SOTE-LAPPI 2014 Hankesuunnitelma 1. Taustaa SOTE-LAPPI hankkeen taustana on Lapin malli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin-hankkeessa eli ns. Lapin Sote-malli selvityshankkeessa tuotettu aineisto ja johtopäätökset. Selvityshankkeen päätavoitteet olivat seuraavat: Määrittää Lapin sote-palveluiden tarpeen ja tarjonnan tavoite ja tahtotila 5-10 vuoden aikajänteellä. Mallissa tulee ottaa huomioon Lapin maakuntasuunnitelmassa kuvatut maakunnan kehittämisvyöhykkeet ja käytävät ja kahden maakuntakeskuksen muodostaman aluerakenteen runko. Parhaillaan käynnissä olevan maakuntasuunnitelman ja ohjelman päivitystyö otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Ensivaiheessa kartoittaa ja mallintaa Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila, hyödyntäen laajasti olemassa olevia selvityksiä ja niiden taustamateriaaleja mm. Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmia. Työhön sisältyy lähipalveluiden määrittämien lappilaisista lähtökohdista. Oleellinen kysymys on, miten turvataan lappilaisten tarpeiden mukaiset lähipalvelut tulevaisuudessa. Palvelurakenteen kartoitus pitää sisällään mm. väestökehitys ja sairastavuus trendien arviointia. Rakentaa karttamallille pohjautuva visio siitä mitkä Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina ja mitkä erikoispalvelut tulisi tuottaa keskitettyinä. Lisäksi suunniteltiin lappilaisiin tarpeisiin soveltuva karttapohjainen palvelurakenteen analyysi- ja suunnitteluväline, tuotettiin kuntakohtaiset tarveanalyysit, 500 palvelusarjaa ja LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040 359 1000 info(at)lapinliitto.fi
taloudellisten vaikutusten kuvaukset, saavutettavuusanalyysit ja väestön keskittymiskehitystä kuvaavat aineistot. Selvityshankkeen esityksenä syntyi Lapin maakunnan A) Sote-palveluverkko-malli: karttamalli, jossa on paikkakunta-kohtaiset palvelutasomerkinnät E (erikois), A (alue) tai L (lähi). B) Sote-palvelutaso-malli (jako lähi-, alue- ja erikoistasoihin). Kuva: Lapin Sote-palveluverkko-malli: Kartta 1: Maakuntasuunnitelman karttapohjalle lisättynä. Kartta 2: Saavutettavuutta kuvaavalla karttapohjalla kuvattuna. Kuntakeskuksissa tuotettavien palveluiden saavutettavuus todellisella kulkemisajalla mitaten 15, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 minuutin etäisyyksillä. E-taso sisältää myös A- ja L-tasojen palveluvalikon. A-taso sisältää myös L-tason palveluvalikon. 2 / 7
Kuva: Lapin Sote-palvelutaso-malli Sote-uudistuksen sudenkuopat ja erityispiirteet: Toimintaprosessien uudistaminen jää toteuttamatta ja taloudellisen liikkumavaran kaventuessa säästöjä haetaan palveluja leikkaamalla ja keskittämällä. Työntekijöiden osallistuminen prosessien uudistamiseen on vajaata. Tuotannon eri tasojen integraatio jää tekemättä, jolloin kilpailukykyä ei turvata. Pienten organisaatioiden hyvä paikallis- ja asiakastuntemus, toiminta ketterää ja joustavaa, mutta haavoittuvaa (saatavuus joko 100 tai 0%). Käytännöt, kustannustehokkuus sekä erityisosaamisen saatavuus vaihtelevat. Kirjavuutta kehittämisessä, koulutuksessa, hoitosuosituksissa. Virtuaalipalveluiden hyödyntäminen vielä liian vähäistä. Suurissa organisaatiossa monenlaista erityisosaamista, mutta asiakasvastuun kannalta kokonaisuus voi sirpaloitua. Lisäksi selkeä paisutustaudin vaara. Integraation ja kustannushyötyjen saavuttaminen mahdollista, jos poliittista tahtoa, operatiivista kykyä ja moniammatillista osaamista. Pelkoina palveluiden liiallinen harmonisointi, jolloin mm. tiukka sektorijaottelu voi tuhota toimivia käytäntöjä. Kokemukset ensihoidosta ja pelastustoimesta ovat luoneet epäluuloja yhteistoiminnan kustannusten hallinnasta. 3 / 7
