JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA

Järvenpään kaupunki Palveluverkkosuunnitelma 22.11.2018 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 2019 2028 1

Tausta Tässä dokumentissa on esitetty Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma 2019 2028. Palveluverkkosuunnitelma on tuotettu kaupungin palvelualueiden, kaupunkikehityksen, konsernipalveluiden ja kiinteistöallianssin yhteistyönä. Dokumentissa kuvamaan miten Järvenpään palveluverkkoa tullaan kehittämään tulevina vuosina. Palveluverkkosuunnitelma on olennainen osa kaupungin tilahallintaa, maankäytön suunnittelua, ja palvelutuotannon suunnittelua. Palveluverkkosuunnitelman tehtävä on ohjata kiinteistökehitystä ja maankäyttöä huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla palvelutuotannon tarpeet, ja samalla ohjata kaupungin palvelukiinteistöomaisuuden mahdollisimman tehokasta ja taloudellista käyttöä. Palveluverkkosuunnittelussa onnistuminen edellyttää kaupunkikonsernin eri yksiköiden ja toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Työn tekemiseen ovat osallistuneet myös kiinteistöallianssin ulkopuolisena asiantuntijana Boost Brothers Oy. Lopullisen dokumentin ovat tuottaneet: Marju Taurula, Tero Seitsonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä, Antti Peltola, Kimi Alifrosti, Essi Hämäläinen, Martina Jerima, Hannele Selin ja Antti Nikkanen. 2

Sisällysluettelo TAUSTA 2 1 PALVELUVERKKOSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTA 4 2 PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 4 2.1 PROSESSI JA PÄÄTÖKSENTEKO 5 2.2 ERILLISSELVITYKSET 5 3 LÄHTÖTIEDOT PALVELUJEN SIJOITTUMISELLE 7 3.1 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 7 3.2 KAUPUNGIN TALOUS 8 3.3 KAUPUNKITASON VÄESTÖSUUNNITE 10 4 KAUPUNGIN PALVELUVERKON KEHITTÄMISTARPEET 2019 2028 11 4.1 HYVINVOINTITEHTÄVÄ 11 4.1.1 VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 11 4.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE 19 4.3 ELINVOIMAPALVELUALUE 20 4.4 KONSERNIPALVELUT 20 5 10 VUODEN INVESTOINTISUUNNITELMA 21 5.1 INVESTOINTIEN LUOKITTELU 21 5.2 OMAAN TASEESEEN TEHTÄVÄT KORJAUS-, SISÄILMA- JA MUUTOSINVESTOINNIT 23 5.3 MERKITTÄVÄT KORJAUS- JA UUDISINVESTOINTITARPEET 2019-2028 25 6 ERILLISSELVITYKSET 26 6.1 ERILLISSELVITYKSET 26 7 RAKENNETTUJEN KIINTEISTÖJEN JALOSTAMINEN 27 3

1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohta Palveluverkkosuunnittelun pohjana on Uuden Kunnan mukainen visio, tulevaisuudenkuvat ja arvot (KV 18.6.2018 64), Järvenpään yleiskaava 2040 (KV 18.6.2018 65) sekä vuosien 2019 2023 talousarviokehys (KV 27.8.2018 76). Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina 2016 2018 laadittujen erillisselvitysten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa 155 162,5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Koko kaupungin tasolla seuraavan 10 vuoden aikana investoidaan yli 400 milj. euroa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski siitä, että kaikille oppilailla ja työntekijöille ei voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työpaikkaa. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. 2 Palveluverkkosuunnitelman sisältö Palveluverkkosuunnitelma kuvaa periaatteet, joilla palveluiden järjestämiseen liittyviä investointeja valmistellaan. Se antaa lähtötiedon investointiselvityksille ja investointeihin liittyville päätöksille. Palveluverkkosuunnitelmasta vastaa Peruskaupunki. Peruskaupunki tarkoittaa kaupunkikonsernin emoa ilman liikelaitoksia ja kaupungin omistamia yhtiöitä. Palveluverkkosuunnitelma tarvitaan: Kaupungin tavoitteiden toteuttamiseksi Toiminnan ja talouden sekä palvelutilojen optimoimiseksi Asunto-ohjelman ja kunnallisteknisen rakentamisen suunnitteluun Tulevien tilainvestointitarpeiden arviointia varten Palvelutilavarausten suunnitteluun Palveluverkkoprosessissa on neljä keskeistä työkalua: Palveluverkkosuunnitelma, erillisselvitykset ja tutkimukset, investointiohjelma 10 vuodelle ja investointipäätökset. Palveluverkkoprosessin periaatteet on esitetty kuvassa 1. Palveluverkkosuunnitelma sisältää tilannekatsauksen kaupungin nykyisiin palveluihin ja palveluiden sijoittumiseen sekä linjaukset niiden kehittämiseksi seuraavan 10 vuoden aikana. Erillisselvityksissä tunnistetaan ja vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja ratkaista palveluverkkosuunnitelman linjauksen mukaisesti palveluiden sijoittumiseen liittyvät kysymykset. Palveluverkkosuunnitelman ja erillisselvitysten perusteella luodaan kaupungin investointiohjelma palveluiden sijoittumiseen liittyen. Investointiohjelma kattaa palveluverkkosuunnitelman mukaisten investointien ajoittumisen, laajuuden ja kustannustason tulevan 10 vuoden aikana. Kustakin investoinnista on tehtävä investointipäätös ennen varsinaista investoinnin toteuttamista. 4

