Jukka-Pekka Männikkö SELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN AJONEUVO- JA TYÖKONEKALUSTON CO 2 -PÄÄSTÖISTÄ 2011 2012 Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2013
Sisällysluettelo 1 Selvityksen tausta... 4 1.1 Kaupungin kuljetusten ja työkoneiden ympäristövaikutukset... 4 1.2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2010... 4 1.3 Aiemmat kuljetus- ja logistiikkaselvitykset... 5 1.4 Kaupunginhallituksen päätös vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinnan edistämisestä... 5 1.5 Euroluokituksen päästörajat... 6 2 Ympäristökeskuksen selvitys ajoneuvo- ja työkonekaluston päästöistä 2011 2012... 7 2.1 Mahdollisuudet kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston vuosittaisten päästötietojen selvittämiseen... 7 2.2 Nykytilanteen toimintamallit ajoneuvojen käytössä ja tankkauksissa... 7 2.3 Ympäristökeskuksen kyselyssä kysytyt tiedot... 8 2.4 Rajaukset ja vastaajat... 8 3 Tulokset... 10 3.1 Vastaukset... 10 3.2 Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekalusto... 12 3.3 Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston CO2-päästöt 2011-2012... 18 3.4 Alihankintana toteutettujen kuljetusten ja työkonepalvelujen päästöt vuonna 2012... 19 3.5 Muita kyselyissä kerättyjä tietoja... 20 3.6 Kyselyn epävarmuudet... 23 3.7 Kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston ilmanlaatua heikentävät pakokaasupäästöt... 23 4 Huomioita kuljetusten ja työkoneiden päästöraportoinnista ja hankinnoista... 27 4.1 Polttoaineenkulutus... 27 4.2 Suoritetiedot... 27 4.3 Alihankinta... 28 4.4 Ajoneuvo- ja työkonehankinnat... 29 4.5 Tietojärjestelmien kehittäminen... 29 5 Tiedonkeruun kehittäminen... 31 6 Meneillään olevat selvitykset ja kehitystoimet ja suositukset jatkotoimiksi... 32 6.1 Meneillään olevat selvitykset ja toimet... 32 6.2 Suositukset jatkotoimiksi... 32 7 LIITTEET... 34 2
Tiivistelmä Helsingin kaupungin virastoilla ja liikelaitoksilla on käytössään suuri määrä ajoneuvo- ja työkonekalustoa. Kuljetukset ja työkoneet aiheuttavat erilaisia ympäristöhaittoja, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidipäästöt, ilmanlaatua heikentävät päästöt sekä melu. Niistä ei kuitenkaan ole olemassa kattavia tietoja tai arvioita. Tarkastuslautakunta kehotti arviointikertomuksessa 2010 ohjeistamaan kaupunkikonsernin kuljetusten ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedonkeruun sekä huolehtimaan kaupungin logistiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Ympäristökeskus toteutti vuosina 2012 ja 2013 kyselyn kaupungin virastoille. Kyselyissä selvitettiin muun muassa virastojen kalustoa, ajosuoritteita ja polttoaineiden kulutusta. Polttoaineiden kulutuksen perusteella laskettiin ajoneuvojen ja työkoneiden hiilidioksidipäästöt. Ilmanlaatua heikentävien päästöjen laskemiseen tai melun arvioimiseen lähtötiedot eivät ole riittäviä, koska päästötietojen laskemiseen tarvittaisiin kaluston tarkat tyypit ja iät sekä suoritteet. Myös ajosyklit ja käytetyt polttoaineet vaikuttavat päästöihin. Raskaan kaluston pakokaasupäästöistä tehtiin kuitenkin alustava vertailu henkilöautojen päästöihin. Kaupungin virastoilla oli käytössään vuonna 2012 yhteensä noin 2000 ajoneuvoa, joista Staran omistuksessa on yli puolet. Reilu neljännes ajoneuvoista oli henkilöautoja ja vajaa neljännes traktoreita ja työkoneita. Pakettiautoja oli noin 640 kpl ja kuorma-autoja 230. Hiilidioksidipäästöt olivat 7281 tonnia vuonna 2011 ja 9642 tonnia vuonna 2012. Eri vuosien päästöt eivät ole vertailukelpoisia, koska vuonna 2012 saatiin tietoja useammalta hallintokunnalta. Kuitenkin kaikkien merkittävimpien ajoneuvoja käyttävien hallintokuntien päästöt kasvoivat vuodesta 2011. Kasvun selityksenä ovat muun muassa vaativammat olosuhteet talvikunnossapidossa, lisääntynyt kaluston käyttö sekä tietojen tarkentuminen. Ilmanlaatua heikentävät päästöt painottuvat hyvin voimakkaasti raskaalle kuljetuskalustolle ja työkoneille. Kaupunki teettää suuren osan töistä alihankintana, muun muassa työmaa- ja lumenkuljetuksia sekä ruoka- ja oppilaskuljetuksia. Näiden kuljetusten päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia on erittäin hankala arvioida. Saatujen tietojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähintään samaa luokkaa kuin kaupungin oman kaluston päästöt. Alihankkijoilta tulisikin edellyttää tiettyä kaluston päästö- ja tekniikkatasoa. Hankintoihin voisi lisätä ympäristökriteerejä, jotka muun muassa edellyttävät palveluntuottajalta suoritteiden ja päästöjen seurantaa ja raportointia kaupungille. Kaupungin henkilöautojen hankintaan asetettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 31.5.2010 päästökriteerit. Kaupungin henkilöautot aiheuttavat kuitenkin vain noin 20 % kaupungin kaluston kaikista hiilidioksidipäästöistä ja vielä pienemmän osuuden ilmanlaatua heikentävistä päästöistä. Olisikin tärkeää kehittää erityisesti raskaampien kalustoryhmien hankintakriteerejä. Suurin päästövähennyspotentiaali on työkoneissa, kuorma-autoissa ja pakettiautoissa. Ensimmäinen askel voisi olla vähäpäästöisyyden kriteerien asettaminen pakettiautoille. Jatkossa tulisi selvittää lisäksi kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden muita ympäristövaikutuksia ja sekä pyrkiä vähentämään niitä. Erityisesti kaupungin ja alihankkijoiden raskas kalusto aiheuttaa ilmanlaatuhaittoja ja melua sekä lisäksi estevaikutusta muulle liikenteelle, kuten joukkoliikenteelle, kävelijöille, pyöräilijöille sekä jakeluautoille. Kaupungin oman kaluston sekä alihankintana toteutettavien kuljetusten ja konetöiden vaikutuksia tullaan jatkossa selvittämään vuosittain ympäristöraportoinnin yhteydessä kerättävillä tiedoilla. Saatujen tietojen perusteella harkitaan, tuleeko tiedonkeruuta kehittää edelleen. 3
