Yritykset ja ihmisoikeudet. Ohjeita YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toteuttamiseen

Yritykset ja ihmisoikeudet Ohjeita YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toteuttamiseen

Julkaisu löytyy pdf-muodossa osoitteesta www.fibsry.fi Julkaisun sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä julkaisijan (FIBS yritysvastuuverkosto). Julkaisua ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa tai myydä nykymuodossaan tai uudelleen muotoiltuna ilman FIBSin lupaa. Julkaisun ohjeita tulee soveltaa oman organisaation sisäisten käytäntöjen ja huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti. FIBS ei vastaa julkaisun sisällön soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa: tarjoamme tietoa uusista innovatiivisista tavoista kehittää liiketoimintaa sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa käytännön kokemuksia niin eri toimialojen yritysten kuin muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Palveluihimme kuuluvat mm. seminaarit, työpajat ja tapahtumat, koulutus- ja kehittämishankkeet sekä tutkimukset, uutiskirjeet ja julkaisut. FIBS verkostossa on mukana jo 270 yritystä ja yhteisöä. www.fibsry.fi

Sisällys Lukijalle 4 Ihmisoikeudet taustasta ja sisällöstä 5 Ihmisoikeuksien taustaa ja historiaa 5 Ihmisoikeuksien sisältö 6 Keskeiset ihmisoikeusnormit 7 Ihmisoikeuksien täytäntöönpano 8 Yritykset ja ihmisoikeudet 9 YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet 9 Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia 9 Yritystoiminnan kannalta merkitykselliset ihmisoikeusnormit 11 Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutukset 11 Ihmisoikeusvastuu 14 Miksi ihmisoikeudet - liiketoimintahyödyt 15 Ihmisoikeussitoumus 16 Ihmisoikeuksia koskeva due diligence prosessi 18 Yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit 18 Ihmisoikeuksien integroiminen yrityksen toimintoihin 21 Seuranta, viestintä ja raportointi 23 Ihmisoikeusviestintä medialle 25 Valitusmekanismit ja korjaavat toimenpiteet 27

4 LUKIJALLE FIBS ON JÄRJESTÄNYT VUOSINA 2014 JA 2015 YRITYKSILLE ihmisoikeuskoulutusta, jonka tavoitteena on ollut täsmentää ihmisoikeuksien sisältöä ja merkitystä yritystoiminnassa sekä antaa osallistujille välineitä ihmisoikeuksia koskevan vaikutus- ja riskienarvioinnin tekemiseksi ja edustamansa yrityksen ihmisoikeusstrategian laatimiseksi tai täsmentämiseksi. Koulutuksessa keskityttiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja niiden vaatimuksiin. YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2011 Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Niiden taustalla on erityisesti globaalien suuryritysten kasvanut valta ja vaikutusmahdollisuudet moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Periaatteiden tavoitteena on vähentää ja estää yritystoiminnasta koituvia negatiivisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Suomen valtio hyväksyi syksyllä 2014 periaatteiden kansallisen toimeenpanosuunnitelman. Vaikka YK:n ohjaavat periaatteet eivät ole oikeudellisesti sitovia, on niistä muodostunut yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva maailmanlaajuinen ohjeistus. Periaatteissa korostetaan valtioiden ensisijaista velvollisuutta suojella ihmisoikeuksia ja yritysten vastuuta kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tähän työkirjaan on koottu FIBSin ihmisoikeuskoulutuksen keskeinen sisältö. Pääkouluttajana on toiminut OTT Merja Pentikäinen (Opinio Juris), jonka asiantuntemusta ovat täydentäneet vierailevat luennoitsijat Jean-Babtiste Andrieu (BSR), Haley St Dennis (Institute for Human Rights and Business), Jana Heinze (Econsense), Stefanie Koch (Holcim- Lafarge), Sari Kuvaja, Niina Mikolanniemi (Plan Suomi), Laura Okkonen (Nokia), Alice Perdetti (CSR Europe), Linda Piirto (Työ- ja elinkeinoministeriö), Susanna Saikkonen (Plam Suomi), Aulikki Sippola (FIBS) sekä Lotta Suistoranta (Mainostoimisto Taskut). Lisäksi julkaisua on täydennetty mm. FIBSin muista tilaisuuksista kerätyillä esimerkeillä ja hyvillä käytännöillä. Tämän julkaisun on laatinut FIBS. Tästä julkaisusta saat perustietoa ihmisoikeuksista sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden saattamisesta käytäntöön. Lisätietoa aiheesta löytyy sinisiin laatikoihin koottujen verkkosivulinkkien kautta.

5 IHMISOIKEUDET TAUSTASTA JA SISÄLLÖSTÄ Ihmisoikeuksien taustaa ja historiaa IHMISOIKEUDET OVAT OSA ensisijaisesti valtioita sitovaa kansainvälistä oikeutta. Ensimmäiset valtioiden hyväksymät kansainväliset ihmisoikeusnormit hyväksyttiin 1800-luvulla. Nykyisen ihmisoikeusjärjestelmän perusta on vuonna 1945 laaditussa YK:n peruskirjassa. Tämä on ensimmäinen valtioiden hyväksymä kansainvälinen asiakirja, jossa mainitaan, että ihmisillä on luovuttamattomia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, joita kansainvälisen yhteisön on kunnioitettava ja edesautettava. Vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka täsmentää YK:n peruskirjassa yleisesti mainittuja oikeuksia ja osaltaan luo pohjan nykyiselle ihmisoikeusnormistolle ja -keskustelulle. Ihmisoikeudet ovat valtioiden hyväksymiin kansainvälisiin asiakirjoihin - sopimuksiin mutta myös ei-sopimusluonteisiin asiakirjoihin (mm. julistukset) kirjattuja normeja. Ne määrittävät valtioiden velvoitteet, esimerkiksi antamaan yksilöille suojaa julkisen vallan mielivaltaa vastaan. Valtioiden tulee kohdella oikeudenkäyttönsä alaisuudessa olevia yksilöitä ja ryhmiä normien edellyttämällä tavalla: kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia. Valtioiden tulee antaa suojaa myös yksityisiltä tahoilta, kuten yrityksiltä, tulevia ihmisoikeusuhkia vastaan. Kansainväliset ihmisoikeusnormit sitovat ja velvoittavat suoraan valtioita. Normit tulevat yritystoimijoita sitoviksi epäsuorasti valtioiden säätäessä kansallista lainsäädäntöä ihmisoikeuksien täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla.

