Toimintakertomus 2010 / Tekninen lautakunta

KOKKOLAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus j:\toimialaj\toiker2010tekla.doc Toimintakertomus 2010 / Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus Teknisen lautakunnan tehtävänä on järjestää kuntalaisille jokapäiväiseen elämään liittyvät, tekniset peruspalvelut. Tärkeimmät näistä ovat: - yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito - yleisten alueiden rakentaminen ja kunnossapito - kaupungin omien toimitilojen ylläpito ja kehittäminen - asunto-olojen kehittäminen, sekä asuntotuotantolain ja - asetuksen sekä muiden erityislakien mukaiset tehtävät Tavoite Lautakunnan tehtävänä on omalla toiminnallaan tukea koko kaupungin strategian toteutumista ja keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Lautakunta pyrkii kaupungin viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämisellä aikaansaamaan positiivisen kehityksen asumis- ja yritystoiminnassa sekä työllisyydessä. Tässä keskeisiä vaikuttamiskeinoja ovat niin asunto kuin yritystonttien hyvä saatavuus, yhdyskuntatekniikan ja kaupunkikuvan korkea taso ja kaupunkilaisten yleinen turvallisuus. Organisaatio Teknisen lautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä hoitaa tekninen palvelukeskus. Tekninen palvelukeskus jakaantuu tehtävien mukaan kolmeen vastuualueeseen: - kaupunkiympäristön vastuualue, jonka tehtäviä ovat: kaavoitus-, rakennusvalvonta-, ympäristö-, kaupunkimittaus-, maapolitiikka- ja kartta-, paikkatietosekä puisto- ja vihersuunnittelupalvelut - yhdyskuntateknisten palveluiden vastuualue, jonka tehtäviä ovat: yhdyskuntatekninen suunnittelu ja rakentaminen, kunnossapito, keskusvarikko, puistot ja liikuntapaikat

2 - tilapalveluiden vastuualue, joka huolehtii kaupungin toimitiloista ja asuntoasioista. Yleistä Suurkokkolan toinen toimintavuosi saatiin kunnialla päätökseen ilman suurempia ongelmia ja palautteita. Vuosi 2010 muistetaan kylmästä ja lumisesta talvesta. Olosuhteiden poikkeaminen normaalivuodesta johti lisämäärärahan hakemiseen kesken vuotta aurauksiin ja lämmitykseen. Nämä valtuusto sittemmin myös myönsi. Muilta osin lautakunta pysyi talousarviossaan ja työohjelman mukaiset työt tulivat pääosin tehtyä. Varsinkin talorakennuspuolella koko konsernin puitteissa oli ennätyksellisen paljon isoja hankkeita samanaikaisesti rakenteilla. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 lopulla Kokkolan strategian. Tämän pohjalta sekä tekninen lautakunta että rakennus- ja ympäristölautakunta yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa laativat ja hyväksyivät strategian jalkauttamissuunnitelman tekniselle hallinnolle. Vuotta 2010 leimasi asuntomessuihin valmistautuminen. Syksyllä messualueen kunnallistekniikan ja puistojen valmiusaste pyrittiin viemään mahdollisimman pitkälle. Tästä huolimatta messukevät tulee olemaan viimeistelytöitten osalta kiireinen. Vuosikausia kasvanut korjausvelka kaupungin kiinteistöissä näkyi lisääntyvinä sisäilmaongelmina. Kertomusvuosi tässä suhteessa oli yksi historian vaikeimpia. Ilmastostrategian laatiminen käynnistettiin teknisen palvelukeskuksen toimesta. Sittemmin hanke laajeni kattamaan myös Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton alueen. Asiaan liittyy myös Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laadittu energiansäästösopimus, joka ulottuu aina vuoteen 2016. Yhdyskuntatekniikka Suunnittelu Keski-Pohjanmaan palvelukohteiden opastussuunnitelman laatiminen käynnistyi Keski-Pohjanmaan liiton, Vaasan- ja Oulun tiepiirin ja alueen kuntien kanssa. Uuden Kokkolan vesihuollon kehittämissuunnitelma Suurkokkolalle valmistui. Asia on parhaillaan luottamuselinten käsittelyssä.