Kuva 1. Palveluverkkoprosessin keskeiset työkalut 2.1 Prosessi ja päätöksenteko Palveluverkkosuunnittelu koskee koko kaupungin toimintoja. Palveluverkkosuunnittelun luonteesta johtuen prosessista vastaa ensisijaisesti konsernipalvelut talous- ja hallintojohtajan sekä kaupunginjohtajan vetämänä. Palveluverkkosuunnittelu on prosessina koko organisaation läpileikkaava. Palveluverkkosuunnittelua tehdään asiantuntijatyöryhmässä johon kuuluu palvelualueiden, kaupunkikehityksen ja kiinteistöallianssin edustajat. Asiantuntijatyöryhmä vastaa koko kaupungin palveluverkkosuunnittelun ohjelmoimisesta ja kokonaisuuden hallinnasta. Palveluverkkosuunnittelua ohjaa kaupunginhallituksen talousjaosto ja kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus päätöksellään esittää palveluverkkosuunnitelman hyväksyttäväksi valtuustolle. Palveluverkkosuunnitelman piiriin asioiden toimeenpanossa edetään kaupungin ratkaisuvaltarajoja noudattaen. Konserniyhteisöjen osalta investoinneissa noudatetaan omistajaohjetta. Käytännössä tämä merkitsee rakennushankkeissa ennakkosuostumuksen hakemista kaupungilta ja kaupungin päätöksentekoa. 2.2 Erillisselvitykset Palveluverkkosuunnittelun olennainen sisältö on erillisselvitykset. Erillisselvitysten tehtävänä on tutkia tapauskohtaisesti kaupungin kannalta kaikkein järkevin ja taloudellisin tapa palveluiden tuottamiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen. Erillisselvitysten vastuiden jakautuminen on kuvattu kuvassa 2. Erillisselvityksissä tutkitaan palvelutuotantoa kolmesta eri näkökulmasta. Kiinteistökannan käytöstä ja kehittämisestä vastaa Mestaritoiminta, palveluiden tuotannon ohjaamisesta ja kehittämisestä vastaa palvelualueet ja maankäytön kehittämisestä sekä maanjalostamisesta vastaa kaupunkikehitys. Selvitysten tarkoitus on tutkia kokonaisuuksia osien sijaan. Kiinteistökannan kehittäminen voi tuoda huomattavia kustannussäästöjä, samaan aikaan kun maankäyttöä kehittämällä luodaan kokonaan uutta arvoa kaupungille, tai palautetaan olemassa olevaa maaomaisuutta jalostettavaan muotoon. Kiinteistökannan ja maaomaisuuden käytön tehostaminen mahdollistaa laadukkaammat palvelut, kun palveluiden tuottamiseen jää enemmän resursseja. 5

Kiinteistöallianssi - rakennukset Palvelualueet - palveluiden tuotanto Kaupunkikehitys - Maanjalostus Kuva 2. Kuvassa on esitetty erillisselvitys vastuiden jakautuminen kaupunkikonsernin eri yksiköiden välillä 6

3 Lähtötiedot palvelujen sijoittumiselle 3.1 Maankäytön toteuttamisohjelma Kaupunginvaltuusto (18.6.2018) on osana Järvenpään yleiskaavan 2040 valmisteluprosessia tehnyt päätöksen valituista kasvusuunnista. Maankäytön ja uuden asuinrakentamisen painopiste tulee olemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Järvenpään keskustassa ja Etelä-Järvenpäässä. Maankäytön kehittämiseen painopiste tulee siirtymään kaupungin pohjoisosiin todennäköisesti vasta tämän palveluverkkosuunnitelman aikaikkunan jälkeen. Kuva 3. Järvenpään yleiskaava 2040 valitut kasvusuunnat -rakennemalli Jos rakentaminen jatkuu yhtä vireänä kuin viime vuosina, toteutuvat monet asuinrakentamisen hankkeet jo tarkastelujakson alkupuoliskolla (vuosina 2019-2023). Rakentamisen painopiste tulee olemaan Keskustassa, Pajalassa ja Pöytäalhossa. Uusi asuinrakentaminen nojaa pääasiassa jo olemassa 7

olevaan palveluverkkoon. Monet keskustan hankkeista ovat kuitenkin yksityisten tahojen hallinnoimia ja luonteeltaan täydennysrakentamista, jonka vuoksi niihin liittyy useita epävarmuustekijöitä mm. ajoituksen suhteen. Maankäytön kehittämisedellytykset ovat maanomistuksellisesti Etelä-Järvenpäässä hyvät. Ainolan aluekeskus sekä Ristinummi tulevatkin rakentumaan osin jo tämän palveluverkkosuunnitelman aikajaksolla. Palveluverkon kanalta paineet koulu- ja päiväkotiverkostolle konkretisoituvat Etelä- Järvenpäässä todennäköisesti 20-luvun puolen välin jälkeen. Etelä-Järvenpään koulutoimintoihin onkin siksi välttämätöntä ottaa kantaa jo tässä palveluverkkosuunnitelmassa. Valmisteilla olevassa Järvenpään yleiskaavassa 2040 on Etelä-Järvenpäähän sijoittuva koulu alustavasti suunniteltu olevan osa keskustatoimintojen aluetta pääradan länsipuolella. Aikaisempi koulu- ja päiväkotivaraus radan itäpuolelta poistuu alueen kehittyessä monipuoliseksi asuinalueeksi. 3.2 Kaupungin talous Järvenpään kaupungin talous on suurien haasteiden edessä merkittävien rakennusinvestointien vuoksi. Suunnitelmakaudella 2019-2023 rakennus ja rakennelmainvestoinnit ovat yhteensä noin 148,3 milj. euroa ilman infran kustannuksia. Vuosina 2019-2028 investointien määrä tunnistettujen rakennusten ja rakennelmien osalta on peräti 266,3 milj. euroa ja koko investointivolyymi yli 540 milj. euroa. Järvenpään kaupungin yleiskaavan valmistelu perustuu ns. rakennemallin mukaiseen väestönkasvuun. Väestönkasvu luo painetta mm. infran kustannuksille uusien alueiden käyttöönoton myötä. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä vuosikate ei riitä nettoinvestointien rahoittamiseen, vaikka suunnitelmakauden ylijäämä onkin kokonaisuudessaan positiivinen. 8

Tämä johtaa kaupungin lainamäärän kasvuun. Arvio Järvenpään kaupungin konsernivelasta tuleville vuosille on seuraava: Kun konsernivelasta poistetaan Järvenpään Mestariasunnot-konsernin lainamäärä, joka on käytetty pääasiassa kaupungin vuokra-asuntotuotantoon, on kehitys seuraava: Järvenpään kaupungilla on edessään mittavat taloudelliset haasteet erityisesti rakennuksiin kohdistuvien investointipaineiden sekä väestön ikääntymisen ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvun seurauksena. Kaupunki kasvaa nopeasti ja muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset ovat positiiviset. Kaupungin pitkän tähtäimen suunnittelun pitää tukea ja luoda edellytyksiä pitkän tähtäimen kestävälle ja hallitulle kasvulle, jotta kaupungin verotulopohjaa saadaan kasvatettua. 9