1 Selvityksen tausta 1.1 Kaupungin kuljetusten ja työkoneiden ympäristövaikutukset Helsingin kaupungin virastoilla ja liikelaitoksilla (hallintokunnilla) on käytössään suuri määrä ajoneuvo- ja työkonekalustoa. Kuljetukset ja työkoneet aiheuttavat erilaisia ympäristöhaittoja. Tärkeimpiä haittoja ovat kasvihuonekaasupäästöt, pakokaasupäästöt, pöly sekä melu. Nämä tekijät heikentävät elinympäristön viihtyisyyttä ja aiheuttavat terveyshaittoja. Hiilidioksidipäästöillä on globaaleja ilmastollisia vaikutuksia, ja kaupunki on sitoutunut vähentämään niitä. Ilmanlaatua paikallisesti heikentävistä päästöistä terveydelle haitallisimpia ovat pakokaasuperäiset hiukkaset sekä typpidioksidi. Kaluston käyttö aiheuttaa lisäksi muun muassa tienpinnasta ja hiekoitushiekasta peräisin olevan aineksen pölyämistä, ns. katupölyä. Ilmanlaatu on Helsingissä huonointa vilkasliikenteisissä katukuiluissa, joissa päästöt eivät pääse kunnolla laimenemaan. Typpidioksidille asetettu EU:n vuosiraja-arvo ylittyy näissä paikoissa. Katupölyongelmaa on saatu viime vuosina kuriin tehokkaalla katujen kunnossapidolla, mutta pölyämisen torjunta vaatii edelleen panostusta. Kuljetukset ja työkoneet aiheuttavat lisäksi tärinää, jätteitä sekä päästöjä maaperään ja pohjavesiin. Niiden käyttö ja valmistaminen kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja. Kaupungin toiminta ja kalusto vaatii myös tilaa sekä aiheuttaa lisäksi estevaikutusta muille kuljetuksille ja liikenteelle. Näiden haittojen arvioiminen kaupungin ajoneuvokaluston kohdalta on kuitenkin erittäin hankalaa ja vaatisi runsaasti lisäselvityksiä. 1.2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2010 Kaupungin kaluston päästöistä ei ole olemassa kattavia tietoja. Tarkastuslautakunta huomautti vuoden 2010 arviointikertomuksessaan [1], että kaupungin logistiikan hallinnassa, joka on poikkihallinnollinen prosessi ilman selkeää omistajaa, on edelleen kehitettävää. Logistiikan hallinnalla voidaan saavuttaa säästöjä esimerkiksi polttoainekuluissa ja vähentää pienhiukkas- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteella kaupungin omien sekä ostettujen kuljetusten ympäristövaikutuksista ei ollut saatavilla juurikaan tietoa. Tietojen keruu tulisi ohjeistaa kaupunkikonsernissa ja tiedot kerätä yhtenäisesti siten, että ne ovat hyödynnettävissä myös ympäristöraportin laadinnassa. Tarkastuslautakunta totesi, että: kaupungin tulee edelleen jatkaa kuljetuspalveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvää työtä strategioiden ja toimintaohjelmien mukaisesti kaupunginhallituksen tulee huolehtia kaupungin logistiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä esimerkiksi rakentamispalvelun johdolla kaupunkikonsernin kuljetusten ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon keruu tulee ohjeistaa talousja suunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen toimesta hallintokuntia ja konserniyhteisöä velvoittavaksi Tarkastuslautakunnan raportin perusteella ympäristökeskus suunnitteli ja toteutti vuonna 2012 kaupungin eri hallintokuntien ajoneuvo- ja työkonekaluston päästöjä vuonna 2011 kartoittavan kyselyn. Päästöjen selvittämisen lisäksi kyselyllä kartoitettiin sitä, millä tasolla tietojen keruu eri virastoissa on ja kuinka virastojen ohjeistusta tulisi kehittää, että tiedot saataisiin jatkossa luotettavasti ympäristöraportin käyt- 4
töön. Vuoden 2012 tiedot kerättiin kaupungin ympäristöraportin tiedonkeruun yhteydessä alkuvuonna 2013. Tässä selvityksessä ei oteta kantaa kaupungin logistiikan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, mutta osa tiedoista voi olla hyödyllisiä mahdollisissa jatkoselvityksissä. 1.3 Aiemmat kuljetus- ja logistiikkaselvitykset Vuonna 2009 julkaistiin PKS-logistiikkaselvityksen loppuraportti. [2] Selvityksessä käsiteltiin Helsingin, Vantaan ja Espoon joidenkin hankinta- ja logistiikkatoimintojen yhdistämistä. Tätä aikaisemmin logistiikka-asioita käsiteltiin muun muassa 2006 julkaistussa raportissa Helsingin kaupungin hankintakeskuksen, terveyskeskuksen ja HKR-tekniikan (nykyisin osa Staraa) logististen toimintojen kehittämisestä. Talous- ja suunnittelukeskuksen organisaatioyksikkö julkaisi vuonna 2011 selvityksen kaupungin kuljetuksista ja ajoneuvokalustosta. [3] Selvityksessä hankittiin tietoja kaupungin ajoneuvokalustosta ja kaluston käyttötarkoituksista eri hallintokunnissa. Jatkoselvityskohteina ehdotettiin mm. kaupungin kuljetusten ympäristövaikutusten mallintamista autotyyppien ja ajettujen kilometrien perusteella. Selvityksessä tuotiin myös esille tarve keskittää kuljetusten hallinnan koordinointivastuu, kuten esimerkiksi kuljetuksiin liittyvien tietojen tuottaminen, kuljetusten hallintaan liittyvä koulutus ja kuljetusten kehittämistyön koordinointi ja ympäristövaikutusten raportointi. Vuonna 2011 julkaistiin Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt (PEK) -työryhmän loppuraportti. [4] Raportissa yhtenä toimenpiteenä ehdotettiin kaupunkilogistiikan kehittämistä keskittämällä kaupungin omia kuljetuksia yhdelle organisaatiolle ja kannustamalla yksityisiä logistiikka-alan toimijoita energiatehokkaampaan ja koordinoidumpaan toimintaan. Toimenpiteellä saavutettavissa olevan energiasäästön arvioitiin olevan 40 GWh:n luokkaa. Raportti käsiteltiin Helsingin kaupunginhallituksessa 8.4.2013 ja lähetettiin tiedoksi hallintokunnille huomioon otettavaksi selvitettäessä strategiaohjelmaehdotuksen mukaisia kustannustehokkaita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. 1.4 Kaupunginhallituksen päätös vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinnan edistämisestä Kaupunginhallitus päätti 31.5.2010 vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinnan edistämisestä ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen mukaan. Kaupunki otti käyttöön seuraavat kriteerit vähäpäästöisille henkilöautoille: a. Bensiini- ja dieselautot (ml. hybridit), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km b. Bifuel-autot (kaasuautot), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (maakaasulla mitattuna) c. Flexi fuel-autot (etanoliautot), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (bensiinillä mitattuna) d. Täyssähköautot (ei päästö- tai kulutusrajaa) Lisäksi ajoneuvon Euro-päästöluokituksen tulee olla 5-tasoa. Kaupungin omaan kalustoon hankitaan vain vähäpäästöisiä henkilöautoja, ellei ole perusteltua syytä poiketa säännöstä. Perusteltu syy on esim. se, että kyseiseen käyttötarkoitukseen ei ole markkinoilla kohtuuhintaista vähäpäästöistä ajoneuvoa. Tarkoitus on, että kaupunki toimisi esimerkkinä, ja hankkisi vähäpäästöisen ajoneuvon aina kun se on käyttötarkoitukseen soveltuva. Kuljetuskäyttöön hankittaville bensiini- tai dieselhenkilöautoille päästörajana on alle 150 g/km hiilidioksidipäästöt. [5] 5