3 Pohjanmaan radan peruskorjauksen suunnittelu jatkui. I-vaihe Kokkola Seinäjoki valmistuu 2011 ja Kokkola Ylivieska kasoisraidetyöt käynnistyvät myös 2011. Vanhansatamanlahden asuntoalueen ja tulevan asuntomessualueen suunnittelu valmistui. Kokkolan satamaan laadittiin tie-, rata-, ja kenttäsuunnitelmia. Ykspihlajan raiteelle valmistuivat Väliratapihan laajennus ja raiteen sähköistys. Kävelykeskustan kehittäminen jatkui Arkkitehtitoimisto Alan Oy:n suunnitelman pohjalta. Myös kauppatorin suunnittelu jatkui. Omakotialueiden uudisrakentamiseen laadittiin suunnitelmia Rytimäen, Kuusimäen ja Potinpuiston alueelle. Muita merkittäviä suunnittelukohteita vuoden aikana olivat: - Torikatu / Tehtaankatu kiertoliittymä - Vt 8 / Heinolankaari liikennevalot - Maaherrankatu - Pikiruukin Potinpuisto - Näsimäentie Rakentaminen Uudisrakennusalueina toteutettiin: - Rytimäen asuntoalueella Pikkurytintie sekä Rytirinne os. Pikkurytintie-Hintsantie - Nuolipurossa Lintuparventie os. Pajulinnuntie- Leppälinnuntie - Ykspihlajassa Valkamakujan rakentaminen sekä Potin kaava-alue Uudisrakennusalueilla rakennettiin kunnallistekniikka yhteensä 39 omakotitontille. Asuntomessualueella rakennettiin mm. - pienvenesatama - kevyenliikenteen väyliä - puistoalueita ja vesiaiheita Teollisuusaluerakentamista jatkettiin Topparinmäellä, jossa rakennettiin Topparinmäentie os. Moottoritie-Sokojantie. Kestopäällystämisessä suurimmat kohteet olivat: - Metsämäentie os. Neulastie-Raiviontie ja Sillanpääntie os. Nynäsintie-Metsämäentie

4 - Puntuksentie os. Pohjoinen Ohikulkutie-Rytirinne Rytirinne os. Puntuksentie-Hintsantie Hintsantie os. Rytimäentie-Rytirinne Topparinmäen teollisuusalueella valmistui päällystetty läpikulkuyhteys Jyväskyläntieltä Sokojantielle kun päällystettiin Topparinmäentie os. Sokojantie-Moottoritie Katujen pintauksissa suurimpina kohteina olivat: - Tehtaankatu os. Pohjoisväylä-Santahaka - Halkokarintie os. Vanha Veistämöntie-Kalliotie - Mariankatu os. Terveystie-Herman Renlundinkatu. Päällysteitä levitettiin katukohteisiin yhteensä 12 965,7 tonnia Muille hallintokunnille suoritetuista rakentamisen kohteista merkittävimpiä olivat: - Liikelaitos Kokkolan Satamalle tehdyt Rodenin, Panaman, 8-hallin ja AWT:n takakentän sekä 8-hallin tien päällystämistyöt Kokkolan Voima Oy:lle - Kokkolan Voiman kentän päällystystyöt yhteensä 45 598 m² Asetettujen tavoitteiden osalta voidaan todeta, että palvelukeskuksen työohjelma ja muille hallintokunnille tehdyt lisätyöt toteutuivat hyvin ja niiltä osin asetetut tavoitteet saavutettiin. Aikaisesta talven tulosta johtuen Mosalantien rakentaminen jäi kesken 120 m matkalta, joka tehdään valmiiksi keväällä 2011. Vilkkaasta rakentamisesta johtuen sekä kuntalaisilta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että varsinkin päällystämiseen ja katuvalaistukseen kaivattaisiin edelleen lisää resursseja. Jätehuolto Kaupunki vastaa alueellaan jätteiden kuljetuksen toimivuudesta, jätteen käsittelystä, hyötykäytöstä ja kierrätyksestä sekä jätevalvonnasta. Jätehuoltoa Kokkolassa hoitaa kuntien yhteisesti omistama Ab Ekorosk Oy ja valvontaa samojen kuntien yhteisesti muodostama jätelautakunta. Liikenneväylien kunnossapito Talvi 2010 oli runsasluminen, mistä johtuen lunta jouduttiin ajamaan paljon. Aurauskertoja oli keskivertoa enemmän. Hiekoitushiekkaa kului puolestaan normaalia vähemmän.

