Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 Magazine Onko meistä someen? s. 6 Eroon vesivahingoista s. 10 3 4 7 8 11 14 Pohjoisessa on imua Tutkimustoiminta pyörii rahalla ja aivovoimalla Kaivosinsinöörien koulutus käynnistyy syksyllä Uusiutuvaa energiaa opetukseen Tekesiltä TUTLI-rahoitus Suomalaisten osaaminen kiinnostaa Venäjällä Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13
Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990, fax 0207 691 999 Palvelemme ma-pe klo 8 16 www.digipolis.fi SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n. 27 500 m 2, käyttöaste 87 % (03/2012). uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m 2 rakennusoikeutta 13 000 m 2 YRITYKSET 46 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 450 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10 17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386 Villiä vetovoimaa Elämme ajassa, jolloin Etelän pahimmatkin epäilijät alkavat uskoa Pohjoisen vetovoimaan. Suurinvestoinnit niin kaivos-, energia- kuin prosessiteollisuudessa eivät ole jääneet huomaamatta ja uusien teollisuushankkeiden rinnalla Lapin matkailu kehittyy lupaavasti. Investointibuumi on menossa, mutta samalla on hyvä muistaa, että olemme vasta uuden kasvutarinan alussa. Moni investointi ja uusien yritysten sijoittuminen voivat jäädä toteutumatta, jos emme osaa toimia oikein. Uusien kaivosyhtiöiden virtaa ei enää pysty patoamaan kuin Suomen valtio louhintaveroilla. Voittojen verottaminen olisi hyväksyttävissä oleva ratkaisu, jolla ei tuhottaisi Suomen hyvää mainetta luottevana kaivosmaana. Samalla valtion pitäisi pohtia, miten kannustetaan mineraalien jatkojalostamista mahdollisimman pitkälle kotimaassa. Pohjoisessa pohditaan aiheellisesti, miten esimerkiksi uusia kaivospalveluyrityksiä saadaan sijoittumaan kaivoskuntiin. Yhtä suurta teollisuus- tai kaivospalvelukeskusta on turha kuvitella syntyväksi. Eri palvelujen liiketoimintalogiikka luo keskusten ja yritysten verkoston, joka pystyy huolehtimaan koko Pohjois-Suomen teollisuuden tarpeista. Kehittämistoiminnassa on panostettava pohjoisen pienten ja keskisuurten teollisuuspalveluyritysten kilpailukyvyn parantamiseen monin keinoin. Kansainvälistyminen, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaaminen, uudet liiketoimintakonseptit, uusimman teknologian soveltaminen sekä erilaiset yhteenliittymät nousevat korostetusti esille. Olemassa olevien yritysten kehittämisen rinnalla on tehtävä työtä uusien teollisuus ja teollisuuspalveluyritysten houkuttelemiseksi Lappiin. Työhön on tartuttu ja uusille investoinneille tasoitetaan tietä koko Lapin voimin mm. Invest In Lapland -toiminnalla. Invest In -toiminnan konseptoiminen ja soveltaminen koko maakuntaan ei ole aivan mutkaton ponnistus, koska alue on laaja ja heterogeeninen. Keskeinen kumppani on Invest In Finland, joka vastaa investointien houkuttelusta kansallisesti. Lapin Invest In -toiminnassa keskitytään teollisuuteen, matkailuun ja luoviin aloihin. Invest In -toiminnan rakentaminen on aina haasteellista, mutta aikaikkuna näyttää Lapin kannalta erityisen hyvältä. Pohjoisessa on villiä vetovoimaa! 2 2012 Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2
Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Laura Hyle Pohjoisessa on imua Etelän sijasta nyt investoidaan pohjoiseen. Käynnissä on mittavia suurhankkeita, jotka ovat suuri mahdollisuus koko suomalaiselle elinkeinoelämälle. Muualla investointien määrä on ollut selvästi laskussa, mutta Lapissa pohditaan jo, mistä saada hankkeiden vaatimaa työvoimaa. Päätös rakentaa ydinvoimala Simon sijasta Pyhäjoelle oli alueelle suuri pettymys, mutta isoista hankkeista ei Lapissa silti tule tulevaisuudessa pulaa. Jo käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia merkittäviä hankkeita ovat mm. Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivos Sodankylässä, Outokummun terästehdas Torniossa ja Kemiin suunnitteilla oleva biodisellaitos. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki näkee pohjoiseen kohdistuvat hankkeet ennen kaikkea koko suomalaista ja lappilaista elinkeinoelämää monipuolistavana tekijänä. - Nämä ovat upea mahdollisuus koko Suomelle. Kunhan vain saadaan tarvittava määrä työvoimaa, niin kehityksemme pääsee aivan uudelle tasolle. Työvoimapula on aiheellinen pelko varsinkin Suomessa. Tutkimuksien mukaan Suomen väkiluku tulee kasvamaan seuraavan vajaan 40 vuoden sisällä vain hieman yli 100 000 asukkaan verran, Ruotsissa ja Norjassa vastaava lukema on yli miljoona. Lapin hankkeet kiinnostavat myös etelässä Lapin alueen haasteena on yrityksien vähäinen määrä. Helmikuussa järjestetyssä Arctic Business Forumissa keskusteltiin tiiviisti pohjoisen roolista investointien keskipisteenä. Tapahtuman otsikko, The future is in the North, kertoo paljon; pohjoisessa on tällä hetkellä valtavasti imua ja menestymismahdollisuuksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yrityksille. Tapahtuman yhteydessä toteutettiin kysely mm. rakennus-, konepajaja kaivosaloilla toimiville suomalaisille yrityksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni olisi valmis panostamaan konkreettisiin toimiin pohjoisessa. Näitä on esimerkiksi sivukonttorin tai uuden yrityksen perustaminen. - Yli 400 yritystä kertoi olevansa kiinnostunut toimimaan Lapissa, joista yli 300 oli Etelä-Suomesta. Kiinnostus ei kohdistunut pelkästään Suomeen, vaan yritykset näkivät suuria mahdollisuuksia myös Pohjois-Ruotsin, Norjan ja Murmanskin alueen hankkeissa, Rautajoki iloitsee. Yhteistyö ja verkostoituminen tuovat parhaan tuloksen Rautajoki näkee ehdottoman tärkeänä valmiuden yhteistyöhön niin muiden kotimaisten kuin ulkomaistenkin yritysten kanssa. - Lappilaiset yritykset ovat olleet erittäin aktiivisia hankkeiden suhteen ja meidän etunamme onkin vahva tuntemuksemme omasta alueestamme sekä sen markkinoista. Verkostoitumalla ja pohtimalla erilaisia yhteistyömalleja varmistamme, että saamme niistä parhaan hyödyn niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, hän jatkaa. Nyt kannattaa panostaa kehittymiseen Vasta suunnitteilla olevat hankkeet ovat aikajänteeltään pitkiä ja nyt olisikin suomalaisilla yrityksillä erinomainen hetki hakea kokemusta yhteistyön ja verkostoitumisen avulla jo käynnissä olevista hankkeista. - Tilannetta kannattaa yrityksissä pohtia myös kehitysprosessina. Kun nyt haetaan kokemus ja osaaminen Lapin hankkeista, olemme erittäin hyvässä asemassa naapurialueiden suurhankkeiden käynnistyessä, Rautajoki päättää. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 3
Kuvat: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Tutkimustoiminta pyörii rahalla ja aivovoimalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan toimialan TKI-yksikkö tarjoaa yrityksille monipuolisesti soveltavaa tutkimusta sekä asiantuntija- ja laboratoriopalveluita. Samalla laboratorioiden nykyaikaisin ja osiltaan ainutlaatuisin laiteresurssein tuotetut monipuoliset testaus- ja analysointipalvelut ovat sekä yritysten, opiskelijoiden että omien tutkimusryhmien käytössä. Suurin osa TKI-toiminnasta suuntautuu prosessi- ja kaivosteollisuuteen ja ennen kaikkea niitä TKI-toiminnan kärkinä ovat palveleviin yrityksiin. Varsinainen materiaalien käytettävyys, laboratoriotoiminta on keskittynyt elektroniikan komponenttien kunnossapito, optinen mittausja moduulien, sekä materiaalien tekniikka ja sulautetut järjestelmät. (mm. teräs ja komposiittimateriaalit) testaamiseen, analysointiin ja tutkimukseen. Käynnissä on kolmisenkymmentä projektia. Tekes, Lapin Liitto ja ELY-keskus ovat merkittäviä