin läänissä, jossa 47.0 % läänin kaikista meijereistä käytti tä tä voimaa; hevosvoimaa käyttäviä oh suhteellisesti enimmin Viipurin (6.3 %) ja Kuopion (5.9 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enimmin A hvenanm aalla (92.3 %) ja sähkövoimalla käypiä enimmin Uudenm aan läänissä (32.2 %). M eijerien tuotanto. T uotannostaan on 568 m eijeriä a n tan u t tieto ja. N äiden m eijerien om istajat sekä tu o tan n o n laatu käy ilmi seuraavasta: Yksityism eijereitä. Luku. % Osakeyhtiömeijereitä. Luku. % Osuusmeijereitä. Luku. % Yhteensä. Luku % Vv. 92 25 keskim. Voim eijereitä... 34 7.8 29 6.7 372 85.5 435 00.o 398 Juustom eijereitä. 23 65.7 3 8.6 9 25.7 35 00. o 25 Voi- ja juustom eij. 8 8.4 2 2.2 68 69.4 98 00. o 96 Y hteensä 75 3.2 44 7.7 449 79. 568 00. o 59 Vv. 92 25 keskim. 7 3.7 43 8.3 405 78.o 59 00. o. Voim eijereistä olivat useim m at osuusm eijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enim m in yksityisten om istam ia. O suuskunnilla oli yhteensä 9 varsinaista juustom eijeriä sekä niiden lisäksi 68 sellaista m eijeriä, joissa valm istettiin sekä voita e ttä juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan m aassa 35 ja voi- ja juustom eijereitä 98. L äänittäin jak au tu iv at m eijerit tuotantolajin puolesta seuraavasti: Lääni tai m aakunta. Voimeijereitä. Luku. % Ju u sto meijereitä. L uku. % Voi- ja ju u sto m eijereitä. Luku. % Luku. Yhteensä. % Uudenm aan... 7 3.2 2 39.6 25 47.2 53 00. o Turun ja Porin.. 8 69.2 4 3.4 32 27.4 7 00. o Ahvenanm aan.. 84.6 7.7 7.7 3 00. o H äm een... 36 66.7 3 5.5 5 27.8 54 00. o Viipurin... 43 89.6 2. 4 8.3 48 00. o M ikkelin... 5 62.5 4, 6.7 5 20.8 24 00. o Kuopion... 59 93.7 4 6.3 63 0 Ö.O V aasan... 22 93. 0.8. 8 6. 3 00. o Oulun... 6 93.8 4 6.2 65 00. o V a lta k u n ta 435 76.6 35 6.2 98 7.2 568 00. o V. 924 43 76.o 27 5.0 03 9.0 543 00. o Vv. 92 25 keskim äärin 398 76.7 25 4.8 96 8.5 59 00. o M eijerien vointuotannon m äärä nousi v. 925 7,904,889 kilogram m aan. K auppatilasto osoittaa m aasta viedyn v. 925 3,9,270 kg voita, jotenka siis vienti oli 73.7 % m eijerivointuotannosta. T äm än lisäksi v alm istettiin m ain ittu n a vuonna 88,704 kg herävoita, jo ta m äärää vastasi v. 924 97,62 kg; vv. 92 25 v alm istettiin herav o ita 98,824 kg keskim äärin vuodessa. Ensiksi m ain ittu voim äärä jak aantu i eri lääneille ja erilaatuisten m eijeriryhm ien kesken sillä tav alla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa: täm än ohella on ilm oitettu vointuotanto v. 924 jä vv. 92 25 keskim äärin.
Lääni tai m aakunta. Y ksityiset meijerit. Kg. % Kg. O/ Osakeyhtiömeijeritmeijerit. v. 925. keskim äärin. Osuus Y hteensä V. 924. Vv. 924 25 /O Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan---- 32,240 0.0 8,562 3.8 644,647 3.9 795,449 4.5 577,669 4.2 589,074 4.5 Turun ja Porin.. 09,89 33.7 272,80 3.8 5,60,254 33.5 5,983,253 33.4 4,496,322 32.4 4,76,320 3.9 Ahvenanmaan.. 363,79 2.2 363,79 2.0 299,509 2. 27,774 2. 25,857 38 o 9,689 0.7,847,555 0 2,065,0 5.550,966.2,346,502 0.3 Viipurin... 500 n i 30,890 5 9 875,698,007,088 5 fi 67,888 4.8 578,934 4.4 Mikkelin... 3,245 4. 54,727 3 527,972 3 0 423,654 3. 422,379 3.2 Kuopion... 6,462 8 n 5,397.8 2,096,985? 5 2,8,844,8,680,42 2.,666,389 2.7 Vaasan... 28,483 8.8 93,236 22.5 3,43,67 20 4 3,634,886 20 8 2,974,244 2 4 2,89,74 22.0 Oulun... 7,932 2.4 36,06 4.2,365,24 8.2,409,7 7.9,202,874 8.7,66,094 8.9 Valtakunta 323,908 00.0 858,645 00.0 6,722,336 00.O 7,904,88900.0 3,877,268 00.0 3,08,640 00.O V. 924 264,759 625,9 2,986,598 Vv. 92 25 keskim.... 284,629 623,587 2,200,424 _ _ M itä eri lääneihin tulee, oli valm istuksen kokonaism äärä suurin T urun ja P orin läänissä, nim. 5,983,253 kg eli 33.4 % koko m aan valm istusm äärästä; sitä lähinnä olivat V aasan (20.3 %), K uopion ja H äm een (.8 ja.5 %) läänit. Pienin oli valm istusm äärä A hvenanm aalla, vain 363,79 kg eli 2.0 %. V errattom asti suurin osa vointuotannosta tuli osuusm eijerien osalle: niiden osuus koko vointuotannosta oli n im ittäin 93.4 %, kun osakeyhtiöm eijerien tu o ta n to oli 4.8 % ja yksityism eijerien.8 % Jos lasketaan vointuotannon keskim ääräinen suuruus y h tä m eijeriä kohti, caorloan tä m ä lroölnm äärin titun V. 925. Vv. 92 25. keskim. Yksityism eijereille... 6,229 kg 5,047 kg O sakeyhtiöm eijereille,.. 20,943» 5,52» Osuusmeijereille... 38,005» 30,70» K aikille m e ijere ille... 33,593» ' 26,536» Koko valtakunnassa valm istettiin y h tä henkilöä kohti 5. kg m eijerivoita, sekä eri lääneissä seuraavat m äärät: U udenm aan läänissä.7 kg, T urun ja Porin läänissä.7 kg, A hvenanm aalla 3.4 kg, H äm een läänissä 5.5 kg, V iipurin lä ä nissä.7 kg, M ikkelin läänissä 2.5 kg, K uopion läänissä 5.7 kg, V aasan läänissä 6.4 kg ja Oulun läänissä 3.5 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, jo sta käy ilm i m eijerien luku, jaettu n a vointuotantoon nähden eri suuruusryhm iin, sekä vointuotannon m äärä kussakin suuruusryhm ässä. Tuotantoryhm ä. Meijerien luku v. 925. o V. 925. Valm istusm äärä, kilogrammaa. % Vv. 92 25 keskim. % Alle,000 kg 4 2.6 8,55 0. 0,62 0.,000 5,000» 88 6.5 255,086.4 283,370 2.2 5,000 0,000» 65 2.2 478,466 2.7 574,02 4.4 0,000 5,000» 7 3.3 857,388 4.8 75,280 5.4 5,000 25,000» 75 4.,453,533 8.,35,337 0.3 25,000 50,000» 00 8.8 3,60,269 20.2 3,24,263 24.5 50,000 75,000» 60.3 3,73,934 20.7' 2,942,79 22.4 75,000 00,000» 29 5.4 2,547,866 4.2,509,320.5 00,000 200,000» 26 4.9 3,40,056 9.0,72,257 3. 200,000 ja yli Yhtee nsä 5 0.9 533 ] LOO.0,570,36 7,904,889 8.8 00.0 795,380 6. 3,08,640 ] LOO.o
33 M aidonkulutus vointuotannossa on lask ettu kyselykaavakkeihin a n n e ttu jen v astausten nojalla, jo tk a ilm aisevat kuinka paljon m aitoa on k ä y te tty keskim äärin yhteen kiloon voita. Missä tieto ja tässä kohden on p u u ttu n u t, on k a t so ttu yhteen voikiloon m enevän 24. o kg m aitoa. N äin m enetellen saadaan m aido nkulutu s olem aan kiloissa: M aidonkulutus v. 925, kg. Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti. riä kohti. M aidonkulutus vv. 92 25 keskim., kg. Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti, riä kohti. Y ksityism eijer... 7,846,26 24.2 50,887 6,979,445 24.5 23,749 O sakeyht.m eijer.. 20,72,002 24. 505,7 5,5,465 24.3 376,902 O suusm eijereissä. 394,548,9 23.6 896,700 290,303,206 23.8 730,506 Y h teen sä 423,06,39 23.6 793,820 32,434,6 23.8 632,458 E ri lääneissä olivat m aidonkulutusm äärät sem m oisinaan sekä y h tä voikiloa ja y h tä m eijeriä kohti seuraavat: Lääni tai m aakunta. Maidonkulutus V. 925, kg. Koko kulutus. Y htä voikiloa kohti. Y htä meijeriä kohti. M aidonkulutus \ Koko kulutus. v. 92 25 Y htä voikiloa kohti. keskim., kg. Y htä m eijeriä kohti. U u d enm aan... 9,042,492 23.9 595,078 4,45,046 24.o 439,287 T u ru n ja P o rin. 40,66,097 23.4,240,408 98,889,637 23.7 934,685 A hven an m aan. 8,497,395 23.4 708,6 6,44,779 23.6 605,68 H äm een... 48,373,202 23.4 948,494, 3,742,980 23.6 684,6 V iipurin... 23,436,83 23.3 498,656 3,536,058 23.4 343,555 M ikkelin... 2,23,469 23,o 606,73 9,849,326 23.3 455,987 K uopion... 50,357,545 23.8 799,326 39,368,75 23.6 600,25 Vaasan... 87,842,829 24.2 675,74 70,807,58 24.5 659,285 Oulun... 33,266,459 23.6 5,792 27,680,957 23.7 425,86 V a lta k u n ta 423,06,39 23.6 793,820 32,434,6 23.8 632,458 V. 924 330,355,557 23.8 640,224 Y hteen voikiloon k ä y te tty m aitom äärä oli siis osuusm eijereissä pienem pi kuin m uissa m eijeriryhm issä sekä M ikkelin ja V iipurin lääneissä pienem pi kuin m uissa osissa m aata. M eijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 925 oli kaikkiaan 33 ja niissä valm istetun juuston kokonaism äärä oh 5,450,097 kg. Ju u sto n vienti m aasta oli m ain ittu n a vuonna 3,89,729 kg eli 70. % m eijeri-juuston tu otannosta. L äänittäin esitetty n ä oli juuston valm istuksen m äärä eri m eijeriryhm issä seuraava: Lääni tai m aakunta. Yksityiset Osakeyhtiöm eijerit. m eijerit. v 925. v. 924. keskim äärin. Osuus Yhteensä, Y hteensä Vv. 92 25 m eijerit. Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan... 708,760 56.6 28,744 59.6,080,598 29.0 2,07,02 38.0,68,76 36.2,508,348 38.5 Turun ja Porin.. 302,625 24.2 33.89 2 8.3,37,889 35.4.754,333 32.2,45,746 30.4,88,762 30.3 Ahvenanmaan.. 7,000 0.5 33 Í0.0) 7,33 0. 7,803 0.2 7,90 0.2 Hämeen... 93,2 7.4 5,83 0.8 276,705 7.4 42,009 7.7 38,65 8.2 280,36 7.2 Viipurin... 20,746,7 6,336.3 270,64 7.3 297,696 5.5 249.679 5.4 58,558 4.0 Mikkelin... 54,688 4.4 43,77 3.8 98,405 3.6 9,092 4. 53,68 3.9 Kuopion... 95,953 2.6 95,953.8 93,380 2.0 60,006.5 Vaasan... 65,305 5.2 330,24 8.9 395,429 7.3 48,76 9.0 369,996 9.4 Oulun... 208,839 5.6 208,839 3.8 209,95 4.5 95,557 5.0 Valtakunta,252,245 0 0. o 473,082 lo O.o 3,724,770 lo O.o 5,450,097 lo O.o 4,649,698 00.0 3,923,34 lo O.o V. 924 860,652 530,799 3,258,247 ' Vv. 92 25 keskim.... 888,422 393,262 _, 2,64,450 Maatalous v. 9S5.
34 Suurin oli juuston valm istus v. 925 U udenm aan läänissä, jonka tu o tan to tek i 38. o % m aan koko ju u stontuotannosta. L ähinnä sitä tu liv a t T urun ja Porin (32.2 %) sekä H äm een ja V aasan (7.7 ja 7.3 %) läänit. E ri m eijeriryhm issä' valm istivat osuusm eijerit suurim m an juustom äärän, nim. 68.3 % koko ju u sto n tuotannosta; v astaavat suhdeluvut olivat yksityism eijereille 23.o ja osakeyhtiöm eijereille 8.7. Meijerien luku, jaettu in a tu o tan to o n nähden eri suuruusryhm iin, sekä valm istuksen m äärä kussakin ryhm ässä käy ilm i seuraavasta taulukosta: Meijerien luku. Valmistusmäärä kilogrammaa. Tuotantoryhmä. v. 925. % V.925. % Vv. 92 25 keskim. % Alle,000 k g 2.5,293 (O.o),495 (O.o),000 5,000» 8 6.o 23,577 0.4 32,274 0.8 5,000 0,000» 8 6.o 6,600. 90,567 2.3 0,000 5,000» 3 9.8 65,729 3. 50,69 3.8 5,000 25,000» 26 9.5 56,360 9.5 407,659 0.4 25,000 50,000»... 32 24.,206,96 22.,328,77 33.9 50,000 75,000» 26 9.5,574,39 28.9 885,45 22.6 75,000 00,000» 0 7.5 853,44 5.7 480,922 2.3 00,000 200,000» 7 5.3 840,745 5.4 446,749.4 200,000 ja yli... 0.8 206,765 3.8 99,67 2.5 Y hteensä 33 00. o 5,450,097 00.0 3,923,34 00. o M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku. M eijerien työntek ijäin koko luku oli h u htikuun p:nä 925 2,32, joista m iespuolisia 98 ja naispuolisia,340. L äänittäin jak aantu iv a t ty ö n tek ijät seuraavasti: Lääni tai m aakunta. Miehiä. Naisia. Yhteensä. % Vv. 92 25 keskim. Y hteensä. % U udenm aan., 253 09 362 5.6 295 5. T urun ja Porin 24 306 547 23.6 458 23.5 A hvenanm aan 7 24 3.3 27.4 Hämeen... 05 48 253 0.9 200 0.3 Viipurin... 4 06 47 6.3 25 6.4 Mikkelin... 38 54 92 4.o 8 4.2 Kuopion... 8 6 242 0.4 22 0.9 Vaasan... 39 29 430 8.5 356 8/3 Oulun. 76 4 27 9.4 93 9.9 V altakunta 98,340 2,32 00. o,947 00.0 V. 924 959,258 2,27 Vv. 92 25 keskim. 836,,947 T yöntekijöistä oli m iespuolisia 42.3 % ja naispuolisia 57.7 %. Ik än sä p uolesta jak aantu iv a t ty ö n tek ijät seuraavalla tavalla: Vv. 92 25 keskimäärin. Luku. % Luku. o / /o Alle 5 v...... 4 0.6 5 0.3 5 8 v...... 36.6 39 2.o Yli 8 v....... 2,27 97.8,903 97.7
I N iinkuin näkyy, k äy tetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä meijeriliikkeessä p erin rajo itetu ssa m äärässä; edellisiä oli v ain 0.6 ja jälkim äisiä.6 % m eijereissä työskentelevien koko luv usta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tieto ja an tan eita m eijereitä sam ojen m eijerien työntekijäin lukuun, saadaan y h tä m eijeriä kohti seuraava työntekijäin luku: U udenm aan läänissä.... 6.5 M ikkelin lä ä n is s ä... 3.7 T urun ja Porin lä ä n is s ä... 4.7 K uopion»... 3 s A hvenanm aan m aakunnassa.... 2.4 Vaasan»... 3.3 H äm een lä ä n is s ä... 4.6 Oulun»... 3 4 Viipurin».... 3. V altakunnassa 4. Työpäivien luvusta on 575 m eijeriä a n tan u t tietoja. N äiden päivien luku oli kaik k iaan 62,82 ja ja k a a n tu i se eri m eijeriryhm ien kesken seuraavasti: Vv. 92 25 keskin Keskim, yhtä meijeriä kohti. laarin. Y htä meijeriä kohti. K oko luku. o / /o Koko luku. % Y k sity ism eijereissä... 2,97 3.5 293 20,266 4. 287 O sakeyhtiöm eijereissä... 4,338 8.8 39 3,80 9.2 298 O suusm eijereissä... 26,503 77.7 278 09,834 76.7 269 K aikissa m eiiereissä, 62.82 loo.o 283 43.280 loo.o 274 E ri lääneissä oli työ päivien lu k u sekä kokonaisenaan e ttä y h tä m eijeriä kohti seuraava: Lääni tai m aakunta. 85 TyÖpäiv. Työpäiv. luku. O' koko luku. o meij. kohti. Lääni tai m aakunta. Työpäiv. koko luku. /o Työpäiv. luku meij. kohti. U u d enm aan. 9,067.7 340 K uopion.. 2,65 7.8 20 T urun ja P orin., 38,277 23.5 327 V aasan... 35,384 2.8 268 A hvenanm aan. 3,428 2. 264 O ulun... 8,254. 2 28 H äm een... 7,255 0.6 34 V altakunta 62,82 00. o 283 V iipurin... 2,089 7.4 247. V. 924 53,88 276 M ik k e lin... 6,407 3.9 256 V oita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskim äärin y h tä ty ö p äiv ää kohti, kilntrrammoissa: Vv. 92 25 keskim äärin. 58 Y k sity ism eijereissä... 72 Osakeyhtiöm eijereissä... 93 77 Osuusmeijereissä... 62 35 K aikissa m eijereissä 43 9 E ri lääneissä olivat v astaav at valm istusm äärät seuraavat, kg: V. 925. Vv. 92-25 keskim. V. 925. Vv. 92-25 keskim. U ud enm aan läänissä... 50 26 M ikkelin läänissä.. 3 98 T urun ja Porin läänissä 202 54 K uopion» 75 40 A hvenanm aan m aakunn. 08 93 V aasan» 4 U I H äm een lä ä n is s ä... 44 4 Oulun» 89 79 V iipurin»... 08 75 V altakunnassa V. 924 43 20 9