3.3 Kaupunkitason väestösuunnite Vuosien 2019 2028 väestösuunnite on laadittu väestöennustemalli Vennillä. Venni on Tieto Finland Oy:n tuottama palvelu jonka käyttöoikeuden Järvenpää on hankkinut. Väestösuunnite on laadittu yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Yleisesti väestösuunnite toimii kaupungin palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana. Väestösuunnitteessa tarkastellaan Järvenpään kaupungin ennakoitua väestönkasvua kaavoitus- ja rakentamisennusteiden pohjalta. Väestösuunnite osoittaa tulevien vuosien väestökehityksen eli miten väestö kehittyy koko kaupungissa ja kussakin kaupunginosassa. Väestösuunnite toimii siis työkaluna kasvun ja väestökehityksen arviointiin. 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Väkiluku Yhteensä 44655 46021 47106 48312 49280 50509 51628 52636 53337 54055 0-2 1436 1489 1531 1581 1625 1673 1722 1763 1794 1820 3-6 2074 2071 2099 2122 2138 2199 2258 2319 2368 2407 7-12 3148 3272 3272 3311 3359 3365 3392 3396 3430 3464 13-15 1544 1529 1606 1661 1724 1742 1749 1794 1770 1784 16-18 1512 1619 1702 1744 1709 1790 1845 1906 1903 1891 19-24 3344 3430 3458 3528 3590 3639 3708 3741 3813 3835 25-64 23526 24138 24545 25055 25525 26148 26642 27025 27235 27505 65-74 5147 5278 5336 5409 5354 5361 5408 5488 5558 5651 75-84 2229 2441 2753 3038 3335 3599 3866 4070 4320 4479 85+ 695 754 804 863 921 993 1038 1134 1146 1219 Kasvu Yhteensä 1202 1366 1085 1206 968 1229 1119 1008 701 718 0-2 19 53 42 50 44 48 49 41 31 26 3-6 38-3 28 23 16 61 59 61 49 39 7-12 65 124 0 39 48 6 27 4 34 34 13-15 35-15 77 55 63 18 7 45-24 14 16-18 64 107 83 42-35 81 55 61-3 -12 19-24 85 86 28 70 62 49 69 33 72 22 25-64 467 612 407 510 470 623 494 383 210 270 65-74 251 131 58 73-55 7 47 80 70 93 75-84 144 212 312 285 297 264 267 204 250 159 85+ 34 59 50 59 58 72 45 96 12 73 %-muutos Yhteensä 2,77 3,06 2,36 2,56 2,00 2,49 2,22 1,95 1,33 1,35 0-2 1,34 3,69 2,82 3,27 2,78 2,95 2,93 2,38 1,76 1,45 3-6 1,87-0,14 1,35 1,1 0,75 2,85 2,68 2,7 2,11 1,65 7-12 2,11 3,94 0 1,19 1,45 0,18 0,8 0,12 1 0,99 13-15 2,32-0,97 5,04 3,42 3,79 1,04 0,4 2,57-1,34 0,79 16-18 4,42 7,08 5,13 2,47-2,01 4,74 3,07 3,31-0,16-0,63 19-24 2,61 2,57 0,82 2,02 1,76 1,36 1,9 0,89 1,92 0,58 25-64 2,03 2,6 1,69 2,08 1,88 2,44 1,89 1,44 0,78 0,99 65-74 5,13 2,55 1,1 1,37-1,02 0,13 0,88 1,48 1,28 1,67 75-84 6,91 9,51 12,78 10,35 9,78 7,92 7,42 5,28 6,14 3,68 85+ 5,14 8,49 6,63 7,34 6,72 7,82 4,53 9,25 1,06 6,37 Taulukko 1. Järvenpään ennakoitu väestönkehitys vuoteen 2028 asti Väestönkasvu on tulevina vuosina nopeaa. Vuosien 2018 2025 nopea kasvu on ennen kaikkea keskustan, Lepolan sekä Ainolan kehittymisen ja keskustan suurten hankkeiden vaikutusta. Vuosien 2018 2025 aikana päästään yli 2 % vuotuiseen kasvuvauhtiin. Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, eikä pitkän aikavälin kasvu ylitä 1,5 % tavoitetasoa. Tulevien vuosien aikana absoluuttinen vuotuinen väestönkasvu saattaa yltää jopa yli 1 000 henkilön tasolle, mutta kasvu alkaa hidastua vuoden 2025 jälkeen. 10

Väestönkasvu johtuu ensisijaisesti uudisrakentamisesta. Erityisesti kerrostalorakentaminen on nopeaa. Kerrostaloasuntojen rakentaminen keskittyy keskusta- alueille ja rakennettavien asuntojen keskikoko on pieni. Kaupunki pyrkii kuitenkin monipuoliseen ja asuntotuotantoon sekä asuntojen kokojen, että hallintamuotojen osalta. Yleiskaavan yhteydessä laaditaan väestösuunnite, jossa tutkitaan kaupungin kasvun määrää ja kasvun vaikutuksia vuoteen 2040 asti. Yleiskaavan väestösuunnitteen laatiminen on kesken. 4 Kaupungin palveluverkon kehittämistarpeet 2019 2028 4.1 Hyvinvointitehtävä Hyvinvointipalvelujen palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu erillisselvitysten kautta. Hyvinvointitehtävään liittyen on valmisteltu tai on edelleen valmistelussa seuraavat erillisselvitykset: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman erillisselvitys Liikuntapaikkoja koskeva erillisselvitys Taidemuseon tiloja koskeva erillisselvitys Erillisselvitykset ovat tulossa päätöksentekoon erillisen aikataulun mukaisesti. 4.1.1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on terveelliset ja turvalliset sekä uusien oppimisympäristöjen vaatimusten mukaisesti toimivat tilat jotka ovat käytössä tehokkaat ja taloudelliset lähtökohtana on väestökasvuun vastaaminen hyödyntämällä nykyistä koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä uusinvestoinnille ja palvelujen keskittämisellä yleiskaavatyön suuntaisesti sekä vapautuvien alueiden jatkojalostaminen. Järvenpään nykyinen kouluverkko on tiivis. Alla on esitetty Järvenpään nykyinen kouluverkko täydennettynä mahdollisella Ainolan tulevalla koululla ja koulujen yhden kilometri toimintasäteellä. 11