6 Globaaleilla markkinoilla toimivilla yrityksillä on tänä päivänä enenevässä määrin valtaa sekä vaikutuksia ihmisten elämään ympäri maailmaa. Erityisen haastavia tilanteita syntyy, kun valtiot, joissa globaalit yritykset toimivat, eivät joko halua tai pysty laittamaan kansallisesti täytäntöön kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmisoikeusnormeja. Tällöin on tärkeää, että yritykset huolehtivat siitä, että niiden toiminta ei heikennä ihmisoikeuksia. Tätä varten on tehty kansainvälisiä ohjeistuksia siitä, miten yritysten tulisi huomioida ihmisoikeudet toiminnassaan. Yritysten kannattaakin panostaa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen osana yritysvastuutyötään. Ihmisoikeuksien sisältö IHMISOIKEUKSIEN YTIMEEN KUULUU ajatus kaikille ihmisille kuuluvasta samanlaisesta ihmisarvosta ja lähtökohtana on ihmisoikeuksien kuuluminen kaikille ihmisille. Ihmisoikeudet ovat myös luovuttamattomia. Tasavertaisuus ja syrjintäkielto ovat läpileikkaavia periaatteita, jotka edellyttävät ihmisoikeuksien turvaamista kaikille riippumatta henkilön henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten etnisestä taustasta ( rotu ), sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta tai muusta mielipiteestä jne. Ihmisoikeudet jaetaan usein seuraavasti: Kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) Mm. oikeus elämään, orjuuden kielto, kidutuksen kielto, ilmaisunvapaus, yhdistymisvapaus, kokoontumisvapaus, uskonnonvapaus, jne. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet) Mm. oikeus koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, jne. Lisäksi puhutaan kollektiivisista oikeuksista, joita ovat esimerkiksi oikeus rauhaan, kehitykseen sekä puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön.

7 Keskeiset ihmisoikeusnormit IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights) hyväksyttiin vuonna 1948. Sen sisältöä tarkentavat kaksi YK:n yleissopimusta: Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus; Covenant on Economic, Social and Cultural Rights, 1966) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus; Covenant on Civil and Political Rights, 1966) (+ lisäpöytäkirja kuolemanrangaistuksen poistamisesta, 1989). Yhdessä näistä kolmesta puhutaan ns. International Bill of Human Rights -normeina. Näihin viitataan usein yritysten eettisissä toimintaohjeistoissa, mutta asiakirjojen sisällöstä ei aina ole syvällistä ymmärrystä. Asiakirjoihin kannattaa tutustua, sillä ne määrittävät pitkälti myös sen, mihin ihmisoikeuksiin yritysten tulee kiinnittää huomiota. Eri luonteiset ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä, vaikuttavat toinen toisiinsa ja yhden oikeuden toteutuminen voi edellyttää myös toisen oikeuden toteutumista. Edellä mainittujen YK:n yleissopimusten lisäksi YK:ssa on laadittu lukuisia muitakin ihmisoikeusasiakirjoja, joista saa tietoa esimerkiksi eri ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin, siirtotyöläisiin, vähemmistöihin tai alkuperäiskansoihin liittyvistä kysymyksistä. On tärkeää huomata, että globaalin YK:n sääntelyn lisäksi ihmisoikeusnormeja on hyväksytty myös mm. alueellisten kansainvälisten järjestöjen piirissä. Alueellisiin normeihin kannattaa perehtyä, kun suunnitellaan tai arvioidaan liiketoimintaa tietyissä (riski)maissa: yritysten toimenpiteisiin vaikuttaa se, onko maa hyväksynyt jonkin alueellisen ihmisoikeusasiakirjan ja mihin se valtiota velvoittaa. Työkaluja ja lisälukemista Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus: http://www.ohchr.org/en/udhr/pa ges/language.aspx?langid=fin Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus: http://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti /1976/19760006 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sop steksti/1976/19760008 ILO:n verkkosivut: www.ilo.org (runsaasti hyödyllistä tietoa ja tukea työelämän kysymyksiin)

8 Ihmisoikeuksiin kuuluvat myös työelämää koskevat kansainväliset normit ja ohjeistukset, joita on laadittu erityisesti kansainvälisessä työjärjestössä (ILO). ILO on itsenäinen kansainvälinen järjestö, joka on liitetty YKjärjestelmään YK:n erityisjärjestönä. Valtiot ovat laajasti hyväksyneet ILO:n työelämää koskevia sopimuksia. Työelämään liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa lapsityö, pakkotyö, ihmiskauppa työturvallisuus, järjestäytymisvapaus palkka, työaika, työolot. ILO:ssa laaditut ei-sopimusmuotoiset, liike-elämälle merkitykselliset ja keskeiset asiakirjat ovat julistus monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevista periaatteista sekä julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ihmisoikeuksien täytäntöönpano IHMISOIKEUKSIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ON valtioiden vastuulla. Valtion hyväksymät kansainväliset ihmisoikeusnormit ohjaavat kansallisten toimijoiden työtä. Valtioiden on ryhdyttävä ko. normien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittaviin konkreettisiin kansallisiin täytäntöönpanotoimiin, esimerkiksi säädettävä tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä ja huolehdittava sen toimeenpanosta. Valtioiden säätäessä kansallista lainsäädäntöä ihmisoikeusvelvoitteidensa täytäntöön panemiseksi, ihmisoikeuskieli tai termi ihmisoikeus usein katoaa ja kansallisesti puhutaan harvoin ihmisoikeuksista. Suomessakin on paljon ihmisoikeuksia koskevia kansallisia lakeja, kun Suomea sitovat ihmisoikeusnormit on siirretty perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön. Esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sekä lukuisten työelämää (mm. työturvallisuutta, luottamuksellista viestintää ja yksityisyyden suojaa) koskevien kansallisten lakien taustalla on ihmisoikeusnormeja. Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutusten ymmärtämistä hankaloittaa se, ettei monia kansallisia kysymyksiä mielletä ihmisoikeuskysymyksiksi, vaan ihmisoikeudet yhdistetään usein virheellisesti ainoastaan kansainväliseen toimintaan. Ihmisoikeuksien sisällön ymmärtäminen on edellytys myös liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutusten ymmärtämiseksi.

9 Yritykset ja ihmisoikeudet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSNORMIT VELVOITTAVAT ensisijaisesi valtioita ja ihmisoikeuksien suojelu on valtioiden vastuulla. On kuitenkin selvää, että myös liiketoiminnalla on vaikutusta ihmisoikeuksien toteutumiseen. Samoin globaaleilla suuryrityksillä on monin paikoin enemmän valtaa kuin yksittäisillä valtioilla. Tätä taustaa vasten YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2011 yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Periaatteiden tavoitteena on ehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia. Suomen valtio hyväksyi syksyllä 2014 periaatteiden kansallisen toimeenpanosuunnitelman. Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet rakentuvat kolmen pilarin varaan: valtion velvollisuus suojella ihmisoikeuksia yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia korjaavat toimenpiteet (oikeussuojakeinot). Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia PERIAATTEET KOSKEVAT KAIKKIA YRITYKSIÄ, myös pieniä. Valtioilla on edelleen ensisijainen vastuu suojella ihmisoikeuksia. Yritysten kunnioitusvastuu on kuitenkin valtion vastuusta riippumaton ja itsenäinen. Vastuullisen yrityksen on omien yritysvastuustandardien sekä valvonta- ja ohjausmekanismiensa avulla pyrittävä varmistumaan toimintatapojensa vastuullisuudesta myös sellaisilla markkinoilla, joilla paikallisen lainsäädännön puutteet tai aukot toimeenpanossa mahdollistavat yritystoiminnan negatiiviset vaikutukset ihmisoikeuksiin, esimerkiksi luottamuksellisten asiakastietojen käsittelyyn, työoloihin tai maankäyttöön liittyen. Periaatteet kattavat paitsi yrityksen oman toiminnan myös sen liiketoimintasuhteet oli kyse sitten alihankkijoista, agenteista tai asiakkuuksista.