86 Maataloustyöväen saanti ja palkkaehdot. Maanviljelystyöväen saanti. T yönsaantiin nähden on p id etty silm ällä sitä, onko tä m ä ollut hyvä, riittä v ä ta i niukka vai onko ty ö v äestä ollut puute. T äm än m ukaan ry h m itty iv ät eri läänien k u n n at siten kuin seuraava prosenttilukuja esittäv ä taulukko osoittaa. K untien suhteellinen luku, joissa työväen saanti oli v. 925: Lääni tai maakunta. Hyvä. R iittävä. Niukka. P uutteellinen. Osaksi riittävä osaksi niukka. U udenm aan... 5.4 76.9 7.7 --- --- T u ru n ja P o r i n... 3.o 78.7 7.4 --- 0.9 A hvenanm aan... 46.2 53.8 --- H ä m e e n... 5.5-89. 3.6 ---.8 V iip u rin... 0.5 79.0 0.5 --- M ikkelin... ' 7.4 8.5. --- K uopion... 8.6 74.4 4.7 --- 2.3 V aasan... 23.0 54.o 23.o --- Oulun... 9.4 69.5 9.7 --- -4 V altakunta 4.6 73.o.6 --- 0.8 V. 924 6.8 76.2 5.4 0.8 0.8 T yöväensaantisuhteita vuosina 92 25 valaisevat seuraa v at kaksi yhdistelm ää, joista edellinen osoittaa työväensaantim ahdollisuutta eri läänien kunnissa absoluuttisin keskim äärin ilm oitettuna ja jälkim äinen sam oja seikkoja prosenttilu vuin. Lääni tai m aakunta. Niiden kuntien keskim ääräinen luku, joissa m aanviljelystyöväen saanti oli vv. i 92 25: Hyvä. K iittävä. Niukka. Työväestä puute. O sitt. riittävä, ositt. niukka. Yhteensä. Uudenmaan... 2 25 7 35 Turun ja Porin... 5 78 7 ( 0.4 ) 0 Ahvenanmaan... (0. 2) 4 8 3 Hämeen... 3 39 6 49 Viipurin... 3 34 3 ( 0.4 ) ( 0-4 ) 50 Mikkelin... 9 6 (0.2) 26 Kuopion... 4 27 4 (0.2) 35 Vaasan... 6 49 25 8 Oulun... 7 45 2 66 Yhteensä 3 320 98 4 3 456 /o Uudenmaan... 5.? 7.4 20.0 _ 2.9 00.0 Turun ja Porin... 5.0 77.2 6.8.0 (O.o ) 00.0 Ahvenanmaan... (O.o ) 3 0.8 6.5 7.7 00.0 Hämeen... 6. 79.0 2.3 2.0 loo.o Viipurin... 6.0 68.0 26.0 (O.o) (O.o) 00.0 Mikkelin... 3.9 73. 23.0 (O.o) 00.0 Kuopion.......4 77.2.4 (O.o ) 00.0 Vaasan... 7.4 6 0. 5 3 0.9.2 00.0 Oulun... 0.6 68.2 8.2.5.5 00.0 Valtakunta 6.8 70.2 2.5 0.9 0.6 00.0
37 M aanviljelystyöväen palkat. M itä ensinnä m iesten ja naisten jalkapäivätöistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat näm ä keskim äärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 925 sekä valtakunnassa v. 924 ja vv. 92 25 keskim äärin seuraavat: Kesällä. Talvella. Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa S fa f. p i S m f ph m. Sfcnf im. S ktfi tm. Shnf: 'ftiä. Shnf 7m Uudenmaan... 22 82 34 4 u 85 8 95 6 97 28 62 9 2 5 89 Turun ja Porin... 20 47 3 75 2 40 20 5 4 40 24 92 9 2 6 57 Ahvenanmaan... 25 36 80 4 38 23 50 7 77 27 50 9 77 8 60 Hämeen... 9 02 30 68 25 9 3 44 24 55 8 49 5 25 Viipurin... 24 26 37 32 3 28 22 4 6 09 27 72 8 5 5 98 Mikkelin... 20 63 32 4 8 20 30 3 52 24 63 7 35 5 Kuopion... 22 9 34 44 2 35 2 37 3 58 24 02 7 0 5 05 Vaasan... 22 86 34 53 4 25 23 39 5 72 26 63 8 98 6 27 Oulun... 34 37 48 06 7 72 28 9 8 3 38 9 4 8 58 Valtakunta 23 66 35 26 3 43 2 83 5 42 26 54 8 69 6 25 V. 924 24 4 36 22 3 83 22 '47 5 96 27 4 8 90 6 69 Vv. 92 25 keskim. 23 78 36 07 3 57 22 8 5 69 27 9 8 68 6 38 K eskim äärin olivat siis p alk at kaikissa p alkkausryh m issä v. 925 pienem m ät kuin lähinnä edellisenä vuonna, ilmiö, joka on to d ettav issa ensi kerran m aailm ansodan jälkeisenä aikana. V ähennys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle miehelle 2. o % ja naiselle 2.9 % sekä om aruokaiselle miehelle 2.7 %, ja om aruokaiselle naiselle 2.8 %. Talvipalkkojen vähennys taas oli talo n ruuassa olevalle miehelle 3.4 % ja naiselle 2.4 %, sekä om assa ruuassa olevalle miehelle 3.2 % ja naiselle 2.6 %. Jos vuoden 925 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viimeksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylem pänä m ain itu t 925 ja 924 vuoden p alk at sekä vuosien 92 25 keskipalkat eri lääneissä ja palkkausryhm issä olem aan seuraavat: ; Kesällä. Talvella. Lääni tai m aakunta. Talon Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Omassa Talon Omassa Talon Omassa m uassa. Talon Omassa Uudenmaan... 997 992 988 938,3,097,23,006 Turun ja Polin...,083,087,7,097,200,54,279,67 Ahvenanmaan... 899 958 972,03,064,046,074,34 Hämeen....46,080,03,038,268,86,230,089 Viipurin... 998,034 96 946,02.60 982 993 Mikkelin...,59,02,064 97,264,46,67,034 Kuopion...,8,,02,042,38,83,224,099 Vaasan...,04,089,063,078,209,63,230,30 Oulun...,98,8,080,080,34,202,235,47 Valtakunta,095,078,049,035,205,54,90,09 V. 924,8,08,080,065,247,92,29,20 Vv. 92 25 keskim.,0,03,060,05,226,82,89,099
38 K oko valtakunnassa olivat niinm uodoin p alk at v. 925 0 y2 ä 2 k ertaa suurem m at 94 vuoden palkkoihin verrattu in a; K uopion ja O ulun lääneissä olivat talo n ruuassa olevain työm iesten talv ip alk at jopa yli 3 k ertaa suurem m at kuin v. 94. Hevospäivätöistä su o ritetu t p alk at n äkyvät seuraavasta: Kesällä. Talvella. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa s v ym s v ym Sktf. ym s v yut Uudenmaan... 48 08 7.35 42 07 64 9 Turun ja Porin... 45 0 66 0 37 32 56 83 Ahvenanmaan... 55 45 72 42 74 63 Hämeen... 44 66 40 39 02 59 62 Viipurin... 50 9 74 73 42 4 66 76 Mikkelin... 4 59 60 2 37 37 6 67 Kuopion... 45 3 69 34 37 35 64 2 Vaasan... 48 83 7 50 4 59 64 6 0,ulun... 66 59 98 73 52 64 80 52 Valtakunta 49 49 72 67 4 44 64 20 V. 924 49 74 73 98 4 5 65 92 Vv. 92 25keskim. 50 08 74 32 43 8 66 22 Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 924 ja 925, huom aa niidenkin vähentyneen kaikissa m aksuluokissa. N iinpä oli vähennys talo n ruuassa olevalle ajomiehelle kesällä 0.5 % ja talvella 0.2 % sekä om aruokaiselle ajom iehelle kesällä.8 % ja talv ella 2.6 %. Jos ne palkkam äärät hevospäivätöistä, jo tk a m aksettiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat v astaav at m äärät vuonna 925 sekä v. 924 ja vv. 92 25 keskim äärin seuraavan suuruiset: Kesällä. Talvella. Lääni ta i m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Uudenmaan... Turun ja Porin... Ahvenanmaan... Hämeen... Viipurin... Mikkelin... Kuopion... Vaasan... Oulun...,090,085,05,86,046,066,3,36,296,083,40,03,7,042,047,79,5,253,6,4,079,247,043,86,89,209,367,09,08,,62,043,2,38,,208,254 Valtakunta,32,27,84,44 V. 924,38,47,86,75 Vv. 92 25 keskim.,46,52,252,80 Kesäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 v errattu n a keskim äärin lähes ^ -k e rtain en, m u tta talvipaikoissa osittain lähes 2-kertainen.
39 Lopuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä talo n ruuassa e ttä om assa ruuassa olevien. N äm ät olivat eri lääneissä ja v altaku nnassa seur aav at: Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Suomen markkaa. Uudenmaan... 4,594 7,99 2,862 5,94 Turun ja Porin... 4,246 7,554 2,966 5,345 Ahvenanmaan... 4,436 7,793 2,642 5,057 Hämeen... 3,99 7,482 2,742 5,263 Viipurin... 3,859.7,58,952 4,497 Mikkelin... 3,660 7,005 2,006 4,222 Kuopion... 3,488 7,065,969 4,523 Vaasan... 3,77 6,885 2,36 4,7 Oulun... 4,3 8,256 2,223 4,746 Valtakunta 4,022 7,469 2,450 4,98 V. 924 4,05 7,629 2,459 4,892 Vv.. 92 25 keskim. 3,987 7,585 2,359 4,829 K u ten näkyy, vähenivät puheenaolevat p alk at v. 925 edelliseen vuoteen verraten, lu k u u n o ttam atta viim eistä ryhm ää. Vähennys oli m iehen palkassa 2.o % talo n ru u assa olevalle ja 2. % om assa ru u assa olevalle, sekä naisen p a l kassa talon ruuassa olevalle 0.4 %. Omassa ruuassa olevalle naiselle sitävastoin palkka yleni 0.5 %:lla. Jos kysym yksessä olevat palkkam äärät vuodelta 94- pannaan v astaam aan 00, olivat ne vuonna 925, v. 924 ja vv. 92 25 keskim äärin seuraav an suuruiset: Lääni ta i m aakunta. Talon Miehen. Omassa Talon Naisen. Omassa Uudenmaan...,262,050,228,003 Turun ja Porin...,392,283,490,30 Ahvenanmaan...,222,220,270,255 Hämeen...,35,203,482,265 Viipurin...,202,5.,205,44 Mikkelin...,36,229,365, Kuopion...,259,255.287,222 Vaasan...,278,89.287,78 Oulun...,239,6,46,22 Valtakunta,285,93,37,88 V. 924,32,29,322,82 Vv. 92 25 keskim.,274,22,268,66 Palkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut melkoinen, v. 925 useim m iten 2-kertainen ta i sitäkin suurem pi, m uutam issa tapauksissa yli 4-kertainenkin.
40 4 Seuraa vasaa kuudessa taulukossa esitetään erinäisiä edellä kosketeltuja maatalouden puolia m aanviljely sseuroittain. N :o. Peltoalat asianomaisten maanviljelysseurojen koko pelto- alasta, prosentiksi laskettuina, v. 925. Lapin. Keskipohjanmaan. Perä- Pohjolan. Kajaanin. Oulun läänin. Pohjanmaan Ruotsalainen. Keski- Suomen. Etelä- Pohjanmaan. Pohjois- Karjalan. Kuopion. Mikkelin läänin. Itä- Karjalan. Viipurin läänin. Läntisen Viipurin läänin. Itä-Hämeen. Hämeen- Satakunnan. Hämeen läänin. Satakunnan. Lounais- Suomen. Suomen Talousseura. Uudenmaan läänin. Uudenmaan ja Hämeen läänien. Syysvehnä....7 0.8.6.4 0.4 0.3 0.3 0. 0.4 0. o.i (O.o ) (O.o) (O.o ) (O.o) (0.0) (O.o) (O.o ) (O.o) Kevätvehnä... 0.3 0.3 2.7 0.7 0. (0.0) (O.o ) 0..3 0.6 0.2 0.6 0-0.2 (O.o ) 0. (O.o) (O.o ) (O.o ) (O.o) Ruis... 9.0 0.o 9.9 9.4.9 9.8.4 5.6.3 2.8 4.3 9.3 2.2 4.6 9.5 0.o 6.6 7.9 0.2 0.3 7.0 2. Ohra....8 2.4.4 2.8 5.5 3.6 4.2 3.8 2.6 3.9 4.4 4.2 8.6 6.2 4.9 6.2 7. 9.6 3.6 3,8 28.3 52.5 K aura... 24. 22.5 22.9 25.0 25. 22.7 22. 27. 22.9 22.6 20.3 24. 9.4 6. 5.0 7.5 2.3 2.3 9.9 8.2 3.5.0 Sekuli... 0.9 0.7 0.6 0.6 0.2 0.4 0.5 0.2 0.2 0.6 0.3 0.6 0.7 0.9 0.2 0.8 0.3 0.5 0.2 0.6 0.3 0. Herne, papu ja virna....3.2.9.2 0.5 0.6 0.7 0.5 0.4 0.5 0.3 0.3 0. o.i 0. 0.3 (0.0) (0.0) 0. (O.o) Yhteensä viljakasveja 39. 37.9 4.0 4. 43.7 37.4 39.2 47. 39. 4. 39.9 49. 4. j 38. 29.7 34.9 26.3 30.3 34.0 32.9 39. 55.7 P eru n a... 4.6 2.7 3.5 2.3 2.8.9 3.0 3.4 2:6 3.5 3.8 5.4 5.9 4.6 2.2 3.4 2.3 2.4 3.2 5.9 4.6 3.6 Rehunauris... 0.5 0.9 0.7 0.5 0.6 0.5 0.9.0 0.6 0.6 0.5 0.9. 0.8.4 0.8 0.7 0.9 0.5.2 0.3 0.8 Muut juurikasvit... 0.6 0.3 0.4 0.3 0.2 0. 0. 0. 0.3 0.2 0.2 (O.o ) o.i 0.3 0.2 O.i 0. 0. 0.2 O.i o.i 0. Yhteensä perunaa ja juurik. 5.7 3.9 4.6 3. 3.6 2.5 4.0 4.5 3.5 4.3 4.5 6.3 7. 5.7 3.8 4.3 3. 3.4 3.9 7.2 5.0 4.5 Vihantarehu....3.5 0.5 0.4 0.5 0.4. 0.7 0.7 0.9 0.3.5 0.7 0.9 0.6 0.5 0.6 0.5 0.4 0.8.4 2.6 Heinällä siemeneksi... 0.9.2.2 0.9.2 0.8 0.7 0.9.0 0.7 0.6 0.3 0.3 0.3.5 0.6 0.9.2 0.6 0.2 0.2 Heinällä rehuksi... 4.7 38.4 38.7 32.7 3.9 44.4 38.2 29.8 39.4 4.8 40.2 26.2 39. 4.8 40.9 45.6 56.6 5.5 49.7 47.3 5.4 36.0 Nurmilaidun... 3.3 6.3 4.2 0.4 8.4 4.6 5. i -2.2 6.0 0.9 0.6 0.4 0.4 0.8 3. 4.2 7.2 7. 4. 0.5 0.7 0.8 Yhteensä vihantarehua ja heinää 47.2 47.4 44.6 44.4 42.0 50.2 45. 33.6 47. 44.3 4.7 28.4 40.5 43.8. 56. 50.9 65.3 60.3 54.8 48.8 53.7 39.4 Pellava ja hamppu... 0.2 0.5 0.2 0.3 0.3 0.2 0.2 0.3 0.2 0.3 0.4 0.2 0.2 0.3 0.3 0. o.i o.i 0. 0. Kokokesanto... 7.5 9.6 9.2 0.6 9.8 9.5 0.9 3.7 9.9 9.4 2.7 5.3 0.6.0 9.0 9.5 4.5 5.3 6. 9.5.9 0.4 Muu peltoala...: 0.3 O.r 0.4 0.5 0.6 0.2 0.6 0.5 0.2 0.6 0.8 0.7 0.5.. 0.3 0.7 0.6..5 0.3 (O.o) Koko peltoala00.o 00.o 00. o 00.0 00.0 00.o 00.0 00.0 00.0 00.0 loo.o 00.0 loo.o 00.0 loo.o loo.o 00.0 00.0 00.0 loo.o loo.o loo.o N :o 2. Satomäärät ha:ltä, kiloissa, v. 925 m aanviljely sseuroittain. K asvilaji. U ud en m aan ja H ä m e e n lä ä n ie n. U u d e n m a a n lä ä n in. S u o m en T a lo u sse u r a. L o u n a is- S u o m e n. S a t a k u n n a n. H ä m e e n lä ä n in. H ä m e e n S a ta k u n n a n. Itä -H ä m e e n. L ä n t is e n V iip u r in lä ä n in. V iip u r in lä ä n in. Itä -K a r ja la n. M ik k e lin lä ä n in. K u o p io n. P o h jo is-k a r - ' j a la n. E t e lä -P o h ja n m a a n. K e s k i-s u o - m e n. P o h j a n m a a n R u o tsa la in e n. K e s k i-p o h ja n - m a a n. Oulun lä ä n in. K a j a a n in. P e r ä - P o h j o la n. L a p in. Syysvehnä...,526,60,93,857,634,586,399,870,627 Kevätvehnä...,309,402,778,770,780,682,467,499,479 Ruis...,446,508,543,553,542,493,466,472,4 O h ra...,46.47,508,362,278,350,37,042,24 K a u ra...,537,398,674,503,43,42,263,252,429 Sekuli...,5,53,723,467.353,532,7,446,525 Herne, papu ja virna...,407,398,700,485,257,77,069 966,53 Peruna... Rehunauris... 9,328 9,245 2,696 0,252 9,368,64 0,52 0,043 9,85 24,448 28,56 22,796 25,782 26,33 29,05 24,60 27,36 9,383 Muut juurikasvit... 24,785 8,47 9,304 20,988 4,44 20,224 7,025,670 4,52 Vihantarehu... 3,374 3,8 3,736 3,622 3,53 3,92 3,527 3,64 3,677 Heinänsiemen... 29 275 293 283 302 293 277 270 345 Peltoheinä... 3,254 3,070 3,776 3,255 3,05 3,025 3,083 3,004 3,030 Niittyheinä...,093,045,653,80,26,09,234,00,04 Pellava ja hamppu... 272 39 268 308 25 358 253 338 294,592,453,200,8,498,00,400,200,200 500,578,584,405,03,068,44,46,300,033,000,233,487,492,49,592,438,377,469.492,358,439,750.964.227,267,57.72,083,268,30,443,22,56,544,737,566,699,407,24,38,232,05,92,227,366,77,8,355,562,54,42,362,449,276,304,36,372,88,250,366,353,664,500,75,292,350,58 854,466,327,489 99 683 2,433 0,666,64 2,677,27 0,550 0,8 0,352 0,758 9,904,243 5,624 4,294 2,905 2,095 23,759 32,378 22,630 2,69 20,848 22,844 30,62 26,65 5.827 20,957 23,733 25,48 4,289,89 28,090 2,3 2,894 5,848 4,308 3,93,786 9,335 2,054 5,744 5,400 3,563 3,2 3,307 3,295 3,22 3,029 3,44 3,933 3,422 3,324 3,098 5,503 4,230 30 230 362 322 308 287 350 326 268 243 226 257 3,067 3,0 9 4 2,739 2,867 3,05 2,39 2,356 2,798 2,088 2,37 2,7 2 8 3,522 2,665,345,386,36,43,399 90,27,028 896 726 784,290 964 285 262 309 269 298 308 273 255 235 99 250 Maatalous v. 925. 6