Kaupunginhallituksen päätös vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä koskee vain henkilöautoja. Vastaavien sitovien rajojen asettaminen raskaammille ajoneuvoille olisi hankalaa, koska päästötasot vaihtelevat huomattavasti eri käyttötarkoituksissa. Myös päästötasojen vertailu esimerkiksi kilometriä kohti on vaikeaa raskailla ajoneuvoilla. Työkoneilla tunnuslukua ei yleensä voi käyttää ollenkaan. Päästöjen huomiointi raskaampien ajoneuvojen hankinnassa on kuitenkin mahdollista, ja pakettiautoilla hiilidioksidipäästöt ovat yksi kilpailutuskriteeri. 1.5 Euroluokituksen päästörajat Moottoriajoneuvoille on määritetty päästörajoja Euroluokituksella. Normeissa asetetaan enimmäismäärät päästöarvoille, jotka ilmoitetaan henkilö- ja pakettiautoilla suhteessa ajomatkaan (g/km) ja raskailla ajoneuvoilla suhteessa moottorin tuottamaan energiamäärään (g/kwh). Euroluokituksessa käytetään henkilö- ja pakettiautojen kohdalla arabialaisia numeroita (Euro 1 Euro 6) ja raskaiden ajoneuvojen luokituksessa roomalaisia numeroita (Euro I Euro VI). Päästörajoja on asteittain kiristetty noin viiden vuoden välein. Vuonna 2012 voimassa ovat Euro 5 (raskaille ajoneuvoille Euro V) -päästömääräykset. Ne ovat astuneet voimaan vuosina 2008-2010 ajoneuvotyypistä riippuen. Käytännössä Euro 4 -henkilö- ja pakettiautoja on myyty uutena vuoteen 2011 saakka. Euro 6 -standardia sovelletaan 1.9.2014 alkaen henkilöautoille uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksyntään ja 1.9.2015 alkaen niiden rekisteröintiin ja myyntiin. Raskailla ajoneuvoilla Euro VI -vaatimukset tulevat voimaan tyyppihyväksynnässä vuoden 2013 alusta. Henkilöautojen bensiinimoottoreissa päästörajat tulevat säilymään ennallaan, mutta dieselmoottoreiden päästövaatimukset kiristyvät Euro 6 -standardin käyttöönoton myötä. Käytännössä nykyiset Euro 5 -bensiinihenkilöautot siis täyttävät jo Euro 6 -päästömääräykset. Henkilöautojen ja pakettiautojen päästömääräyksissä asetetaan ottomoottoreille (bensiini ja kaasu) rajoituksia hiilimonoksidille (CO), kokonaishiilivedyille (THC), ei-metaanisille hiilivedyille (NMHC), typenoksideille (NO x ) ja hiukkasmassalle (PM). Vastaavasti puristussytytysmoottoreille (diesel) rajoituksia asetetaan hiilimonoksidille (CO), typenoksideille (NO x ), hiilivetyjen ja typenoksidien yhteenlasketulle massalle (THC + NO x ) ja hiukkasmassalle (PM). Bensiini- ja kaasumoottoreille sallitaan suuremmat CO-päästöt kun taas dieselmoottoreille on sallittu suuremmat NO x -päästöt. Hiukkasten osalta määräykset ovat olleet samat Euro 5-luokasta saakka bensiini- ja dieselmoottorihenkilö- ja pakettiautoille. 6
2 Ympäristökeskuksen selvitys ajoneuvo- ja työkonekaluston päästöistä 2011 2012 2.1 Mahdollisuudet kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston vuosittaisten päästötietojen selvittämiseen Ajoneuvojen ja työkoneiden hiilidioksidipäästöjen selvittäminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Tietty määrä polttoainetta palaa moottorin toimiessa normaalisti aina tietyksi määräksi hiilidioksidia. Tällöin tarvitaan vain vuodessa tankattujen polttoaineiden määrä, joista voidaan suoraan laskea hiilidioksidipäästöt. Pakokaasuissa on myös joitain muita kasvihuonekaasuja, mutta niiden osuus kokonaisuudesta ei yleensä ole merkittävä. Polttoaineenkulutus ja suoritteet tulisi kohdistaa mahdollisimman tarkasti ajoneuvoille ja yksiköille, jotta toiminnan tehokkuutta voidaan seurata ja kehittää. Tämän selvityksen ensisijaisena tarkoituksena oli kaupungin kaluston kartoittaminen ja hiilidioksidipäästöjen selvittäminen. Ilmanlaatua heikentävien päästöjen, kuten pakokaasujen hiukkas- ja typenoksidipäästöjen, arvioiminen on huomattavasti hankalampaa. Näistä päästöistä voidaan tehdä arvioita jos kaluston tarkat tyypit ja suoritemäärät ovat tiedossa. Päästöt kuitenkin vaihtelevat erittäin paljon polttoaineen, ajoneuvon iän ja esimerkiksi ajo- tai työsyklin mukaan. Yksiköissä, joissa polttoaineenkulutus on riittävällä tarkkuudella kohdistettu eri ajoneuvo- ja työkoneryhmille, voidaan ilmanlaatua heikentäviä päästöjä arvioida esimerkiksi VTT:n päästökertoimien avulla. [6] Tähän selvitykseen kerätyt tiedot eivät vielä ole useimmissa hallintokunnissa riittävällä tasolla ilmanlaatua heikentävien päästöjen arviointiin. 2.2 Nykytilanteen toimintamallit ajoneuvojen käytössä ja tankkauksissa Helsingin kaupungin virastoilla on käytössään sekä omia että kaupungin rakentamispalvelulta eli Staralta liisattuja ajoneuvoja. Stara tuottaa myös kuljetus- ja työkonepalveluja kokonaisuudessaan hallintokuntien tilauksesta. Kaupungilla ei ole yhteistä ohjeistusta ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutustietojen kokoamiseen ja käytännöt riippuvat hyvin pitkälti hallintokuntien sisäisistä päätöksistä. Erityisesti suurissa hallintokunnissa, joissa ajoneuvot sijaitsevat itsenäisesti toimivissa erillisissä yksiköissä, tietojen kokoaminen yhteen voi olla hyvin haastavaa. Periaatteessa polttoainekustannukset ovat taloudellista raportointia varten tiedossa toimintakulujen kirjanpidossa. Myös ajopäiväkirjojen pidosta on olemassa vanhat ohjeet, joiden mukaan litramäärät on kirjattava tankkausten yhteydessä. Kaikki tarvittavat tiedot ovat siis todennäköisesti olemassa, mutta niiden kokoaminen kaikista hallintokunnista hyödynnettävään muotoon on hankalaa. Staran logistiikkayksiköllä on polttoaineasemia, joilla myös muiden hallintokuntien ajoneuvojen tankkaus on mahdollista kaupungin omalla poletilla. Kun ajoneuvot tankataan Staran polttoaineasemilla polettia käyttäen, tiedot kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään ja myös päästöjen selvittäminen on helppoa. Kaikkia tankkauksia ei kuitenkaan tehdä Staran asemilla, ja näistä muista tankkauksista ei ole aiemmin koottu tietoja. Tämän takia kaupungin omien ajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kokonaisuutena eivät ole tiedossa. Tilannetta osaltaan monimutkaistaa se, että Stara tuottaa kuljetuspalveluja hallintokunnille, ja toimitukseen sisältyvät polttoaineet ja joissain tapauksissa myös kuljettajat. Usein ajoneuvot tankataan Staran omilla asemilla mutta ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi ympäristökeskuksen kaikki ajoneuvot tankataan Staran asemilla vaikka ajoneuvot ovat ympäristökeskuksen omia. Tästä poikkeuksena on Gasumin asemilta kaasuajoneuvoihin tankattava biokaasu. Stara käyttää omassa toiminnassaan SAP-toiminnanohjausjärjestelmää, johon kirjataan myös kaikkien ajoneuvojen tankkaukset ja kilometrit. Toistaiseksi Staran järjestelmäversiossa ei kuitenkaan ole sellaisia ominaisuuksia, jotka mahdollistaisivat yhteenvetojen laatimisen tiettyjen ajoneuvo- tai työkoneryhmien kulutuksesta. Tiedot on haettava yksitellen tai vaihtoehtoisesti tarkasteltava koko yksikön toimintaa, mikä 7