5 Kevätharjausten yhteydessä käytettiin keskustassa suolaliuosta pölynsitomiseksi. Ympäristötoimiston seurannan mukaan ilmanlaatu pysyi hyvänä kevään aikana. Raja-arvojen ylityksiä tuli ainoastaan 2-3 kpl. Vuonna 2009 Konekeskus hankki uuden imulakaisukoneen, jolla satiin kaupungin kadut pidettyä siistinä. Aluetoimisto hoitaa liittyvien kuntien Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liikenneväylien kunnossa ja puhtaanapidon. Kanta-Kokkolan pääkatuja pinnoitettiin määrärahojen puitteissa. Nykyisillä määrärahoilla ei tulla jatkossa pärjäämään. Yksityisteitä parannettiin määrärahojen puitteissa. Myös yksityistiet kärsivät määrärahojen vähyydestä. Parhaillaan on menossa selvitys koko Suurkokkolan alueella, millä laajuudella kaupunki osallistuu jatkossa yksityisteiden hoitoon. Asia viedään luottamuselinten päätettäväksi vuoden 2011 aikana. Puistot ja liikuntapaikat Lama ei ole näkynyt Kokkolan puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapidossa eikä rakentamisessa vuoden 2010 aikana. Vuosi on ollut yksi vilkkaimmista varsinkin viheralueiden rakentamisen suhteen. Säät suosivat sekä kesällä että talvella liikuntapaikkojen hoitoa. Puistojen hoitotaso onnistuttiin pitämään edelleen kiitettävällä tasolla. Myös puistojen turvallisuus ja yleissiisteys on Kokkolassa valtakunnallisestikin katsoen hyvää luokkaa. Kävelykeskustan kehittämisen kolmen vuoden rupeama päättyi vuoden lopulla, jolloin viimeiset hankinnat saatiin tehtyä. Neljä pienenpää ja kaksi suurempaa kioskia sekä äänentoistolaitteet ilahduttavat kävelykeskustan asiakkaita tulevina vuosina. Kauan kaivattu koirapuisto valmistui kesä aikana Pikiruukkiin kunnostetun lammen naapuriin. Kulimäelle rakennettiin puistokäytävä ja infotauluja hankittiin jälleen n. kolmannekseen puistoista. Peruskunnostus kohteina olivat vuoden aikana Orreksen, Taularuukin sekä Järvelän puistot. Lohtajalla peruskunnostettiin urheilukentän yhteydessä oleva puisto. Lohtajalla ja Kälviällä puistojen leikkivälineiden uusiminen / kunnostaminen jatkui edelleen. Kiinteistöjen pihoista suurimpana valmistui Hollihaan koulun lähiliikuntapaikka. Muita kohteita olivat Kirkonmäen, Pajulinnun, Koivurinteen sekä Nahkurin päiväkotien leikkivälineiden uudistaminen. Koulujen pihoista uusia leikkivälineitä asennettiin mm. Marttilan, Kälviän kirkonkylän sekä Donnerin kouluille. Asuntomessujen rakentaminen työllisti myös puistopuolta loppusyksyn aikana. Työ asuntomessujen hyväksi jatkuu myös talviaikana, jolloin rakennetaan alueelle messujen ajaksi tulevat kukka-asiat sekä muut kalusteet.