42 N. o 3. Sato rehuyksiköissä^v^^925^(lj0^ yksiköin), maanviljelysseuroittain. 8,486 5,082 6,372,300 76 40 46 839 5,334 389,06 332 24 347 50 488 74 38 59 2,204 27 27 72 67 26 2 3,797 20,048 4,42 20,97 6,756 4,269 7,337 9,95 6,903 29,646 2,77 29,874 2,080 7,959,225 8,932 3.95 787 3,049 83 33 33,8.! 7,2 : _ 9,7: 6! 4 3,47 3.40,64 23 7 8,296 3,200 349 39 3,588 9,036 66,259,735 2,944 6,305 642 67 8,959,853 68 38,959 0,236 434 778 2,69 Uudenmaan ja Hämeen läänien... Uudenmaan läänin... Suomen Talousseura... Lounais-Suomen... Satakunnan... Hämen läänin... Hämeen-Satakunnan... Itä-Hämeen... Läntisen Viipurin läänin... Viipurin lä ä n in... Itä-Karjalan... Mikkelin läänin... K uopion... Pohjois-Karjalan... Etelä-Pohjanmaan... Keski-Suomen... Pohjanmaan R uotsalainen... Keski-Pohjanmaan... Oulun... Kajaanin... Perä-Pohjolan... Lapin... Hevo Nauta Lam sia. eläimiä. paita. 4.3 4.4 9.5 2.6 4.7 4.5 8. 20.9 5.7 2.2 23. 22.5 2.5 26.6 69,668 27,765 9 35 2 228 789 9 27 507 26,657 58.57 2,98 3,67,44 33 6 3 65 65 6 6 27 8 ; > 2 92 39 73 45,79 06,264 24,2 24,547 3,40 3,379 24,027 7,884 22,325 4,443 49,70 30,29 32.005 46,872 7,853 0.3..7 4.7-8 N :o 5. Täysikäisiksi muunnettujen kotieläinten luku 00 peltohehtaaria kohti v. 925, maanviljelysseuroittani. Maanviljelysseura. 27,542 38,95 40,300 75,802 09,898 3,265 35,607 45,943 2,973 00,04 52,886 68,227 60,408 58,694 09,852 44,955 74,256 39,920 00,639 33,0 28,228 7,306; i i 3 5,044 4,604 9,425 324 53 39,454 7,324 689 88 8,20 43,539 527 6,08 8,48 5 L a p in. 6,327 68,709 80,24: 33,803! 9,02 2,939 75,603 5,86 66,838! 25,74 5,594 58,896; 93,695!,053 79,66 09,07! 50,27 7,866; 33,292 04,95 27,38i 3,309 7,777 i 3 5,037 4,990 5,709 26 5 6,06 2,290 698 57 3,045 20,336 327 2,05 3,975 4 P eräp o h j o la n. 7,289 2,054 6,998 29,63 28,06 20,463 4,394 7,26 7,037 32,235 6,508 9,006 2,099 5,697 29,750 3,595 6,883 K a j a a n in. Uudenmaan ja Hämeen... Uudenmaan... Suomen Talousseura... Lounais-Suomen... S ata k u n n a n... Hämeen... Hämeen-Satakunnan... Itä-H äm een... Läntisen Viipurin...... Viipurin ]... Itä-Karjalan... Mikkelin... K uopion... Pohjois-Karjalan... Etelä-Pohjanmaan... K eski-suomen... Pohjanmaan Ruotsalainen... K eski-pohjanm aan... Oulun... Kajaanin... Perä-Pohjolan.... Lapin... 4,484 79,237 62 92 6 7 78 09 76.437 20,79 4,27 5,92 80.708 25,9 4.5 2.9 Poroja. Sikoja. i i 6 0,05 9,67 4,393 332 28 34.438 5,034,725 07 6,866 65,73.005 4,025 9,026 8 lä ä n in. Vuöhia. Oulun Nautaeläi- Lampaita. miä. K e s k i p o h ja n m a a n. Hevosia. 4,047 30.44 78 552 47 28 25 680 72,94 233,77 4,852.30 87,766 234,478 3. 8.4 P o h ja n m a a n R u o t s a la in e n. Maanviljelysseura. 2 4 87 62 08 08 68 9,09 2,432 3,992 0,23 9,02 3,577 3,747 5, 9,594 8,054 36,703 2,428 670 773 689 474 53 266 48 04 48,694 24,889 83,578 28,779 3,025 5,690,698 4,967,933 835 978 5.89 22 328 20 889 5,70 6,853 8,478 6,065 44,052 30,674 96,036 29,849 890,730 659 459 7,64 4,973 2.832 4,087.230 4,728 9,696 7,03 30 3 47 76 30.8.,84 49,462 44,887 63,843 43 64 86 82 9 35 22 3 234 99 208 23 56,Oi 205,275 90,902 06,572 27,920,2! 4,389 8,28,25 20,598 57.3 29,664 99,20 7,823 48,58 7.9 3.6 4.2 5.3 i T äysikäisiksi m uunnetut kotieläimet v. 925, maanviljelysseuroittain. K e s k is u om en. N :o 4. Etelä P o h ja n m a a n. 93,320 0,00 30,064 54,08 9,240 03,447 53,295 48,489 Rehunauriin naatit.... 3 270 43 223 230 55 28 6 Muiden juurik.» 320 75 60 337 06 44 24 36 Yht. naatteja 433 445 03 560 336 99 64 85 Koko sato pellosta... 70,966 84,303 56,248 30,404 239,47 79,06 96,707 0,889 2,487,72 2,44 2,525 4,774,564,387 2,673 Yhteensä 73.407 86,790 57,969 303,929 244,245 80,670 98,094 04.562 V/o 6.2 6.7 2. 0.9 8.8 3.5 6.5 3.8 P o h j o is K a r ja la n. 395 93 2i 220 2 35 40 63 8i,523 220 730 3,274 8,75 7, 28,980 5,204 23,58 3.464 2,924,2! 6,50 3,643 3,699 8,508 23,094 2,2! 40,87 4,647 9,259 375 279 V,309 246 703 605 397 2i 90 297 269 36,66 45,70 22,2i 79,639 34,364 47,848 4,972 5,628 2,2',434 6,047,498,524 684,98,363,720 4 630 246 50 252 66 2 6,587 7,54 2,9. 3,588 6,977 3,629 37,524 29,282 2 4 77,955 35,576 24,86 263,620,77 824 4! 2,027 5,468.7,537 2 9i,680 6,35 9,264 7.4 9,892 9,732 8,953 0,733 5 9 260 77 85 73 3 ' K u o p io n. 75,720 858 8,52 8,055 293 M ik k e lin lä ä n in. 6,253,653 305 8,2 I t ä - K a r j a la n. 9,8?5 2,452 734 3,02 75,585,87 4,474 27,657 337 V iip u r in lä ä n in. 673 82 20,630 6,23 37,876 730,027 67,249 V iip u r in lä ä n i n.,295 425 34,89 2,78 56,364 543,78 06,874 Itä -H a m e e n. H äm eens a ta k u n n a n. 3,045,990,32 6,272 527 544,700 2,724 5,799 22,9 5,509 34,468 2,854 4,62 665 8,059 37,384 38,493,50 73,495,475,366 349.97 2,29 2,387,52 4.26 63,303 7,5 22,008 3,96 0,484 7,235 3,94 0,920,205 2,885 465 2,376 2,22,27 44 2,334 3,90,337 4,073 5,630 65,77 69,89 2.002 00,262 2,44 244 3,252.204 7,538 9,644 2,656 6,296 7.287 8,243 5,833 35,038 329 634 682,28 H äm een lä ä n in. S a ta k u n n a n. L o u n a iss u om en. Syysvehnä... Kevätvehnä... Ruis... Ohra... K a u ra... S ek u li... Herne, papu ja virna.... Yht, viljakasveja P e ru n a...... Rehunauris... Muut juurikasvit... "i ht. perunaa ja juurik. Peltoheinä... Vihantarehu.... Syysviljan o lje t... Kevätkorsivilj.»... Palkokasvien»... Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... S u om en r a lo u s s e u r a. U ud en m aan lä ä n in. U ud en m aan ja H ä m e e n lä ä n ie n. 43 56.7 54.7 94.0 50.7 59.2 53.6 64.2 8.7 57.4 76.0 82.5 U l.l 22.7 26.5 2. 32.2 57.6 2 2.2 44.7 56.2 49.0 65.8 74. 80.9 6.5 99.4 44.8 2. 3. 34. 44.5 9.6 6.4 3.4 8.0 29.0 45. 63. 72.3 64.8 69.9 70.5 02.5 56.4 22.7 377.7 72.3 84.5 98.3 88.6 99.8 354.8 Sikoja..4 3.7 2.3 8.9 8.8 0. 9.2 23.5 5.4 9.5 7. 35.4 2.5 3.5 4.6 2.9 ;.3.8.7 3.0 4.6 0.9 0.5
44 N :o 6. Kotieläimet nautaylcsiköiksi m uunnettuina, maanviljelysseuroitiain v. 925. M aanviljelysseura. Hevoset. N autaeläim et. Lam paat. Vuohet. Siat. Porot. Y hteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % L uku. % Nautayksiköitä 00 peltohehtaaria kohti. Uudenmaan ja Hämeen. 34,578 3. 68,709 6.7 3,443 3. 9 (O.o) 4.599 4.,338 00.0 9.9 Uudenmaan,... 42,08 3.5 80,24 59.9 4,864 3.6 5 (O.o) 6,683 5.0 _ 33,90 00.9 9.3 Suomen Talousseura.. 3,996 25.8 33,803 62.2 5,038 9.3 6 (0.0),474 2.7 54,37 00.0 5. Lounais-Suomen... 59,226 30.4 9,02 6. 9,475 4.9 05 (0.0) 6,972 3.6 94,880 00.0 82.9 Satakunnan... 56,032 29.6 2,939 59.8 3,737 7.3 667 0.3 5,585 3.0 88,960 00.o 99. Hämeen... 40,926 32.7 75,603 60.4 3,908 3. 49 (0.0) 4,756 3.8 25,242 00.0 88.9 Hämeen-Satakunnan.. 28,788 33. 5,86 58.8 4,45 5. 38 0.2 2,446 2.8. 87,009 00.0 09.2 Itä-Hämeen... 34,252 30.2 66,838 59.0 5,743 5. 42 (0.0) 6,398 5.7 3,273 00.o 38.5 Läntisen Viipurin... 4,074 3.4 25,74 57.4 2,746 6. 3 (0.0) 2,30 5. 44,865 00.0 00.0 Viipurin... 64,470 3.8 5,594 57. 2,502 6.2 44 (O.o) 9.882 4.9 202.492 loo.o 33.2 Itä-Karjalan... 33,06 32.2 58,896 57.4 6,6 6.4 6 (0.0) 4,059 4.0 02,588 loo.o 43.7 Mikkelin... 38,02 25.3 93,695 62.4 8,528 5.7 6 (0.0) 9,958 6.6 50,254 00.0 78. Kuopion... 42,98 25.,053 66.2 7,55 4.5 9 (0.0) 7,027 4.2 67,838 loo.o 7.0 Pohjois-Karjalan... 3,394 26.0 79,66 65.7 7,337 6. 7 (0.0) 2,653 2.2 20,567 loo.o 204.2 Etelä-Pohjanmaan... 59.500 32.0 09,07 58.6 3,73 7.4 8 (O.o) 3,742 2.0 86,088 00.0 75.8 Keski-Suomen... 27,90 3.5 50,27 58.2 5,620 6.5 276 0.3 2,977 3.5 86,280 loo.o 24.3 Pohjanmaan Ruotsalain. 33,766 29. 7,866 6.8 9,282 8.0 3 (0.0),37. 6,234 loo.o 3. Keski-Pohjanmaan... 2,654 24.7 33.292 65.0 ' 4,990 9,8 3 (0.0) 262 0.5 5,20 00.O 08.4 Oulun... 36,972 23.5 04,95 66.7 2,580 8.0 9 (0.0),07 0.6,944.2 57,473 00.O 53.8 Kajaanin... 0,64 24.2 27,38 65. 4,26 9.8 8 (0.0) 27 0.6 30 0.3 42,080 00.0 240.4 Perä-Pohjolan... 2,744 23.4 3,309 57.6 3,529 6.5 3 (O.o) 44 0. 6,768 2.4 54,397 loo.o 385. Lapin... 2,600 7.6 7,777 52.8 93 6.2 4 (O.o) 3,446 23.4 4,740 C0.0 75.9 Helsingissä, M aataloushallituksessa lokakuulla 926.
Traduction des en-têtes des tableaux. Tabl. N :o. Em ploi des champs cultivés et récoltes en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. C o l.l: Départements et arrondissements. Col. 2 3: Froment d hiver. Col. 2: H ectares. Col. 3: Quintaux. Col. 4 5: Froment d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : Avoine. Col. 2 3. Grains mélangés (céréales). Col. 4 5: Grains mélangés (céréales et légumineuses). Col. 6 7: Pois, fèves et vesces. Col. 8 9: Graines des graminées fourragères. Col. 2 22: Foin des champs cultivés. Col. 23: Herbes pour pâturage. Col. 24 25: À fourrage vert. Col. 26 27: Turneps. Col. 28 29: Autres tubercules. Col. 30 3: Pommes de terre. Col. 32 33: Lin et chanvre. Col. 34: Autres cultures. Col. 35.: Jachère complète. Col. 36: Autre superficie. Col. 37: Total des champs. Tab. N :o 2. Prairies naturelles et récolte de foin en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. Col. 2. Total des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles employées pour récolte de foin. Col. 4: Récolte, en quintaux. Tabl. N:o 3. Bétail en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d'économie rurale. Col. 2: Etalons (au-dessus de 3 ans). Col. 3: Hongres (au-dessus de 3 ans). Col. 4: Juments (au-dessus de 3 ans). Col. 5: Jeunes chevaux (de à 3 ans). Col. 6: Poulains (audessous de an). Col. 7: Total des chevaux. Col. 8: Taureaux (au-dessus de 2 ans). Col. 9: Vaches. Col. 0: Jeunes taureaux (de à 2 ans). Col. : Génisses (au-dessus de an). Col. 2: Veaux (au-dessous de an). Col. 3: Total des bêtes à corne. Col. 4: Moutons (au-dessus de an). Col. 5: Agneaux (au-dessous de an). Col. 6: Total des moutons. Col. 7: Chèvres (au-dessus de an). Col. 8: Verrats (au-dessusnde 6 mois). Col. 9: Truies (au-dessus de 6 mois). Col. 20: Porcs gras (au-dessus de 6 mois). Col. 2: Jeunes porcs (de 3 à 6 mois). Col. 22: Porcelets (au-dessous de 3 mois). Col. 23: Total des porcs. Col. 24: Rennes (au-dessus de an). Col. 25: Poules (au-dessus de 6 mois). Col. 26: Autres volailles (au-dessus de 6 mois). Col. 27: Ruches d abeille. Tabl. N :o 4. Laiteries: nombre, possesseurs, force motrice et production en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. Col. 2: N ombre de laiteries. Col. 3: Particuliers, qui améliorent le lait de sa propre vacherie. Col. 4: Particuliers ou sociétés par actions, qui achètent le lait. Col. 5: Sociétés coopératives. Col. 6: Force motrice à bras. Col. 7 : De cheval. Col. 8: Hydraulique. Col. 9: Vapeur ou autre. Col. 0: Production de beurre. Col. : Production de fromage. Col. 2: La quantité de lait à kilogramme de beurre. Col. 3: Jours de travail des laiteries. Tab. N :o 5. Employés de laiteries en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. Col. 2 7: Hommes. Col. 8 3: Femmes. Col. 4 9: Total. Col. 2 3: Au-dessous de 5 ans. Col. 2: L année précédante, moyenne. Col. 3: Le avril cette année. Col. 4 5: De 5 à 8 ans. Col. 6 7: Au-dessus de 8 ans. Tabl. N :o 6. Salaires d'ouvriers agricoles en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie iurale. Col. 2 5: Salaire annuel. Col. 2 3: Pour un homme. Col. 2: Avec gage en nature. Col. 3: Sans gages en nature. Col. 4.5: Pour une femme. Col. 6 3: Salaire d une journée. Col. 6 9: En été. Col. 0 3: En hiver. Col. 4 7: Salaire d une corvée de cheval. llaatalovs v. 925.
TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. Maatalous Lanthushâllnwg 925.
