RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA 15.09.2011 KUNTAMARKKINAT Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja Oy Audiapro AB, Itä-Suomen yliopisto
1. TAUSTAA Suomen terveydenhuollon hajautetun rahoitukn toimivuutta ja taloudellisuutta on viime vuosina kyenalaistettu ja erilaisia ratkaisumalleja on esitetty eri tahoilta (mm. Kela, SITRA, THL) Ratkaisumallien perusteluissa on käytetty hyvin vähän kvantitatiivista ja tutkimuksiin perustuvaa rahoituspolitiikkaa ohjaavaa tietoa Kuntaliiton johdon päätökllä 29.6.2010 päätettiin käynnistää erilaisia terveydenhuollon rahoituspoliittisten vaihtoehtoisten ratkaisumallien arviointia tukevia toimenpiteitä Päätökntekoa tukevana toimenpiteenä nähtiin aiheelliksi tehdä kansallinen laskelma siitä, mikä on riittävä väestön koko, jos lähtökohtana on riittävän tarkka ennuste odotettavissa olevien hoitoa edellyttävien potilaiden määrästä ja näiden hoitojen kustannuksista Laskelma päätettiin tehdä aikaimmin pilotoidun ja julkaistun (Klavus & Vohlonen: Kunnallistiet Aik Kirja/2009) rahoituspoliittin tutkimukn periaatteiden mukaan
..TAUSTAA Suomi on erilainen EU-maa Rahoittajia Luku- Asukkaita/ määrä rahoittaja Suomi 336 15 795 Kreikka 30 374 000 Itävalta 21 397 000 Saksa 200 411 000 Ruotsi 21 439 000 Slovakia 6 899 000 Tanska 5 1 098 000 Tkki 9 1 140 000 Viro 1 1 340 000 Espanja 20 2 216 000 Italia 20 2 943 000 Belgia 1 10 517 000 Hollanti 1 16 390 000 Iso-Britannia 1 60 520 000 Ranska 1 61 840 000 3
.. TAUSTAA suomalainen rahoitusmalli Bismarck Beveridge SUOMI* KESKITETTY HAJAUTETTU EU HAJAUTETTU KESKITETTY *Suomessa on erikoista lisäksi, että käytössä on yhtä aikaa kaksi KOKO väestön kattavaa järjestelmää
2. TAVOITE RAHOITUSPOLIITTISESTI arvioida väestön koko, joka mahdollistaa riittävän tarkan ennusteen tulevasta väestön sairastamista ja vastaavista kustannuksista 5
TAVOITE Kansallin VAKKA-laskennan tavoitteena on: Arvioida rahoituspoliittisti hajautetun Beveridge-mallin taloudellisuutta Laskea rahoituspoliittisti järkevän väestöpohjan koko, ensin erikoissairaanhoidon osalta ja tarvittaessa myöhemmin myös perusterveydenhuollon osalta Laskelman tavoitteena on lvittää sairastamin ja n hoidon kustannusten ennustettavuuden kannalta väestön optimikoko Minkä kokoinen on väestö, jonka suurentamilla ei oleellisti lisätä odotettavissa olevien erikoissairaanhoitoa edellyttävien sairaustapausten ennustettavuutta ja ennusteen tarkkuutta? 6
3. MENETELMÄT Lasketaan ennuste ja ennusteen 95%- luottamusvälit jokaille kunnalle n väestön odotettavissa olevasta sairastamista (ja tätä vastaavista kustannuksista) 1000 asukasta kohden HILMO-rekisteri 2000-2009 Kuntakohtainen ennuste lasketaan DRGryhmittäin käyttäen aikaimmin julkaistuja laskentamalleja 7