6 Keräävät ruohonleikkurit hankittiin puistoille sekä aluetoimiston Lohtajan varikolle. Samaten hankittiin syväilmastointilaite kenttien ilmastointiin sekä sora-alueiden muokkain. Aluetoimisto hankki myös moottorikelkan Lohtajan liikuntapaikoille. Puisto- ja lähiliikuntapaikkana mielletty Meripuisto saavutti suuren suosion eri ikäluokkien keskuudessa. Voisi sanoa, että aluetta käyttivät kaikki ikäluokat vauvasta vaariin. Myös jääkentät saatiin jäädytettyä vanhan vuoden puolella lähes kauttaaltaan. Jalkapallonurmet olivat myös erittäin hyvässä kunnossa ja varsinkin ennen parjattu keskuskenttä sai vastustajilta ja tuomareilta kovasti kehuja. Liikuntapaikkojen rakentamisessa painopiste oli olevien paikkojen peruskunnostamisessa. Houraattiin valmistui sinne vuonna 2009 siirretyn huoltorakennuksen remontti. Rakennus sai uudet vesijohdot, viemärit, sähköt, wc:t ja maalia seiniin ja kattoon. Ullava sai toisen hiihtosillan joen yli. Kuntoradat kunnostettiin Kirkonmäellä ja Ykspihlajassa. Sadetusputkisto asennettiin Kirkonmäen kentille. Skeittipaikkoja kunnostettiin eri puolilla kaupunkia. Köykäriin uusittiin latupohjia ja rakennettiin hiihtomaa. Konekeskus Konekeskus tuottaa palveluksiaan lähinnä sisäiseen toimintaan. Pääasiallisia käyttäjiä ovat olleet katujen ja teiden kunnossapitäjät eli tiemestarin toiminnat, jotka kattoivat konekeskuksen palveluista noin puolet. Lisäksi uudisrakennustyömaat ja puistot/liikuntapaikat, joilla molemmilla osuus oli noin viidennes. Palvelut jakautuivat useille teknisen palvelukeskuksen eri sektoreille. Myös yksityisille on suoritettu hyvin rajoitetusti palveluksia akuuteissa tilanteissa imuhuuhteluautolla ja höyrynkehittimellä. Konekeskuksella on talvikunnossapito päivystys (marraskuu-huhtikuu), johon kuuluu kaikki 16 kuljettajaa. Heillä kaikilla on omat aurausalueensa; puolet kuuluu 3 cm:n lähtöön eli ovat pyörätieauraajia ja toinen puoli 7 cm:n lähtöön eli ovat ajoväyläauraajia. Arkisin kaikki päivystävät omia alueitaan, viikonloppuisin ja arkipyhäisin henkilöstö on jaettu puoliksi, jolloin kuljettaja auraa kahden kuljettajan alueen. Konekeskuksen toimipaikka on kaupunginvarikolla, missä sijaitsee toimistot sekä kaluston tallit ja avokatokset. Suoritteiden määrä vuonna 2010 oli yhteensä 44 114 h, josta konekaluston osuus oli 37 202 h ja muun kaluston (lisälaitteet) käyttötunnit 6 912 h (2009: 37 250 + 5 950 = 43 200 h). Eri asiakaskunnittain laskutettu kokonaissumma oli 1,372 M (2009: 1,288 M ). Sisäinen laskutus asiakkaittain:

7 (2009) Liikenneväylät 54,3 % (50,9 %) Rakennusosasto 17,7 % (19,6 %) Puistot ja liikuntapaikat 16,5 % (19,2 %) Tilapalvelut 4,4 % (4,5 %) Kokkolan Vesi 3,5 % (2,6 %) Kokkolan Satama 1,7 % (1,1 %) Kokkolan Energia 0,7 % (0,7 %) Muut 1,2 % (1,4 %) Konekalusto: Laatu Määrä Keski-ikä Ajettu Käyttökpl v h aste % Pakettiauto 8 15 7 613 57,7 Kevyt kuorma-auto 6 9 6 952 70,2 Kuorma-auto 5 6 8 416 102,0 Erikoisautot 2 4 2 537 76,9 Tiehöylä 2 7 2 260 68,5 Pyöräkuormaaja 4 6 4 886 74,0 Traktori 7 9 5 989 51,9 Konekaluston keski-ikä on n. 8 vuotta, käyttöasteissa on käytetty vuosituntimäärä 1650 h/v (Vertti). Henkilöstö: koneinsinööri toimistosihteeri (Konekeskus ja Konekorjaamo) 16 koneenkuljettajaa Kalustoa hankittiin: pyöräkuormaaja kevyt kuorma-auto (vuokralle tilapalvelut) kv. kuorma-auton aura uusittiin kuorma-auton alusterät Kalustoa poistettiin: pyöräkuormaajan vaihdossa meni vanha Volvo BM70 vm.