2 8 Taululiite l N;<> j Tabellbilaga / Peltoala ja sato vuonna 925. Äkerareal och skörd är 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. L ä ä n i ja k ih la k u n t a. S y y s v e h n ä. H ö s t v e t e. K e v ä tv e h n ä. V ä r v e te. B u is. B ä g. O h ra. K o r n. K a u r a. H a v r e. K o r siv ilja - s e k u li. B la n d s ä d. ( S t r ä s ä d.) K o r s ip a lk o - v ilj a s e k u li. B la n d s ä d (S t r ä - o e h t r in d s ä d ). H e r n e, p a p u j a v ir n a. Ä r t e r, b ö n o r o c h v ic k e r. H e in ä n s ie m e n. H ö f r ö. L ä n o c h h ä r a d. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s l t o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s i t o n. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s i t o n. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 Uudenmaan lääni Nylands lä n... 3,42 48,899 777 0,5 24,805 367,673 5,679 80,89 60,440 884,430 505 6,886,464 23,278 3,25 45,324 2,756 7,722?, Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 685 9,875 00.,438 3,347 48,20 728 9,422 7,83 0,209 24 334 525 8,006 369 5,682 264 765 2.3 Lohjan kk. Lojo h d... 685,27 279 3,892 4,668 70,76,083 4,382 3,037 224,938 25 37 39 5,283 498 7,332 780 2,50 3 4 Helsingin kk. Helsinge hd...,05 7,048 232 2,87 8,629 30,800 ; 2,090 32,479 20,352 299 393 200 2,48 228 '3,759,435 8,424,083 3,3 4 5 Pernajan kk. Perna hd... 72 0,849 66 2,30 8,6 7,947,778 24,536 9,238 249,890 256 3,700 392 6,230 93 3,886 629,676 5,C> Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs l ä n...... 4,53 82,096 2,225 39,747 46,95 725,390 7,30 227,55 2,38,652,0 93 2,384,022 5,562 4,282 62,90 4,69 3,5 6 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 267 4,80 403 7,483 3,08 56,99 957 6,452 7,730 25,845 2 92 2 34 36 5,992 87 677 7 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 358 6,378 27 3,358 2,07 3,735 63 7,750 4,89 77,308 29 2,90 57 2,200 423 6,940 84 549 8 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 686 3,085 34 6,08 2,865 47,52 63 9,07 8,247 36,88 33 370 227 3,860 59 8,090 305 98 9 in Halikon kk. Halikko hd... 896 6,964 273 4,99 6,850 02,263,350 8,44 7,866 269335 44 2,280 46 2,48 993 5,394 602,723 0 n Ulvilan kk. Ulvsby hd... 20 3,604 69 3,2 6,672,889 3,82 55,405 5,44 242,607 2,304 38 402 203 2,456 405,409 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 28 43 29 447 6,656 92,585 3,374 34,92 9,638 97,5 4 44 38 438 36,998 329 892 2 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 246 4,069 5 84 3,86 53,938,439 8,49 8,058 05,882 27,99 64 906 38 3,698,039 2,857 3 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 846 3,823 52 757 8,424 3,368 3,09 39,220 22,767 329,235 80,239 84,2 424 5,394 674 2,063 4 5 Maskun kk. Masku h d... 985 8,932 736 3,425 6,372 97.09 2,007 27,737 7,977 267,857 82 2,846 247 4,083 833 2,228 894 2,423 5 C, Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 24 4,36 495 8,484,327 2,073 44 2377,999 36,322 4 250 36 2,464 73 3,247 54 460 6 7 Hämeen lääni Tavastehus län... 742 38 30 2,029 3,00 465,487 0,572 29,827 64,550 876,459 424 6,233 647 8,63,70 8,462 2,392 6,87 7 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad... 4 679 6 94 3.477 5,807,374 3.987 6,327 7,748 92 76 886 76 2,089 74 59 8 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 89 2,57 6 242 4,357 64,79,603 9,300 8,894 25,36 87,04 38,376 290 2,909 349 866 9 20 Tammelan kk. Tammela hd... 372 5,937 33 549 7,643 99,894 3,027 38,26 9,054 253,037 43 557 4,949 54 5,69 6,82 20 2 Hauhon kk. Hauho hd... 45 700 4 246 5,309 92,270,842 27,648,49 84,074 264 4,30 70,65 29 4,93 446,35 2 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 53 759 7 89 4.694 65,46,26 0,470 7,444 72,380 9 43 60 758 224 2,023 30 650 22! 2 3 Hollolan kk. Hollola hd... 42 789 54 809 5,530 92,9,600 20,6,42 69,904 0 26 62 2,479 88,557 5,60 2 3 2 4 Viipurin lääni Viborgs län... 395 6,27,687 26,05 34,742 53,285 0,63 25,822 59,04 804,820 583 8,555 73 0,09,58 4,439,974 5,84» 2 4 2 5 Rannan kihlak. Stranda härad... 7 299 382 5,74 4,239 62,652 863 0,986 7,585 08,62 0 73 226 2,396 228 2.567 387,6 2 5 2 6 Kymin kk. Kymmene h d... 62 2,636 559 8,422 4,54 63,355 705 0,207 9,362 39,670 2 6 98,58 246 3,874 490,700 2G' 2 7 Lappeen kk. Lappvesi h d... 4 64 59 737 5,288 79,235 2,52 25,744 7,244 94,924 5 6 9 39 48,454 32 32 2 7. 2 8 Jääsken kk. Jääskis hd... 23 49 82 2,978 3,988 63,448,077 5,68 7,874 22,26 258 4,28 2 203 08,467 206 748 2 8 2 9 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 28 357 239 4,08 3,73 52,383,085 4,778 7,496 04,869 57 2,65 28 425 52 82 60 496 2 9 3 0 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 94,533 74 2,79 4,346 64,75,9 3,606 7,505 94,4 25 324 304 4,7 222 2,395 22 609 3 0 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd... 24 350 59 948 4,42 62,876,036,728 5,65 67,303 3 398 27 346 92,0 38 639 3 3 2 Sortavalan kk. Sordavala h d... 43 559 22 280 2,99 32,325,6 5,97 3,75 43,094 52 832 7 265 39 530 30 03 3 2 3 3 Salmin kk. Salmis hd... 36 2,268 32,296 605 7,895 2,582 30,26 48 558 0 06 23 320 30 72 3 3 3 4 Mikkelin lääni S :t Miehels län... 6 248 574 8,9 20,96 292,64 4,459 49,673 27,45 308,386 37 4,7 25 3,937 360 4,803 349,25 3 4 3 5 Heinolan kihlak. Heinola härad... 4 224 58 870 6,49 83,272,83 0,628 8,965 93,647 3 74 27 263 79 2,3 68 484 3 5 3 6 Mikkelin kk. S:t Miehels hd... y 24 67 260 5,509 74,537,070 9,598 5,599 54,366 7,073 3 442 46 583 35 28 3 6 3 7 Juvan kk. Jokkas h d... 22 2,396 4,599 64,202 92,264 5,255 63,28 36 429 37 572 55 780 5 200 3 7 3 8 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 228 3,593 4,659 70,630,285 8,83 7,632 97,55 5 2,495 56 2,660 80,29 95 33 3 8 f 3 9 Kuopion lääni Kuopio län... 23 206 2,62 20,632 35,233 2,088 38,475 28,608 33,778 864 0,747 368 5,3» 46,520 484,533 3 9, 4 0 Pielisiärven kihlak. Pielisjärvi härad. 3 296 2,257 32,344,626 6.79,587 7,5 32 429 0 5 2 02 23 79 40! 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 7 269 2,79 30,30 694 8,6 3,824 38,36 450 5,576 2 20 23 205 78 200 4! 53 54 4 972 7 383 957 20 9 4,72 45,678 6 87 8 452 29 264 05 362 0 4 3 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 3 42 5 69 3,490 56468 2,926 33,532 5,388 66,488 98 874 4,368 7 204 80 22 4 3 4 4 Kuopion kk. Kuopio h d... 8 8 3,808 62,08 3,096 39,907 6,565 83,44 49 499 83,86 3 39 74 226 4 4! 4 5 Rautalammin kk. Rautalampi hd... 00,04 3,926 62.620,789 20,037 6,532 80.344 229 3,282 68 853 52 606 24 445 4 5 i
i 4 5 T aululiite \ N. T abellbilaga / IN* * L ä ä n i j a k ih la k u n t a. P e l t o h e in ä. V a llh ö. I L a id u n. B e t e s v a ll. V ih a n t a r e h u. G r ö n fo d e r. J te h u n a u r is. F o d e r r o v o r. M u u t j u u r i- k a s v it. Ö v r ig a r o t- fr u k te r. P e r u n a. P o t a t is. P e l la v a ja h a m p p u. L in o c h h a m p a. M u u t k a s v it. Ö v r ig a v ä x t e r. T ä y s - k e s a n to. H e lt r ä d a. M u u Y h t e e n s ä p e lt o a la. p e lt o a la a. Ö v r ig H e la ä k e r a r e a l. ä k e r a r e a le n. L ä n o c h h ä r a d. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. A r e a l h a. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. A r e a l h a. A r e a l h a. H a. H a. 20 2 22 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 3 0 3 3 2 3 3 3 4 3 5 3 6 3 7 Uudenmaan lääni Nylands l ä n... 03,504 3,27,924 2,7 3,679 33,66,83 496,24,40 253,9 9,295 869,404,08 3,42 22,545,232 259,29 l 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad. 4,640 53,980 706 38 4,69 74 37,677 363 04,752,398 20,27 88 76 4 2.996 95 34,457 2 3 Lohjan kk. Lojo h d... 23,046 825,68 2,506,66 43,533 8 25,84 342 63,38 2,077 203,97 262 845 4 4,66 48 56,209 3 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 35,799,2,858 3,449,602 60,82 454 28,428 23 42,395 3,564 346,867 355,338 30 7,994 92 88,852 4 5 Pernajan kk. Perna h d... 30,09 80,405 5,50 773 25,20 374 4,205 222 42,906 2,256 98,349 33 783 36 7,389 627 79,773 5 6 Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs l ä n... 46,094 4,703,766 4,764,899 64,364 2,44 634,88,345 256,293,270,26,37,264 3,585 293 45,673 2,284 448,408 6 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 9,52 325,58 2,578 42,833 339 82,828 65 29,263,046 00,64 26 427 3 2,92 3 29,892 7 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 6,969 257,68,54 60 2,635 205 37,96 05 6,638 946 00,63 7 90 9 2.285 208 2,568 8 9 Piikkiön kk. Pikis hd...,069 43,900 2,87 55 5,252 38 40,944 9 42,796 640 72,603 8 389 6 3,250 50 32,524 9 0 Halikon kk. Halikko h d... 22,793 834,663 7,884 36 4,099 45 48,343 226 5,94,463 6,457 225 700 22 7,537 324 70,00 0 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 2,482 743,492 5,804 377,977 427 20,542 5 23,06,76 65,675 207 420 56 4,703 89 6,922 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd...,973 37,285 3,36 72 4,60 26 38,645 90 0,427,620 24,254 07 299 69 5,83 658 44,329 2 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d...,374 332,348 2,326 24 7,866 269 7,952 70 7,88,04 03,844 05 33 8 3,8 63 33,745 3 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 27,467 783,970 8,374 305 9,232 327 9,054 84 5,93,296 37,57 24 322 3 8,687 33 83,486 4 5 Maskun kk. Masku h d... 23,455 694,972 7,025 86 6,860 348 03,377 263 59,38,484 59,55 8 507 69 7,350 248 70,842 5 6 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 5,09 96,258 40 2 935 50 24,476 2 2,76 526 66,823 30 78 9,079 4,627 0 7 Hämeen lääni Tavastehus län... 0,363 3,366,235 2,072,58 58,843 2,03 550,439 296 49,475 6,935 752,624 66 2,99 67 29,308 784 276,275 7 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad...,50 39,002,383 364,470 345 77,528 44 7,337 97 85,666 67 76 2 3,527 86 29,547 8 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 5,069 502,099 2,45 434 7,069 285 74,496 60 9,775,240 37,876 64 29 3 3,822 250 39,575 9 20 Tammelan kk. Tammela hd... 38,780,098,637 4,336 20 6,685 358 95,973 37 6,00,66 26,488 05 389 9 7,827 68 84,352 20 2 Hauhon kk. Hauho hd... 2,074 698,603,532 287,437 30 00,38 75 6,73,342 64,556 38 449 0 4,804 96 49,368 2 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 8,735 232,396 524 75 2,05 38 26,906 34 3,83 884 79,982 28 384 4,328 280 29,055 22 2 3 Hollolan kk. Hollola hd... 5,555 55,498,882 220 0,3 595 75,55 46 5,836,386 58,056 59 672 22 5,000 4 44,378 2 3 2 4 Viipurin lääni Viborgs län... 09,975 3,374,26 4,42,938 68,687,529 327,586 63 84,029 9,2 2 4 987,898 785 2,8 5 2 27,765,076 268,285 2 4 2 5 Rannan kihlak. Stranda härad... 7,255 57,83 94 62 20,835 306 78,872 0 5,035,78 27,837 55 82 258,999 3 36,030 2 5 2 6 Kymin kk. Kymmene h d... 7,968 544,366 2,536 333 2,32 286 56,394 229 34,807,074 5,605 63 543 2 4,052 8 42,899 2 6 2 7 Lappeen kk. Lappvesi h d... 0,463 325,963 334 79 2,492 252 32,747 44 3,8,48 39,234 52 358 6 4,308 320 32,777 2 7 2 8 Jääsken kk. Jääskis hd... 6,58 522,633 380 66 6,34 75 22,526 32 4,509 685 66,993 52 54 3 3,55 7 34,884 2 8 2 9 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 0,990 268,596 374 453 6,86 57 29,326 8 2,65,406 5,5 32 0 23 2,696 33 29,58 2 9 3 0 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 2,058 392,564 85 84 3,392 29 3,636 45 7,933,087 27,288 36 375 35 4,87 62 32,8 3 0 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,202 396,588 23 02 2,970 35 28,473 97 0,025 939 88,50 68 82 35 3.048 49 29,368 3 3 2 Sortavalan kk. Sordavala h d... 6,747 22,463 37 24 823 09 24,694,306 667 8,894 66 200 34 2,524 63 7.660 3 2 3 3 Salmin kk. Salmis h d... 4,7 39,257 59 76 2,652 80 22,98 36 5,068 770 89,035 6 86 5,796 20 3,39 3 3 34 Mikkelin lääni S:t Michels län... 29,082 80,572 727,595 53,3 93? 289,28 75 5,999 5,459 664,907 90 559 222 6,896 60 0,484 3 4 3 5 Heinolan kihlak. Heinola härad... 8,423 237,889 353 553 9,349 228 63,920 37 5,035,80 2,009 50 30 4 5,86 289 33,069 35 3 6 Mikkelin kk. S:t Michels hd... 5,606 33,423 304 44 5,449 29 73,73 3 650,38 22,779 60 79 20 3,92 0 24,00 36 3 7 Juvan kk. Jokkas h d... 7,63 27,026 52 36 9,83 27 58,54 5 699,465 8,367 25 62 28 3,723 6 24,753 3 7 3 8 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 7,422 23,234 8 582 8,502 27 93,476 30 9,65,676 239,752 55 88 60 4,066 95 28,66 3 8 3 9 Kuopion lääni Kuopio län... 63,3,868,44 83,87 38,733,549 346,027 320 40,508 8,4 7 5 935,762 357,00 26 6,847 98 57,220 3 9 4 0 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad.. 6,847 86,27 243 39 0,98 83j 4,822 7 9,230 836 78,693 9 58 4,562 53 5,65 40 4 Ilomantsin kk. Uomants h d... 8,84 257,4 60 75 2,429 9 44,92 45 6,825 767 89,79 87 30 37,356 30 8,480 4 4 2 Liperin kk. Libelits hd...,073 357,29 74 37 3,843 269 56,2 j 84 9,65,456 46,330 76 86 28 4,24 74 29,50 42 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 3,390 404,52 49 205 6,507 56! 8,293 i 44 4,37,893 2,883 60 00 3 2,569 33 30,993 4 3 4 4 Kuopion kk. Kuopio h d...,930 334,279 24 9 7,89 335 68,625 I 25 2,970 2,2 248,472 72 233 3 4,002 27 32,626 4 4 4 5 Rautalammin kk. Rautalampi hd...,689 328,82 8 260 7,847 55 43,55 ' 5 7,46,32 6,205 43 32 2 3,234 230 29,996 4 5
6 7 T a u lu liite \, T a b e llb ila g a / u L ä ä n i j a k ih la k u n t a. S y y s v e h n ä. H ö s t v e t e. K e v ä tv e h n ä. V ä r v e te. K u is. K ä g. O h ra. K o r n. K a u r a. H a v r e. K o r siv ilja - s e k u li. B la n d s ä d ( S t r ä s ä d.) K o r s ip a lk o - v ilj a s e k u li. B la n d s ä d ( S tr ä - o c h t r in d s ä d ). H e r n e, p a p u j a v ir n a. Ä r te r, b ö n o r o c h v ic k e r. H e in ä n sie m e n. H ö f r ö. L ä n o c h h ä r a d. A r e a l h a. S a t o S a t o S a to S k ö r d A r e a l S k ö rd A r e a l S k ö r d d e s i t o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. 2 3 4 5 6 7 Vaasan lääni Vasa Iä lä n... 70,025 no,387 38,9 5 6 55,9 4 9 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 30 470 9 25 7,923 05,455 3 Närpiön kk. Närpes h d... ö 78 20 35 3,93 58,545 4 Korsholman kk. Korsholms hd... 2 324 5 63 5,846 90,75 5 Lapuan kk. Lappo h d... 4 49 3 36 6,25 89,336 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 3 36 3,695 5,74 7! Kuortaneen kk. Kuortane hd... 7 73 9 84 5,34 68,367 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2 2 38 488 2,925 39,634 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 0 3 4 3,07 48,687 ie C Oulun lääni Uleäborgs Iän län... 3 29 7 74 4,9 5 3 22 3,0 2 Oulun kihlak. Uleä härad... 3,34 43,375 2 Sälöisten kk. Salo hd... g 24 2 9 5,60 77,087 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 2 8 3,377 50,96 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 3 37,798 3,465 5 löi Kemin kk. Kemi hd... 0 990 9,444 ie; 6 Lapin kk. Lappmarkens h d... 44 689 7 Valtakunta R iket... 9,06 54,3 7 9 6,2 9 8,5 6 4 2 34,256 3,4 7 5,7 5 2 A r e a l h a. S a t o S k ö rd d e s i t o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s it o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s i t o n. A r e a l h a. S a t o S k ö rd d e s i t o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s it o n. A r e a l h a. S a t o k ö r d d e s it o n. 8 9 0 2 3 U 5 6 7 8 9 26,095 346,77 65,540 80,274,038 3,07 398 5,883 573 8,06 5,077 5,38 X 3,744 45,45,727 42,600 82,059 83,272 85 2,940 75,909 2 2,600 38,397 5,6 7,564 20 25 42 673 2 296 309,025 3 3,490 53,927,024 59,82 40 634 4 200 79,038,097 3,47 4 4,38 58,840 9,476 6,548 64 959 4 59 28 288,49 3,676 5 4,706 58,386 7,74 9,29 380 4,466 8 02 3 43,090 6 3,70 38,788 0,329 05,64 43,600 30 40 93,284 788 2,83 7,42 6,732 5,72 6,805 85 984 23,868 7,549 85 274 8 2,592 35,692 4,90 6,03 224 3,064 94,299 39 580 25 96 9 28,409 307,695 4,084' 6,05 375 5,059 8,025 92 708,085 2,735 0 4,480 52,730 4,885 56,78 38 2 0 27 4 0 237 54 6,269 68,78 3,794 40,726 36 395 2 9 23 223 436,089 2 5,64 6,669 3,462 36,729 6 605 47 543 65 402 355 996 3 2,423 37,4,429 9,363 95,30 5 52 3 73 34 77 4 3,993 69,358 493 7,70 44 732 23 59 5,080 8,349 2 38 5 6 09,90,408,020 434,004 5,865,585 5,033 67,302 5,098 76,00,709 58,799 8,890 54,88 7