10 Kunnioitusvastuun huolellinen toteutus edellyttää yrityksiltä seuraavia asioita ja toimenpiteitä: Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus Due diligence huolellisuusperiaate Ihmisoikeusvaikutusten ja riskien arviointi Arvioinnin tulosten integrointi toimintoihin ja aktiiviset toimet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi Seuranta Viestintä ja raportointi Valitusmekanismit ja korjaavat toimenpiteet. Kaikkiin edellä mainittuihin vaiheisiin sisältyy runsaasti yksityiskohtaisia toimenpiteitä yrityksen toiminnan luonteesta ja toimialasta riippuen. Prosessin vaiheita kuvataan tarkemmin seuraavissa luvuissa. Yrityksen on toiminnassaan lähtökohtaisesti noudatettava paikallista lainsäädäntöä. Joskus tästä voi seurata yrityksille haastavia tilanteita, sillä kansallinen lainsäädäntö voi olla ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa. Esimerkkinä toimii Malesia, jossa yritykset ovat lain mukaan velvoitettuja pitämään siirtotyöläisten passeja hallussaan. Passien hallussapito taas on ristiriidassa ihmisoikeudeksi määritellyn liikkumisvapauden kanssa. Tällaisissa tilanteissa yritysten on kehitettävä joskus luoviakin ratkaisuja: yritys voi esimerkiksi pitää passit hallussaan, mutta siirtotyöläisillä pitää koska tahansa olla mahdollisuus saada passinsa. Toisena esimerkkinä ovat maat, joissa paikallinen lainsäädäntö ei salli työntekijöiden järjestäytymistä. Tämä on ristiriidassa ILO:n järjestäytymisvapautta koskevien sopimusten kanssa. Työkaluja ja lisälukemista UN Guiding Principles on Business and Human RIghts (2011): http://www.ohchr.org/documents/pu blications/guidingprinciplesbusinessh R_EN.pdf Interpretative Guide: http:///ohchr.org/documents/issues/ Business/RtRInterpretattiveGuide.pdf Frequently Asked Questions about the Guiding Principles on Business and Human Rights: http://www.ohchr.org/documents/pu blications/faq_principlesbussinessh R.pdf

11 Yritystoiminnan kannalta merkitykselliset ihmisoikeusnormit YRITYSTEN TULEE KUNNIOITTAA KAIKKIA IHMISOIKEUKSIA. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja KP- ja TSSsopimukset sekä ILOn julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista ovat lähtökohta: yritysten tulee minimissään huomioida näissä asiakirjoissa listatut oikeudet. Yrityksen toimintaympäristöstä riippuen erityistä huomiota on kiinnitettävä erilaisiin haavoittuviin ryhmiin, esimerkiksi naisten, lasten, vähemmistöjen alkuperäiskansojen, siirtotyöläisten ja vammaisten asemaan (ja huomioitava näitä ryhmiä koskevat ihmisoikeusasiakirjat). Lisäksi alueellisiin ihmisoikeusasiakirjoihin tutustuminen kannattaa, kun kehitetään kansainvälistä toimintaa. Konfliktitilanteissa kansainvälinen humanitaarinen oikeus ohjaa myös yritysten toimintaa. Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutukset YRITYKSET VAIKUTTAVAT IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTTAMISEEN työnantajina, ostajina, myyjinä ja markkinoijina, tuotteidensa ja palveluidensa kautta, keräämällä tietoa asiakkaistaan ja henkilöstöstään, käyttämällä maata, hankkimalla raaka-aineita jne. Lähtökohtaisesti lähes kaikilla yritysten toiminnoilla on jonkinlaisia ihmisoikeusvaikutuksia. Isoja riskejä liiketoiminnan negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin on yleisesti tunnistetuissa riskimaissa ja riskimaiden toimitusketjuissa. Myös tehdasinvestoinnit vaikuttavat monen ihmisen elämään ja niissä saattaa piillä esimerkiksi vähemmistöjen ja/tai alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä riskejä. YK:n ohjaavien periaatteiden mukaan liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä humiota myös mahdollisiin sukupuolikohtaisiin vaikutuksiin (gender perspective). Yritys voi heikentää ihmisoikeuksia myös tuotteidensa ja palveluidensa sekä markkinointinsa kautta. Suomen toimintojen ihmisoikeusvaikutuksia ei saa unohtaa. Keitä työllistämme ja miten? Tukeeko työkulttuurimme syrjimätöntä työllistymistä? Kenelle myymme tuotteitamme? Onko tuotteidemme ja palveluidemme tarjonta syrjimätöntä? Ovatko ne terveydelle vaarallisia?

12 Suomessa uudistettiin sekä tasa-arvolakia että yhdenvertaisuuslakia vuoden 2015 alussa. Lait velvoittavat yrityksiä edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Vähintään 30 henkeä työllistävien yritysten tulee laatia konkreettiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Lainsäädäntö Työkaluja ja lisälukemista FIBS: Yhdenvertaisuussuunnittelun opas yksityiselle sektorille (2015): http://www.fibsry.fi > Media > Julkaisut koskee mm. välitöntä ja välillistä syrjintää, häirintää sekä kohtuullisia mukautuksia. Alla muutamia esimerkkejä yritysten toiminnan negatiivisista ihmisoikeusvaikutuksista, joissa monista kyse on myös lakien rikkomisesta. Pitkissä arvoketjuissa haastavaa on varmistua yhteistyökumppaneiden toiminnan laillisuudesta 1 : Syrjinnän kielto: ravintola epää ulkomaalaisten sisäänpääsyn, hotelli kieltäytyy majoittamasta romaneja tai yritys jättää asiantuntijan rekrytoimatta sen vuoksi, että hän on muslimi tai hänellä on liikuntavamma (olettaen, ettei työ edellytä liikkumista). Orjuuden ja pakkotyön kielto: yritys tai yrityksen alihankkija pakottaa työntekijänsä ylitöihin eikä maksa näistä korvausta tai sitoo siirtotyöläisiä vuosiksi tehdastyöhön, jotta nämä voivat maksaa velkansa työnvälittäjille. Liikkumisen vapaus: yritys tai sen alihankkija pitää työntekijöidensä passeja hallussaan ja vaatii työntekijöitään pysymään tehdasalueella työajan ulkopuolella. Oikeus perhe-elämään: yrityksen henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta yhdistää työtä ja perhe-elämää ja yritys kieltää työntekijöiltään avioitumisen. Yksityisyyden suoja: yritys ei suojele riittävästi luottamuksellisia asiakastietojaan tai käyttää niitä väärin. Telekommunikaatioalalla yritys myy tuotteitaan ja palveluitaan toimijoille, jotka käyttävät niitä henkilöiden seurantaan. Oikeus riittävään toimeentuloon: yritys asettaa ostajilleen niin tiukat hintavaatimukset ja tiukat toimitusajat, ettei alihankkijoilla ole mahdollisuutta maksaa elämiseen riittävää palkkaa työntekijöilleen. Oikeus terveyteen: yrityksen tuotteet tai palvelut vaarantavat käyttäjien terveyttä eikä yritys kerro riittäväsi tuotteidensa väärinkäytön seurauksista. 1 Ks. esim Monas University Human rights translated: http://law.monash.edu/castancentre/centre-publications-research/centrepublications/human-rights-translated.pdf