-96 vanhat alusterät romutettiin Konekorjaamo Konekorjaamo on suorittanut autojen, koneiden ja laitteiden huoltoa ja korjausta kaupungin eri laitoksille ja toimipisteille. Konekorjaamo pyrkii pääasiassa itse huoltamaan ja korjaamaan kaupungin omat kalustot, paitsi jos huolto/korjaus vaatii erikoistyökalut

8 ja -- laitteet, silloin kalustot viedään merkkikorjaamoille tai työhön erikoistuneisiin liikkeisiin. Korjaamon metalliyöpajassa on myös valmistettu ja korjattu erilaisia metallirakenteita kiinteistöjen ja uudisrakentamisen tarpeisiin. Konekorjaamon toimipaikka sijaitsee kaupunginvarikolla, jossa on korjaamohalli (tilat neljälle isolle autolle/koneelle), huoltohalli ja pesuhalli, sekä metallityöpaja. Eri asiakaskunnittain laskutettu kokonaissumma oli n. 196 000 ja laskutetut tunnit 4 080 h. (2009: n. 187 000 ja 3 934 h) Sisäinen laskutus asiakkaittain: (2009) Konekeskus 57,6 % (61,5 %) Puistot ja liikuntapaikat 24,6 % (21,2 %) Tilapalvelut 6,3 % (7,9 %) Liikenneväylät 2,1 % (2,7 %) Kokkolan Energia 2,1 % (1,9 %) Varasto 1,5 % (1,6 %) Kokkolan Vesi 0,1 % (0,9 %) Muut 5,7 % (2,3 %) Henkilöstö: Työnjohtaja 3 ajoneuvoasentajaa Kalustoa hankittiin: hallitunkkeja plasmaleikkuri pora-jyrsinkone Kalustoa poistettiin: vanha pylväsporakone myytiin vanhat tunkit romutettiin Aluepalvelut Aluepalveluiden tulosalue huolehtii entisten Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien alueilla talohuollon ja yhdyskuntateknisten palveluiden rakentamis- ja kunnossapitotehtävistä. Aluepalveluilla oli vuonna 2010 hoidettavana noin 40 km kaavateitä ja 4,5 km pyöräteitä. Yksityisteitä avustettiin auraamalla asutut tai muuten tärkeät yksityistiet ja lisäksi yksityisteille maksettiin kesäkunnossapito

9 avustusta 108 km matkalta. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan yksityisteiden hoitokäytännöt jatkuivat ennallaan. Yksityisteiden hoidon ja avustamisen harmonisoinnin selvitystyö käynnistettiin vuoden 2010 aikana. Viheralueita oli kiinteistöjen pihojen lisäksi hoidettavana noin 30 ha. Leikkipaikkojen kuntokartoituksen ja sisäisen koulutuksen perusteella leikkipaikkojen huollossa otettiin käyttöön Kokkolan kaupungin mallin mukainen huoltokäytäntö. Liikuntapaikkojen hoito Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella tapahtui aluepalvelujen kautta. Aluepalveluilla on hoidettavana viisi pienvenesatamaa ja kolme kalankäsittelyhallia. Liitosalueella oli hoidettavana kiinteistöjä noin 51 000 krm 2, joihin aluepalvelut tuotti kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi hoidettavana oli kaupungin omistamia vuokra-asuntoja Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. Aluepalvelut