heikentää mahdollisuuksia analysoida päästölähteitä. Staralla on käynnissä tietojärjestelmiin ja telematiikkaan liittyviä hankkeita, joiden odotetaan parantavan tietojen saatavuutta. 2.3 Ympäristökeskuksen kyselyssä kysytyt tiedot Hallintokunnille kesällä 2012 lähetetyssä kyselyssä kysyttiin seuraavia tietoja: hallintokunnan käytössä oleva ajoneuvo- ja työkonekalusto 2011 lopussa o kaluston tyyppi o vuosimalliluokat (vastaten karkeasti päästöluokkia) o käyttövoima o oma vai leasing ajosuorite ajoneuvoryhmittäin 2011 ajoneuvoihin ja työkoneisiin tankattu polttoaine vuonna 2011 muilla kuin Staran polttoaineasemilla vuokra-autojen ja yhteiskäyttöautojen (CCC) kulut sekä kilometrikorvaukset oman auton käytöstä hallintokunnassa 2011 veneisiin ja pienkoneisiin tankattu polttoaine 2011 taloudellisen ajotavan koulutusten järjestäminen hallintokunnassa edeltävän viiden vuoden aikana Kyselyn ensisijaisena tavoitteena oli määrittää Helsingin kaupungin hallintokuntien oman kaluston suoraan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöt voidaan laskea suoraan käytetyistä polttoainemääristä, joten keskeistä on saada selville kaupungin kaluston käyttämät polttoainemäärät. Kyselyä suunniteltaessa pidettiin epätodennäköisenä sitä, että kaikki hallintokunnat saisivat koottua kalustonsa tankkausten litramäärät. Tämän vuoksi annettiin mahdollisuus täyttää kyselyyn pelkät tankkausten euromäärät. Euromääristä voidaan karkeasti arvioida vastaavat litramäärät ja edelleen hiilidioksidipäästöt. Vuoden 2013 alussa kysely vuoden 2012 tiedoista liitettiin osaksi kaupungin ympäristöraportin tiedonkeruuta. Kyselylomaketta muutettiin siten, että hallintokunnan koko ajoneuvo- ja työkonekalustoa ei kysytty, vaan pelkästään hankittujen ja poistettujen yksikköjen tiedot riittivät. Kyselyä päivitettiin myös niin, että samalla voitiin kerätä energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) käyttöön tietoja muun muassa hankittujen ajoneuvojen energiatehokkuudesta. Vuoden 2013 alussa toteutettuun kyselyyn lisättiin kysymyksiä hallintokuntien alihankintana toteutetuista kuljetus- ja työkonepalveluista, jotka laajensivat merkittävästi kyselyssä kerättyjä tietoja. Alihankintaa koskevissa kysymyksissä keskityttiin hallintokuntien merkittävimmiksi arvioimiin palveluihin, ja alihankintaa koskevat tiedot ovat edelleen hyvin karkealla tasolla. 2.4 Rajaukset ja vastaajat Tässä raportissa selostetaan kaupungin oman ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän toiminnan kokonaisuutta ensisijaisesti eri hallintokuntien kaluston kartoituksen ja hiilidioksidipäästöjen arvioinnin kautta. Hiilidioksidipäästöjen kartoitusta voidaan hyödyntää myöhemmin laadittaessa arvioita kaupungin kaluston ilmanlaatua heikentävistä päästöistä. Tässä raportissa ei ole esitetty kaupungin kaluston melupäästötietoja, sillä niiden keräämiseen ei toistaiseksi ole käytännön keinoja. Uusien laitteiden paremmat ympäristötiedot mahdollistanevat melupäästöjen ja ilmanlaatua heikentävien päästöjen tarkemman vertailun jatkossa. Vuonna 2012 toteutetussa ensimmäisessä kyselyssä (2011 tiedot) alihankinta oli rajattu kyselyn ulkopuolelle. Kysely lähetettiin suurimmalle osalle Helsingin kaupungin virastoista ja liikelaitoksista. Selvityksestä jätettiin pois joitain pieniä virastoja, joiden ei oletettu omistavan ainakaan useita ajoneuvoja. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin myös kaupunkikonsernin itsenäisesti toimivat tytäryhtiöt. Kyselyn vastaajiksi valittiin pääosin samoja henkilöitä, jotka ovat toimittaneet hallintokuntansa tietoja kaupungin ympäristöra- 8
porttiin. Jos näitä yhteyshenkilöitä ei ollut tiedossa, kysely lähetettiin viraston tai hallintokunnan ympäristöasiantuntijalle, virastomestarille tai taloushallinnon edustajalle. Vuoden 2013 alussa kysely 2012 tiedoista toteutettiin osana ympäristöraporttia ja alihankintaan liittyvät kysymykset lisättiin osaksi kyselyä. Kysely suunnattiin pääosin samoille hallintokunnille kuin ensimmäisessä kyselyssä. Vuoden 2012 tiedot raportoidaan vielä vanhan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen jaon mukaisesti. 9
3 Tulokset 3.1 Vastaukset Vuonna 2012 toteutettuun ensimmäiseen kyselyyn vastasi 22 virastoa tai liikelaitosta 25:stä, joille kysely lähetettiin. Vastaukset olivat useiden kysymysten osalta melko suurpiirteisiä. Useimmiten vastaukset olivat tarkkoja kaluston osalta, mutta ajosuoritteesta tai polttoaineenkulutuksesta ei saatu tarkkoja tietoja. Vastaamiseen varattu reilun kahden kuukauden aika ei riittänyt useille hallintokunnille, tosin asiaan saattoi vaikuttaa kyselyn ajoittuminen kesälomakaudelle. Viimeiset vastaukset kyselyyn saatiin marraskuussa 2012. Seuraavan sivun taulukossa on havainnollistettu eri virastojen ja liikelaitosten vastauksia ensimmäisessä kyselyssä. Taulukossa on merkitty vihreällä värillä kohdat, joihin kyseinen hallintokunta vastasi tavalla, mikä ei jättänyt merkittävää epäselvyyttä asiasta. Keltaisella värillä on merkitty sellaiset kohdat, joihin hallintokunta pystyi vastaamaan osittain. Usein vastauksissa esimerkiksi huomautettiin, että kyse on vain karkeasta arviosta. Punaisella värillä on merkitty kohdat, joihin hallintokunta jätti vastaamatta kyselylomakkeessa. Kokonaan punainen rivi tarkoittaa sitä, että hallintokunta ei vastannut kyselyyn lainkaan. Jos jokin kysymys oli epäolennainen tietylle vastaajalle, kohta on taulukossa jätetty valkoiseksi. Esimerkiksi tankkausten rahallisia kuluja ei tarvita jos hallintokunta on toimittanut tiedot tankkausten litramääristä. Valkoinen väri kalustokysymyksissä tarkoittaa sitä, että kyseisellä hallintokunnalle ei ole ao. kalustoa käytössään. 10
Taulukko 1. Virastojen ja liikelaitosten vastaukset kyselyyn kalustosta ja päästöistä 2011 Vastaukset kysymyksiin Oma kalusto Leasingkalusto (Stara) Ajosuorite Tankkaukset Halke O X X X X X X X Hank X X X X X X X X X X Helen X X X X X X X X X X X HelSa O X X Heltu X O X X X HKL X O X X X HKR X O Kir X Ksv X Kulke X X X X X X X X X X X KV O X O X O O O Liv X O X X O Museo X X X X X Nk X X X X X X X X X X X Opev O O O O X X X X X X X Ork X X Palmia O X X O Pel X O O X Rakvv Sosv X X O X X O Stara X O X X X X X O O Taimu Terke O O O O X X Ymk O Zoo O X O X Polttoainekulut CCC / vuokrakulut KM Korvaukset Veneet Veneiden polttoaine Pienkonetiedot TA koulutukset = Tiedot saatiin O = Osittaiset tiedot X = Tietoja ei saatu = Ei soveltuva tai ei ole Vuoden 2013 alussa toteutetussa kyselyssä merkittävin ero taulukossa 1. esitetyistä vastauksista oli se, että vuoden 2012 tiedot saatiin myös Helsingin Energialta. Vuoden 2012 tiedot saatiin uusina hallintokuntina myös asuntotuotantotoimistolta ja tarkastusvirastolta, mutta kyseisten virastojen ajoneuvojen käyttö on vähäistä. 11