13 Ihmisoikeusvaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyy käytännössä monia problemaattisia tilanteita. Tällaisia ovat erityisesti erilaiset oikeuksien tai intressien ristiriidat. Usein varsinkin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien rajoittamista perustellaan uskontoon tai kulttuuriin liittyvillä argumenteilla Kansainvälisesti hyväksytyt ihmisoikeudet kuuluvat kuitenkin tasaarvoisesti ja syrjimättömästi myös naisille ja tytöille. Onko alkuperäiskansojen oikeus maahansa merkittävämpi kuin metsäkadon ehkäiseminen, jolla voi pitkällä tähtäimellä olla vaikutusta koko ihmiskuntaan? Jokaisen yrityksen eteen tulee haasteita, joihin ei aina ole yhtä ja oikeaa ratkaisua. Usein yrityksillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet erilaisin omin toimin vahvistaa esimerkiksi naisten asemaa niin, että toimet tukevat naisten ihmisoikeuksien toteutumista. Negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia ei myöskään voida kompensoida: There s no equivalent of carbon off-set for human rights. Failure to respect human rights in one area cannot be cancelled out by a benefit in another. 2 Huonoa ihmisoikeustilannetta, esimerkiksi vaarallisia työoloja, ei voi kompensoida panostamalla toisaalla työturvallisuuteen erityisen paljon. Valitettavan usein yrityksiä kritisoidaan julkisuudessa asioista, joihin niillä ei ole käytännössä vaikutusvaltaa, vaan ongelmien korjaaminen edellyttää toimia valtiolta. Kollektiivisesti yrityksillä, esimerkiksi toimialajärjestöjen kautta, on monesti mahdollisuus vaikuttaa valtioiden toimiin. Vakaa toimintaympäristö, jossa on samat pelisäännöt kaikille, palvelee myös liiketoimintaa. Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja negatiivisten vaikutusten ehkäisemistä pohdittaessa ja toimenpiteistä viestittäessä on hyvä kiinnittää huomiota YK:n ohjaavissa periaatteistakin luettavissa olevaan terminologiaan: koska ihmisoikeudet ovat valtioiden velvoitteita ja sitovat välittömästi valtioita, näiden velvoitteiden täyttämättä jättäminen on valtion ihmisoikeusloukkaus (violation of human rights). Koska kansainväliset ihmisoikeudet eivät sido suoraan yrityksiä, ohjaavat periaatteet eivät myöskään puhu yritysten tekemistä ihmisoikeusloukkauksista vaan viittaavat (esimerkiksi) yritystoiminnan negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. Laiminlyömällä kunnioitusvelvoitettaan yritys voi siis heikentää ihmisoikeuksia. 2 Periaatteiden tulkintaopas, Interpretative Guide: http://www.ohchr.org/documents/issues/business/rtrinterpretativegui de.pdf

14 Liiketoiminnan vaikutukset ihmisoikeuksiin eivät ole yksinomaan negatiiviisia. Liiketoiminta synnyttää myös positiivia ihmisoikeusvaikutuksia. Vaikka YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet keskittyvät yritystoiminnasta aiheutuviin negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, yritysten kannattaa analysoida myös toimintansa positiiviset vaikutukset ja hyödyntää niitä viestinnässään. Yritystoiminnalla on merkittäviäkin positiivisia ihmisoikeusvaikutuksia mm. työntekijöiden työllistämisen kautta, ICT-teknologia on osaltaan myötävaikuttanut sananvapauden vahvistumiseen, jne. On hyvä huomioida, että YK:n ohjaavat periaatteet eivät edellytä, että yritys sitoutuu toimillaan edistämään ihmisoikeuksia. Ensisijainen tavoite on pyrkiä estämään yritystoiminnan haitallisia vaikutuksia toiminnan piirissä oleviin ihmisiin ja ihmisryhmiin sekä puuttua oikea-aikaisesti ihmisoikeuksia heikentäviin vaikutuksiin. Liiketoiminnan negatiivisten vaikutusten ehkäiseminen kannattaa: panostaminen vaikeidenkin kysymysten hallintaan luo yritykselle turvaverkon ja mahdollistaa siten suurienkin riskien paremman johtamisen. Työkaluja ja lisälukemista Monash University Human Rights Translated http://law.monash.edu/castancentre/ce ntre-publications-research/centrepublications/human-rightstranslated.pdf Ihmisoikeusvastuu YRITYKSEN IHMISOIKEUSVASTUU ULOTTUU MYÖS SEN LIIKETOIMINTASUHTEISIIN, esimerkiksi toimitusketjuihin. Kuten aiemmin esitetyistä esimerkeistä ilmeni, yritys voi heikentää ihmisoikeuksia paisti välittömästi itse aiheuttamalla (cause) myös omalla toiminnallaan myötävaikuttamalla (contribution) tai liiketoimintasuhteiden (business relationships) kautta (no contribution, but linkage). Esimerkki ihmisoikeuksien heikentämisestä oman toiminnan kautta on se, että ravintola ei salli asiakkaikseen ulkomaalaisia (syrjintä etnisin perustein) tai yritys edellyttää omassa tehtaassaan ylitöitä maksamatta niistä korvauksia (orjuus ja pakkotyö). Yritys myötävaikuttaa ihmisoikeuksien heikentämiseen, jos se esimerkiksi tietoisesti painaa ostohintansa niin alas, ettei toimittajilla ole mahdollisuutta maksaa elämiseen riittäviä palkkoja tai jos se myy tuotteitaan tietäen niitä käytettävän ihmisoikeuksia heikentäviin tarkoituksiin.

15 Myötävaikuttamisen ja liiketoimintasuhteiden kautta linkittymisen välinen rajanveto on joskus haastavaa, sillä molemmat voivat liittyä yrityksen toimitusketjuihin. Toimitusketjuissa on usein kyse linkittymisestä ihmisoikeuksia heikentävään toimintaan liikesuhteen kautta. Jos yritys on esimerkiksi tehnyt toimittajia koskevan vaikutus- ja riskiarvioinnin ja pyrkii toiminnallaan (esimerkiksi code of conductin ja toimittajaauditointien) ehkäisemään väärinkäytöksiä, mutta silti toimitusketjussa paljastuu esimerkiksi pakkotyövoimaa, on yritys linkittynyt ihmisoikeuksien heikentymiseen ja ihmisoikeusloukkaukseen. Jos taas yritys ei ole hoitanut kotiläksyjään eikä valvo toimittajiaan tietoisina riskeistä, yritys on myötävaikuttanut negatiivisen ihmisoikeusvaikutuksen syntymiseen. Myötävaikuttamisesta on kyse myös silloin, kun yritys jatkaa ostojaan entiseen malliin pakkotyövoiman paljastumisen jälkeen. Avainkäsite on siten yrityksen huolellisuus (due diligence). Jako voi paikoin tuntua keinotekoiselta, mutta se määrittää kuitenkin sen, millaisia toimenpiteitä yritykseltä odotetaan asian korjaamiseksi ja auttaa yrityksiä suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa ihmisoikeuksien kunnioitus. Miksi ihmisoikeudet - LIIKETOIMINTAHYÖDYT IHMISOIKEUKSIEN ETEEN TEHTÄVÄ TYÖ ON myös taloudellisesti kannattavaa. Ihmisoikeudet ovat niin perustavanlaatuisia ja niiden ydinsisällöstä on olemassa niin vahva globaali konsensus, että ilman niiden kunnioitusta sosiaalista toimilupaa on hyvin vaikea ansaita. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on myös liiketoiminnan kannalta monessa suhteessa hyödyllistä ja vaikuttaa myönteisesti mm. sidosryhmäsuhteisiin (mm. ammattiliitot, kansalaisjärjestöt, alihankkijat ja muut liikekumppanit) työnantajaimagoon (parhaiden osaajien rekrytointi ja henkilöstön sitoutuminen) yritysmaineeseen / -brändiin riskienhallintaan (operatiiviset, taloudelliset, oikeudelliset ja maineriskit) kuluttajasuhteisiin (luottamus, boikottien väheneminen) sekä sijoittajasuhteisiin.