4. AINEISTOT Analysoidut aineistot/sairaanhoitopiirit: CAREA (Kymen shp), EKSOTE (Etelä-Karjala), Etelä-Savo, HUS, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, ja Päijät-Häme Yhteensä 125 kuntaa (60% väestöstä): Suurimmat, pienimmät ja yleisimmät kuntatyypit 8
5. TULOKSIA 5a. ESIMERKKI KUNTAKOHTAISISTA TUNNUSLUVUISTA AIVOHALVAUKSEN ODOTETTAVISSA OLEVA ILMAANTUVUUS SEURAAVANA VUONNA* Mikkeli (48 688) 3.02 +/- 0.19 Juva (7 064) 4.90 +/- 0.60 Suomenniemi (809) 6.30 +/- 3.03 *1000 asukasta kohden ennusteen vaihteluväli vuodessa
5b. ESIMERKKI KUNTAKOHTAISISTA TUNNUSLUVUISTA AIVOHALVAUKSEN ODOTETTAVISSA OLEVAT HOITOKUSTANNUKSET SEURAAVANA VUONNA* Mikkeli (48 688) 22 634 +/- 1 436 Juva (7 064) 36 395 +/- 4 479 Suomenniemi (809) 47 176 +/- 22 714 *1000 asukasta kohden ennusteen vaihteluväli vuodessa
0 0 500 1000 1500 2000 Kustannusten vuosivaihtelu (keskivirhe) 200 400 600 800 1000 0 0 1000 2000 3000 4000 Kustannusten vuosivaihtelu (keskivirhe) 200 400 600 800 1000 ESSHP&EKSOTE&CAREA 209A - tekonivelleikkaus ESSHP&EKSOTE&CAREA 14A - aivoinfarkti komplisoitunut ESSHP&EKSOTE&CAREA 14B - aivoinfarkti ei-komplisoitunut ESSHP&EKSOTE&CAREA 122 - sydäninfarkti
0 200 400 600 800 Kustannusten vuosivaihtelu (keskivirhe) 100 200 300 400 500 600 0 0 100 200 300 400 Kustannusten vuosivaihtelu (keskivirhe) 200 400 600 ESSHP&EKSOTE&CAREA 167 - umpilisäkkeen poisto ESSHP&EKSOTE&CAREA 183 - ruoansulatuskanavan häiriö ESSHP&EKSOTE&CAREA 436B - psyykkinen ongelma ei-kompls ESSHP&EKSOTE&CAREA 373 - alatiesynnytys ongelmaton
6. JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Terveydenhuollon rahoitukn ennustettavuus (kunnan näkökulmasta) on heikko suurimmassa osassa kuntia, johtuen uusien sairaustapausten ennustettavuuden epätarkkuudesta 2. Ennustettavuuden epätarkkuus on johtanut merkittäviin menoeriin yksittäisissä kunnissa, johtuen rahoitukn riskinjakojärjestelmän toimimattomuudesta 3. Ennustettavuuden epätarkkuus oleellisti vähenee ennusteen perustana olevan väestön koon kasvaessa 4. Ennustettavuuden epätarkkuudesta johtuvat rahoitukn vakauttamin kustannukt ylittävät tuotannon tuottamattomuudesta johtuvat kustannukt 5. Kuntien rahoittamien terveydenhuollon kustannusten kasvun ohjaamiksi on oleellimpaa hallita paremmin rahoituspolitiikka kuin tuotantopolitiikka 13
7. TUOTANTOTALOUDELLINEN TUTKIMUS TALOUDELLISEN TUOTANNON MÄÄREET KIINTEÄT TUOTANTOPANOKSET KYSYNTÄ = -------------------------------------------- YKSIKKÖ - MUUTTUVAT HINTA TUOTANTOPANOKSET
+ TUOTANTOTALOUS 8. TERVEYDENHUOLLON TUOTANTOPOLITIIKAN KEHITTÄMINEN + PALVELUJEN LAATU (TERVEYSHYÖTY) + PALVELUJEN ALUEELLINEN JA SOSIOEKONOMINEN SAATAVUUS + KOULUTUSPOLITIIKKA + HENKILÖKUNNAN SAATAVUUS + MUU