toteutti seuraavat merkittävimmät hankkeet kunnallistekniikan osalta: - Maaherrankadun rakentaminen osuudella Ridantie - Oppipolku - Katuvalaistus, Lohtaja: Hollitie ja Taxellintien pyörätie - Haja-asutusalueen valaistus, Lohtaja: Alaviirteentie (valaistuksen jatkaminen). - Urakkakohteena Kuikkisenojan kunnostus kivetyltä osuudelta. Ullavanjärven kunnostus jatkui vuoden 2010 aikana. Kokkolan kaupunki osallistui rahoitusosuudellaan Ullavanjärven kunnostamiseen, varsinaisista kunnostustöistä vastasi Ely-keskus. Lisäksi rakennettiin jätevesiviemäröintiä Kokkolan Vedelle Vattajantiellä Lohtajalla ja Sipilänkujalla Kälviällä. Aluepalveluilla oli henkilöstöä aluetoimistoissa 4 henkeä, Kälviän varikolla 11, Lohtajan varikolla 9 ja Ullavan kiinteistöjen hoidossa 2,5. Vihersuunnittelu- ja metsäpalvelut Tulosalue vastaa kaupungin viher- ja puistosuunnittelusta, viherrakentamisen ja kunnossapidon valvonnasta, viheralueohjelman kehittämisestä sekä metsänhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta sekä metsätuotteiden myynnistä. Viheraluesuunnittelu

10 Vihersuunnitelmia laadittiin kunnallistekniikan, tilapalveluiden ja puistojen rakentamispalveluiden budjettien mukaisille kohteille Kokkolassa, Kälviällä, Lohtajalla ja Ullavassa yhteensä 31 kpl. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan puistojen sekä koulujen ja päiväkotien pihojen tarkastamista jatkettiin yhdessä puistopalveluiden kanssa. Valmistuneet puisto- ja vihersuunnitelmat: Suunn. Puistot Pihat Katu yms. Maisema kpl 9 10 9 3 Halkokarin rannan puistosuunnitelma valmistui. Tehtiin Kokkolan Viheralueohjelman 2010-2019 maastopäivitys Lohtajan- Kälviän-Ullavan alueella. Kaupunkipuiden tarkkailussa on tullut esille tarve tehostaa puiden suojaamista kaikilla rakentamiskohteilla. Metsänhoito Metsiä hoidetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä metsäsuunnitelmiin ja PEFC- sertifikaattiin perustuen. Metsänhoitotöitä tehtiin n. 196 ha, vanhojen ojitusten kunnostusta n. 10 000 m ja kunnostussuunnitelmia n. 25 000m. Hakkuutöitä tehtiin n. 98 ha, josta uudistushakkuita n. 16 ha, kaava-alueiden erikoishakkuita n. 16 ha ja kasvatus- ja energiapuuhakkuita n. 66 ha. Omana työn osuus metsänhoitotöistä n. 85 %, hakkuutöistä n. 25%. Kunnostusojitus tehtiin 100 % ostopalveluna. Mittauksissa luovutettu puumäärä oli n. 11 100 m3, josta: Tukkia Kuitua Energiap. Polttop. Yht. n. 2650 n. 6650 n. 1730 n. 70 n. 11100 Raivauksia ja hakkuita tehtiin muille yksiköille 19:lla työkohteella, isoimpina asuntomessualue ja jätevedenpuhdistamo. Katu-, puisto- ja pihapuiden kuntokartoituksia ja puidenhoitotöitä tehtiin n. 20:lla katupuukohteella. Metsäsuunnitelmien maastotöitä jatkettiin Kotimetsien alueella. Metsänhoitoon liittyviä työ- ja asiantuntijapalveluita myytiin Boliden Oy:lle, Fingrid Oy:lle ja Senaatti Kiinteistöille. Työlajien v 2010 tavoitteet toteutuivat. Kiinteistöt Talohuolto Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten jyrkkä nousu on taittunut viime vuosien aikana.