8 9 Taululiite \ N.., Tabellbilaga / w o ' L ä ä n i j a k ih la k u n t a. L ä n o c h h ä r a d. P e l t o h e in ä. V a llh ö. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. L a id u n. B e t e s v a ll. A r e a l h a. V ih a n t a r e h u. G r ö n fo d e r. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. B e h u n a u r is. E o d e r r o v o r. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. M u u t ju u r i- k a s v it, ö v r i g a r o t- fr u k t e r. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. P e r u n a. P o t a t is. S a to A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. P e lla v a ja h a m p p u. i.in o c h h a m p a. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. M u u t k a s v it. Ö v r ig a v ä x t e r. A r e a l h a. T ä y s - k e s a n to. H e lt r ä d a. A r e a l h a. M u u Y h t e e n s ä p e lt o a la. p e lt o a la a. Ö v r ig H e la ä k e r a r e a. ä k e r a r e a le n. H a. H a. 20 2 22 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 3 0 3 3 2 3 3 3 4 3 5 3 6 3 7 Vaasan lääni Vasa lä n... 208,255 5,38,532 45,22 2,53 84,56 4,993,2,227 564 86,34 0,83,59,793 989 2,965 57 34,765 3,559 449,722 i 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 26,09 737,639 0,533 423 3,566,044 256,65 65 2,730 2,04 226,496 72 574 8,343 784 74,006 2 3 Närpiön kk. Närpes h d... 2,447 568,438 3,320 242 8,98 339 85,68 7 958,39 2,272 67 205 2,869 43 4,583 3 4 Korsholman kk. Korsholms h d... 36,36 998,06 9,403 59 6,554 882 23,957 74 4,389,39 50,555 242 784 38 5,08 274 75,323 4 5 Lapuan kk. Lappo h d... 36,87 96,29 9,63 246 8,356,48 285,754 25 3,783,425 56,70 80 536 55 7,658,477 80,833 5 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 3,323 742,26 4,338 383 5,055 307 66,634 54 6.006,83 2,522 48 4 6 2,432 269 57,300 6 7 Kuortaneen kk. Kuortane h d... 29,227 508,235 5,70 776 2,333 483 89,02 4 5,02,564 87,438 249 640 38 2,628 530 6,202 7 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2,883 330,578 933 93 6,00 65 43,024 32 4,973 800 73,264 9 55 8 2,583 84 27,659 S 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 4,349 292,46,353 09 4,364 292 62,973 3 373,225 23,076 2 30 3,44 98 3,86 9 0 Oulun lääni Uleäborgs län... 73,65,736,326 5,43 892 34,37 997 82,88 2 2,686 5,477 668,029 58 32 72 9,3,445 5,230 0 Oulun kihlak. TJleä härad... 9,499 445,942,627 74 5,907 245 48,998 25 3,97,08 23,809 8 20 2,50 36 37,37 2 Sälöisten kk. Salo hd... 20,793 43,88 2,029 66 5,273 394 57,094 8 9,462,97 22,00 57 09 20 3,099 492 44,539 2 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7,036 356,967,274 67 5,86 97 20,270 25 2,426,56 60,045 69 32 26 2,594 527 35,864 3 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 8,28 225,906 98 34 4,5 208 43,59 j 24 2,893,024 59,990 24 60,653 269 7,506 4 5 Kemin kk. Kemi hd... 7,266 255,909 98 97 0,84 36 8,544 8 2,834 648 92,625 23 275 20 4,25 5 6 Lapin kk. Lappmarkens hd... 740 9,72 7 54 2,284 7 4,32! i 54 74 9,550 9 2,059 6 7 Valtakunta R iket... 849,092 24,457,08 22,38 5,323 536,782 6,4 3,972,859 4,585 80,256 67,492 7,23,377 5,452 6,040,668 204,009,92 2,32,542 7 M aatalous. L anthushdllning 925. 2
0 T aululiite \ N. T a b e llb ila g a / w o * b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. S y y s v e h n ä. K e v ä tv e h n ä. B u i s. O h ra. K a u r a. K o r siv ilja - s e k u li. K o r s ip a lk o - v ilj a s e k u li. H e r n e, p a p u ja v ir n a. H e in ä n sie m e n. M a a n v ilje ly sse u r a. H ö s t v e t e. V ä r v e te. B i g. K o r n. H a v r e. B la n d s ä d ( S tr ä s ä d.) B la n d s ä d (S tr ä - o c h tr in d s ä d ). Ä r te r, b ö n o r o c h v ic k e r. H ö f r ö. L a n tb r u k s s ä lls k a p. A r e a l S a to S k ö rd A r e a l S a t o S k ö r d A r e a l S a t o S k ö r d A r e a l S a to S k ö rd A r e a l S a t o S k ö rd A r e a l S a t o S k ö r d A r e a l S a to S k ö r d A r e a l S a t o S k ö r d A ia A r e a l S a to S k ö r d h a. d e s it o n. h a. d e s i t o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 l i i 6 7 8 9 20 2 22 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) Nylands läns Lantbrukssällskap2)... Suomen Talousseura3) Finska Hushällningssällskapet3)... Lounais-Suomen Maanviljelysseura3) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap...:. Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura4) Västra Viborgs läns Lant brukssällskap4)... Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap.... Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... Pohjanmaan _Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lant brukssällskap... Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssäll skap... Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... Lapin Maatalousseura Lappmarkens 2 3 4 5 6 7,996 30,449 403 5,274 0,923 57,989,236 9,905 388 5,438 4,667 22,93 586,38 956 6,998 3,57 55,097 3,378 62,723,539 27,236 22,20 344,677 792 2,945 239 4,255 22,62 348,90 424 6,726 49 824 3,89 206,296 282 3,944 27 396 9,052 32,746 50 935 09,634 2,737 87,506 64 2,669 583 8,62 5,062 7,447 38 2,97 965 5,228 9,492 289,803 93,35 39 2,202 0,88 52,035 2 24 59 7,294 6,38 23,580 23 05,083,989 ^0,9 0,079 8,643 24,322 58 869 44 622 23,225 39,98 4 44 59 676 6,953 02,26 8 2 5 65 6,737 00,55 2 3 3 3,70 50,372 2 3 30 0,452 50,44 3 37,798 3,465 O 990 9,444 Lanthushallningssällskap... -- 44 689 S 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 2,27 3,389 29,78 448,607 58 2,49 96 4,077,577 22,87,2 3,24 3,580 50,736 33,043 46,96 350 4,768 63 0,255,708 23,876,748 4,806 2 485 7,35 8,246 38,05 23 355 200 3,488 678,523 440,29 3 6,508 88,652 58,664 88,932 626 8,394 82 2,695 2,869 42,6 2,86 6,94 4 0,48 33,957 47,88 676,368 278 3,885 63 2,08 937,778 2,72 6,559 5 5,077 68,545 3,976 454,55 32 4,904 22 3,24 873 0,277,6 3,402 6 3,352 38,02 7,585 222,099 04,2 265 2,92 566 6,050 589,630 7 3,086 32,67 22,3 277,2 2 292 9 2,774 4 3,969 734,979 B,65 4,42 0,275 46,803 3 30 99,526 75 2,648 459,582 9 5,835 7,607 34,265 482,248 440: 6,62 573 7,777 775 9,04,09 3,282 0 3,63 40,073 4,474 75,769 40;,904 59 806 208 2,687 424 976 3,56 40,686 20,309 23,0 304! 3,997 230 3,740 220 2,969 257 93 2 8,456 99,35 9,089 235,25 380 4,708 287 3,802 90,042 298 960 3 3,632 39,340 9,59 96,653 484 s 6,039 8,328 56 478 86 573 4,928 5,27 36,946 440,439 272 3,345 24,865 350 5,32 3,582 0,290 5 4,322 56,28 2,58 49,40 30 4,06 243 3,524 200 2,653 390,364 0 7,333 05,784 2,643 72,74 283 3,244 24 404 9 283 905 2,952 7 4,529 54,886 5,822 68,53 98 2,566 32 309 6 47 577,548 8 3,896 60,649 0,2 3,0 20 2,82 5 754 77 526 65,583 9 2,423 37,4,429 9,363 95,30 5 52 3 73 34 77 20 3,993 69,358 493 7,70 44 732 - - - 23. 59 2,080 8,349 2 CO CO 5-22 O Tähän luettu myöskin Myrskylän ja Pyhtään kunnat. Häri ingä även Mörskom o * Pyttis kommuner. - - -) Tähän luettu myöskin Myrskylän kunta. Häri ingär även Mörskom kommun. 3) Tähän luettu myöskin Finbyyn kunta. Häri ingär även Finby kommun. 4) Tähän luettu myöskin Pyhtään kunta. Häri ingär även Pyttis kommun.
2 3 T aululiite y, T a b e llb ila g a / M a a n v iljely sseu ra. L a n th r u k s s ä lls k a p. P e lto h e in ä. V a llh ö. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. L a id u n. B e t e s v a ll. A r e a l h a. V ih a n ta r e h u. G r ö n to d e r. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. R e h u n a u r is. i'o d e r r o v o r. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. M u u t ju u r i- k a s v it, ö v r ig a r o t- fr u k te r. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. P e r u n a. P o t a t is. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. P e l la v a j a h a m p p u. L in o c h h a m p a. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. M u u t k a s v it. Ö v r ig a v ä x t e r. A r e a l h a. T ä y s - k e s a n to. H e lt r ä d a. A r e a l h a. M u u Y h t e e n s ä p e lt o a la. p e lt o a la a. ö v r i g H e la ä k e r a r e a l. ä k e r a r e a le n. H a. H a. 2 0 2 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 3 0 3 3 2 3 3 3 4 3 5 3 6 3 7 S Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 50,489,642,90 3,975,589 53,609 66 50,602 672 66,556 5,620 524,27 245 666 2 9, 342 2,60 t 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap;... 56,338,729,73 9,239 2,33 8,292,28 360,672 503 9,28 3,93 36,766 798 2,545 95 4,072 906 46,629 2 3 Suomen Talousseura) Finska Hushällningssällskapet)... 3,905 525,048,53 63 6,090 255 58,29 6 3,079,258 59,78 73 96 4 3,305 2 2 35,954 3 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 77,000 2,506,547 24,337 83 30,02,52 297,005 834 75,040 5,326 546,002 707 2,75 37 24,862 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta,58 235,27 4 Lantbrukssällskap... 60,866,889,630 6,072 94 29,669,64 306,495 38 55,022 5,249 49,735 56,297 53 8,724, 0 2 90,642 5 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 62,569,892,998 6,56 547 2,447 70 206,643 3 22,853 2,692 32,649 296,059 2 3,4 65 40,943 6 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland -Satakunta Lantbrukssällskap... 30,432 938,096 4,084 834 29,48 705 70,326 8,898 2,365 248,606 54 390 22 8,685 482 79,696 7 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 24,370 732,066,822 570 20,599 786 25,057 07 2,487 2,802 28,394 239 808 38,77 379 8,760 S 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 7,687 536,003 2,688 3,436 266 5,560 26 8,297,56 3,873 0 0 294 3 4,43 9 44,854 9 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 63,543,948,854,33,422 50,669 903 90,492 33 47,295 5,360 57,70 403,49 332 4,25 629 52,06 0 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 28,745 889,404 4 205 6,582 360 85,534 56 8,437 2,708 302,324 282 738 76 9,083 356 7,370 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 22,074 604,647 377,225 40,50 765 247,694 40,236 4,535 574,882 62 50 208 2,93 368 84,360 2 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 38,49,0,305 364 675 22,24,068 24,693 29 5,88 5,778 65,23 88 506 49 0,384 409 98,68 3 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap 24,694 766,839 467 52 6,492 48 04,334 9 24,627 2,697 284,53 69 504 67 6,463 509 59,052 4 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra österbottens Lantbrukssällskap.. 00,46 2,400,888 32,259,428 43,247 3,532 736,362 42 66,78 5,40 584,88 799 2,464 08 22,043 2,448 245,393 5 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... 3,670 746,233 2,955 336,472 535 22,24 63 9,04 2,399 248,356 33 90 6,583 99 69,423 6 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 58,226,629,32 7,379 639 25,35 75 25,660 6 8,048 2,340 25,727 2 308 34 4,580 72 02,773 7 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 24,347 508,392 3,344 239 8,78 403 87,253 36 4,243 56 4,493 7 67 3 2,508 248 47,253 8 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 50,924,088,488 4,24 396 3,65 544 8 6, 0 0 5 4,096 3,257 366,200 99 97 39 6,245,098 02,420 9 2 0 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 8,28 225,906 98 34 4,5 208 43,59 24 2,893,024 59,990 24 60,653 269 7,506 2 0 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 7,266 255,909 98 97 0,84 36 8,544 8 2,834 648 92,625 23 275 2 0 4,25 2 2 2 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushällningssällskap... 740 9,72 7 54 2,284 7 4,32 54 74 9,550 - - - 9 2,059 2 2 ö Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 ooh.
Taululiite \ N, Tabellbilaga / w' z- 4 Luonnonniitty ja niittyheinän sato v. 925. Naturlig äng och skörden av ängshö är 925» a) Läänitt&in j a kih laku nnittain. a) Läns- och h äradsvis. L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. 2 3 i Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. 5 6 7 8 Uudenmaan lääni Nylands län 9,39 2,67 35,994 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad...,834,283 8,229 Lohjan kk. Lojo hd... 2,587,696 8,83 Helsingin kk. Helsinge h d 5,729 3,06 33,435 Pernajan kk. Perna hd... 8,989 6,63 66,47 Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs län... 29,560 9,893 230,922 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 2,85 2, 2 2 28,53 Mynämäen kk. Virmo hd,546,083 3,4 Piikkiön kk. Pikis hd... 79 564 7,050 Halikon kk. Halikko hd... 2,0 40 5,54 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 7,987 5,49 58,308 Ikaalisten kk. Ikalis h d... 7,288 5,276 60,674 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,733,636 9,86 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,508,0 2 2 4,23 Maskun kk. Masku hd... 2,953 2,36 23,657 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 2,498 2,340 39,242 Hämeen lääni Tavastehus län 8,938,848 37,347 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,352,627 20,386 Pirkkalan kk. Birkala hd 2,3 702 7,343 Tammelan kk. Tammela hd.. 3,943,793 2,050 Hauhon kk. Hauho h d... 3,27 2,0 9,989 Jämsän kk. Jämsä hd... 3,000 2,769 37,0 Hollolan kk. Hollola h d... 4,259 2,946 3,568 Viipurin lääni Viborgs l ä n 59,338 53,288 75,977 Rannan kihlak. Stranda härad 5,028 4,757 72,925 Kymin kk. Kymmene hd 4,334 3,709 38,955 Lappeen kk. Lappvesi hd 4,95 3,655 38,075 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,389 6,68 09,30 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,580 0,265 28,20 Käkisalmen kk. Keksholms hd 9,658 8,94 25,228 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd.. 5,697 5,236 68,696 Sortavalan kk. Sordavala hd.. Salmin kk. Salmis hd... Mikkelin lääni S:t Michels län Heinolan kihlak. Heinola härad Mikkelin kk. S:t Michels hd.. Juvan kk. Jokkas h d... Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio län.. Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad... Ilomantsin kk. Ilomants hd.. Liperin kk. Libelits h d... Iisalmen kk. Idensalmi hd... Kuopion kk. Kuopio h d... Rautalammin kk. Rautalampi hd Vaasan lääni Vasa län... Ilmajoen kihlak. Ilmola härad Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd... Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane hd.. Laukaan kk. Laukas h d... Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 5,033 7,424 39,347 7,285 7,687 3,02,273 82,632 2,75 8,864 7,823 6,895 5,944 0,39 5,347 63 8,776 5,273 4,30 6,758 2,648 4,955 8,005 4,596 5,448 33,464 5,687 7,067 9,65,059 75,583 0,803 7,740 5,97 6,203 5,274 9,646 36,868 287 5,264 3,65 2,720 3,557,48 2,763 7,45 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 228,853 99,24 Oulun kihlak. Uleä härad... 62,487 53,695 Sälöisten kk. Salo hd... 38,265 28,940 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 24,896 20,694 Kajaanin kk. Kajana h d... 36,95 30,66 52,073 5 99 Lapin kk. Lappmarkens hd.. 4,8 3,827 7,88 62,706 368,924 48,27 68,338 08,38 43,988,063,485 4,927 06,038 234,02 277,233 94,896 09,289 390,08 2,988 52,378 36,072 28,647 30,852 2,928 26,856 99,387,794,525 324,38 227,534 203,24 236,50 669,755 33,293 Valtakunta Riket... 53,652 445,96 4,876,524
5 Taululiite I N, Tabellbilaga ) b) M aanviljelysseurojen p iireissä. b) Inotn lan tbru kssällskapen s om räden. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. M aanviljelysseura. L antbrukssällskap. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä k o rjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. 2 3 4 5 6 7 8 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 9,874 6,703 73,234 sällskap... 34,9 29,699 337,524 Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura seura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap 46,37 43,735 67,938 brukssällskap)... 0,559 7,39 74,602 Pohjois-Kar jalan Maanviljelys Suomen Talousseura' Finska seura Norra Karelens Lant Hushallningssällskape t)... 3,588 3,25 5,648 brukssällskap... 36,495 3,848 445,547 Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelys- > ra) Sydvästra Finlands Lant seura Södra Österbottens brukssällskap)... 0,509 6,49 75,740 Lantbrukssällskap... 7,594 4,33 39,040 Satakunnan Maanviljelysseura Keski-Suomen Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap.. 8,04 2,76 43,22 Mellersta Finlands Lantbruks! Hämeen läänin Maanviljelysseura sällskap... 3,642 0,077 28,24 Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,236 4,300 46,93 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap... 2,49 5,56 55,747 Lantbrukssällskap... 5,695 3,373 4,625 Keski-Pohjanmaan Maanviljelys Itä-Hämeen Maanviljelysseura seura Mellersta Österbottens Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... 2,803,308 0,36 sällskap... 0,235 7,940 80,9 Oulun läänin Talousseura Uleä- Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushällningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... 2,465 99,325 720,82 läns Lantbrukssällskap)... 4,33 3,42 37,767 Kajaanin Maanviljelysseura Viipurin läänin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap 36,95 30,66 236,50 Viborgs läns Lantbrukssäll Perä-Pohjolan Maanviljelysseura j skap... 34,268 32,086 43,680 Perä-Pohjola Lantbrukssäll I Itä-Karjalan Maanviljelysseura skap... 52,073 5,99 669,755 Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap... 20,739 7,78 246,530 markens Lanthushällningssällskap 4,8 3,827 33,293' Sato Skörd desiton. v) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmkrkningarna ä sid. 0 och.