Järvenpään kouluista ja päiväkodeista moni on tulossa elinkaarensa päähän seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä perustuu tehtyihin sisäilmatutkimuksiin, selvityksiin kiinteistöjen kunnosta ja investointitarpeista sekä kiinteistöjen soveltuvuudesta uuden oppimisympäristön vaatimuksiin. Tämän erillisselvityksen laadinnan aikana tehdyissä sisäilmatutkimuksissa on osa kiinteistöistä valitettavasti osoittautunut sellaisiksi, että niistä tulee luopua. Järvenpään lasten ja nuorten määrä kasvaa lähivuosina ja palveluverkon uusinvestointien kautta pyritään myös vastaamaan kasvun vaatimuksiin ja luomaan uudenlaisia toimintaympäristöjä. Väestönkasvua on analysoitu alueellisten väestösuunnitteiden ja niiden pohjalta tehtyjen oppilasennusteiden avulla. Yhtenä lähtökohtana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uusinvestoinneissa on tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys, jolloin tiloihin voidaan sijoittaa myös muuta toimintaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisäksi. Tavoitteena on myös tilatehokkuus sekä tilojen käyttöasteen nosto siten, että käyttöaste paranee merkittävästi ympärivuorokautisessa tarkastelussa erityisesti uusien tilojen osalta. Tilojen monikäyttöisyys ja käyttöasteen nostaminen edellyttävät tilojen markkinoinnin ja vuokrauksen kehittämistä. Hyväkuntoisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöjä hyödynnetään edelleen toiminnassa ja isoja korjausinvestointeja tarvitsevista kiinteistöistä pääosin luovutaan. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatukseen osallistuvien suhteellinen osuus ikäluokasta on kasvanut jo 70 %:in ja sen arvioidaan vielä kasvavan lähivuosina noin 0,5 % / vuosi. 20h varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on kasvussa, samoin kuin alle 3v. osuus. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on palvelusetelin käyttöönoton myötä kasvanut ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuus voi olla enintään 30 %. Varhaiskasvatusryhmien tilamitoituksen perustana käytetään uusinvestointien osalta 24 lasta / toimintaryhmä. Uudet päiväkodit mitoitetaan vähintään 7 ryhmäisiksi ja uusinvestointien yhteydessä päiväkodin tilojen yhteyteen varataan tiloja myös kohtaamispaikka- ja muulle avoimelle toiminnalle. 12

Tavoitteena on sijoittaa mahdollisuuksien mukaan uudet päiväkotikiinteistöt peruskoulujen välittömään läheisyyteen. Esiopetus pyritään pääosin toteuttamaan kunnallisena palveluna ja esiopetusryhmät pyritään pääosin sijoittamaan koulujen tiloihin tai muutoin alkuopetuksen yhteyteen. Päiväkotien osalta on edelleen tekeillä kuntotutkimuksia, joiden pohjalta tarkentuu suunnitelmat ja aikatauluta suunnittelukaudella tarvittavista päiväkotikiinteistöjen peruskorjauksista tai niiden korvaamisesta uusinvestoinneilla. Samalla selvitetään useamman peruskorjausikäisen pienen yksikön korvaamista isommalla uudella yksiköllä sekä mahdollisuutta sijoittaa uusia yksiköitä keskustan alueen uusien asuintalojen yhteyteen. Järvenpäässä on verrattain tiheä päiväkotiverkko. Vuonna 2018 toiminasta poistuneet päiväkodit eivät ole enää merkittynä kartalle. Toiminnassa olevia ja toistaiseksi jatkavia päiväkoteja ovat: 1. Nummenkylän pk 9. Vihtakadun yksikkö (esiopetus) 2. Iso- Antin pk 10. Närekadun pk 3. Isokydön pk 11. Tahvontuvan pk 4. Satusaunan pk 12. päiväkoti Pesäpuu 5. Päiväkoti Polle 13. Lampaanpolskan pk 6. Pajalanpihan pk 14. Pikkuvanhan pk 7. Kyrölän pk 15. Kinnarin pk 8. Pehtoorin pk 16. Puistolan pk ala-talo(poistuu) Tarkastelujaksolla on suunnitteilla uusia pääosin poistuvia päiväkoteja korvaavia päiväkoteja: A Saunakallioon/ korvaa Jampan pk B Hyvinvointikampukselle, uusi vuorohoito C Keskustaan/korvaa vanhan pk. D Harjulaan/ korvaa Loutin pk Yksityisiä päiväkoteja on yhteensä 11 ja ne ovat sijoittuneet kattavasti ympäri kaupunkia. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että varhaiskasvatusverkon keskeiset hanke-esitykset liitetään kiinteästi kouluverkon uudistamiseen ja kaikkiin kouluinvestointeihin sisältyy myös esiopetuksen tiloja. Kouluilta vapautuvia tiloja osoitetaan tarvittaessa varhaiskasvatuksen käyttöön korvaamaan huonokuntoisia tiloja tai vastaamaan tarpeen kasvuun. Varhaiskasvatuksen palveluverkko: 13

Varhaiskasvatuksen keskeiset hanke-esitykset palveluverkkoon: Kouluhankkeisiin liittyviä hanke-esityksiä ovat: Kinnarin koulu syksy 2019, 3 esiopetusryhmää Uuden JYK:n yhteyteen v. 2021 lopulla esiopetusryhmiä ja uusi kuuden (6) ryhmän päiväkoti, joka korvaa Keskustan päiväkodin Kyrölän moduulikoulusta ns. pienten lasten koulu ja Kyrölän päiväkodista luopuminen v. 2022 jälkeen Harjulan uuden koulun yhteyteen esiopetusryhmiä Harjulan uuden koulun päätöksenteko vaikuttaa Vihtakadun yksikön toiminnan mahdolliseen laajentumiseen varhaiskasvatuksen käyttöön Uuden Mankalan yhteyteen esiopetusryhmiä Uuden Kartanon yhteyteen esiopetusryhmiä Varhaiskasvatuksen muita hanke-esityksiä ovat jo valmistelussa olevat uusinvestoinnit: Hyvinvointikampuksen ympärivuorokautinen päiväkoti v. 2020/21, 8,6 Me / KH esitys o 1 + 8 ryhmää & tilat kohtaamispaikkatoiminnalle o luovutaan Loutin pk ja Pikku-Pihasta (perhepäivähoidon käytössä) o luovutaan Puistolan alatalosta 8/2021 o Pehtoorin pk muutetaan normaaliaikaiseksi päiväkodiksi ja selvitys toiminnan mahdollisesta muuttamisesta yksityiseksi Päätöksentekoon tulevat investoinnit: Loppuvuodesta 2018: Jampan pk:sta luovuttu 08/2018 ja uusi moduulipäiväkoti kesällä 2019 Saunakallion koulun piha-alueelle, jonka alustava kustannusarvio n. 3,5 Me. Selvitetään päiväkotia Harjulan koulun piha-alueelle joko vanhimman koulurakennuksen perusparannuksena tai uusinvestointina. Toiminnan toteutus pääasiallisesti kunnallisena. o Ei kustannusarviota vielä 14