16 Ihmisoikeussitoumus Periaate 16 Ensimmäisenä askeleena ihmisoikeusvastuun toteuttamiseksi yrityksen on annettava ihmisoikeussitoumus. Sitoumuksen on oltava yrityksen ylimmän johdon hyväksymä ja se pitää laatia sisäiseen ja/tai ulkoiseen asiantuntemukseen nojautuen. Ihmisoikeussitoumuksen tulee olla julkisesti saatavissa, löydyttävä esimerkiksi yrityksen verkkosivuilta, ja siitä tulee tiedottaa aktiivisesti. Sitoumuksessa yrityksen tulee mainita, että yritys kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia. Sitoumuksessa voidaan kuitenkin myös viitata aiemmin mainittuihin merkityksellisimpiin ja yleisimpiin kansainvälisiin asiakirjoihin: YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KPsopimus) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus) ILOn julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista Sitoumuksessa voidaan viitata kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin, vaikka yritys toimisikin maissa, jotka eivät ole ko. asiakirjoja hyväksyneet. Sitoumusta voidaan täydentää esimerkiksi kertomalla, että yritys pyrkii etsimään innovatiivisia toimintatapoja kansainvälisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien täyttämiseksi paikallisen lainsäädännön ollessa ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa. Esimerkiksi SAP on ratkaissut sitoumuksensa seuraavasti: If the implementation of these international standards is restricted by local law, we will develop innovative approaches to adhere in our actions to the principles proclaimed in the international standards (SAP Human Rights Policy) Tämä tietysti edellyttää, että yritys on valmis panostamaan ja etsimään luovia ihmisarvoa ja kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja myös hankalissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.

17 Sitoumuksen ei tarvitse olla monisivuinen dokumentti, vaan lyhyt arvolinjaus on aivan riittävä. Arvolinjauksen lisäksi yritys voi esittää, miten se toteuttaa ihmisoikeusvastuutaan listaamalla sitoumuksen oheen muut ihmisoikeuksia koskevat dokumentit ja työtä ohjaavat periaatteet, kuten eettiset ohjeet, toimittajaohjeistot, markkinoinnin eettiset ohjeet, henkilöstöjohtamisen periaatteet jne. Tämä on tärkeää, koska periaatteet sisältävät ns. know and show vaatimukseen. Yrityksen tulee tunnistaa ja ymmärtää toimintansa ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit ja sen lisäksi näyttää, että se toimenpiteidensä kautta pyrkii välttämään ja vähentämään negatiivisia vaikutuksia. Työkaluja ja lisälukemista Business & Human Rights Resource Center: http://businesshumanrights.org/en/company-policystatements-on-human-rights (kymmenittäin eri yritysten sitoumuksia)

18 Ihmisoikeuksia koskeva due diligence prosessi Yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit Periaate 18 Huolellisuusperiaate (due diligence) on sekä kansallisesta että kansainvälisestä oikeudesta, mm. ympäristöoikeudesta, tuttu periaate. Tilanteissa, joissa on syntynyt negatiivisia vaikutuksia, vastuuta punnitaan sen mukaan, onko taho toiminut huolellisesti vai ei. Sama pätee ihmisoikeusperusteiseen due diligence prosessiin. Due diligence ei ole pelkkä vaikutusten ja riskien arviointia, vaan se sisältää myös arvioinnin tulosten integroinnin yrityksen toimintoihin sekä seurannan, viestinnän ja raportoinnin. Ihmisoikeusvaikutusarviointiin sisältyy muutamia elementtejä, jotka erottavat sen muista vastuullisuusriskeistä 3 : Kuka? Vaikutuksia ja riskejä tulee arvioida nimenomaan sen kohderyhmän näkökulmasta, johon vaikutus kohdistuu. Vaikutuksia ei voi ymmärtää kuulematta sidosryhmiä ja priorisoinnit tulee tehdä sen perusteella, miten suurta haittaa liiketoiminnasta eri sidosryhmille aiheutuu ja miten suurta joukkoa vaikutus koskee. Samoin on hyvä kuunnella herkällä korvalla kansalaisyhteiskunnan viestejä. Mitä? Vaikutuksia tulee arvioida suhteessa kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin, keskeisinä YK:n KP- ja TSSsopimukset sekä ILO:n julistuksiin sisältyvät neljä perusnormia. Miten? Arvioinnin on oltava tarkoituksenmukainen. Koska arvioinnissa tulee kuulla sidosryhmiä, on tehtävä priorisointeja ja keskityttävä niille alueille, joilla riskit ovat suurimmat. 3 Haley St Dennis, Institute for Human Rights and Business, 31.10.2014 ja 21.8.2015

19 Missä? Arvioinnin tulee kattaa kaikki yrityksen toiminnot sekä liikesuhteet alihankkijoista kumppaneihin ja asiakkaisiin. Milloin? Vaikutusarvioinnin tulisi olla jatkuvaa. Ihmisoikeusriskit tulisi arvioida erityisesti silloin, kun mennään uusille markkinoille, tehdään yrityskauppoja, solmitaan uusia hankintasopimuksia, lanseerataan uusia tuotteita tai palveluita jne. Arviointien jatkuvuus on tärkeää myös siksi, että entuudestaan tutussa toimintaympäristössä voi tapahtua yrityksen ihmisoikeusvaikutuksiin ja riskeihin vaikuttavia muutoksia. Alkuun voi toteuttaa ylätason vaikutusarvioinnin, jossa yrityksen ihmisoikeusriskejä arvioidaan keskeisten ihmisoikeusnormien, yrityksen toimintojen ja toiminta-alueiden sekä vaikutuksen kohteena olevien ryhmien näkökulmasta. Arvioinnin voi aloittaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Millaisiin konkreettisiin ihmisoikeuksiin (KP- ja TSSsopimusten ja ILO:n neljän perusnormin valossa) yritystoiminnalla on joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia? - Kenen (mihin ryhmiin kuuluvien ihmisten) ihmisoikeuksiin? - Ovatko vaikutukset erilaisia miehiin ja naisiin tai poikiin ja tyttöihin? Onko kyse yrityksen välittömästä omasta toiminnasta (mikä toiminto), myötävaikuttamisesta vai liiketoimintasuhteesta? Mihin ja kenen ihmisoikeuksiin yritystoiminnan negatiiviset vaikutukset ovat tai voivat olla suurimmat? (Ihmisoikeusriskit ja riskien priorisointi) - Tulisiko joissain tilanteissa (toimintaympäristö: markkina, maa, alue, tuotteet) kiinnittää huomiota joihinkin erityisen haavoittuviin ryhmiin? - Mihin ryhmiin? Ylätason vaikutusarviointi paljastaa osa-alueet, joihin on syytä paneutua tarkemmin. Toimintaympäristöjen riskien arvioinnissa auttavat erilaiset riskimaalistat, esimerkkeinä Freedom House Index sekä UN Human Development Index, MapleCroft Human Rights Risks Atlas, BSCI Countries Risk Classification (Worlwide Governance Indicators), World Bank Worldwide Governance Indicators, jne.