3.2 Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekalusto Taulukko 2. Helsingin kaupungin kalusto ajoneuvotyypeittäin 2012 Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekalusto 2012 Stara t virastot ja liikelaitokset Helsingin kaupungin kalusto yhteensä 265 186 451 Henkilöautot 292 287 579 Pakettiautot 395 243 638 Kuorma-autot 131 99 230 Linja-autot 0 4 4 Traktorit ja työkoneet t ajoneuvot 3 99 102 YHT 1 086 918 2 004 Taulukossa 2 on esitetty Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekalusto vuodelta 2012. Staran kalustolista muuttuu jatkuvasti, joten taulukon lukumäärät kuvaavat vain yhden hetken tilannetta. Suurin osa Helsingin kaupungin ajoneuvokalustosta on Staran omistuksessa, vaikka suurta osaa Staran kalustosta käyttävät muut hallintokunnat. Muilla hallintokunnilla on silti yli 900 ajoneuvoja ja työkonetta. Yhteensä Helsingin kaupungin kalustoon kuuluu noin 2 000 ajoneuvoa ja työkonetta. Mukaan ei ole laskettu perävaunualustaisia työkoneita kuten esimerkiksi kompressoreja. Staran tiedoissa ajettavat ruohonleikkurit on laskettu työkoneiksi, muiden hallintokuntien ryhmässä muut ajoneuvot saattaa olla käyttötarkoituksen mukaan työkoneiksi laskettavaa kalustoa, kuten ajettavia ruohonleikkureita. Seuraavassa taulukossa esitetään Helsingin kaupungin kalustotiedot vuodelta 2012 hallintokunnittain. 12
Taulukko 3. Helsingin kaupungin kalusto hallintokunnittain 2012 Henkilöautot Pakettiautot Kuormaautot Linjaautot Työkoneet ja traktorit t Stara 292 395 131-265 3 1 086 Liikuntavirasto 10 18 4-97 43 172 Pelastuslaitos 83 28 44 1 7-163 Helsingin Energia 29 85 18-10 8 150 Palmia 8 50 14-29 2 103 Sosiaalivirasto 56 16 - - 10 5 87 HKL 18 24 13-23 2 80 Helsingin Satama 19 11 - - 6-36 Terveyskeskus 20-3 - - 2 25 Kiinteistövirasto 16 4 1 - - 1 22 Eläintarha 1 2 1 3 15 22 Nuorisoasiainkeskus????? 21 21 Ympäristökeskus 9 1 - - - - 10 Hallintokeskus 10 - - - - - 10 Kaupunkisuunnitteluvirasto 5 3 - - - - 8 Kaupunginkirjasto - - - 3 - - 3 Helsingin tukkutori 2 - - - 1-3 Opetusvirasto 1??? - - 1 Kaupunginmuseo - 1 - - - - 1 Taidemuseo - - 1 - - - 1 Rakennusvirasto - - - - - - 0 Kulttuurikeskus?????? 0 Yhteensä 579 638 230 4 451 102 2 004 Yht Taulukossa 3 on esitetty ajoneuvotyypeittäin Helsingin kaupungin hallintokuntien oma ajoneuvo- ja työkonekalusto. Stara vastaa suurimmasta osasta Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekalustosta. Muista hallintokunnista liikuntavirastolla, pelastuslaitoksella, Helsingin energialla ja Palmialla on yli 100 ajoneuvoa tai työkonetta omistuksessaan. Edellä mainittujen viiden hallintokunnan kalusto on noin 84 prosenttia Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekalustosta. Kyselyssä kalustotietoja kysyttiin vuosimalliluokittain siten, että niiden perusteella voidaan haarukoida kohtuullisella tarkkuudella kaluston päästöluokka. Menetelmä ei ole täysin tarkka, sillä esimerkiksi Euro 4 -päästöluokan henkilöautoja myytiin uutena vielä vuonna 2011, vaikka päästömääräys tuli voimaan jo vuonna 2009. Staran toimittamat tiedot poikkesivat muiden hallintokuntien toimittamista tiedoista. Stara ei täyttänyt kalustotietoja samaan taulukkoon, johon muiden hallintokuntien vastaukset kerättiin. Tämän vuoksi tietoja ei voi yhdistää tarkasti, kun esimerkiksi Staran henkilöautokaluston käyttövoimatiedot eivät ole saatavilla. On kuitenkin tiedossa, että suurin osa Staran henkilöautoista vuonna 2012 oli bensiinikäyttöisiä. Seuraavissa kuvaajissa esitetään Helsingin kaupungin kalustotiedot päästöluokittain tai vuosimallien mukaan. 13
Helsingin hallintokuntien ajoneuvokalusto päästöluokittain Euro 0 Euro 1 Euro 2 Euro 3 Euro 4 Euro 5 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 HA Stara HA Be HA Di HA Ka HA Hyb HA Sä PA Stara PA Be PA Di PA Sä PA Ka KA Stara KA Di LA Di Kuva 1. Helsingin kaupungin hallintokuntien ajoneuvokalusto (kpl) polttoaineittain ja päästöluokittain, 2012. * = Kaikki muut hallintokunnat paitsi Stara Kuvassa 1 on esitetty Helsingin kaupungin ajoneuvokalusto päästöluokittain arvioituna. Vaaka-akselin lyhenteissä alkuosa tarkoittaa ajoneuvon tyyppiä (henkilöauto, pakettiauto, kuorma-auto, linja-auto) ja loppuosa käyttövoimaa (bensiini, diesel, kaasu, hybridi, sähkö). Euroluokat on määritetty ajoneuvon rekisteröintivuoden mukaan verraten Euro-päästömääräysten voimaantuloaikoihin. Staran kalustolistasta ei käy ilmi ajoneuvon käyttövoima, joten Staran osalta luokat ovat HA, PA ja KA. On kuitenkin tiedossa, että suurin osa Staran henkilöautoista on bensiinikäyttöisiä ja käytännössä kaikki paketti- ja kuormaautot dieselkäyttöisiä. 14
Helsingin hallintokuntien ajoneuvokaluston päästöluokkien prosenttiosuudet Euro 0 Euro 1 Euro 2 Euro 3 Euro 4 Euro 5 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % HA Stara HA Be HA Di HA Ka HA Hyb HA Sä PA Stara PA Be PA Di PA Sä PA Ka KA Stara KA Di LA Di Kuva 2. Helsingin ajoneuvokaluston päästöluokkien prosenttiosuudet 2012. * = Kaikki muut hallintokunnat paitsi Stara Kuvassa 2 on esitetty Kuvaa 1 vastaavat päästöluokkatiedot prosenttiosuuksina kyseisestä kalustoryhmästä. Kuvasta havaitaan, että Staran kalusto on keskimäärin uudempaa kuin muiden hallintokuntien oma kalusto, sillä Staran kalustossa korkeilla Euro-luokilla on suurempi osuus. Henkilöautokalusto on uudempaa kuin raskas kalusto johtuen kaluston nopeammasta kierrosta. Päästöluokan arvioiminen mahdollistaa arviot esimerkiksi siitä, kuinka suuressa osassa kaupungin dieselkäyttöisestä kalustosta on hiukkassuodattimet. Dieselkäyttöisissä henkilö- ja pakettiautoissa hiukkassuodattimet ovat Euro 5 -päästöluokasta alkaen käytännössä pakollisia ja kuorma-autoissa vastaavasti Euro 4 -päästöluokasta alkaen. Tämän perusteella alle puolessa kaupungin dieselajoneuvoista oli hiukkassuodattimet vuoden 2012 lopussa, lukuun ottamatta Staran kuorma-autokalustoa, jossa hiukkassuodattimien osuus on arviolta noin 55 %. Suurin päästövähennyspotentiaali on kaupungin Euro 4 -päästöluokkaa vanhemmassa paketti- ja kuorma-autokalustossa. Staran ajoneuvokaluston tiedot on kerätty Staran kalustolistasta, josta ilmenee ajoneuvon hankintavuosi. Ajoneuvon vuosimalliksi on oletettu sama kuin hankintavuosi, sillä Stara ei hanki käytettyä kalustoa. Euroluokat on määritetty laskennassa seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Esimerkiksi henkilöautojen Euro 5 -päästömääräykset tulivat voimaan vuoden 2009 loppupuoliskolla, mutta tosiasiassa Euro 4 -henkilöautoja oli mahdollista ostaa uutena vielä vuonna 2011. Näistä syistä luokittelu ei ole täysin tarkka. 15