T a u lu liite \ N T abellbilaga / 6 7 Kotieläimet vuonna 925. Husdjuren är 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain, a) Läns- och häradsvis. L ä ä n i Ja k ih la k u n t a. L ä n o c h h ä r a d. H in gstar (över 3 á r ). Oriita (yli 3 v.)'. Vallacker (över 3 á r ). Ruunia (yli 3 v.). ' Ston (över 3 ä r ). T am m oja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 v.). j U n gh ästar ( 3 ä r ). Föl (under á r ). Varsoja (alle v.). Inalles hä& tar. Y hteensä h e v o s ia. Tjurar (över 2 á r ). Sonneja (yli 2 v.). K o r. L e h m iä. Nuoria s o n n e ja ( 2 v.). U ngtjurar ( 2 ä r ). 2 3 4 5 6 7 8 9 0 n 2 K vigor (över ár ). Hiehoja (yli v.). K alvar (under á r ). V asikoita (alle v.). Inalles n ö t k r e a tu r. Yli t e e n s ä n a u ta e lä im iä. Fár (över á r ). Lam paita (yli v.). Fár (under á r). Lam paita (alle v.). Inalles fä r. Y hteensä la m p a ita. Getter (över ä r ). Vuohia (yli v.). Fargaltar (Över 6 m á n.). Karjuja (yli 6 k k.). S iit o s e m a k k o ja (yli 6 k k.). M odersuggor ( ö v e r 6 m a n.). Gödsvin (över 6 m á n.). L ihotu ssik oja ( y li 6 k k.). Ungsvin (3 6 m ä n.). Nuoria s ik o ja (3 6 k k.). Grisar (under 3 m á n.). Porsaita (alle 3 k k.). Inalles s v in. Y hteensä s ik o ja. Renar (över á r ). Poroja (yli v.)* Höns (över 6 m á n.). Kanoja (yli 6 k k.). Muuta s iip ik a r j a a (yli 6 k k.), ö v rigt f j ä d e r f ä (över 6 m ä n.). 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 2 3 2 4 2 5 2 6 27 B is a m h ä lle n. M eh ilä isy h te isk u n tia. Uudenmaan lääni Nylands lä n... 74 5,024 8,928 3,842 2,088 40,623 2,967 2,449 4,578 24,88 8,988 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 3,640 2,767 30 275 5,23 43 8,506 653 4,03 2,674 3 Lohjan kk. Lojo h d... 22 3,304 4,495 86 734 9,570 682 29,48 645 7,253 6,876 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 202 5,625 5,670,486 6 3,594,03 38,389,63 6,502 4,635 5 Pernajan kk. Perna h d... 87 4,455 5,996,230 468 2,336 859 35,36,667 7,3 4,803 6 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs l ä n...,924 23,432 3,576 6,987 3,348 67,267 4,05 206,09 9,244 39,758 56,583 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ärad... 34 2,47 2,626 50 30 5,709 428 7,089 929 3,559 5,80 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 07,440,770 456 22 3,985 238,682 80 2,63 3,499 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 59,460 2,056 504 88 4,367 332 5,67 427 2,025 3,48 0 Halikon kk. Halikko h d... 283 3,627 4,050 877 523 9,360 697 3,236,72 6,200 8,580 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 43 4,248 5,064,056 459 0,970 594 36,932,39 6,934 0,247 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 400 2,50 3,434,05 367 7,726 387 20,80,97 5,47 6,269 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 80,722 2 726 487 43 5,258 65 4,454 784 2,529 4,459 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 239 3,073 5,402,90 70 0,605 603 3,584,409 5,78 7,497 5 Maskun kk. Masku h d... 279 3,205 4,448 90 454 9,287 607 27,64,34 4,970 6j74 6 Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 43,50,430 272 36 3,382 266 2,827 774 2,23 5,308 7 Hämeen lääni Tavastehus län...,046 8,532 23,349 5,870 2,9 5,708 2,776 42,523 5,39 25,660 32,58 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 77,890 2,686 543 256 5,552 246 6,893 598 2,397 4,360 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 7 3,295 2,980 55 50 7,498 424 9,958 638 3,264 3,372 2 0 Tammelan kk. Tammela hd... 284 4,33 5,324,469 687 2,095 68 34,477,294 8,28 6,902 2 Hauhon kk. Hauho hd... 89 3,652 3,722,030 458 8,95 693 24,307 846 4,6 5,596 2 2 Jämsän kk. Jämsä h d... 83,887 4,03,23 590 7,904 320 22,083,094 2,968 6,825 2 3 Hollolan kk. Hollola hd... 42 3,477 4,606,064 49 9,708 42 24,805 92 4,39 5 03 2 4 Viipurin lääni Viborgs län... 948 2,859 28,950 6,274 3,544 6,575,495 7,868 4,956 28,806 39,946 2 5 Rannan kihlak. Strandä härad... 53 2,784 4,020 684 456 8,097 203 8,859 374 3,047 3,27 2 6 Kymin kk. Kymmene h d... 47 2,874 4,083 879 529 8,52 286 25,20 743 3,654 5023 2 7 Lappeen kk. Lappvesi h d... 85 2,890 2,589 663 599 6,826 27 2,679 50 3,704 5;453 2 8 Jääsken kk. Jääskis hd... 87 2,58 3,95 888 448 7,99 54 24,467 626 3,469 5-800 2 9 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 0 2,379 3,595 9 262 7,257 9 8,632 494 3,25 3j70 3 0 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 6 2,057 3,86 670 497 7,20 60 20,250 443 3,642 4,224 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 8 2,40 2,645,006 380 6,559 34 7,882 76 3,753 5,63 3 2 Sortavalan kk. Sordavala h d... 58,492 2,309 323 200 4,382 99 2,80 397 2,655 4,89 3 3 Salmin kk. Salmis hd... 74 2,392,933 250 73 4,822 23 2,097 67,667 2,654 3 4 Mikkelin lääni S :t Michels län... 483 8,524 3,2 3,58 2,047 27,693,658 02,07 4,486 5,75 8J443 3 5 Heinolan kihlak. Heinola härad... 0 2,305 3,6,344 743 8,3 ' 324 27,703,022 3,873 4,949 3 6 Mikkelin kk. S:t Michels hd... 07,74 3,056 49 375 5,698 37 2,833,3 3,0 3,583 3 7 Juvan kk. Jokkas h d... 38 2,534 2,79 739 424 6,626 430 26,732,40 4,39 4 753 3 8 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd.... 28,944 3,663,06 505 7,256 533 25,803,03 4,728 5,58 3 9 Kuopion lääni Kuopio län...,260,5 20,473 6,302 3,043 42,229 3,347 62,902 7,55 2,089 38,674 4 0 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 209,844 2,252 773 289 5,367 43 7,903 876 3,205 8,328 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 73,5 2,863 864 243 5,654 36 2,457,854. 2,538 6,669 4 2 Liperin kk. Libelits hd... 54 2,095 4,90,60 494 8,534 353 33,482,582 4,582 8,544 4 3 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 276 2,89 3,887,39 706 8,97 877 35,93,49 4,574 5, 78 4 4 Kuopion kk. Kuopio h d... 262,93 4,270,024 682 8,69 832 3,733,9 3,836 4,28 4 5 Rautalammin kk. Rautalampi h d 86,58 3,0 90 629 6,308 5 23,34 863 2,354 4,974 72,863 54,06 8,67 72,678 6 74 5,805 4,497 8,705 7,667 47,388 73,372,284,97 26,259 7,34 3,76 0,490 89,039 2,095,7 47 5,35 36,529 73 62 2 44,874 0,605 2,820 3,425 30 79,522 2,656 3,439,484 9,280 58,560 797 794 3 52,52 3,990 4,754 8,744 6 67,959 4,647 4,96 3,578 5,302 46,956 273 794 4 49,578 22,52 7,867 30,09 25 289,285 5,099 8,594 2,88 7,455 3,327 4 22 5 35,745 65,79 67,225 232,944 6,207 604 6,227 5,270 27,404 5,424 64,929 327,593 2,242 6,96 6 27,85 8,992 9,200 28,92 52 70 468,22 2,95,94 5,895 26,59 30 580 7 8,833,980 6,533 8,53 65 50 252 948 2,049 933 4,232 9,84 40 490-8 2,432 5,3 2,352 7,663 23 44 409,094 2,030 9 4,488 28,475 68 587 9 47,885 5,36 4,754 20,070 23 76,003 2,507 4,396,672 9,654 6,398 505,385 0 56,098 34,03 3,334 47,347 348 53 927 2,388 2,344 4,22 9,924 46,864 34 623 33,80 32,338 8,84 4,79 50 78 6,36,65,667 5,287 32,47 4 67 2 22,39 4,094 9,339 23,433 2,866 73 5. 774 2,098 672 4,28 8,854 8 326 3 46,874 6,382 6,59 22,90,800 64,087 3,28 5,455 2,25 2,075 40,276 54 877 4 40,66 7,293 6,353 23,646 529 96 959,83 4,466,92 9,246 53,606 350,6 5 2,388 9,98 2,375 32,356 2 5 9,448 923 630 3,243 8,259 337 45 6 208,508 79,223 27,0 06,324,690 647 6,669 5,624 4,975 6,0 43,926 66,937,06 2,62 7 24,494 2,698 5,24 7,92. 57 48 437 739,675 5 3,40 7,63 62 279 8 27,656 2,379 4,87 6,566 92 42 759,976,420 60 4,807 27,60 34 296 9 5,635 5,98 3,466 9,384 27 93,765 2,590 3,654,540 9,642 48,842 22,043 2 0 36,053 9,477 3,39 2,796 7 34,364 3,543 3,035 887 8,963 33,04 353 599 2 33,290,49 6,477 7,896 28 52 8 2,676 2,637,92 7,468 20,477 384 272 2 2 35,380 7,332 4,438 2,770 5 78,533 4,00 2,554,27 9,636 9,273 5 32 2 3 247,07 36,38 76,983 23,364 42 50 6,965 25,289 23,587 6,673 73,024 68,58,396,054 2 4 25,754 3,445 4,343 7,788 3 79 485 3,84,824 2,633 8,862 33,655 44 U I 2 5 34,907 20,843 6,423 27,266 23 38 292 3,467 4,30,845 9,772 2,050 5 45 2 6 3,554 8.720 5,96 34 68 65 8 824 4,65 3,39 3,69 2,458 25,795 35 62 2 7 34,56 9,234 3,242 32,476 3 29 626 2,28 3,983 888 7,744. 26,008 97 58 2 8 26,6 2,758 6,604 9,362 42 53,60 3,46 2,999,99 8,998 9,747 28 397 2 9 28,79 6,532 8,90 25,442 6 02,479 3,5 2,673 2,44 9,89 5,42 57 88 3 0 28,6 7,27 8,535 25,752 72.205 2,697 3,234 2,645 9,853 2,64 94 62 3 20,4 8,38 6,746 4,884 7 37 408,895,7 93 4,370 8,46 52 3 3 2 7,58 9,494 6,29 5,73 32 9 45 259 308 57,48 6,00 87 3 3 42,409 6,554 53,430 4,984 625 80 4,674 23,343 3,964,779 54,56 87,505 622 27 3 4 37,87 20,532,786 32,38 43 233,96 7,463 4,4 3,369 6,402 20,96 242 20 3 5 30,09 5,95 4,4 29,336 442 20,73 5,492 2,800,829,972 23,297 59 7 3 6 37,94 3,296 9,29 22,425 40 7 696 3,423 3,827,749 9,866. 8,763 29 3 7 37,235 2,53 8,374 30,905 277,05 6,965 3,96 4,832 6,32 24,529 2 3 8 233,527 85,44 67,322 52,763 22,264 4,589 4,052,432 3,672 45,009 69,609 804 75 3 9 30,725 9,679 7,73 7,40 90 24 254 837 75 944 2,874 3,794 36 6 4 0 32,879 2,278,08 23,386 0 76 399 92 639 874 2,900 8,552 90 27 4 48,543 23,676 6,340 40,06 42 47 926 2,656,942 2,364 8,035. 4,880 95 9 4 2 47,67 5,603 4,393 29,996 7 22 770 3,564 2,584 3,896,026 4,660 3 3 4 3 4,873 4,2,396 25,57 25 424,084 3,37 2,888 3,54 0,92 6,232 85 2 4 4 3,836 0,084 6,354 6,438 28 28,56 2,72 2,664 2,440 9,253,49 67 8 4 5 Maatalous Lanthushällning 925. 3
8 T a u lu in te N T a b e llb ila g a / N ' 3 II B i s a m h ä lle n. M e h ilä is y h t e is k u n t i a. M uuta s ii p ik a r j a a (yli 6 k k.). 6 k k.). 6 m ä n.). ä r ). v.). Ö vrigt f j ä d e r f ä (över 6 m ä n.). (yli (yli s ik o j a. 3 k k.). 3 m ä n.). s v in. (över (över K anoja H ön s Poroja R en ar Y h tee n sä In alles (alle (under P orsaita G risar (y li ( 3 G m ä n.). 6 m ä n.). Nuoria s ik o j a ( 3 6 k k.). U n gsvin (över L ih o tu ssik o ja 6 k k.). (yli 6 k k.). S i it o s e m a k k o j a (yli 6 k k.). G öd svln 6 ä r ). v.). M od ersu ggor ( ö v e r m ä n.). K arju ja (yli (över fä r. la m p a i t a. v.). ä r ). F a r g a lta r (över 6 m ä n ). V uohia G etter In alles (alle (under Y h te e n s ä Fär lv.). ä r ). (yli (över L a m p a ita Fär L a m p a ita v.). ä r ). ä r ). v.). n ö tk r e a tu r. (alle (under (yli (över Y h teen sä n a u t a e lä i m iä. In a lle s K a lv a r V a sik o ita H ie h o ja K v ig o r 2 ä r ). 2 v.). Nuoria s o n n e j a ( 2 v.). U n g tju r a r ( 2 ä r ). K or. (yli (över h e v o s ia. v.). h ä s ta r. ä r ). L e h m iä. Son neja T jurar Y h tee n s ä In alles (alle (under V arsoja N uoria h e v o s i a ( 3 v.). Föl 3 v.). ( 3 ä r ). 3 ä r ). U n g h ä sta r (över 3 ä r ). 3 v.). (yli Ston (över (yli 3 ä r ). 3 v.). T a m m o ja R u u n ia V a lla c k e r (över (yli L än och härad. Oriita H in g sta r L ä ä n i j a k ih la k u n t a. 9 i 2 3. 4 5 6 7 8 9 0 ii 2 Vaasan lääni Vasa l ä n...,622 27,205 30,820 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 80 4,94 3,420 kk. N ä r p e s h d... Korsholman kk. Korsholms h d... Lapuan kk. Lappo h d... ti Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 8 Laukaan kk. Laukas h d... y Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3 N ä r p iö n 4 5 0 Oulun lääni Uleäborgs län... 05 77 236 309 263 5 2,789 5,068 3,843 3,538 3,262 20 2,40 2,0 7,896 3,772 7,35 2,848 220,42 6,607 32,4 46,763,2 435 9,34 295 28,828,023 3,862 7,565 3,470 776 562 7,702 33 22,565 438 3,738 4,602 5,488,604 726 3,063 34,054 22 925 5,224 6,340 4,959 955 478 0,47 276 33,52 606 4,599 8,373 3,764 422 282 8,35 36,003,25 4,904 6,443 28 3,884 24 948 609 8,966 28,224 980 3,8 6,989 2,965,3 434 6,773 272 6,768 594 3,088 3,07 966 246 6,684 2,870 638 20,548 96 3,85 3,434 2,207 4,078 5,22 i l Oulun kihlak. Uleä härad... 462 3,978 3,265 2 Sälöisten kk. Salo hd... 289 3,060 3,088 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 266 2,073 2,874 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 392 2,73 2,9 5 Kemin kk. Kemi hd... 66 2,409 3,039 Iti Lapin kk. Lappmarkens h d... 385 665 82 7 2,934,53 35,872 3,207 55,60 6,623 24,972 30,48 34 797 40,396,933 5,370 8,533 283 8,329 752 39 7,508 362 33,79,439 5,766 6,678 739 325 6,277 48 24,999,57 4,27 5,23 548 208 5,52 783 22,787,008 4,075. 5,077 454 323 6,84 608 26,920 852 4,683 4,055 00 73,405 95 239 952 6,708 234 3 4 5 6 308,27 25,58 8,506 4,573 27,299 7,468 29,249 2,697 3,476 46,755 27,850 2,255 47,006 25,898 9,77 35,972 6,43 48,756 39,65 38,007 2,552 5,523 4,535 23,739 29,35 5,720 5,869 297,024 34,767 4,946 40,05 35,65 52,385 50,559 20,058 2,589 220,82 35,46 93,50 57,029 32,084 9,345 48,036 32,059 27,57 35,824 9,234 3,032 2,87 22,389 33,730 37,8 23,956 8,544 9,084 5,996 2,620 228,647 5,429 59;630 32,266 44,206 32,500 8,66 Valtakunta R ik e t... 0,274 4,306 83,769 43,895 22,420 40,664 22,5,295,492 50,74 25,54 287,28,870,603 7 637 99 2 23 3 6 67,989 7 25 50 9 4 97 78 25 32 26 67 26 289 58 44 30 49 6 2 2 953,024 498,060,45,084,767 20 9 8 2,306 26 2 2 3,59 0,628 5,78 429,024 2,403 422,475,439 99,329,778 76,728 2,570 48 567 270 400,039 2,458 656,878 2,09 604,885,872 80 265 33 272 9 20,547 430 22 503 362 35 5,83 544 394 464 354 70 5 22 23 9,023 38,985,204 5,59,223 4,580 884 4,25,473 6,582 63,57 77 4,782 930 5,667,925 6,483 2,84 85 763 652 426 47 2 24 25 7,38 6,438 2,48 9,694,546 7 2,02 20,30 652 278 33,837 5 7,228 26 27 85,253 46,55 29,247 3,957 3,536 9,70 2,477 4,093 0,258,82 468 79 40 75 84 42,39 0,8 7,42 6,82 4,276 3,76 336 49 25 6 7 46 5 5,57 39,449 2,698 27,999 83,720 378,383 6,438,238,825 00 70 66,4 597 2 53 3 238 4 64 S 6 9 7 74 8 6 9 0 2 2 * 3 6 4 *> 9,392 3,4 6 7