11 Kokkolaan liittyneiden kuntien Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kiinteistöt siirtyivät keskitettyyn tilapalveluun vuoden 2009 alusta ja terveyskeskuksen kiinteistöt vuoden 2010 alusta. Tilatarvesuunnittelua jatkettiin tilatyöryhmässä yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Tilatarvesuunnittelun tavoitteena on saada kaupungin toimintojen edellyttämät tilatarpeet tyydytettyä optimaalisella tavalla sekä pyrkiä tilojen suhteen varautumaan tarpeeksi ajoissa toiminnassa eteen tuleviin muutoksiin. Eniten tilatarvesuunnittelua aiheuttivat sisäilmaongelmista johtuvat arvaamattomat tilajärjestelyt. Kiinteistöjen ylläpito- ja toimitilapalvelujen tehokkuuden arvioinnissa ollaan toistaiseksi mukana joka toinen vuosi valtakunnallisessa Verttijärjestelmässä. Vuoden 2010 lopulla liityttiin mukaan Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu hankkeeseen (KTI). Hankkeessa vertaillaan kiinteistöjen ylläpitokustannuksia sekä tilankäyttöön ja käyttäjiin liittyviä tunnuslukuja. Kaupunki solmi vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimus kattaa mm. kaupungin hallinnassa olevien rakennusten energiankäytön. Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla 2008 2016. Kiinteistönhoidon päivystys- ja vuorotyötarpeiden tarkastelu aloitettiin. Terveyskeskuksen siivoushenkilöstö n. 30 laitosapulaista ja siivoustyönjohtaja siirtyivät keskitettyyn siivoustoimeen 1.1.2010. Siivoushenkilöstön koulutustason nostamiseen on panostettu kuluvan vuoden aikana tavoitteen mukaisesti. Uutta henkilöstöä palkattaessa vaaditaan laitoshuoltajan ammattitutkinto. Perustoiminnot on toteutettu omana työnä ja täydennetty soveltuvin osin ostopalveluilla. Kuntaliitoksen myötä tulleiden siivouskohteiden mitoitustyöt on käynnistetty ja myös toiminnallisia käytäntöjä on yhtenäistetty. Kaupungin tilaomaisuudesta tehdyt alustavat korjausvelka-laskelmat osoittavat, että tilaomaisuuden vuosikuluma on tällä hetkellä arviolta noin 7,0 milj. euroa/vuosi. Kiinteistöjen ylläpitoon ja peruskorjauksiin ei ole osoitettu riittävästi määrärahoja viime vuosina. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöjen korjausvelka on edelleen kasvussa. Käytössä olevien vähäisten määrärahojen vuoksi asioita on jouduttu panemaan tärkeysjärjestykseen ja tästä syystä peruskorjausten painopiste on ollut lähinnä ilmanvaihdon tehostamisessa. Kaupungin tilaomaisuus vuoden 2010 lopussa - kerrosala 239 407 m 2 - huoneistoala 231 458 m 2 - bruttoala 260 995 m 2

12 - tilavuus lämmin 1 062 197 m³ - tilavuus kylmä 83 928 m³. Ulkopuolelta vuokrattujen tilojen pinta-ala oli 23 248 m 2, mistä pääosan muodostavat, Koivuhaan koulun ja päiväkodin vuokratilat, Kuusikummun ja IVG-Polarin vuokratilat ja uutena kohteena ympäristöterveydenhuollon vuokratilat ja Paulakoti. Rakentaminen Merkittävimmät rakennushankkeet olivat valtion avustuspäätökset saneet ja syksyllä käynnistyneet Villan koulurakennuksen peruskorjaus ja