Taulukko 4. Staran ajoneuvokaluston luokittelu päästöluokkiin käyttöönottovuoden mukaan Ajoneuvot Euro 5 Euro 4 Euro 3 Euro 2 Euro 1 Euro 0 HA 2010-2009-2005 2004-2000 - - - PA 2011-2010-2006 2005-2001 2000-1998 - - KA 2009-2008-2006 2005-2001 2000-1997 1996-1992 - Taulukossa 4 on esitetty Staran ajoneuvojen luokittelussa käytetyt vuosimallit. Tyhjiä kohtia vastaavia vanhempia ajoneuvoja ei ollut kyselyn tuloksissa. Staran kalusto on kaikilta osin huomattavasti uudempaa kuin Suomen tieliikenteessä käytettävät ajoneuvot keskimäärin vuonna 2011 VTT:n Lipastotietokannan mukaan. Helsingin kaupungin työkone- ja muu kalusto vuosimallin mukaan 250 Tuntematon 1999 Vanhemmat 1999-2001 2002-2005 2006-2010 2011 Uudemmat 200 150 100 50 0 Traktorit, p.kuormaajat, mt. koneet, Stara Traktorit, p.kuormaajat, työkoneet, Lakaisukoneet, Stara Ajettavat ruohonleikkurit, Stara t ajoneuvot tai koneet, Kuva 3. Helsingin kaupungin työkone- ja muu kalusto (kpl) vuosimallin mukaan, 2012. * = Kaikki muut hallintokunnat paitsi Stara Kuvassa 3 on esitetty Helsingin kaupungin työkone- ja muu kalusto. hun kalustoon kuuluu esimerkiksi mopoja, moottoripyöriä ja mönkijöitä, mutta todennäköisesti myös erilaisia työkoneita (esim. ajettavia ruohonleikkureita). Staran kaluston yhdistäminen tietoihin ei ole suoraan mahdollista, sillä kyselyssä koneet oli luokiteltu Staran kalustolistoista eroavalla tavalla. Kuvan 3 tiedot ovat pääosin 16
vuodelta 2012, mutta muihin ajoneuvoihin on lisätty vuoden 2009 inventaariolistasta löytyneet Nuorisoasiainkeskuksen mopot ja mönkijät (21 kpl). Kaupungin työkoneet (muut hallintokunnat kuin Stara) ovat keskimäärin huomattavasti vanhempia kuin kaupungin ajoneuvot. Useissa tapauksissa työkoneiden rekisteröintivuosi ei ole edes tiedossa. Vanhat työkoneet voivat aiheuttaa erittäin suuria päästöjä nykyaikaisiin koneisiin verrattuna. Työkoneiden päästöluokittelussa ensimmäiset EU -säännökset tulivat voimaan vuonna 1999 (Stage I) ja seuraavat vuosina 2001-2004 (Stage II). Kaikkiaan työkoneiden päästömääräyksiä on tullut voimaan niin monessa vaiheessa eri kalustoryhmissä, että tarkkaa päästöluokkaa vuosimallien perusteella ei tämän kyselyn puitteissa voitu määrittää. Voidaan kuitenkin olettaa, että vuosimallia 1999 vanhempia koneita eivät koskeneet mitkään päästömääräykset. Vuosimallista 2004 eteenpäin työkoneen pitäisi täyttää vähintään Stage II -määräykset. Helsingin hallintokuntien työkone- ja muun kaluston vuosimallien prosenttiosuudet 100,00 % Tuntematon 1999 Vanhemmat 1999-2001 2002-2005 2006-2010 2011 Uudemmat 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Traktorit, p.kuormaajat, mt. koneet, Stara Traktorit, p.kuormaajat, työkoneet, Lakaisukoneet, Stara Ajettavat ruohonleikkurit, Stara t ajoneuvot tai koneet, Kuva 4. Helsingin kaupungin työkone- ja muun kaluston vuosimallien prosenttiosuudet, 2012. * = Kaikki muut hallintokunnat paitsi Stara Kuvassa 4 Staran työkonekalusto on jaettu suuriin koneisiin (traktorit, pyöräkuormaajat, monitoimikoneet), lakaisukoneisiin ja ajettaviin ruohonleikkureihin. Suurien koneiden ja lakaisukoneiden vuosimalliluokat ovat tiedossa, mutta ajettavien ruohonleikkureiden vuosimalleja ei löytynyt kalustolistoista. Muiden hallintokuntien traktori, pyöräkuormaaja ja työkoneluokassa saattaa olla joitain 17
eroja Staran kalustolistan luokitteluun. Kuvan 4 perusteella Staran työkonekalusto on kuitenkin uudempaa kuin muiden hallintokuntien oma kalusto. Työkonekaluston käyttöiät ovat tyypillisesti pidempiä kuin ajoneuvokaluston käyttöiät. Varsinkin erikoiskäyttöön tarkoitetut koneet voivat olla suhteellisesti hyvin vanhoja ja niitä saatetaan käyttää vain lyhyen aikaa vuodesta. Jos Helsingin hallintokuntien työkonekalustossa on yli 10 vuotta vanhoja laitteita, joita käytetään paljon, niiden uusiminen tuottaisi helposti usean ajoneuvon uusimista vastaavan päästövähennyksen. 3.3 Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston CO2-päästöt 2011-2012 Lähtökohtana Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston CO 2 -päästöjen arviointiin on Staran tietojärjestelmiin kirjautuneet tiedot tankkauksista Staran polttoaineasemilla. Nämä tiedot ovat saatavilla hallintokunnittain, ja niiden perusteella saadaan laskettua tankkauksia vastaavista polttoainemääristä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Staran asemien tankkaustietoihin lisättiin hallintokuntien 2011 ja 2012 tietojen kyselyissä ilmoittamat tankkaukset muilla kuin Staran asemilla. Hiilidioksidipäästöjen laskennassa käytettiin arvoja 2,374kg CO 2 per litra bensiiniä, 2,663kg CO 2 per litra dieseliä ja 2,675kg CO 2 per litra kevyttä polttoöljyä (KPÖ). Taulukko 5. Helsingin kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden hiilidioksidipäästöt 2011-2012 Hallintokunta 2012 CO2, t 2011 CO2, t tos 2011-2012, CO2, t tos 2011-2012, CO2, % Stara & HKR 5 474 4 387 1 088 24,8 % Pel 953 772 181 23,4 % Helen 799 - - HKL 688 656 32 4,9 % Palmia 453 363 90 24,8 % Liv 391 369 22 6,0 % Sosv 266 237 29 12,2 % HelSa 162 72 90 125,4 % Opev 112 124-12 -9,6 % Terke 90 88 2 2,5 % Zoo 59 31 - - Kv 43 47-3 -7,1 % Halke 34 39-5 -12,5 % Kir 30 34-4 -12,8 % Ksv 23 24-1 -4,1 % Nk 19 5 14 266,7 % Ymk 11 11 1 7,1 % Heltu 10 13-3 -24,9 % Att 9 - - Taimu 7 4 3 58,5 % Tav 6 - - Museo 3 5-2 -44,4 % Yhteensä (kaikki) 9 642 7 281 2 362 32,4 % Yhteensä (vertailu) 8 828 7 281 1 548 21,3 % 18
Taulukon 5 tiedot kuvaavat kaupungin oman kaluston päästöjä ilman mitään alihankintana tuotettuja palveluja. Staralta tilattujen ajoneuvo- ja työkonepalveluiden päästöt ovat taulukossa mukana kaupungin sisäisenä toimintana, mutta ne kohdistuvat sille hallintokunnalle, joka vastaa ajoneuvon tankkauksesta. Tällöin suuri osa muiden hallintokuntien tarvitsemista palveluista kirjautuu Staran hiilidioksidipäästöihin. Taulukossa 5 päästötiedot vuosilta 2011 ja 2012 on laskettu yhteen kokonaisuudessaan (kaikki) ja vertailukelpoisesti (vertailu). Lukujen ero selittyy sillä, että vuonna 2012 tiedot saatiin edellisestä vuodesta poiketen myös Helsingin Energialta, asuntotuotantotoimistolta ja tarkastusvirastolta. Yhteensä kyselyssä ja Staran tiedoista selvitetyt suorat päästöt omasta kalustosta kasvoivat vuodesta 2011 32,4 %, vertailukelpoisesti 21,3 %. Kaikkien merkittävimpien ajoneuvoja- ja työkoneita käyttävien hallintokuntien hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuodesta 2011. Päästöjen kasvun selityksenä ovat mm. vaativammat olosuhteet talvikunnossapidossa, lisääntynyt kaluston käyttö sekä tietojen tarkentuminen. Vuosittain toteutettavien urakoiden ominaisuudet ja kesto saattavat aiheuttaa melko suuria vaihteluja vuosittaisiin päästötasoihin, sillä suurin osa kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston päästöistä syntyy erilaisessa urakoinnissa ja kunnossapidossa. Hiilidioksidipäästöjen polttoainejakauma 2012 Bensiini Diesel KPÖ Kaasu Kaikki ajoneuvot ja työkoneet, % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 5. Helsingin kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden hiilidioksidipäästöjen lähteiden jakautuminen polttoaineittain 2012 (100 % = 9642 t CO 2 ) Kuvassa 5 on esitetty vuoden 2012 hiilidioksidipäästöjen lähteet polttoaineittain. Helsingin kaupungin henkilöautokalustosta suurin osa on bensiinikäyttöistä, ja käytännössä kaikki kevyt polttoöljy (KPÖ) käytetään työkoneissa. Työkoneissa käytetään myös dieseliä. Kuvasta 6 voidaan päätellä, että alle 20 % kaupungin kaluston hiilidioksidipäästöistä aiheutuu henkilöautoista, sillä suurin osa kaupungin henkilöautoista on bensiinikäyttöisiä. Työkoneiden päästöt ovat arviolta noin 30 40 % kaupungin kaluston päästöistä, ja loput 40 50 % aiheutuu erilaisista kuljetuksista, huoltoajoista ja kunnossapidosta. 