Kuormitetaanko yhteistoimintaorganisaatiot lian raskaalla kiinteistökannalla, vieraalla pääomalla ja ylisuurella henkilöstöllä. Kuntaliitosten tavoin järjestämisvastuussa Vallan keskittymisen problematiikka; valta, raha, palvelut ja asukkaat Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät pysy kenenkään hanskassa, jos kunnat toimivat maksuautomaatteina. Omistajaohjaus heikkenee entisestään. PTH:n ja ESH:n rajapinnat, työnjako ja integraatio olennaisia kustannusten hallinnan kannalta. Sosiaalitoimi uhkaa jäädä terveydenhoidon jalkoihin: Sosiaalipalveluissa kohdataan ihminen, hänen läheis-, työ- ja yhteisösuhteensa ja elämänhistoriansa ongelmakimppuina, joiden selvittämiseen ei ole käypiä hoito-suosituksia, tilanteiden ratkomisessa on paljon ainutkertaisuutta. Miten yhdistää pienten organisaatioiden ketteryys ja paikallistuntemus sekä suurten organisaatioiden laaja erityisosaamisen tarjonta ja mahdollisuudet integraation syventämiseen sekä skaalaetuihin? Miten päästä haavoittuvuudesta eroon ja välttää paisutustauti? Sote-investointien ja rakennemuutosten kannattavuusarviot ja vaikutukset yksikköhintoihin jäävät liian usein tekemättä tai liian pinnallisiksi. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Viimeaikainen valtion erva-alue-pohjaista sote-järjestämislain valmistelua koskeva linjaus Lapin maakunnan lähtökohdista: Uuden Eeva-pohjaisen sote-linjauksen myötä lain valmistelu alkaa alusta. Jo nyt on tärkeää tulevassa toiminnassa turvata Lapin väestön ja kuntien vaikutusmahdollisuudet sekä palveluiden järjestämiseen että tuottamiseen. Uudessa tilanteessa maakunnan tulee esittää keinoja, joilla päätösvaltaa ja palveluita voidaan säilyttää mahdollisimman lähellä lappilaisia. Pohjois-Suomen laajan erva-alueen yhdelle järjestäjätaholle on hyvin haastavaa saada useiden eri tuottajien välisten tasojen integraatiota syvennettyä ja toimintaprosesseja uudistettua, jos organisaatioiden rajapintoja jää hyvin useita. Tuottajamarkkinat avautuvat kilpailulle samaan aikaan kun päätösvalta siirtyy kauemmas. Tuotannon eri palveluiden ja tasojen välistä integraatiota on edistettävä, jotta tuottaja-organisaatioiden kilpailukyky säilyy. Järjestämisen osalta on saatava alueelliset toimielimet/ järjestämiskeskukset A) paikallisista asiantuntijoista ja viran-haltijoista koostuvaan valmisteluun ja B) paikallisia luottamus-henkilöitä päätöksentekoon. Maakunnan edunvalvonnan kannalta on reagoitava nopeasti. Lapin maakunnan sote-palvelutuotannon organisoimisessa erilaisia vaihtoehtoja: 4 / 7
1. Lapissa tuotanto perustuu (kahteen) toimijaan, joissa kummassakin tuotetaan esh, pth ja sos palvelut. Tuottaja voi käyttää alihankintaa. 2. Lapissa tuotanto perustuu useampaan toimijaan, joista kahdessa tuotetaan esh, pth ja sos. palvelut. Se voi olla Lapin pohjoisosassa 1-2 tuottajaa, jotka tuottavat pth ja sos. palvelut. Jos tuotanto on omissa käsissä, se lisää paikallista ohjausmahdollisuutta sen suunnitteluun. Toisaalta pienen tuottajan mahdollisuudet vaikuttaa järjestäjään (erva) ovat vähäiset. Pohjois-Lapin tuotantoalue(et) eivät voi tuottaa esh:a kuin hyvin pieneltä osin, jolloin riskinä samankaltaisen tilanteen syntyminen kuin nyt on kunnan ja sairaanhoitopiirin välillä. 3. Lapissa tuotanto perustuu useaan (kunta)toimijaan, jotka tuottavat vaihdellen esh, pth ja sos palveluita. Lisääntyneen paikallisen ohjausmahdollisuuden vastapainona edellisen kohdan haitat kasvavat merkittävästi. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet SOTE-LAPPI-hankkeessa ovat seuraavat: 1. Tuotannon sote-integraatio ja kilpailukyvyn turvaaminen toiminta lappilaisissa käsissä. Valtakunnallinen linjaus pitää sisällään palveluiden monituottajamallin, joka sisältää yritysten ja kolmannen sektorin palvelutuotannon. Sote-integraation edistäminen nykyisellä tuotantorakenteella on haasteellista. Paine kilpailuttamiseen ja tuotantoyksiköiden koon suurentamiseen on ilmeinen. Arjen turvaa kunnissa-yhteistyömallin kehittäminen kunnan johtamisjärjestelmän osana on yksi keskeisistä verkostojen yhteistyöhön perustuvista sote-palveluiden tehostamisen ja taloudellisten säästöjen toteutuskeinoista. Suomen pohjoisissa kunnissa luotu yhteistyömalli "Arjen turvaa kunnissa" valittiin parhaimmaksi Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA:n suuressa hankekilpailussa v. 2013. Kilpailussa haettiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi. 2. Järjestämisessä alueellisen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja lappilaisen paikallistuntemuksen hyödyntäminen. Yli puolen Suomen ulottuvan neljän maakunnan, viiden sairaanhoitopiirin ja 68 kunnan muodostaman sote-järjestäjäkuntayhtymän hallinnosta uhkaa tulla mammuttimainen ja käytännön toiminnasta etäällä oleva. Onnistuuko järjestäjä sille asetetuissa tavoitteissan ilman väli- tai maakuntatason toimielimiä? Ovatko alueelliset kuntaforumit, järjestämiskeskukset, aluelautakunnat tms. toimielimet tarpeellisia keinoja järjestäjän asiakas-, alue- ja paikallistuntemuksen saavuttamiseksi? 5 / 7
3. Edunvalvonta keskushallintoon, poliittiseen tasoon ja erva-pohjaisen sote-alueen rakentajiin, lähipalvelulain sisältöön vaikuttaminen, maakunnan yhteinen lausunto tulevaan lakiesitykseen. Uuden ja useimmat yllättäneen sote-linjauksen jälkeen menossa on etsikko-aika. Maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit, kaupungit ja kunnat hakevat vastauksia monille avoinna oleville kysymyksille. Huoli palveluiden säilymisestä sekä asiakasnäkökulman ja lähidemokratian säilymisestä on aiheellinen. Lainsäädännön sisällön työstäminen on aivan alkuvaiheessaan ja vaikuttaminen sen sisältöön on hyvin aktiivista ja intensiivistä erityisesti lain lyhyt valmisteluaika, avoimien kysymysten suuri määrä ja yllättävä käänne huomioon ottaen. Lisäksi lähipalvelulain tarve, kustannustenjakoperiaatteet ja rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen nousevat uudistuksen edetessä keskiöön. 3. Ohjausryhmä ja selvitysmies Ohjausryhmänä jatkaa Lapin Sote-malli selvityshankkeen ohjausryhmä täydennettynä 2-3 kunnan kuntajohtajalla. Lapin liitto Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kemin kaupunki Rovaniemen kaupunki Tornion kaupunki Lapin liiton kuntataloustyöryhmä kolmen pohjoisimman seutukunnan edustajat Ohjausryhmä toimii selvitysmiehen työn ohjaajana. 6 / 7
Lisäksi selvitysmies ja maakuntajohtaja raportoivat Lapin liiton hallitukselle jokaisessa selvityksen hankeajalle ajoittuvassa hallituksen kokouksessa. 4. Hankeaika Hanke kestää 3 kuukautta: 1.4.2014 30.6.2014. 5. Kustannukset ja rahoitus Kustannukset Palkkakulut 35 000 Ostopalvelut 7 000 Matkakulut 5 000 Muut kulut 3 000 Yhteensä 50 000 Rahoitus Lapin liitto (kuntarahoitus) 2 500 Maakunnan kehittämisraha 47 500 Yhteensä 50 000 6. Taustamateriaalia Taustamateriaalina käytetään Lapin Sote-malli selvityshankkeen aineistoa ja tuotoksia sekä Lapin Sote-malli selvityshankkeen taustamateriaalia, valtakunnallisia selvityksiä ym. tarpeellisia tietolähteitä ja analyysejä. 7 / 7