20 YK:n ohjaavat periaatteet määrittävät, mitä vaikutusarvioinnissa tulee huomioida, mutta ne eivät kuitenkaan anna yksityiskohtaisia ohjeita arvioinnin tekemiseksi. Yrityksen toiminnan luonne, esimerkiksi toimiala ja tuotettavat tuotteet sekä toimintaympäristö vaikuttavat siihen, missä laajuudessa vaikutusten arviointi kannattaa tehdä. Kevyen oman toiminnan vaikutusarvioinnin voi tehdä muutamassa kuukaudessa tutustumalla sähköisiin lähteisiin, esim. koko toimialaa koskeviin vaikutusarviointeihin, haastattelemalla yrityksen eri liike- ja tukitoimintojen edustajia sekä keskustelemalla asiantuntijoiden, kuten ihmisoikeusasiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Globaalisti toimivien yritysten, joiden toimialaan liittyy erityisiä ihmisoikeusriskejä esimerkkinä luonnonvarateollisuus kannattaa harkita syvällisemmän vaikutusarvioinnin tekemistä, jossa alustavan vaikutus- ja riskikartoituksen jälkeen syvennytään kaikkein riskialttiimpiin toimintaympäristöihin tai liiketoimintoihin. Vaikutusarvioinneissa haastatellaan paitsi yrityksen omaa henkilöstöä, käydään läpi myös keskeiset liikesuhteet ja puhutaan sidosryhmien sekä vaikutusten kohteina olevien ryhmien tai näiden edustajien Työkaluja ja lisälukemista kanssa. Usein myös ulkopuolisen asiantuntemuksen ostaminen vaikutusarvioinnin tai sen osa-alueiden tueksi on perusteltua. Vaikutusarviointia ei kuitenkaan kokonaan kannata ulkoistaa, vaan on tärkeää panostaa myös oman henkilöstön osaamiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Koska kaikkien toimintojen ja liikesuhteiden läpikäyminen on käytännössä katsottuna mahdotonta, on jo vaikutusarviointivaiheessa tehtävä priorisointeja. Econsense: Respecting human rights tools and guidance materials: http://www.econsense.de/sites/all/files/respect ing_human_rights.pdf (hyödyllinen esittely jokaiseen vaiheeseen sopivista työkaluista) IBLF, IFC & UNGC: Guide to Human Rights Impact Assessment and Management: http://www.ifc.org/wps/wcm/connect/topics_ Ext_Content/IFC_External_Corporate- Site/Guide+to+Human+Rights+Impact+Asse ssment+and+management Danish Institute for Human Rights : Human rights comoliance assessment: http://www.humanrights.dk/business-humanrights BSR: Conducting en Effective Human Rights Impact Assessment: http://www.bsr.org/en/our-insights/reportview/conducting-an-effective-human-rightsimpact-assessment

21 Ihmisoikeuksien integroiminen yrityksen toimintoihin Periaate 19 Ihmisoikeuksia koskevan vaikutusarvioinnin tulokset on integroitava yrityksen toimintoihin. Integroinnin tavoitteena on estää yrityksen eri toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset sekä kehittää yrityksen sisäistä yhteistyötä eri toimintojen kesken ihmisoikeusvaikutusten ja riskien ymmärtämiseksi. Integrointi vaatii toimintaa, jonka avulla ehkäistään potentiaalisia haittavaikutuksia, korjataan jo syntyneitä haittoja, tai edistetään positiivisia vaikutuksia. Integroinnin on oltava tehokasta ja se on toteutettava asianmukaisilla tasoilla ja toiminnoissa, toisin sanoen yrityksen on mm. sisäisellä vastuunjaolla, päätöksenteolla, budjettiallokoinnilla sekä valvontaprosesseilla varmistettava, että yksiköt, joiden toiminnasta seuraa vaikutuksia, ymmärtävät roolinsa ja toimivat negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Ylimmän johdon rooli integroinnissa ja resurssien allokoinnissa on keskeinen. Ihmisoikeuskysymykset kuuluvat myös muiden yksiköiden, kuten henkilöstöhallinnon, riskienhallinnan, hankinnan, myynnin ja markkinoinnin sekä tuotannon vastuulle. Mahdollisen yritysvastuuyksikön asema suunnannäyttäjänä, kouluttajana ja koordinaattorina on monissa yrityksissä luonnollisesti merkittävä. Muita toimintamuotoja, joilla voidaan edistää integraatiota ja haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin puuttumista ovat esimerkiksi hyvin tehty riskikartoitus ja vaikutusten arviointi oikealla kielellä puhuminen: miten ihmisoikeuden kääntyvät liike-elämän kielelle sisäiset työryhmät, joissa mukana edustajia yrityksen eri yksiköistä yhteistyö toimialan yritysten kesken tai yli toimialarajojen kansalaisjärjestökumppanuudet kiinnostava, hyvin toteutettu verkkokoulutus koko henkilöstölle omien yksiköiden arviointi globaalisti ja kaikkia yksiköitä koskevien minimivaatimusten asettaminen aktiivinen ja läpinäkyvä viestintä.