20 2 T a u lu liite j N:o 3. T a b e llb ila g a b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. M a a n v iljely sseu ra. L a n tb r u k s s ä lls k a p. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nyiands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nyiands läns Lantbrukssällskap) ---- 3 Suomen Talousseura) Finska Ilushällningssällskapet)... i Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 7 Hämeen- Satakunnan Maanvil j ely sseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap...... 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap... 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 20 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 22 Lapin Maatalousseura Lappmarkens LanthushällningssäHskap... H in gstar (över 3 ä r). Oriita (yli 3 v.). V allacker (över 3 ä r ). R uunia (yli 3 v.). Ston (Över 3 ä r ). T am m oja (yli 3 v.). Nuoria h e v o s ia ( 3 v.). U ngh ästa r ( 3 ä r ). Föl (under är). Varsoja (alle v.). Inalles h ä s ta r. Y h teensä h e v o s ia. Tjurar (över 2 ä r ). Sonneja (yli 2 v.). K o r. L e h m iä. Nuoria s o n n e ja ( 2 v.). U ngtjurar ( 2 ä r ). 2 3 4 5 6 r 8 9 0 n 2 358 6,943 8,8,924 859 8,895,45 58,43,603,94 9,58 42 8,604 0,696.2,052,267 23,03,636 67,650 3,077 3,642 0,38 57 3,266 3,20 553 39 7,568 572 27,666,49 5,224 8,974 932,372 5,64 3,463,653 32,584 2,278 98,807 4,290 8,397 26,696 883 0,40 4,739 3,257,458 30,738,503 93,48 4,344 8,477 26,429 397 8,53 9,862 2,744,202 22,736,405 62,882 2,262 3,577 3,5^4 43.5,900 7,089,428,4 5,944 82 43,928,482 6,466 9,890 332 5,902 9,9 2,796,2 9,432 833 57,759 2,477 8,048,935 37 2,803 3,554 863 447 7,804 255 22,346 646 2,946 5,376 58 2,07 7,299 3,587 2,25 35,690 837 00,266 2,362 6,553 20,32 293 6,985 8,097,824 882 8,08 403 49,256,948 9,307 4,438 387 6,723 0,328 2,420,43 2,289,384 80,025 3,656 3,320 5,92 778 6,098 2,0 3,369 2, 24,367 2,305 96,745 3,622 2,004 6,759 482 5,053 8,462 2,933 932 7,862,042 66,57 3,893 9,085 K vigor (över är). H iehoja (yli v.). K alvar (under är). V asikoita (alle v.). 2,9b 772 3,00 3,52 3,780,869 33,042 86 93,976 3,007 3,297 24,47 428 5,238 6,605 2,228 84 5,340 989 42,722,773 7,73 7,05 22 6,768 8,809,704 93 8,433 295 64,00 956 8,495,342 295 2,886 2,895 390 224 6,690 30 28,66,335 4,433 5,748 923 8,324 8,27,626 834 9,924,470 89,959 4,065 3,736 8,4^5 392 2,73 2,9 548 208 5,52 783 22,787,008 4,075 5,077 66 82 2,409 385 3,039 665 454 00 323 73 6,84,405 608 239 26,920 6,708 852 234 4,683 95 4,055 9^2 Y h t e e n s ä n a u t a e lä im iä. Inalles n ö t k r e a tu r. Fár (över á r ). L am paita (yli v.). Fár (under á r ). L am paita (alle v.). In alles f ä r. Y hteensä la m p a ita. Getter (över ä r ). Vuohia (yli v.). Fargaltar (Över 6 m á n.). Karjuja (y li 6 k k.). S iit o s e m a k k o ja (yli 6 k k.). M o dersu ggor (ö v e r 6 m a n.). Gödsvin (över 6 m á n.). L ih o tu ssik o ja ( y li 6 k k.). Ungsvin ( 3 6 m ä n.). Nuoria s ik o j a (3 6 k k.). Grisar (under 3 m á n.). P orsaita (alle 3 k k.). Inalles s v in. Y h teensä s ik o j a. Renar (över á r ). Poroja (yli v.). Höns (över 6 m á n.). Kanoja (yli 6 k k.). Muuta s iip ik a r j a a (yli 6 k k.), ö vrigt f j ä d e r f ä (över 6 m ä n.). 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 2 3 2 4 25 2 6 2 7 82,620 22,970 9,43 32,3 76 24 2,722 5,796 8,83 2,600 20,63 83,545 64,425 96,386 33,694 0,443 44,37 40 55 3,98 9,546 0,94 5,273 29,473 94,742 670 549 2 43,855 30,98 8,764 49,682 46 90 522 2,348 2,04,762 6,763-45,955 630 557 3 50,468 63,398 24,809 88,207 839 37 3,25 7,589 6,48 6,583 34,095-78,356,394 4,034 4 44,7 9,797 36,20 27,998 5,334 252 2,797 6,833 9,855 7,787 27,524 24,64 562,700 5 93,70 27,42 7,707 35,9 389 238 3,327 6,653 6,850 2,502 9,570 85,279 53,672 6 62,578 29,322 2,569 4,89,06 39,472 3,586 3,636,290 0,23 50,794 20 89 7 8,052 38,245 5,397 53,642 332 485 2,662,448 6,747 4,907 26,249 48,76 629 33 8 3,569 9,436 5,073 24,509-24 4 690 3,495 4,553,602 0,38 2,53 2 44 9 40,50 77,04 45,820 22,924 347 34 4,24 6,06 2,832 0,382 43,848-5,730 983 76 0 75,352 39,84 26,090 65,93 50 55 2,06 5,688 6,202 4,689 8,795-30,95 30 49 3,577 45,798 44,858 90,656 488 586 3,882 7,280,706 9,09 42,545-70,93 448 24 2 3,435 43,297 34,222 77,59 74 944 3,66 0,0 8,693 0,053 32,966 44,32 389 23 3 02,092 42,44 33,00 75,244 38 320,423 3,942 2,739 3,69 2,043-25,297 45 52 4 35,62 93,235 33,235 26,470 59 240,53 4,309 8,309 3,963 8,352-06,973 899,047 5 60,248 39,472 0,965 50,437 2,204 35,369 4,276 4,306 3,3 3,433 27,452 49 83 6 85,098 60,450 27,63 88,063 27 3 578,836 2,24,543 6,229-46,56 72 7 40,487 33,003 3,833 46,836 27 24 95 296 449 588,452 2 7,245 04 8 27,75 72,735 55,808 28,543 72 223 66,056,275 2,064 5,234 9,79 3,778 36 5 9 33,730 2,87 22,389 44,206 67 49 9 362 354 426,30 652 4,276 46 6 20 37,8 23,956 8,544 32,500 26 6 20 35 70 47 278 33,837 3,76 5-2 9,084 5,996 2,620 8,66 2 2 5 5 2 5 7,228 336 22 B is a m h ä lle n. M eh ilä isy h teisk u n tia. 0 Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.
22 Taululiite I Tabellbilaga / Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 925. Mejeriernas antal, ägare, drivkraft och produktion är 925. a) L äänittäin j a kih laku nnittain. a) Läns- och h äradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa m aitoa. Enskilda personer, vilka förädia egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat m aitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoim a. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Änga eli. annan här icke näm nd. Valmistettu voita, kg. Tillverkat smör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä m ejeriem a värit i gäng. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 n 2 3 Uudenmaan lääni Nyiands län 56 7 22 27 _ 55 795,449 2,07,02 23.9 9,067 Kaupungit Städema... 3 2 3 43,232 20,662 24.2,095 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 5 4. 5 72,656 225,000 23.,804 Lohjan kk. Lojo hd... 4 3 4 84,326 25,993 23.9,453 Helsingin kk. Helsinge hd... 9 7 ' 9 90,049 352,453 2 2.8 3,27 -I Pernajan kk. Perna hd... 35 5 6 4 X 34 7,86,346,994 24.,588 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län... 7 2 7 8 8 6 5,983,253,754,333 23. 38,277 Kaupungit Städema... 3 3 3 254,64 66,845 23.9,029 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 4 4 4 247,59 75,650 24.2,329 Mynämäen kk. Virmo hd... 7 5 2 2 5 70,386 2 0, 0 0 23. 2,050 Piikkiön kk. Pikis h d... 0 2 3 5 2 8 26,546 285,933 24.0 3,38 Halikon kk. Halikko h d... 26 3 8 5 26 985,732 787,43 23.7 9,2 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 3 2 3 773,408 52,40 23.6 4,063 Ikaalisten kk. Ikalis h d... 0 9 0 364,27 23.3 2,865 Tyrvään kk. Tyrvis hd... 9 50,844 35,50 23. 3,438 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2 9 2 0,697,448 34,006 22.9 6,956 Maskun kk. Masku hd... 2 2 0 862,97 7,078 23.5 4,98 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 3 2 2 363,79 7,33 23. 3,428 Hämeen lääni Tavastehus län.55 9 6 40 52 2,065,0 42,009 23. 7,255 Kaupungit Städema... 2 2,768 3,345 24. 730 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 5 5 5 35,527 57,87 23.5,638 Pirkkalan kk. Birkala hd 5 5 5 23,5 20,326 23.,642 Tammelan kk. Tammela hd.. 8 4 3 8,00,230 82,63 23.3 6,4 Hauhon kk. Hauho h d... 6 5 6 280,84 94,836 23.,933 Jämsän kk. Jämsä hd... 2 2 9 9 236,60 8,322 23.8 3,369 Hollolan kk. Hollola hd 7 3 4 7 86,667 33,750 23.3,802 Viipurin lääni Viborgs län 49 7 4 23 8 _ 8,007,088 297,696 23.3 2,089 Kaupungit Städema... 459,928 80,805 23.8 365 Rannan kihlak. Stranda härad 2 5,605. - 22.5 663 Kymin kk. Kymmene hd 5 3 5 73,088 20,555 2 2.,754 Lappeen kk. Lappvesi hd 38,553 6,336 23.5 36 Jääsken kk. Jääskis hd... Äyräpään kk. Äyräpää hd... Käkisalmen kk. Keksholms hd 6,358 2 2.0 308 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d.. 28 2 26 6 6 6 32,569 23.0 6,58 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 8 2 6 5 2 70,333 22.9,734 Salmin kk. Salmis h d... 3 3,654 23.3 746
2 3 Lääni ja kihlakunta. L än och härad. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskiida personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Angaell. annan härlcke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör. 2 3 4 5 6 7 8 9 C n 2 3 Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar d& mejeriema värit i gäng. Mikkelin lääni S:t Michels län 25 5 2 8 2 2 2 527,972 98,405 23.0 6,407 Kaupungit Städerna.... 5,294 23.0 300 Heinolan kihlak. Heinola härad 5 5 293,548 47,38 23.3 2,536 Mikkelin kk. S:t Michels hd.. 3 2 2 28,732 8,0 0 0 23. 865 Juvan kk. Jokkas h d... 3. 3 2 98,263 43,267 2 2.2 908 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd 7 7 5 92,35 22.5,798 Kuopion lääni Kuopio län 63 4 58 4 0 2 47 2,8,844 95,953 23.8 2,65 Kaupungit Städema... 06,809 23,559 24.0 360 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi hd 5 5 2 3 267,22 24.0 680 Ilomantsin kk. Ilomants hd.. 4 4 3 49.43 24.0 802 Liperin kk. Libelits h d... 4 i 3 3 0 378,343 23. 2,808 Iisalmen kk. Idensalmi hd.... 3 3 2 735,229 58,854 23.8 2,692 Kuopion kk. Kuopio h d... 7 3 4 4 2 0 299,324 3,540 23.9 3,436 Rautalammin kk. Rautalampi hd 9 8 8 282,505 23.7,873 Vaasan lääni Vasa iä n... 32 3 4 5 22 2 2 06 3,634,886 395,429 24.2 35,384 Kaupungit Städema... 2 2 ' 2 35,876 24.5 665 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad 2 2 22. 2 2 940,66 24,902 24.2 6,270 Närpiön kk. Närpes hd... 9 2 7 9 445,969 23.9 2,563 Korsholman kk. Korsholms hd 8 2 5 8 607,846 233,727 24.5 5,385 Lapuan kk. Lappo hd... 25 4 2 24 748,955 36,800 24.2 7,24 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 7 6 7 482,655 23.9 4,934 Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 26 26 6 9 223,238 23.9 5,952 Laukaan kk. Laukas h d... _ 3,479 24.0 48 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 2 5 2 4 46,207-24.4 2,353 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 65 4 5 56 3 52,409,7 208,839 23.6 8,254 Kaupungit Städema... 3 3 _ 3 66,492 4,265 24.0,065 Oulun kihlak. Uleä härad... 7 2 4 8 9 494,640 9,297 23.5 4,970 Sälöisten kk. Salo hd... 26 3 2 2 3 23 438,476 23.6 7,27 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 4 3 2 2 34,380 3,277 23.7 3,98 Kajaanin kk. Kajana h d... 3 3 3 55,38 23.7 542 Kemin kk. Kemi h d... 2 2 39,99 24.5 425 Lapin kk. Lappmarkens hd.. Valtakunta Riket... 575 46 74 455 72 24 5 474 7,904,889 5,450,097 23.6 62,82
24 Taululiite \ N. Tabellbilaga > *N- 4- b) M aan viljelysseurojen p iire issä. b) Inotn lan tbru kssällskapen s om rdden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. O suuskuntia. Andelslag. I Käsivoim a. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Änga eli. annan här icke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör. 2 3 4 5 6 7 s 9 0 i i 2 3 Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejerierna värit i gäng. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastelius läns Lantbruks- 3 3 7 30 seura) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 28 4 8 6 28 264,325 943,878 23.3 9,522; Suomen Talousseura) Finska 27 8 3 23.6 7,357' Hushällningssällskapet)... Lounais-Suomen Maanviljelysseura) 6 4 23 587,389 6,263 sällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelys 07,709,282,84 24.4 0,80; Sydvästra Finlands Lant 5 9 3 0 Satakunta Lantbrukssällskap.. 48 2 4 42 48 2,838,469 40,296 23.2 4,970 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 25 4 4 7 25,379,068 299,309 23.4 8,394 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... 6 2 4 5 49,056 96,465 23.5 4,943 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 23 8 2 3 2 476,757 59,028 23.5 5,724 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs i läns Lantbrukssällskap)... 6 2 3 6,64 26,89 22.6 2,5 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap 3 2 2 3,963 _ 22.2 97 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 39 4 35 22 8 9 403,556 23.0 8,638 Mikkelin läänin Maanviljelysseura brukssällskap)... Satakunnan Maanviljelysseura 39 3 49 2,666,40,77,260 23.6 8,349 S:t Michels läns Lantbrukssällskap...! 3 2 2 2 9 29,30 5,267 22.5 3,57 4 37 4 30,335,88 72,394 23.8 8,359 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap 4 5 2 Pohj ois-kar j alan Maanvil j elysseura Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 2 20 _ 5 6 676,847 23.7 3,932 Södra Österbottens Lantbrukssällskap... 69 4 64 0 58 2,252,722 267,85 24. 8,783 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbruks sällskap... 2 20 2 7 9,378 24. 4,404 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan viljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 3 8 22 30 977,04 27,578 24.4 8,846 L Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.