Selvitys 2020 -luvun puolivälin jälkeen myöhemmistä investoinneista: Kinnarin päiväkodissa tehdään tarvittavia teknisiä korjauksia ja selvitetään mahdollisen uusinvestoinnin tarvetta 2020 luvun puolivälin jälkeen. Selvitetään 2020 -luvun puolivälin jälkeen tarve mahdolliselle Närekadun pk:n siirrolle. Selvitetään 2020 -luvun loppupuolella tarve Iso-Antin päiväkodin korvaamisesta uusinvestoinnilla 2030-luvulla samalle alueelle. Selvitetään 2020 luvun lopulla Terholan alueella ja sen läheisyydessä olevien kolmen pienen päiväkodin korvaamista isommalla uudisinvestoinnilla. Selvitetään uusien yksiköiden sijoittamista keskustan alueen uusien asuintalojen yhteyteen Varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmaa tulee arvioida uudelleen viimeistään 2020-luvun puolivälin jälkeen ja tarkistaa samalla myöhemmin tulevat muutos- ja investointitarpeet. Perusopetuspalvelut Perusopetuksen palveluverkon rungon muodostavat uudet, pääosin 4 sarjaiset yhtenäiskoulut ja niitä täydentävät alakoulut. Ala- ja yläkoulujen suhde voi yhtenäiskouluissa vaihdella. Osa uusinvestoinneista toteutetaan monitoimitaloina ja osa kevyempirakenteisina moduuliratkaisuina. Koulujen tilamitoituksen perustana 25 oppilasta / perusopetusryhmä. Kouluverkon uusinvestointien rungon muodostavat alueelliset yhtenäiskoulut, jotka toimivat oman alueensa monitoimitiloina ja joissa on useita toimijoita ja erilaista toimintaa. Kiinteiden paikalle rakennettujen yhtenäiskoulujen lisäksi toteutetaan kevyempiä uudisrakennusratkaisuja. Tulevissa tilaratkaisuissa hyödynnetään tehokkaasti moduulikoulujen käyttöä väistötiloina ja toteutussuunnitelma keskittyy kymmenen seuraavan vuoden akuuttien korjausten ja uudisinvestointien toteuttamiseen. Koulujen korjaus- ja uudisrakentaminen aiheuttavat heilahtelua kouluverkon kapasiteetissa ja tämä näkyy ajoittaisena ylikapasiteettina. Palveluverkkosuunnitelma tulee arvioida uudelleen 2020 - luvun puolivälissä, jolloin on hyvä tarkastella myös yläkoulujen paikkojen riittävyyttä ja vuosikymmen vaihteen yhtenäiskoulujen määrää. Palveluverkkoselvityksen alussa työstettiin kolme (3) kouluverkkomallia, joista tehtiin oppilaspaikkojen kapasiteettitarkastelua, eri kokoisten koulujen vertailua sekä alustavia kustannuslaskelmia. Näistä hylättiin pienten yhtenäiskoulujen kattava verkko kalleimpana ja toistaiseksi eniten ylikapasiteettia tuottavana. Myös ilman Ainolan koulua olevasta verkosta luovuttiin, koska se ei vastaa kaupungin yleisiin kehityssuuntiin. Myös kolmas perusmalli, tehokas viiden yhtenäiskoulun nauha, tuottaisi suunnittelukaudella ylikapasiteettia, joten myös sitä on muutettu toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelussa. Ehdotettu kouluverkon toteutussuunnitelma keskittyy kymmenen seuraavan vuoden aikana akuuttien korjausten ja uudisinvestointien toteuttamiseen. Jos oppilasmäärät kasvavat ennusten mukaisesti, tulee suunnittelukauden lopulla todennäköisesti päättää yhtenäiskoulujen lisäämisestä laajentamalla jotain alakoulua yläkoulun osuudella. Erillisselvityksessä laadittiin sekä nopea, vuoteen 2027 mennessä toteutuva, että hidas, 2030 -luvun alkuun mennessä porrastetusti toteutuva kouluverkon uudistaminen. Nopeassa kouluverkon uudistamisessa laadittiin kaksi toteuttamisvaihtoehtoa: a. Kolmen (3) yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. b. Neljän (4) yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. 15

Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman toteuttamismallit esitetään erillisselvityksen liitteissä. Tämän palveluverkkosuunnitelman esitys pohjautuu nopean kouluverkon uudistamiseen ja siihen vaihtoehtoon, joka perustuu neljän (4) yhtenäiskoulun runkoon ja sitä täydentäviin alakouluihin sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettaviin yhtenäiskouluihin. Esitys kouluverkon toteuttamisvaihtoehdoksi Tavoitteeksi esitetään vaihtoehto, jossa nopealla aikataululla uudistetaan kouluverkko siten, että sen rungon muodostaa neljä (4) yhtenäiskoulua ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. Ehdotus vastaa uusien oppimisympäristöjen haasteeseen ja yhtenäiskoulujen koko on alle 1000 oppilasta. Ehdotettu malli on kiinteistökustannuksiltaan taloudellinen ja mahdollistaa kaupungin kasvusuuntiin vastaavan kouluverkon uudistamisen nopeasti moduulikouluja hyödyntäen. Ehdotettu kouluverkon uudistaminen voidaan toteuttaa porrastetusti ja siinä olevat investointien ajankohdat ovat vielä viitteellisiä, koska uusinvestointien toteutumiset vaikuttavat suoraan seuraavien aikatauluihin. Myös tilojen käyttömuutokset voidaan toteuttaa haluttaessa porrastetusti, kuitenkin siten, ettei synny lisäinvestointitarpeita. Esimerkiksi Kyrölän nykyiseen moduulikouluun voi JYK:n valmistuttua jäädä päiväkotiryhmien lisäksi aluksi joitain opetusluokkia. Jos Vihtakadun yksikköön päätetään jättää opetusta, pienentää se ehdotetun Harjulan uuden koulun investoinnin laajuutta. Suunnittelukauden lopulla arvioidaan verkkoa uudelleen ja päätetään toteutuneen väestökehityksen 16