rahoittajia. Toiminta on vahvasti kansainvälistä. Vuonna 2007 alkaneen EU:n ohjelmakauden aikana tekniikan TKI on ollut toteuttamassa 14 Interreg IV A Pohjoinen -ohjelmasta rahoitusta saanutta hanketta, mikä on suurin yksittäisen toteuttajan osuus koko ohjelmassa. - Hankkeiden lukumäärä on viime vuosina hiukan laskenut, mutta samalla keskikoko on puolestaan kasvanut. Pienimpien hankkeiden budjetti on noin 100 000 euroa suurimpien ollessa 1,8 miljoonaa. Tutkimushankkeiden keskiarvo on 400 000 500 000 euroa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Seppo Saari luettelee. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun tutkimushankkeet työllistävät yli 40 päätoimista tutkijaa, joista osa myös opettaa. Lisäksi osa opettajista osallistuu hanketoimintaan. - Monella on sellainen mielikuva, että opettajat eivät osallistu hankkeisiin, mutta meillä 17 prosenttia opettajien viime vuoden työtunneista on hanketoimintaa. Samalla tehdään myös oppimisprojekteja, eli opiskelijat oppivat projektitoimintaa aidossa ympäristössä. Hankkeita alueen teollisuuden hyväksi - Viime vuonna TKI-tulojen osuus tekniikan toimialan kokonaistuloista oli yli 40 prosenttia, mikä lienee suurin Suomen ammattikorkeakouluista. Rahana summa oli noin 2,8 miljoonaa euroa, josta suoran osaamisen ja palveluiden myynnin osuus oli viime vuonna yli 500 000 euroa. Lisäksi investoimme projektien puitteissa opetuslaboratorioihin yli 400 000 euron 4 Digipolis Magazine
edestä. Julkisten rahoittajien lisäksi hankkeissa on mukana myös yrityksiä, jotka omalla panoksellaan osallistuvat hankkeiden kustannuksiin. Myös Kemin Digipolis Oy:llä on merkittävä rooli. Saari kertoo, että vuositasolla maksavia yrityskumppaneita hankkeissa ja palvelutoiminnassa on 80 90 ensisijaisesti Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, mutta myös muualta Euroopasta. - Ruotsissa Luulajan yliopisto on ollut jo vuosia meille hyvin tärkeä tutkimuskumppani. Valtakunnanrajoilla ei meidän hankkeissamme ole väliä, sillä ainoa joka rajalla vaihtuu on kieli. Tekeminen on samanlaista, vaikka osaaminen on keskittynyt hieman eri sektoreille. Eurooppa-tasolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu valmistelee kunnossapidon ja materiaalien käytettävyyden hankkeita. Alueen teollisuus on hankkeissa vahvasti mukana. - Lähtökohtanamme on löytää hankkeisiin partnereita, joiden osaaminen täydentää toisiaan ja synnyttää uutta liiketoimintaa alueelle. Kun alueen yritykset kehittävät uutta liiketoimintaa alueen teollisuuden kanssa, tuotteet ja palvelut ovat myytävissä kansainvälisestikin. Projektityö opetuksessa mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetuksessa käytetään ajanmukaista, innostavaa ja työelämään aidosti valmentavaa CDIO-periaatetta. Keskeisenä ideana on käytännön taitojen sekä teknisten ja luonnontieteellisten sisältöjen kytkeminen toisiinsa aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä heti opintojen alusta lähtien. Kaikki CDIO-hankkeet toteutetaan työelämässä tuttujen projektityön perusteiden mukaisesti. - CDIO-hankkeita tehdään opintojen aikana yhä enemmän. Myös osa opinnäytetöistä sidotaan osaksi T&K-hankkeita. Yrityksiltä onkin sadellut kiitosta, sillä näin he saavat arvokasta tietoa itse projektien tuloksista ja samalla pääsevät tutustumaan opiskelijoihin tulevia rekrytointeja ajatellen, Saari summaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 5