22 Mikäli yrityksessä ei ole sisäistä osaamista ihmisoikeuskysymysten huomioon ottamiseksi yritystoiminnassa, YK:n ohjaavat periaatteet korostavat ulkopuoliseen asiantuntija-apuun turvautumista. Periaatteet alleviivaavat myös sitä, että ihmisoikeusosaamista ei tule systemaattisesti ulkoistaa, vaan yrityksen tulee vahvistaa talonsisäistä osaamistaan. Toimenpiteet ihmisoikeusriskin välttämiseksi tai korjaamiseksi riippuvat yrityksen roolista (oma toiminta, myötävaikuttaminen, linkittyminen). 1. Omaan toimintaan liittyviin negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin on puututtava välittömästi tavoitteena ihmisoikeuksia heikentävän toiminnan lopettaminen tai negatiivisten vaikutusten estäminen. Esimerkkinä tästä on omien tehtaiden työturvallisuuspuutteiden korjaaminen tai asiakkaiden terveyden kannalta vaarallisen tuotteen myynnin lopettaminen. Mikäli riskit ovat jo toteutuneet, on yrityksen ryhdyttävä negatiivisia vaikutuksia korjaaviin toimenpiteisiin. 2. Omalla toiminnalla myötävaikuttaminen (contribution) edellyttää, että yritys vaikuttaa sellaisen yhteistyökumppanin toimintaan, johon liittyy negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten riski. Yritys voi esimerkiksi aloittaa toimittaja-auditoinnit tai kouluttaa agentti- ja jälleenmyyjäverkostoaan ihmisoikeuksia kunnioittavista periaatteistaan ja -toimintatavoistaan. Mikäli riskit ovat jo toteutuneet, on yriytksen ryhdyttävä negatiivisia vaikutuksia korjaaviin toimenpiteisiin. 3. Haastavimpia ovat tilanteet, joissa haitta syntyy liiketoimintasuhteen kautta. Näissä tilanteissa yrityksellä on yleensä vähiten vaikutusvaltaa. Yrityksen on kuitenkin pyrittävä käyttämään vaikutusvaltaansa tilanteen korjaamiseksi tai negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Isona ostajana yritys voi vaatia toimittajiltaan toimintatapojen muutosta, ja hyödyntää tässä työssä myös omaa johtoaan. Vaikutusvalta ja käytettävissä olevat keinot kasvavat, jos yritys liittoutuu yhteen muiden ostajayritysten kanssa. Se, millaisia toimia yritykseltä edellytetään, riippuu paitsi yrityksen vaikutusvallasta liiketoimintakumppaniin myös liiketoimintasuhteen merkityksestä, negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten vakavuudesta. On tärkeää huomioida, että liiketoimintasuhteen päättäminen jonkin ongelmallisen liikekumppanitahon kanssa voi jopa johtaa entistä vakavampiin negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. YK:n ohjaavat periaatteet korostavatkin sitä, että ongelmallisen liikekumppanitahon tapauksessa ensisijaisesti ei katkaistaisi liiketoimintasuhdetta, vaan pyritään vaikuttamaan liikekumppaniin niin, että se muuttaisi toimintatapojaan ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan.

23 Integrointi ja vaikutusten ehkäiseminen ei ole helppoa. Tekemättä jättäminen ei kuitenkaan ole oikea vaihtoehto ja usein ratkaisut löytyvät. Kun suunnittelet toimenpiteitä negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten ehkäisemiseksi, selvitä seuraavat asiat: Mikä yrityksen toiminta aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia, mihin ryhmään / ryhmiin sekä mikä ihmisoikeus tai oikeudet voivat heikentyä Onko kyseessä yrityksen oma toiminta, myötävaikuttaminen vai liiketoimintasuhde Minkä yrityksen yksiköiden/toimijoiden tulisi osallistua ihmisoikeusriskin minimointiin ja miten Millainen vaikutusvalta yrityksellä on vaikuttaa toisen toimijan ihmisoikeuksia heikentäviin toimiin, jos kyseessä on myötävaikuttaminen tai liiketoimintasuhde ja miten yritys voi käyttää vaikutusvaltaansa Työkaluja ja lisälukemista UNGC/Maplecroft: Human Rights and Business Dilemmas Forum: http://hrbdf.org BLIHR / UNGC / OHCHR: A Guide for Integrating Human Rights into Business Management: http://www.integratinghumanrights.org/ ShiftWorkshopReport2012- RespectingHumanRightsThroughGlo balsupply Chain http://shiftproject.org/sites/default/file s/%20respecting%20human%20righ ts%2 0Through%20Global%20Supply%20 Chains%20Report.pdf BSR 2010 Supply chain sustainability, a practical guide for continuous improvement http://www.bsr.org/reports/bsr_un GC_SupplyChainReport.pdf Seuranta, viestintä ja raportointi Periaatteet 20 ja 21 Seuranta ja raportointi Yritysten tulisi seurata ihmisoikeuksia koskevan vaikutusarvioinnin avulla tunnistettuja ihmisoikeusriskejä ja luotava tätä työtä varten asianmukaiset seurantajärjestelmät. Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että yritys tuntee merkittävimmät ihmisoikeusriskinsä sekä reagoi tunnistettuihin riskeihin oikealla tavalla. Seurannan tulee: perustua oleellisiin kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin indikaattoreihin, sekä sisältää palautetta sekä sisäisistä että ulkoisista lähteistä, erityisesti toiminnan vaikutusten alaisilta sidosryhmiltä.

24 Seurantajärjestelmän tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä käsitys ihmisoikeusriskien nykytilanteesta. Seurantajärjestelmän tulisi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin. Seurantajärjestelmää mietittäessä on hyvä hyödyntää yrityksessä jo olemassa olevia välineitä ja prosesseja, ja integroida prosessi mahdollisimman pitkälle yrityksen sisaïsiin raportointiprosesseihin. Viestintä YK:n ohjaavat periaatteet edellyttävät ihmisoikeuksiin liittyvää viestintää sekä yrityksen sisäisesti että ulkoisesti. Sisäiseen viestintää kuuluu mm. YK:n ohjaavien periaatteiden jalkauttamisen yrityksen sisällä, eri toimintojen roolien selkeyttäminen ja sisäisten toimintojen välisen ihmisoikeuksiin liittyvän yhteistyön rakentaminen. Yritysten tulisi olla valmiita kommunikoimaan myös ulkoisesti toiminnan ihmisoikeusvaikutuksista, erityisesti silloin, kun vaikutusten alaiset sidosryhmät tai heidän edustajat ovat tuoneet esille ihmisoikeuksiin Työkaluja ja lisälukemista UN Guiding Principles Reporting Framework http://www.ungpreporting.org/re porting-framework/ The Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) http://www.ihrb.org/ourwork/corporate-human-rightsbenchmark.htm liittyviä huolenaiheita. Erityisesti sellaisten yritysten, joiden toimintaan kohdistuu vakavia negatiivisia ihmisoikeusriskejä, tulisi raportoida asian eteen tekemistään toimenpiteistä. Viestinnän tulisi kaikissa tapauksissa heijastaa muodoltaan ja laajuudeltaan negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten vakavuutta olla eri kohderyhmien saatavilla olla luotettavaa ja tarpeeksi kattava, jotta yrityksen toimet ihmisoikeusriskien hallitsemiseksi voidaan ulkoisesti arvioida. Olla vaikuttamatta kielteisesti sidosryhmiin ja henkilökuntaan tai legitiimeihin liikesalaisuuksiin. Viestinä voi olla eri muotoista eri kohderyhmille. Esimerkiksi viralliset raportit voivat olla osa ihmisoikeusviestintää, mutta niin ovat myös henkilökohtaiset tapaamiset sekä konsultaatiot sidosryhmien kanssa.