mukaisesti mahdollisesta yhtenäiskoulujen lisätarpeesta laajentamalla jotain alakoulua yläkoulun osuudella. Ehdotukseen sisältyvät seuraavat keskeiset hankkeet: Urheilukentän väistömoduulikoulu v. 02/2019 o toimii suunnittelukaudella keskitettynä väistötilana o siirtyy lopuksi osaksi Mankalan yhtenäiskoulua Kinnarin yhtenäiskoulu v. 2019, 4 sarjainen yhtenäiskoulu Uusi Harjulan koulu v. 2020, 3 sarjainen alakoulu o Moduulikoulu tai kiinteä koulu - aikataulu määräytyy valittavan rakentamistavan mukaan o Uusi kouluinvestointi tulee toteuttaa laajuudelta pienempänä, jos päätetään jatkaa Vihtakadun yksikön toimintaa kouluna o Vihtakadun yksikön opetus- ja laajempaa varhaiskasvatuksen käyttöä tulee tarkastella uuden koulun päätöksenteon yhteydessä Uusi JYK yhtenäiskoulu v. 2021 4,5 (4 + 0,5) sarjainen yhtenäiskoulu o myöhemmin 3/ 6 sarjainen + 0, 5 sarjaa erityinen tuki o Juhola yhdistyy v.2019 alusta o Kyrölästä 3-9 lk. ja Kyrölän yksikkö voi muuttua pienten lasten kouluksi o tarvittaessa Harjulan yläkoululaisia Ainolan käyttöönoton jälkeen Mankalan koulun perusparannus v. 2022-24, laajennus yhtenäiskouluksi v. 2027 (Urheilukentän väistökoulun siirto) o 3 sarjainen alakoulu o 3 / 4 sarjainen yhtenäiskoulu, myös Haarajoen yläkoululaiset o Haarajoella alakoulu ja päiväkotiryhmiä Kartanon koulu v.2024 26 uusi yhtenäiskoulu o 3/6 sarjaa ( myös Harjulan yläkoululaiset) 4 sarjainen vapautuu Ala-Kartanon moduulikoulu o Kartanon koulun ratkaisussa esitetään uusinvestointia ilman liikuntasalia, liikuntahallin läheisyyden vuoksi o Pukuhuonevaraukset tehdään koulun tiloihin Ainolan koulu, v. 2027, Ala- Kartanon moduulikoulun siirto ja lisäosa o 3 sarjainen alakoulu o Kyrölän ja Ainolan alueen oppilaat Saunakallion koulu, 2030-luvulla o 3/6 sarjainen yhtenäiskoulu, myös Anttilan yläkoululaiset o luopuminen Koivusaaren yläkoulusta o Anttilassa alakoulu Tämä ehdotuksen uusinvestointien kustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin n. 148,6-156,1 M. 17

Tämän valitun toteutusvaihtoehdon mukainen oppilaspaikkojen kehitys Järvenpäässä koko kaupungin tasolla tarkasteltuna on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Kouluverkkosuunnitelma vastaa tehokkaasti tulevien vuosien korjaustarpeeseen erityisesti vuosina 2019-2025. Vuonna 2026 täyttöaste laskee hetkellisesti Urheilukentän väistökoulun siirtyessä osaksi Mankalan uutta yhtenäiskoulua. Täyttöaste jatkaa kasvuaan vuosikymmenen loppua kohden vastaten lapsimäärän kasvuun. Suunnittelujakson loppupuolella joudutaan tarkastelemaan uudelleen yläkoulupaikkojen riittävyyttä. Ylä- ja alakoulujen oppilaspaikkojen riittävyys ehdotetussa kouluverkon toteuttamismallissa on esitetty seuraavassa kuvassa. 18

Vapaa-aika ja harrastuspalvelut Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v.2018. Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v. 2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehty Kaupunkikehityksen johdolla v. 2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma vuonna 2019 Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Kulttuuripalvelut Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpäätaloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. Kaupungintalon ympäristön kokonaissuunnittelun ja Taidemuseon tilaselvityksen pohjalta linjataan taidemuseon, Järvenpää-talon sekä kirjaston rakennusten tuleva käyttö alueella. 4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 21.5.2018 ( 47) hyväksyä, että Keski- Uudenmaan soten kuntayhtymä tuottaa 1.1.2019 järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla. Samassa yhteydessä päätettiin palvelujen toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä osan muusta 19

kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2019 alkaen. Palveluverkkoon ei ole suunniteltu muutoksia Keski-Uudenmaan alueella vuoden 2019 aikana. Kaupunki linjaa myöhemmin, miten palveluverkon kehittäminen organisoidaan Sotekuntayhtymän kanssa. 4.3 Elinvoimapalvelualue Kaupunkikehitys vastaa elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessista. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitys toimii seuraavissa kiinteistöissä: Seutulantalo ja kulmatalo, Myllytien työ- ja toimintakeskus, sekä Valtuustokatu 3. Kaupunkikehitys valmistelee yhdessä konsernipalveluiden kanssa Seutulantalosta ja kaupungintalosta luopumista ja kaupungin hallinto- ja toimitilojen keskittämistä keskustaan. Väliaikaiset tilaratkaisut hoidetaan sijoittamalla toiminnat kaupungin muihin tiloihin tai vuokraamalla terveet ja toimivat toimitilat yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Kaupunkikehityksen keskeiset hankkeet suunnittelukaudelle: Kaupunki valmistelee tällä hetkelle uusien toimitilojen hankintaa. Tavoiteaikataulu uusiin toimitiloihin siirtymiselle on vuoden 2022 loppu. Investointipäätös hankkeesta tulee kuitenkin tehdä arviolta vuoden 2019 aikana. Tämän hetken tavoitteena on hankkia kaupungin uudet toimitilat oman taseen ulkopuolisena ratkaisuna. Arvioidut vuosikustannukset (pääoma ja ylläpito) ovat n. 1-1,5 milj. ja sopimuskausi vähintään 10 vuotta. Kaupunki on päättänyt lakkauttaa kunnossapitopalvelut omana työnä. Palvelutuotannon ulkoistamisen hankintakilpailu käynnistetään liikkeenluovutuksen periaatteella siten, että uuden palveluntuottajan toiminta käynnistyy 1.5.2019. Keskustan kehittymisen ja kasvun varmistamiseksi keskusta-alueelle on suunnitteilla keskitetyn pysäköintilaitoksen toteuttaminen. Pysäköintilaitos on tarkoitus toteuttaa yksityisten kehittäjien kanssa kumppanuusmallilla. Pysäköintilaitos on tarkoitus ottaa käyttöön arviolta vuonna 2025, riippuen keskustan hankekehityksestä. Kaupungin osuus investoinnista on arviolta 100 400 autopaikkaa ja kustannusarvio on arviolta 2,5 10,0 milj. euroa. 4.4 Konsernipalvelut Konsernipalvelujen pääasiallisena tehtävänä on vastata kaupungin strategiatyöstä sekä johtaa ja kehittää kaupunkitason talous-, henkilöstö- ja hallinto- ja tilapalveluita. Lisäksi konsernipalvelut antaa asiantuntijapalvelua päätöksenteon ja johtamisen tueksi kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä päättäjille. Tavoitteena on monin tavoin mahdollistaa palvelualueille hyvät edellytykset palvella kuntalaisia. Konsernipalvelut toimii kaupungintalolla. Kaupunkikehitys valmistelee yhdessä konsernipalveluiden kanssa Seutulantalosta ja kaupungintalosta luopumista ja kaupungin hallinto- ja toimitilojen keskittämistä keskustaan. Väliaikaiset tilaratkaisut hoidetaan sijoittamalla toiminnat kaupungin muihin tiloihin tai vuokraamalla terveet ja toimivat toimitilat yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Konsernipalveluiden keskeiset hankkeet suunnittelukaudelle: Kaupunginhallitus päätti 3.9.2018 purkaa kaupungintalon, mikäli esteitä ei ilmene. Kaupungintalolle etsitään korvaavat väliaikaiset tilat sijoittamalla toiminnat kaupungin muihin 20