3.4 Alihankintana toteutettujen kuljetusten ja työkonepalvelujen päästöt vuonna 2012 Vuoden 2011 tietojen kyselyssä alihankinta rajattiin kyselyn ulkopuolelle, sillä lähtötiedot kysymysten määrittelyyn olivat liian vähäisiä. Vuoden 2012 tietojen kyselyyn sen sijaan lisättiin alihankintaan liittyvät kysymykset, joissa hallintokuntia pyydettiin arvioimaan hallintokunnan tilaamia ja alihankintana toteutettuja kuljetus- ja työkonepalveluja. Suurin osa hallintokunnista ei kyennyt vastaamaan kysymyksiin, mutta siitä huolimatta joiltain hallintokunnilta saadut tiedot laajensivat merkittävästi oman kaluston päästöistä selvitettyjä tietoja. 19
Taulukko 6. Joitain Helsingin kaupungin alihankintana tilaamia kuljetus- ja työkonepalveluja ja arvio niiden päästöistä 2012 Tilaaja Palvelu Suorite (KM) Suorite (tuntia) Kulutus (litraa) Päästöt, CO2 t HKR Lumenkuljetukset, MSA 1 260 000 1 531 HKR Maamassojen kuljetus, proomu 11880 32 HKR Maamassojen kuljetus, MSA 60 000 73 Helen Tuhkankuljetus, KATPV 250 000 304* Helen RPÖ kuljetus, KATPV 50 000 61* Helen Lumenauraus ja puhtaanapito 4400 81 Liv Lumenkuljetukset, MSA 3 000 4 Liv t raskaat kuljetukset, RKA 3 000 4 Kir Kirjastokuljetukset, KA 47 300 27 Palmia Ruokakuljetus, PA ja KA 603 848* 182* Palmia Talviurakointi, konetyö 196* HKL Työmaajätteiden kuljetus, MSA 130 105* 158 HKL Lumenkuljetukset, MSA 63 158* 77 Taimu Taidenäyttelyt, laiva,lento,ka 100 000? Ork Soitinkuljetukset 3 580 3 Yhteensä * = Ympäristökeskuksen arvio 2 732 Taulukossa 6 lueteltujen alihankintapalvelujen CO 2 -päästöarvio 2 732 tonnia vastaa 28,3 % niistä päästöistä, joita kaupungin omasta kalustosta saatiin selvitettyä vuonna 2012. Yllä listatut hankinnat ovat vain pieni osuus kaupungin kaikkien hallintokuntien vuosittain tekemistä kuljetus- ja työkonepalveluhankinnoista. Esimerkiksi arviot HKR:n tilaamien rakennusurakoiden päästöistä tai alueurakoinnista eivät sisälly ylläolevaan taulukkoon. Staran asiantuntijoiden mukaan Stara järjestää noin puolet omasta toiminnastaan alihankintana yksityisiltä urakoitsijoilta. Näiden tietojen perusteella voidaan olettaa, että kaupungin alihankintana toteutettujen kuljetusten ja työkonepalvelujen päästöt ovat vähintään samaa luokkaa vuosittain kuin kaupungin oman kaluston päästöt. 3.5 Muita kyselyissä kerättyjä tietoja CityCarCub Suurin osa hallintokunnista jätti kyselyssä tyhjäksi CityCarClub kuluja koskevan kohdan. On todennäköistä, että suurin osa hallintokunnista ei käytä kyseistä palvelua. Palvelun käytöstä ilmoittaneet hallintokunnat on listattu seuraavassa taulukossa. 20
Taulukko 7. CCC käyttäjät 2012 Hallintokunta Kulut Nk 17 000 Ymk 2 071 Ksv 766 Arbis 335 Rakvv 212 Att 158 Yht. 20 542 Taulukon 7 perusteella yhteiskäyttöautojen käyttö on yleisintä nuorisoasiainkeskuksessa ja ympäristökeskuksessa. Muissa hallintokunnissa yhteiskäyttöautoja käytetään vain vähän. Vuokra-ajoneuvot ja koneet Muista kuin Staran vuokra-ajoneuvoista tai koneista ei kyselyssä saatu juurikaan tietoa. Suurin osa hallintokunnista jätti kohdan tyhjäksi. Palmia ilmoitti vuokra-autojen kuluiksi 2 000 euroa ja kaupungin ulkopuolelta vuokrattujen koneiden kuluiksi 184 478 euroa. Kilometrikorvaukset Vuoden 2012 tietojen kyselyssä saatiin 19 hallintokunnan kilometrikorvaustiedot, mikä on huomattava parannus vuoden 2011 tietoihin verrattuna (vuonna 2011 saatiin 11 hallintokunnan tiedot). On todennäköistä, että kilometrikorvauksia myönnetään myös muissa hallintokunnissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kilometrikorvausten määrät ja käyttäjien lukumäärä niissä hallintokunnissa, joilta tiedot saatiin vuosilta 2011 2012. 21
Taulukko 8. Kilometrikorvaukset hallintokunnissa 2011-2012 Hallintokunta Käyttäjiä Kulut 2012 Kilometrit 2012 Kulut 2011 Kulut 2011-2012, % Helen? 306 682 590 660? Sosv 257 176 323 455 706? HKR 115 121 399 273 561 133 700-9,2 % Liv 51 65 432 145 410 18 310 257,4 % Nk 40 35 750 79 450? Att 38 33 575 74 612? Rakvv 47 28 190 65 044 34 845-19,1 % Palmia? 16 891 36 703? Ymk 23 15 942 31 884 10 710 48,9 % HKL? 14 527 29 054 18 434-21,2 % Pel 26 13 729 30 988 12 500 9,8 % Heke 6 5 124 11 388 Tyke 10 4 857 10 792 Ksv 9 3 591 7 925 4 516-20,5 % Kir 7 2 635 5 672 593 344,4 % Taimu 6 985 1 893 1 029-4,3 % Arbis 5 972 2 159 Halke 3 765 1 571 Tav 2 323 552 KV 25?? 21 700 Zoo 4?? 1066 Yht 847691 1855024 Taulukon 8 perusteella oman auton käyttö työajossa on yleisintä Helsingin Energialla ja entisessä sosiaalivirastossa. Myös rakennusvirastossa oman auton käyttö on yleistä. Yhteensä kyselyssä selvitetettyjen tietojen perusteella kilometrikorvauksia maksettiin noin 850 000 euroa vuonna 2012. Taulukon 8 oikeanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty kilometrikorvausten prosenttimuutos 2011-2012 niissä hallintokunnissa, joista molempien vuosien tiedot olivat saatavilla. Veneet Helsingin kaupungin hallintokunnista veneitä käyttää ainakin pelastuslaitos, ympäristökeskus, kiinteistövirasto, sosiaalivirasto, liikuntavirasto ja Helsingin Satama. Veneiden polttoainetiedot olivat kyselyssä melko puutteellisia. Kyselyssä vuodelta 2011 selvinnyt polttoainemäärä oli noin 14 000 litraa, mistä pääosa liittyi liikuntaviraston toimintaan. Vastaavat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 33,5 tonnia. Veneiden polttoaineenkulutustiedot sisältyvät suurelta osin aiemmin Taulukossa 5 esitettyihin hiilidioksidipäästötietoihin. Rekisteröimättömät pienkoneet Rekisteröimätöntä pienkonekalustoa on runsaasti ainakin liikuntavirastolla. Liikuntavirasto ilmoitti vuodelta 2011 pienkonekaluston polttoainemääriksi 10 870 litraa bensiiniä ja 10 040 litraa dieseliä. Vastaavat hiilidioksidipäästöt ovat noin 52,5 tonnia. Oletettavasti pienkonekalustoa on huomattavia 22