laajennus, Lohtajan monitoimihallin uudisrakentaminen ja Honkaharjun II-vaiheen peruskorjaus. Nämä hankkeet valmistuvat syksyn 2011 aikana. Opetustoimen hankkeita olivat mm. siirtokelpoisen koulun rakentaminen Koivuhakaan, Ruotsalaisen yläasteen ja lukion teknisen tilojen muutos perusopetustiloiksi, Sokojan koulun pohjaviemäreiden kunnostus, Vitsarin koulun maalauskunnostus, Torkinmäen koulun lattioiden kunnostustyö ja Hakalahden koulun Paviljonki V- rakennuksen lisälämmöneristäminen ja julkisivuverhouksen uusiminen sekä Hollihaan koulun pihan rakentaminen. Varhaiskasvatuksen hankkeista mm. Keltaviirin päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmä rakennettiin nykyvaatimusten mukaiseksi ja Kirkonmäen päiväkodin leikkipiha kunnostettiin. Sosiaalitoimen tärkeimpiä hankkeita oli kehitysvammaisten hoitokoti ja itsenäistymisasunnot Pilventuvan rakentaminen, hanke valmistuu vuoden 2011 alussa. Hansan nuorisotalon korjaustöinä uusittiin osa vesikattoa ja nuorisotilojen ikkunat sekä kunnostettiin nuorisotilojen keittiötilat. Konservatorion valaistusjärjestelmä uusittiin, Ykspihlajan puuhatalon ulkoverhousrappaus kunnostettiin ja Väliviirteen kylätalo kunnostettiin Leader-rahoituksilla. Suunnittelutöistä merkittävimmät olivat Villan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen, Honkaharjun II-vaiheen peruskorjauksen ja Lohtajan monitoimihallin suunnittelutyöt. Villan koulun arkkitehtisuunnitelu on tehty omana työnä. Kokkolanseudun opiston varsinainen suunnittelu käynnistettiin ja Urheilutalon hankesuunnittelu eteni vaihtoehtojen esittämisen kautta. Talonrakennuksen investointeihin käytettiin vuoden 2010 aikana n. 8,3 milj. euroa 58 eri kohteeseen. Vuoden 2010 määrärahoja siirtyy keskeneräisten kohteiden osalta n. 4,6 milj. vuodelle 2011. Asuntotuotanto

13 Talousarviossa asuntotuotantotavoitteeksi asetettiin 250 asuntoa/vuosi (Kokkola 210 ja liitoskunnat 40). Vuonna 2010 asuntotuotanto toteutui seuraavasti: - omakotitalot 110 asuntoa. - kerros- ja rivitalot 128 asuntoa. yhteensä 238 asuntoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että asuntotuotannon kokonaisvolyymi oli hyvin lähellä asetettua tavoitetta. Em. asunnoista 64 kpl oli valtionlainoitettuja vuokra-asuntoja. Valtionlainoitettujen vuokratalojen käyttöaste on vuoden aikana ollut hyvä, käyttöaste n. 98 %. Asuntotuotannon kehitys ilmenee liitteenä olevasta kaaviosta. Henkilöstö Teknisen palvelukeskuksen henkilöstöresurssit olivat vuoden 2010 aikana henkilötyövuosiksi muutettuna yhteensä 420 henkilötyövuotta. Määrää kasvoi edellisestä vuodesta terveyskeskuksen kiinteistöjen huoltohenkilöstön siirtyessä tekniseen palvelukeskukseen. Tarkempi jako eri vastuualueille ilmenee oheisesta liitteestä. Aulis Junkala Teknisen lautakunnan pj Eino Pihakari Tekninen johtaja Oheisena seuraavat havainne-esitykset: - Maanhankinnan ja -luovutuksen talous 1987-2010 - Asuntotuotanto / väestökehitys 1969-2010 - Henkilötyövuodet 2008-2010