tiloihin tai vuokraamalla terveet ja toimivat toimitilat yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuoden 2018-2019 aikana. Kaupunki valmistelee tällä hetkelle uusien toimitilojen hankintaa. Tavoiteaikataulu uusiin toimitiloihin siirtymiselle on vuoden 2022 loppu. Investointipäätös hankkeesta tulee kuitenkin tehdä arviolta vuoden 2019 aikana. Tämän hetken tavoitteena on hankkia kaupungin uudet toimitilat oman taseen ulkopuolisena ratkaisuna. Arvioidut vuosikustannukset (pääoma ja ylläpito) ovat n. 1-1,5 milj. ja sopimuskausi vähintään 10 vuotta. 5 10 vuoden investointisuunnitelma 10 Vuoden investointisuunnitelmaan on koottu emokaupungin investointitarpeet 2019-2028. Investointisuunnitelma ei sisällä niitä investointeja, joiden osalta erillisselvitykset ovat vielä kesken. 10 vuoden investointisuunnitelmalla pyritään parantamaan ennakoitavuutta ja investointien ohjausta koko kaupungin tasolla. Kaupungin kärkihankkeet sisältävät usein investointeja useasta luokasta ja usean toimialan alueelta. Suunnitelmallisella investointien ohjaamisella varmistetaan, että yksittäiset investoinnit tukevat toteuttavat kaupungin strategiaa ja ovat samalla teknis-taloudellisesti optimoituja. Kappaleessa 5.1 on esitetty 10 vuoden investointisuunnitelman peruskomponentit. Investointiohjelma sisältää kunnallistekniikan ja Järvenpään veden investoinnit sekä rakennus- ja muut investoinnit. Rakennusinvestoinnit on esitelty tarkemmin luvuissa 5.2 ja 5.3. Koko kaupungin tasolla seuraavan 10 vuoden aikana investoidaan reilu 500 milj. euroa. 5.1 Investointien luokittelu 10 vuoden investointisuunnitelman kunnallistekniikan sekä rakennusten ja rakennelmien investoinnit on luokiteltu viiteen eri luokkaan: Kuva 4. investointisuunnitelman investointien luokittelu 21

Taulukko 2. Investoinnit luokittain ja yhteensä KASVUINVESTOINNIT 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Tulot yhteensä -2 335-2 658-3 257-1 745-2 565-2 025-2 035-1 735-1 605-1 605-1 915 Menot yhteensä 6 360 5 075 6 405 3 775 6 805 3 905 4 225 2 785 3 015 6 485 5 235 Netto 4 025 2 417 3 148 2 030 4 240 1 880 2 190 1 050 1 410 4 880 3 320 TUOTTAVUUSINVESTOINNIT 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Menot yhteensä 0 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Netto 0 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 VETOVOIMAINVESTOINNIT 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Tulot yhteensä -2 180-2 140-1 740-835 -1 280-430 -200-200 0 0 0 Menot yhteensä 13 010 11 100 11 430 7 875 12 750 7 570 3 700 3 700 3 000 3 000 3 000 Netto 10 830 8 960 9 690 7 040 11 470 7 140 3 500 3 500 3 000 3 000 3 000 PITOVOIMAINVESTOINNIT 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Tulot yhteensä -350-150 -170-1 070-210 -840-3 880-3 280-2 090-290 -740 Menot yhteensä 5 445 6 525 3 470 7 665 6 305 11 385 11 645 11 645 9 275 5 825 6 075 Netto 5 095 6 375 3 300 6 595 6 095 10 545 7 765 8 365 7 185 5 535 5 335 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT INVESTOINNIT 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Tulot yhteensä -3 888-1 060-1 870-2 810-640 -640-1 040-1 060-1 070-1 090-1 110 Menot yhteensä 65 351 56 102 53 859 46 429 17 214 15 814 40 249 37 099 36 189 17 729 17 819 Netto 61 463 55 042 51 989 43 619 16 574 15 174 39 209 36 039 35 119 16 639 16 709 YHTEENSÄ INVESTOINNIT 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Tulot yhteensä -8 753-6 008-7 037-6 460-4 695-3 935-7 155-6 275-4 765-2 985-3 765 Menot yhteensä 90 166 79 802 76 164 66 744 44 074 39 674 60 819 56 229 52 479 34 039 33 129 Netto 81 413 73 794 69 127 60 284 39 379 35 739 53 664 49 954 47 714 31 054 29 364 22