25 M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä ta i' yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller b.olag,! vilka uppköpa mjölk. j Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. I Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Änga eli. annan här icke näm nd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita,.kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keski- ; määrin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltä! tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejerierna värit i gäng. 2 3 i 5 6 7 S 9 0 3 3 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 9 i 7 2 7 308.06 23.8 5.693 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap 47 3 3 4 36,7,24 94.574 23.5 3,25 Kajaanin Maanviljelysseura Ka- _ jana Lantbrukssällskap... 3 3 3 55,38 23.7 542 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä-Pohjola Lantbrukssällskap... 2 2 39,99 24.5 425 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushällningssällskap Maatalous Lanthushällning 92S. 4
26 2 7 Taululiite \ N - Tabellbilaga / Meijerien henkilökunta vuonna 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. Mejeriernas arbetspersonal är 925. a) Läns- och häradsvis. M iehiä. M ankön. i! i Naisia. K vinnkön. Y hteensä. Summa. L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föreeäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden I välillä.! 5 8 âr. i.. _ i Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föreeäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden.! Ö ver 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föreeäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 2 3 4 5! 6 7 Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. 5 8 vuoden vä illä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. Y li 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden väl llä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. I medeltal under föregäende äret. Yli 8 vuoden. Över 8 är. 8 9 0 2 3 l á 5 6 7 8 9 Edellisen vuoden aikana keskim. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa v u o tta. Uudenmaan lääni Nylands lä Iä n... - 20 2 Kaupungit Städema... 8 ; 3 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 4 Lohjan kihlak. Lojo h ä ra d... 6 Ö Helsingin kihlak. Helsinge härad... 6 Pernajan kihlak. Perna h ä ra d... - 2 7 Turun ja Porin lääni Abo oeh Bjömeborgs Bjömeborgi Iän län... 8 s Kaupungit Städerna... 9 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 0 Mynämäen kihlak. Virmo h ä ra d... U Piikkiön kihlak. Pikis härad... 2 Halikon kihlak. Halikko h ä ra d... 3 j 3 Ulvilan kihlak. Ulvsby härad... j 4 Ikaalisten kihlak. Ikalis härad... 4 5 Tyrvään kihlak. Tyrvis h ä ra d... 6 io Loimaan kihlak. Loimijoki härad... 77 Maskun kihlak. Masku härad... is Ahvenanmaan maakunta Alands landskap. - 6 6 28 242 89 03 3 3 3 0 30 26 73 90 E - 28 5 2 7 6 63 20 6 5 44 20 234 7 4 9 7 20 9 5 47 2 _ 2 05 09 22 323 35 l 48 52 8 37 55 ti 4 5 7 8 3 4 2 27 22 4 2 2 E 5 - - - 42 4 5 27 25 4 00 5 6 8 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap.. 6 7 25 24 3 3 8 9 Hämeen lääni Tavastehus Iän län... 97 04 täderna... 25 26 6 5 49 43 7 6 246 247 9 20 Kaupungit S tädem... 37 4 5 6 20 2 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad... - 6 2 3 2 9 2 22 Pirkkalan kihlak. Birkala h ä ra d... - 45 38 2 2 0 -... l 5 20-3 8 22 22 23 Tammelan kihlak. Tammela härad 79 64 24 02 23 24 Hauhon kihlak. Hauho h ä ra d... 6 5 4 5 29 35 24 25 Jämsän kihlak. Jämsä h ä ra d... 8 2 7 23 2 33 38 25 26 Hollolan kihlak. Hollola härad 7 4 25 25 26 27 Viipurin lääni Viborgs Iän län... 3 4 52 37 2 8 28 *8 Kaupungit Städema... 299 Rannan kihlak. Stranda härad... 30 Kymin kihlak. Kymmene härad... 3 Lappeen kihlak. Lappvesi härad... 32 Jääsken kihlak. Jääskis härad... 33 Äyräpään kihlak. Äyräpää härad... 34 Käkisalmen kihlak. Keksholms h ä ra d... 35 Kurkijoen kihlak. Kronoborgs härad... 36 Sortavalan kihlak. Sordavala härad... 37 Salmin kihlak. Salmis härad... - 2 4 4 2 5 2 282 20 4 9 43 37 2 27 68 3 297 2 6 0 2 40 38 23 27 69 32 0 92 05 _ 3 5 44 42 27 2 32 2 5 4 2-22 2 46 28 697 0 0 3 2 6 3 3 2 500 35 26 8 35 06 57 8 42 2 5 53 38 27 4 40 58 32 42 6 53 30 4 38 46 8 23 9 6 6 2 2 2 2 2-34 38 40 44 35 37 _ 0 2 2 2 36 2 3 2 3 37 38 Mikkelin lääni S:t Michels lä Iä n... _ 44 37 _ 44 39 Kaupungit Städema... 54 2 88 9 38 8 20 2 40 Heinolan kihlak. Heinola härad... 2 2 39 2 5 20 2 4 Mikkelin kihlak. S:t Michels härad... 38 4 40 i.. 0 2 5 4 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 28 29 30 3 32 33 34
T a u lu liite T a b e llb ila g a / 28 29 M ie h iä. M a n k n. N a is ia. K v in n k ö n. Y h te e n s ä. S u m in a. " L ä ä n i ja k ih la k u n t a. L ä n o o h h ä r a d. A lle 5 v u o d e n. U n d e r 5 â r. E dellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m ed elta l u n d e r föregäen de ä r e t. H u h tik u u n p : n ä kulu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. 5 8 v u o d e n v ä lil lä. 5 8 ä r. E dellisen v u o d e n! aikana k e sk im. I m ed elta l u n d e r föregäen de ä r e t. H u h tik u u n p :n ä kuluvaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. Y li 8 v u o d en. Ö v e r 8 ä r. Edellisen v u o d e n I aikana k e s k im. j I m ed elta l u n d e r föregäen de ä r e t. H u h tik u u n p : n ä kuluvaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. A lle 5 v u o d e n. U n d e r 5 ä r. ; E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m e d e lta l u n d e r fö re g ä en d e ä r e t. H u h tik u u n p :n ä k u lu v a a v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. 5 8 v u o d e n v ä lil lä. 5 l à â r. E d ellisen v u o d e n : aikana k e sk im. I. m e d e lta l u n d e r fö re g ä en d e ä r et. i H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. Y l i 8 v u o d e n. Ö v e r 8 ä r. E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m e d e lta l u n d e r föregäen d e ä r et. H u h tik u u n p :n ä k u lu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e lse ä r e t. A lle 5 v u o d e n. U n d e r 5 â r. E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m ed e lta l u n d e r föregäen d e ä r et. H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o tta. Den april u n d e r r e d o g ö r e lseä r e t. ] 5 8 v u o d e n v ä lillä. 5 8 ä r. i Ed ellisen v u o d e n aikana k e sk im. ' I m e d e lta l u n d e r ; fö re g ä en d e ä r et. H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. I m e d e lta l u n d e r fö re g ä en d e ä r e t. Y li 8 v u o d e n. Ö v e r 8 ä r. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o t t a. Juvan kihlak. Jokkas härad... 8 6 8 0 _ 6 6 l 2 Rantasalmen kihlak. Rantasalmi härad.... 6 0-4 2 20 7 2 3 Kuopion lääni Kuopio län...... _ 80 8 4 2 52 55. 4 2 2 232 236 3 4 Kaupungit Städerna... 0 0 2 4. 22 24 5 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad... - 6 7 - - 2 3 8 20 6 Ilomantsin kihlak. Uomants härad... 3 7 8 7 e 7 Liperin kihlak. Libolits h ä ra d... - - 9 5 2 27 32 2 46 47 7 8 Iisalmen kihlak. Idensalmi härad... 2 20 39 37. 60 57 8 9 Kuopion kihlak. Kuopio h ä ra d... 7 8 37 34 54 52 il 0 Rautalammin kihlak. Rautalampi härad... _ 7 8 2 8 7 2 25 25 0 Vaasan lääni Vasa län... _ 38 38 2 _ 2 262 290 2 3 2 400 428 2 Kaupungit S täderna... 3 3 6-3 9 2 3 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad.... 27 25 45 62. 72 87 3 4 Närpiön kihlak. Närpes h ä ra d... 3 4 _ 26 25 39 39 4 5 Korsholman kihlak. Korsholms h ä ra d.... 34 38 40 43. 74 8 5 6 Lapuan kihlak. Lappo härad... 24 25 49 56. 73 8 6 7 Pietarsaaren kihlak. Pedersöre härad... 8 6 39 38. 2 2 57 54 7 8 Kuortaneen kihlak. Kuortane härad... 6 _ 38 36. 54 47 8 9 Laukaan kihlak. Laukas h ä ra d... 2-2 2!) 2 0 Viitasaaren kihlak. Viitasaari härad... _ 5 6 2 2. 22 2 26 28 20 2 Oulun lääni Uleäborgs iän... 76 75 2 30 39 2 3 206 24 2 2 2 Kaupungit Städerna... 6 8 9. 4 30 22 2 3 Oulun kihlak. Uleä härad... 27 26 : 42 40. 69 66 2 3 2 4-22 22-42 46. 2 2 64 68 2 4 Sälöisten kihlak. Salo härad... 2 5 Haapajärven kihlak. Haapajärvi härad.... 5 2 27 25 _. 42 37 25 26 Kajaanin kihlak. Kajana härad... - 5 8 6. 4 3 0 26 27 Kemin kihlak. Kemi härad... 3 3. 2b Lapin kihlak. Lappmarkens härad...! 4 3 2 7 '. 28 29 Valtakunta R ik e t... 6 30 20 929 955 \ 2 8 5 6,24,36 2 4 45 36 2,70 2,27 29
30 3 T a u lu liite \ N - T a b e llb ila g a / b) Maanviljelysseurojen piireissä, b) Inorn lantbrukssällskapens omräden. Miehiä. M ankön. Naisia. K vinnkön. Yhteensä. Summa. M aanviljelysseura. LantbrukssäU skap. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden. Ö ver 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden, ö v e r 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v uotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 v u o d e n v ä lillä. 5 8 ä r. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v uotta. )en april under redogörelseäret. I medeltal under föregäende äret. Yli 8 vuoden, ö v e r 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura.) Nylands o ch Tavasiehus länslantbrukssällskap)... 68 78 2 22 89 00 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura.) Nylands läns LantbrukssäUskap)... 2 7 70 42 43-3 _ 3 3 2 3 Suomen Talousseura.) Finska HushäUningssällskapet)... _ 5 2 9 22 3 42 40 8' 3 6 62 g 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura.) Sydvästra Finlands LantbrukssäUskap)... 5 2 2 22 23. 2 3 237 244 4 5 Satakunnan Maanviljelysseura. Satakunta LantbrukssäUskap... 75 8 3 23 37 3 98 28 5 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura. Tavastehus läns LantbrukssäUskap... 63 62 96 83 59 45 6 7 Hämeen-Satakurvnan Maanviljelysseura. Tavastland-Satakunta LantbrukssäUskap... 22 27 2 2 28 36. 3 2 50 63 7 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura. Östra Tavastlands LantbrukssäUskap... 28 33 3 2 42 4 3 2 70 74 g 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura.) Västra Viborgs läns LantbrukssäUskap) 2 34 6 * 20 6-0 Viipurin läänin Maanviljelysseura. Viborgs 2. 54 32 9 läns LantbrukssäUskap... 2 5 4 8 g Itä-Karjalan MaanvUjelysseura. Östra-Kare- 3 0 lens LantbrukssäUskap... 8 6 46 53 54 59 2 Mikkelin läänin MaanvUjelysseura. S:t Michels läns LantbrukssäUskap... 26 6 22 32 48 48 2 3 Kuopion Maanviljelysseura. Kuopio LantbrukssäUskap... 45 46 2 2 98 92 2 2 43 38 3 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura. Norra Karelens LantbrukssäUskap.... 25 25 _ 2 42 49 2 67 74 4 5 Etelä-Pohjanmaan MaanvUjelysseura. Södra österbottens LantbrukssäUskap... 76 73 4 65 27 238 5 6 Keski-Suomen MaanvUjelysseura. MeUersta Finlands LantbrukssäUskap... 9 9 2 33 35 2 42 44 6 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura. Österbottens Svenska LantbrukssäUskap.. 46 46 69 70 5 6 7 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Mellersta Österbottens LantbrukssäUskap... 2 2 4 2 32 2.8 3 3 46 40 8 9 Oulun läänin Talousseura. Uleäborgs läns HushäUningssäUskap... 57 55 95 97 52 52 9 20 Kajaanin Maanviljelysseura. Kajana LantbrukssäUskap... 5 4 --- 8 6 3 0 20 2 Perä-Pohjolan MaanvUjelysseura. Perä-Poh jola LantbrukssäUskap... _ ----. - -- _ 3 3 4 3 2 22 Lapin Maatalousseura. Lappmarkens Lant- hushäuningssäuskap... - - - 22 *) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna a sid. 0 och.
32 33 T a u lu liite N._, T a b e llb ila g a f Maanviljelystyöväen palkat vuonna 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. -Lantbruksarbetarnes löner ár 925. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Talon I gärdens kost. Mielien. För man. Vuosipalkka. Ärslön. Omassa I egen kost. Naisen. Tor kvinna. Talon I gärdens kost. i Omassa i I I egen kost. Päivä-Palkka jalkapäivätyöstä: Daglön för fotdagsverke: Päiväpalkka hevospäivätyöstä: Daglön för hästdagsverke: Kesällä. 0m sommaren. Talvella. Om vintern. Kesällä. Om somm. Talvella. Om vint. : Miehen. För man. Talon I gärdens kost. Omassa I egen kost. Mk. Mk. Mk. Mk. Mk, p- Mk. p- 2 3 4 5 6 7 Naisen. För kvinna. Talon I gärdens kost. Omassa! I egen kost. Miehen. För man. Talon j! I gärdens j kost. j Omassa I egen kost. j Naisen. För kvinna. Talon j I gärdens kost. I Omassa I egen kost. Talon j I gärdens kost. Mk. P. Mk. P. Mk. p- Mk. P. Mk. P- Mk. p. Mk. p. Mk. P- Mk. p. Mk. p. 8 9 0 2 3 4 5 6 7 Omassa I egen kost................................... j Talon I gärdens kost. Omassa I egen kost.! Uudenmaan lääni Nylands l ä n... 4,5 9 4 7,99 2,862 5, 9 4 22 82 34 4 85 8 95 6 97 28 6 2 9 2 5 89 4 8 08 7 35 4 2 07 64 9 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 4,475 7,900 3,000 5,329 26 35 56 2 67 8 89 20 3 43 9 50 5 4 53 33 73 3 44 7 6 25 2 3 Lohjan kk. Lojo h d... 4,238 7,600 2,93 5,000 22 25 35 25 3 8 3 6 25 28 50 8 2b 5 25 53 70 42 20 6 88 3 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 4,735 7,933 3,030 5,278 22 30 35 2 60 20 20 7 0 28 50 0 6 60 46 43 73 50 40 7 68 50 4 5 Pernajan kk. Perna h d... 4,86 8,080 2,596 5,27 2 7 32 50 08 8 50 5 33 27 7 9 6 7 42 50 69 09 4 67 64 09 5 6 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs l ä n... 4,2 4 6 7,554 2,966 5,3 4 5 20 47 3 75 2 40 20 5 4 40 2 4 9 2 9 2 i 6 57 45 0 66 0 37 32 56 83 6 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 4,92 7,400 2,725 5,000 9 83 29 82 ib 9 20 4 08 23 20 8 4 22 40 60 58 3 3 35 5 67 7 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 4,480 7,340 3,50 5,433 2 80 33 30 2 0 20 56 3 50 23 40 8 70 5 47 50 63 33 37 50 5 25 8 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 4,300 7,380 3,350 5,680 20 88 3 88 2 38 9 25 3 50 24 7b 9 5 47 4 66 25 35 55 9 0 Halikon kk. Halikko h d... 4,267 7,55 3,57 5,362 20 87 3 67 20 8 4 5 47 25 40 9 29 5 62 43 33 66 5 4 82 6 36 9 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 4,67 7,982 2,69 5,230 2 59 32 24 2 82 20 56 5 94 26 25 9 50 7 4 7 8 68 75 39 29 60 67 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3,57 6,000 2,033 3,800 7 78 26 67 3 23 3 3 3 8 25 8 89 5 89 47 50 69 44 38 3 59 44 2 3 4,77 8,47 2,963 5,783 20 50 32 38 2 88 2 75 4 50 263 0 63 9 57 46 25 69 38 38 75 64 38 3 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 4,373 7,345 3,27 5,369 8 83 30 83 2 25 2 7 3 92 24 75 9 25 7 7 42 50 64 58 34 33 54 7 4.5 Maskun kk. Masku h d... 4,29 7,792 3,394 5,945 2 06 32 82 3 24 2 47 3 88 24! 77 9 63 7 25 43 85 66 33 34 80 52 86 5 6 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 4,436 7,793 2,6 4 2 5,057 25 36 89 4 38 23 50 7 77 27 50 9 77 8 60 55 45 72 4 2 74 63 6 7 Hämeen lääni Tavastehns län... 3,99 7,482 2,742 5,263 9 02 3 0 6 8 25 9 _ 3 44 24 55 8 49 5 25 44 66 40 39 02 59 62 7 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi h ä ra d ---- 3,97 7,786 2,300 5,000 7 86 29-2d 0 83 8 20 2 22 43 7 33 4 67 45 65 38 50 93 8 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 4,400 7,909.3,08 5,58 9 9 3 82 2 73 2 64 4 55 26 09 9 73 7 49 44 70 45 42 22 6 36 9 20 Tammelan kk. Tammela hd... 3,855 7,083 2,792 5,75 8 92 29 83 08 8 7 3 42 24 9 8 5 27 39 60 9 33 30 53 58 20 2 Hauhon kk: Hauho hd... 3,670 7,722 2,950 5,53 20 30 33 20 0 70 8 0 4 60 26 30 8 70 5 20 43 50 73 33 3 9 :4 3 65 25 2 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 3,550 6,967 2,238 4,680 7 29 29 7 0 86 8 29 7 2 83 6 63 3 39 38 57Í86 3833 55 7 22 23 Hollolan kk. Hollola hd... 4,043 7,300 2,943 5,383 Ii8 86 29 43 0 7 8 86 3 29 25 8 20 5 80 50 83 70 45 65Í83 23 24 Viipurin lääni Viborgs län... 3,859 7,5 8,9 5 2 4,497 24 26 37 32 3 28 22 4 6Í09 27 72 8 5 5 98 50 9 74 73 4 2 4 66 76 24 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 4,000 8383,85 4,920 25 7 4 67 3 22 67 57 29 7 8 4 6 7 5 75. 39 66 67 25 26 Kymin kk. Kymmene h d... 4,343 7,700 2,7 4,767 24 35 7 :57 9 786 27 7 7 50 4 7 48 33 66 43 44 65 26 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 3,74 8,00 2,343 4,97 4 33 57 :86 20 5 29 27 43 6 7 4 29 50 7 73 57 45 7 67 86 27 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 3,300 7,300,700 4,37 24 63 38 3 4 23 88 638 28 3 9 25 7 43 5 88 78 57 45 63 75 7 28 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 4,60 7,283,786 4,000 2 86 32 86 2 86 2 43 5 25 8 7 6 7 49 29 73 57 38 57 62 4 29 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 4,000 6,433 2,029 4,200 23 57 37 4 4 57 24 7 5 29 26 43 7 43 6 4 48 57 77 86 37 86 65 7 30 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,000 6,020,820 4,370 22 34 2 8 0 2 40 3 40 24 25 7 20 5 42 63 3 3 33 55 3 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 3,933 8,500 2,033 4,500 26 67 40 5 23 33 6 67 30 9 50 7 50 42 50 7 67 3 5 55 32 33 Salmin kk. Salmis hd... 4,067 8,560,867 4,500 29 7 4b 4 83 23 33 9 7 32 50 9 50 7 7 60 83 90 49 7 73 33 33 34 Mikkelin lääni S :t Miehels län... 3,660 7,005 2,006 4,2 2 2 20 63 4 32 8 20 30 3 52 24 63 7 35 5 4 59 60 2 37 37 6 67 34 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 3,833 7,286 2,34 3,940 7 29 29 29 0 8 57 50 3 40 24 75 6 83 4 36 56 67 38 75 57 35 36 Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 3,450 7,000,988 4,350 7 75 28,75 0 20 2 2 76 7 25 4:67 32 50 50 32 50 57 50 36 37 Juvan kk. Jokkas h d... 3,300 6,733,943 4,486 2 86 35 2 86 20 7 3 86 25 29 7 4 4:86 397 60 83 3 3 _ 66737 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ---- 3,950 7,000,822 4,44 23 56 3444 3 2 4 4 4 2533 7Í89 5 89 48:33 65 56 40 63 65 6338 M aatalous - LanthushM lning 925. 5