25 Ihmisoikeusviestintä medialle MEDIA ON YRITYKSILLE HAASTAVA SIDOSRYHMÄ ja valitettavan usein yritykset saavat hyvästä työstä huolimatta ihmisoikeuskysymyksissä ainoastaan negatiivista huomiota. Objektiivinen keskustelu etenkin median kanssa on usein erittäin vaikeaa ja yritys on valitettavan usein viimeinen taho, jota keskusteluissa uskotaan. Usein haastattelut ja yhteydenotot koskevatkin eri nousseita väitteitä negatiivisista ihmisoikeusvaikutuksista. Tässä lähtökohdassa yritysten rooli keskusteluissa on hankala ja usein keskusteluihin mennään vain selviytymään. Tärkeää on tasapaino - yrityksen tulee vastaa median esittämiin kysymyksiinn, mutta siitä huolimatta oman viestin voi aina ujuttaa lomaan. Yrityksen tulee uskaltaa puhua negatiivisista asioista, mutta se voi tuoda esiin myös hyviä käytäntöjä: kun toimitusketjuista paljastuu epäkohtia ja yritystä haastatellaan aiheesta, voi yritys toimitusketjujen ohella kertoa edistyksellisistä henkilöstökäytännöistään. On myös tärkeää tuoda esiin se, että tilanteen vakavuus tiedostetaan ja yritys on ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi. Kun toimintasuunnitelma on olemassa, se on hyvä tuoda reilusti esiin, vaikka prosessi olisikin keskeneräinen. Viestinnän asiantuntijoita media pitää usein tulppana, joten yritykselle voi olla hyvä ratkaisu tuoda substanssiosaaja median eteen. Kun toimintasuunnitelma on olemassa, se on hyvä tuoda reilusti esiin, vaikka prosessi olisikin keskeneräinen. Viestinnän asiantuntijoita media pitää usein tulppana, joten yritykselle voi olla hyvä ratkaisu tuoda substanssiosaaja median eteen.

26 Median haastattelun ei tarvitse olla selviytymistaistelu, vaan hyvin valmisteltuna se voi olla myös mahdollisuus. Alla on pieni muistilista 4 ihmisoikeuksia koskevaan (kriisi)viestintään: 1. Aloitteellisuus: esitä omat näkökantasi muist akeskeiset viestinne 2. Avoimuus ja läpinäkyvyys: myös negatiivisissa asioissa 3. Rehellisyys: ole totuudenmukainen 4. Luotettavuus: perusta faktoihin 5. Myönnä virheesi: kerro kaikki kerralla 6. Osoita myötätuntoa: kyse on ihmisistä 7. Älä syyttele muita: kanna vastuusi osaltanne 8. Kerro mitä tehdään: kuvaile korjaavaa prosessia 9. Ymmärrettävyys: anna konkreettisia esimerkkejä, jotka jokainen voi ymmärtää 10. Palveluasenne: ole nopea ja käytettävissä 11. Varautuminen: Toteuta yrityksenne kriisiviestintäsuunnitelmaa Lisäksi on hyvä muista seuraavat asiat, kun ihmisoikeuksista halutaan viestiä uskottavasti, ymmärrettävästi ja innostavasti: Pääviestit: muista keskeiset viestinne yleisölle Luotettavuus: opettele faktat Selkeys: käytä riittävän yksinkertaista kieltä Inhimillisyys: kyse on ihmisistä, osoita kunnioitusta kerro tunteita herättäviä esimerkkejä Konteksti: liitä asia isoon kuvaan, anna mittasuhteet Tarinallisuus: kerro käytännön esimerkki yrityksenne teosta Viraalisuus: anna puolestapuhujille jaettavaa. 4 Mainostoimisto Taskut 5.12.2014 ja 7.10.2015

27 Valitusmekanismit ja korjaavat toimenpiteet Periaate 22 sekä yrityksiä koskevat periaatteet 29 31 Access to remedy - pilarista Valitusmekanismien järjestäminen ja korjaavien toimenpiteiden tekeminen ovat periaatteiden haasteellisimpia osioita, sillä niistä liike-elämässä on vähiten kokemusta. Yrityksen velvoitteet järjestää korjaavia toimenpiteitä koskevat omaa (välitöntä) toimintaa (causing) sekä myötävaikuttamista (contribution). Jos ihmisoikeudet ovat heikentyneet likketoimintasuhteen kautta, YK:n ohjaavat periaatteet eivät velvoita yritystä ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin. Asia on hyvä pitää mielessä, kun suomalaisia yrityksiä asetetaan tilivelvollisiksi toimitusketjujen alimpien portaiden epäkohdista ja tilanteista, joissa kyse on liiketoimintasuhteista. Toisaalta yrityksen on maineensa ja toimintansa tehokkuuden vuoksi ajoittain puututtava myös liiketoimintasuhteisiin. Korjaavia toimenpiteitä tulee toteuttaa aktiivisesti. Niissä ei ole kyse ainoastaan rahallisesta korvauksesta, ja onkin syytä huomata, että rahallinen korvaus ei aina edes ole paras korjaava toimenpide. Korvaus voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, lupaus prosessien kehittämisestä haitan toistamisen estämiseksi tai usein viimeisenä vaihtoehtona tietys liiketoiminnan tai liiketoimintasuhteen katkaiseminen. Osapuolet voivat myös yhdessä sopia kumpaakin osapuolta tyydyttävästä korjaustoimenpiteestä. Valitusmekanismien keskeisenä tehtävänä on identifioida mahdollisten negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten kohteeksi joutuneiden huolenaiheita ja siten yrityksen toiminnan ihmisoikeusriskejä. Mekanismi auttaa yritystä identifioimaan toiminnan mahdolliset negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset ja tukee näin due diligence prosessia. Se myös mahdollistaa negatiivisten vaikutusten korjaamisen ajoissa ja suoraan yrityksen toimesta.

28 Valitusmekanismit voivat olla yrityksen itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa operoimia. Valituksia voidaan ohjata myös ulkopuoliselle asiantuntijataholle. Hyvin tavallista on, että yrityksen verkkosivulla on sähköpostiosoite, jonka kautta yrityksen henkilöstö ja joissain tapauksissa myös sidosryhmät voivat jakaa huolenaiheensa. Tällainen järjestelmä on harvoin kaikkien sidosryhmien saavutettavissa. Toinen tapa järjestää valitusmekanismi on ulkopuolisen tahon operoima monikanavainen hotline - palvelu, jonka olemassaolosta tiedotetaan sidosryhmille. Tehtaiden ympäristössä tai projektikohteissaan paikallinen kansalaisjärjestö voi toimia kanavana, jonka kautta lähiyhteisöjen huolet tulevat yrityksen tietoon. Työkaluja ja lisälukemista CSR Europe: Management of Complaints Assessment (MOC-A): http://www.csreurope.org/sites/default/files/ MOCA%20brochure%20WEBSITE.pdf Ipeca: Operational level grievance mechanism: IPIECA Good Practice Survey: http://www.ipeca.org/publication/operational -level-grievance-mechanisms-good-practicesurvey Hyvälle valitusmekanismille on asetettu joukko kriteereitä. Yrityksen kannattaa pohtia, täyttääkö sen käytössä oleva valitusmekanismi seuraavat kriteerit: Legitiimisyys (mm. sidosryhmien luottamus) Saavutettavuus Ennakoitavuus Tasapuolisuus Läpinäkyvyys Ihmisoikeusperustaisuus Itseoppivuus (kokemukset huomioiva) Lisäksi valitusmekanismien tulisi perustua osallisuuteen ja vuoropuheluun.