Kuva 5. Investointimenot vuosittain Kuva 6. Nettoinvestoinnit yhteensä 5.2 Omaan taseeseen tehtävät korjaus-, sisäilma- ja muutosinvestoinnit Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen. Peruskorjauksia toteuttamalla hallintaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin 23

on budjetoitu tällä hetkellä 6,0 milj. euroa vuositasolla ja investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin piirissä. Investointeja hallitaan Järvenpään kaupungin jatkuvasti päivittyvällä kiinteistöjen investointiohjelmalla. Kiinteistöjen investointiohjelma ei sisällä merkittäviä uudis- ja peruskorjaushankkeita. Merkittävät hankkeet toteutetaan omalla erillisrahoituksella ja ne vaativat erillisen investointipäätöksen. Kiinteistöallianssi on esittänyt 6,0 milj. euron vuotuisen määrärahat nostamista 8,0 milj. euron tasolle. Nykyisellään korjausvelan hallinta edellyttäisi vuositasolla n. 6,0 milj. euroa ja muutosinvestoinnit n. 2,0 milj. euron määrärahoja. Mikäli kiinteistöallianssin määrärahat pysyvät samalla tasolla tulee kaupungin karsia kiinteistökantaa merkittävästi (käytännössä luopua kiinteistöistä jalostamalla ja myymällä), tai vaihtoehtoisesti kaupungin kiinteistökanta altistuu alibudjetoinnille, joka johtaa kiinteistökannan arvon alenemiseen, korkeampiin korjauskustannuksiin tulevaisuudessa ja kohonneeseen sisäilmanriskiin kohteissa. 24

5.3 Merkittävät korjaus- ja uudisinvestointitarpeet 2019-2028 Taulukko 3. Investointi Vuosi (valmis) Investoinnin arvo ( ) Päätöksenteko viimeistään Urheilukentän väistömoduuli 2019 5,0 milj. (yht. 8,0 milj.) Päätös tehty Kinnarin yhtenäiskoulu 2019 12,14 milj. Päätös tehty (yht. 31,3 milj.) Saunakallion moduulipäiväkoti 2019 3,5 milj. Valmistelussa 2018 Harjulan koulun uudisrakennus moduuli/kiinteä, laajuus avoin 2020-21 16 milj. 2018-19 valmistelussa Wärttinä II 2020 Vuosivuokra 0,86 milj. Hyvinvointikampuksen päiväkoti 2020 loppuun Päätös tehty Investoinnin tavoite / syy Välttämätön Välttämätön Välttämätön Välttämätön Välttämätön 8,7 milj. 2018 Välttämätön Uusi JYK 2021 yli 40 milj. 2018 Välttämätön Keskusurheilukenttä ja Juholan kenttä / suunnittelu kesken (2019)2021-2025 3,7 milj. + 2,3 milj. + 1milj. Kartanon monitoimiliikuntahalli 2021 Yksityinen investointi Kaupungin uudet toimitilat 2022 Vuosivuokra 1-1,5 milj. Harjulan päiväkoti / Harjulan kivikoulun perusparannus Mankalan koulun perusparannus Laajennus yhtenäiskouluksi/moduulikoulun siirto 2019-2020 Arviota ei ole laadittu 2024 2027 n. 10,0 milj. 2 milj. 2019 Pitovoimainvestointi Kiinteistöjen ja jalkapallokentän osalta ei vielä päätöksenteossa 2019 Veto- ja pitovoimainvestointi 2019 Sisäilma ja kiinteistöjen jalostaminen 2019 Välttämätön 2020 Välttämätön Kasvu Keskustan pysäköintitalo 2025 2,5 10,0 milj. 2018 Elinvoima ja kasvu Kartanon uusi yhtenäiskoulu 2026 37,0 milj. 2021 Välttämätön Ainolan koulun 1. osa 2027-28 n.2,6 milj. 2024 Kasvu Iso-Antin päiväkodin korvaava rakennus 2028 Arviota ei ole laadittu 2025 Välttämätön 25

6 Erillisselvitykset Palveluverkkosuunnittelun keskeinen työkalu on erillisselvitykset. Erillisselvitykset tehdään Mestaritoiminnan, Kaupunkikehityksen ja palvelualueiden yhteistyönä Kiinteistöallianssin johtamana. Palveluverkon erillisselvityksiä laaditaan tarpeen mukaan. Kaupunki on tunnistanut merkittävän määrän palveluverkon kohteita, joissa voidaan palveluiden tuottamista tehostaa ja laatua parantaa, kiinteistöjä ja maankäyttöä kehittämällä. Selvityksiä toteutetaan niiden vaikuttavuuden ja kiireellisyyden mukaisesti. 6.1 Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta-alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna 2022. Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v.2018. Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v. 2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehty Kaupunkikehityksen johdolla v. 2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää-taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpäätaloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. JYK Kansakoulunkadun ja Juholan koulun rakennusten jatkokäyttö Uusi JYK-hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uusiin monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkotiinvestointien aikaa mahdollisena väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot. Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset. 26

7 Rakennettujen kiinteistöjen jalostaminen Jalostettavat rakennetut kiinteistöt ovat kaupungin omistamia rakennettuja kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Taulukko 4. Myyntiin tulevat kohteet Kohde Osoite Myyntivuosi Taidetalon alue Harjuvaarankuja 2 2019 Hammasklinikka Mannilantie 13 2020 Asuinrakennus Tervanokantie 2a 2020 Myllytien toimitila Myllytie 3 2020 Puistolan päiväkoti Valtuustokatu 8 2020 Keltasirkku Myllytie 1 2020 Vanha paloasema Helsingintie 36 2020 Asuinrakennus Pietolankatu 60 2023 Taulukko 5. Selvitettävät kohteet Kohde Osoite Rautakirja Oy Wärtsilänkatu 49 / Oksapolku 1 Seppälän kiinteistö Puistotie 34b Tanhumäen pvk Puistotie 44 K-U:n yhdistysverkosto (Sahan koulu) Puistotie 83 27

Haarajoen kirjasto Kuusitie 2 Opettaja-asuntola Verkkotie 10 Jampan hammashoitola/neuvola Jampankaari 5 Taulukko 6. Myydyt kohteet Kohde Osoite Myyntivuosi Asuinrakennus Mannilantie 25 2014 Asuinrakennus Pajalantie 10 2014 Asuinrakennus Seutulantie 4 2014 Asuinrakennus Saunakalliontie 2 2014 Asuinrakennus Ohratie 1 2014 Huoltokoti Pajalantie 11 2014 Liikerak / asunnot Vanhankyläntie 52 2015 Asuinrakennus Polvipolku 20 2015 Lampinpuiston pvk Lähteenkuja 3 2016 Verstaspihankatu nro. 1 Verstaspihankatu 3 2017 Asuinrakennus Mäkelänkatu 7 2017 Kuvataidekoulu Valtuustokatu 11 2017 Verstaspihankatu nro. 2 Verstaspihankatu 5 2017 SPR Mittarikatu 4 2017 Vesilaitos/Kiint.huolto Metsolantie 77 2018 Asuinrakennus Vanhankyläntie 120 2018 28

Englantilainen leikkikoulu Mannilantie 25 2018 Asuinrakennus Mäyrätie 11 2018 29