määriä myös Staralla. Näitä tietoja ei kyselyssä kuitenkaan saatu. Useilla virastoilla on pienempiä määriä rekisteröimättömiä pienkoneita. Pienkoneiden tietoja ei kysytty vuodelta 2012. Taloudellisen ajotavan koulutukset Taloudellisen ajotavan kysymyksessä pyydettiin muista kysymyksistä poiketen tietoja viiden vuoden ajalta (2006-2011), sillä taloudellisen ajotavan koulutuksia ei todennäköisesti järjestetä vuosittain. Tietoja taloudellisen ajotavan koulutuksista saatiin 17 hallintokunnasta. Suurimmassa osassa hallintokuntia erillistä taloudellisen ajotavan koulutusta ei oltu järjestetty. Koulutuksia oli järjestetty HKL:ssä (2011), Ksv:ssä (2007) ja Palmiassa (2011). Ammattikuljettajilla taloudellisen ajotavan koulutuksiin osallistuminen on pakollista ammattiajoluvan voimassa pitämiseksi. Toisessa kyselyssä Palmia ja Ksv ilmoittivat järjestäneensä taloudellisen ajotavan koulutusta henkilöstölle vuonna 2012. 3.6 Kyselyn epävarmuudet Kyselyyn liittyy useita epävarmuuksia, jotka saattavat aiheuttaa poikkeamia hiilidioksidipäästö- ja kalustotiedoissa. Polttoaineiden litramäärien arvioimisessa jouduttiin käyttämään arvioita jos hallintokunnat ilmoittivat pelkän polttoainekulun. Vuoden 2011 tietojen kyselyssä ei ollut määritelty oliko kyse ALV 0 -hinnoista vai ALV:n sisältävistä hinnoista. Laskennassa dieselille käytettiin hintaa 1,4 / l, bensiinille 1,5 / l ja kevyelle polttoöljylle 0,9 /l. Hinnat oletettiin ALV:n sisältäviksi. Jos ilmoitetut kulut olivat ALV 0 -hintoja, vuoden 2011 todelliset hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin tässä raportissa listatut, koska myös litramäärät ovat suurempia. ALV 0 -hinnoilla vuoden 2011 hiilidioksidipäästöt olisivat arviolta 100-200 tonnia suuremmat. Vuoden 2012 tietojen kyselyssä lomakkeessa oli erikseen kohdat ALV 0 tai ALV:n sisältäville hinnoille, ja laskutustietoja antaneet hallintokunnat täyttivät tiedot ALV 0 -kohtaan. Vuoden 2012 laskutietojen perusteella arvioituihin polttoainemääriin sovellettiin hintoina Staran ALV 0 -hintojen perusteella dieselile 1,28 / l, bensiinille 1,35 / l ja kevyelle polttoöljylle 1,15 / l. ALV -tietojen täsmentyminen vuoden 2012 tiedoissa saattaa selittää noin 2 3 %-yksikköä vuoden 2012 vertailukelpoisesti 21,3 % kasvaneista oman kaluston hiilidioksidipäästöistä. Sosiaalivirasto ei ilmoittanut vuodelta 2011 tankattuja polttoaineita vaan pelkästään polttoainekulut erittelemättä polttoainetyyppiä. Päästöt arvioitiin karkeasti keskimääräisillä litrahinnoilla ja hiilidioksidipäästöillä. Jotkut päästötiedot ovat saattaneet kirjautua kahteen kertaan kyselylomakkeen ja Staran polttoaineasemien kirjanpidon myötä. Toisaalta on todennäköistä, että suuri osa päästötiedoista puuttuu edelleen raportoinnista. Suurin puuttuva päästötieto on osa alihankintana toteutettujen kuljetus- ja työkonepalveluiden päästöistä, jotka luultavasti vaikuttaisivat merkittävästi kokonaisuuteen. Vuodelta 2012 saadut arviot alihankinnan suoritteista ovat merkittävä parannus edellisen vuoden tietoihin, mutta arviot ovat edelleen hyvin karkeita. Alihankintojen päästölaskennan herkkyys tietyille muutoksille oletuksissa (esim. kuljetusmatkat ja kaluston kulutus) on suuri. 3.7 Kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston ilmanlaatua heikentävät pakokaasupäästöt Hallintokunnille suunnattujen kyselyjen avulla ei saatu niin tarkkoja suorite- ja kulutustietoja, että polttoaineenkulutuksen kohdistaminen tarkasti eri kalustotyypeille olisi mahdollista. Polttoaineenkulutuksen kohdistaminen kalustoryhmille olisi mahdollistanut taulukkopäästöarvojen käyttämisen ilmanlaatua heikentävien pakokaasupäästöjen laskennassa. 23
Edellä Kuvassa 6. esitetyn polttoainejakauman perusteella voidaan kuitenkin hahmotella eri kalustoryhmien osuutta kaupungin toiminnan aiheuttamista päästöistä. Kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden käyttämä bensiini kuluu pääosin henkilöautoissa ja bensiinikäyttöisten henkilöautojen lukumäärä ylittää dieselkäyttöisten henkilöautojen lukumäärän. Bensiinin osuus kaupungin kuljetusten ja työkoneiden hiilidioksidipäästöistä oli noin 11 %, eli yhteensä diesel-henkilöautot mukaan luettuna henkilöautojen osuuden CO 2 -päästöistä voidaan olettaa olevan alle 20 %. Kevyen polttoöljyn osuus hiilidioksidipäästöistä oli noin 23 %, ja tämä polttoainemäärä kuluu pääosin työkoneissa. Kuljetuskäytössä kevyttä polttoöljyä ei saa käyttää, mutta työkoneet käyttävät osittain myös dieseliä. Dieselin osuus hiilidioksidipäästöistä oli noin 65 % ja siitä pääosa kuluu kuorma- ja pakettiautoissa. Kaupungin oman kaluston hiilidioksidipäästöt voidaan karkeana oletuksena jakaa suhteisiin 20% - 50% - 30% henkilöautot paketti&kuorma-autot - työkoneet. Toiminnallisesti suurin kulutus aiheutuu todennäköisesti lumen aurauksesta ja kuljetuksista talven aikana. Yllä mainittujen oletusten jälkeen tarkastelua voidaan jatkaa eri kalustotyyppien yksikköpäästökertoimien avulla. VTT:n ylläpitämässä Lipasto-tietokannassa on listattuna Helsingin kaupungin toiminnassa olennaisten kalustoryhmien keskimääräiset päästökertoimet. Yleensä ajoneuvojen ja työkoneiden keskinäistä vertailua hankaloittaa se, että henkilöautojen päästöt ilmoitetaan muodossa g/km kun taas työkoneiden ja raskaan kaluston päästöt ilmoitetaan muodossa g/kwh. Lipasto-tietokannan tiedot voidaan kuitenkin muuttaa Helsingin olosuhteisiin sopivaksi vertaamalla ajoneuvoilla katuajossa syntyviä päästöjä työkoneiden käytön keskimääräisiin päästöihin yhden tunnin ajalta. Seuraavaan taulukkoon on poimittu joitain esimerkkejä Helsingissä yleisistä ajoneuvoista ja työkoneista. Taulukko 9. Tunnin käytön polttoaineenkulutus ja päästöt Polttoaine Polttoaineen kulutus l/t Hiilidioksidi (CO2) kg/t Pienhiukkaset (PM) g/t Typen oksidit (NOx) g/t Henkilöauto (vertailu), katuajo BE 3,0 5,0 0,1 7,8 Pakettiauto 50% kuorma, katuajo DI 3,2 8,1 3,6 33 Monitoimikone, 25% kuormitus KPÖ/D I 3,3 8,5 2,6 55,5 Kaivinkone (tela-alusta), 31% kuormitus KPÖ 8,3 21,7 5,8 149,8 Pyöräkuormaaja, 33% kuormitus KPÖ 8,0 20,8 13,2 264 Diesel maansiirtoauto, 50% kuorma, katuajo DI 12,1 35,6 6 270 *Kertoimet VTT Lipasto, ajoneuvot ja työkoneet Suomessa 2011 keskimäärin, tunnin katuajo 30 km/h Taulukon 9. tiedoista havaitaan, että tunnin käytön aikana muodostuvat pakokaasupäästöt ovat voimakkaasti sidoksissa polttoaineenkulutukseen. Silmiinpistävää on kuitenkin työkoneiden ja maansiirtoautojen korkeat ilmanlaatua heikentävät pienhiukkas- ja typen oksidipäästöt, jotka ovat huomattavasti korkeampia verrattuna polttoaineenkulutukseen. Taulukon tietojen tulkinnassa on kuitenkin huomioitava se, että kyse on Suomessa keskimäärin käytössä olevasta kalustosta ja Helsingin ajoneuvo- ja työkonekalusto on yleisesti uudempaa kuin muualla maassa keskimäärin. 24