Mikko Manninen uskoo, että sosiaalisen median osaajat yhdistävät tulevaisuudessa entistä enemmän voimiaan muiden luovan alan yrittäjien kanssa ja kehittävät sitä kautta uusia palveluja. Onko meistä someen? Tiesitkö, että Digipoliksen tiloissa toimii sosiaalisen median koulutuksiin ja konsultointeihin erikoistunut yritys. Tänä kesänä vuoden täyttävän Koivu Interactive -yrityksen taustalta löytyvä Mikko Manninen on tottunut operoimaan Lapissa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. - Digipoliksesta käsin on helppo toimia molempiin suuntiin. Ja tietenkin seutukunnan omat markkinat tarjoavat töitä. Sosiaalinen media kiehtoo yrityksiä, joten palveluille on kysyntää. Yrityksissä on herätty ajattelemaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. - Palveluni jakautuvat tällä hetkellä suunnilleen niin, että kolmasosa on some-palveluihin liittyvää konsultointia ja loput yleensä asiakkaan tiloissa tehtäviä koulutuksia. Tyypillinen Mikon taitoja vaativa tilattu konsultointityö on vaikkapa yrityksen markkinointia tukeva toimenpide sosiaalisen median kautta. - Esimerkiksi markkinointikampanjaan yhdistetään Facebook-kampanja, jonka pyörittäminen on minun vastuullani. Opettajasta yrittäjäksi Ennen Koivu Interactivea Mikko työskenteli yli kahdeksan vuotta ammattikorkeakoululle projektipäällikkönä, asiantuntijana ja opettajana. Mikolle yrittäjäksi ryhtyminen oli luontevaa, sillä hän kävi usein yrityksissä kouluttamassa ja konsultoimassa. Yrittäjyys tarkoittaa Mikolle aivan jotakin muuta kuin sitä, että saa y-tunnuksen. - Minulle oli selvää, että siirtyessäni yrittäjäksi se on kaikki tai ei mitään. Eli teen tätä päivätyökseni ja minulla on tässä bisnesriski, hän korostaa. Koivu Interactiven pyörittäminen on Mikon mukaan lisännyt työn laatua, fokusoitumista tekemiseen ja uudenlaista vapautta. Työn ilokin on huipussaan. Kolmessa vaiheessa Kouluttaja-Mannisen mukaan yritykset ovat sosiaalisen median suhteen ikään kuin kolmessa vaiheessa. On yrityksiä, jotka eivät ole vieläkään myöntäneet itselleen, että some olisi heille jotenkin tarpeellinen tai merkittävä tekijä yhteiskunnassakaan. - Sitten on yrityksiä, jotka ovat hyväksyneet sosiaalisen median olevan tätä päivää ja tunnistaneet markkinointi- ja viestintäilmiöt. Mutta he eivät ole itse ottaneet sitä vielä käyttöön. Kolmannessa ryhmässä ovat luonnollisesti edelläkävijät. He tunnistavat somen mahdollisuudet, näkevät mihin kehitys on menossa ja ovat lisäksi ottaneet sen käyttöön. Toisaalta kaikkien ei välttämättä tarvitse viedä yritystä sosiaaliseen mediaan. On silti hyvä ymmärtää sen toiminta ja se miten uutisilmiöt syntyvät. - Ja että pystyy reagoimaan, jos omalla toimialalla tapahtuu muutoksia ja tärkeimmät kilpailijat siirtyvät someen, Mikko painottaa. Koivu Interactivessa tehdään myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yritys on yhteistyössä myöskin Tietokadulla vaikuttavan Urbanid-yrityksen kanssa. - Meillä on yhteinen tuotekehitysprojekti, jossa mietitään kaupunkisuunnittelun ja sosiaalisen median yhdistämistä ja siihen liittyvää tuotteistamista. Missä ja miten näytille Yrittäjä on itsekin joutunut miettimään häneltä paljon yritysten koulutuksissa kuulemaansa kysymystä: Miten somessa erotetaan siviiliminä ja yrittäjäminä? Esimerkiksi Facebookissa liikkuessaan Mikko on nähnyt aika kirjavia profiileja. Puurot ja vellit menevät monella helposti sekaisin. - Uskon, että 100-prosenttisesti erottaminen on mahdotonta, mutta erilaisia painotuksia voi ja kannattaa tehdä. - Ihmiset ovat vieraammalla maaperällä, kun pitää miettiä yrityksen näkökulmasta kuinka Facebookissa viestitään. Tämä onkin yksi keskeisimmistä teemoista järjestämissäni koulutuksissa. 6 Digipolis Magazine Kuva: Susanne Erkinantti Teksti: Teemu Kytövuori
Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kaivosinsinöörien koulutus käynnistyy syksyllä Kaivosalan ihmiset viihtyivät Kemissä Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta -seminaari kokosi Kemiin 18. 19.4. satakunta aiheesta kiinnostunutta. Seminaarissa kuultiinkin vaikuttavia esityksiä sekä case-esimerkkejä aiheesta. Lapin kasvavan kaivostoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueen elinkeinoelämälle ovat mittavat. Kaivosteollisuuden investointien menestyksekäs toteuttaminen tarvitsee tuekseen laajaa tutkimusja kehitystoimintaa. Seminaarissa olivat esillä ultralujat rakenne- ja kulutuskestävät sekä ferriittiset ruostumattomat teräkset. Kärkiaiheita olivat uudet teräslaadut, niiden konepajakäytettävyys ja käyttö kaivosympäristöissä. - Materiaalit kehittyvät huimaa vauhtia. Tällainen kaksipäiväinen seminaari on loistava tilaisuus tutustua alan trendeihin, tuotteisiin sekä kuulla asiantuntijoiden ennusteita tulevasta, yleisössä kiiteltiin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa voi syksystä 2013 lähtien kouluttautua kaivosalan insinööriksi. Kun katsoo yleisesti kaivosalan vetovoimaa, kiinnostus on ollut suurta. Olipa hakijana sitten työntekijää kaipaava yritys tai opiskelijaa houkutteleva oppilaitos. - Jo suuntaavaan opintokokonaisuuteen on satakunta halukasta, tekniikan yksikön toimialajohtaja Matti Uusimäki valottaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Hän painottaa Digipolis Magazinelle samaa asiaa kuin minkä hän esitti opetus- ja kulttuuriministeriön edustajille. - Olemme olleet oikeastaan jo pitkään Suomen suurin kaivosalan kouluttaja ilman yhtäkään kaivosalan kurssia tai koulutusohjelmaa. Oppilaitoksen insinöörit kun ovat olleet kysyttyjä työntekijöitä alueen kaivoksissa. Onhan tekniikan opetuksen historiaakin yli 50 vuoden ajalta. Ja lähes kaivoksen kupeessakin on oltu yli 40 vuotta. Uusimäki muistuttaa, että kun tarkastelee yleensä Lapin alueen kaivosten palveluksessa olevia ammattilaisia, moni heistä on saanut ammatillisen koulutuksensa nimenomaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. - Tämän lisäksi tapahtuu osaamisen kiertoa, eli suurista teollisuusyrityksistä meillä alun perin koulutuksen saaneita kokeneempia insinöörejä on siirtynyt kaivosalalle. Profilointia oman osaamisen mukaan Kaivosalan insinööriin johtavan tutkinnon peruskoulutus on samanlainen kaikilla kolmella sitä tarjoavalla pohjoisen ammattikorkeakoululla (KTAMK, RAMK ja KAMK), mutta sen jälkeen jokainen korkeakoulu profiloituu omiin painopisteisiinsä. - Meidän osalta koulutus keskittyy kaivosten tarpeisiin automaation, elektroniikan tuotantotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan, sähkövoimatekniikan, tuotantotalouden ja tietotekniikan osalta, Uusimäki linjaa. Kaivosalan koulutus käynnistyy tulevana syksynä aluksi suuntaavana opintokokonaisuutena (15 op). Syksyllä 2013 käynnistyy kaivosalan insinöörin tutkintoon johtava koulutus (240 op). Koulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kouluttaa yritysten tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat insinööriosaamisen kaivannaisteollisuuden tarpeisiin mukautettuna. - Uskon vahvasti tähän koulutukseen ja siihen, että se lisää meidän vetovoimaisuutta. Lisätietoja koulutuksesta: Tokem.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 7
Innovatiivisuutta ja koko rahalla Innovaatio. Se ei tyhjästä synny, vaan poikkeuksetta sitä edeltää pitkä ketju, jonka alkupäässä tarvitaan syvällistä tietoa, laaja-alaista osaamista ja kykyä yhdistellä niitä mullistavalla tavalla. Joskus tai uskaltaisiko sanoa liiankin usein innovaatiotoiminta sekoitetaan virheellisesti tutkimustoimintaan. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan ole innovaatio, ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Hieman yksinkertaistaen voidaankin sanoa, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja että innovaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi. Innovatiivisuutta on tunnetusti monenlaista, mutta useimpien käyttövoimana on laiskuus. Ihminen on kautta historian ollut valtavan näppärä kehittämään työtä säästäviä menetelmiä ja työkaluja, joilla hommat ovat hoituneet vähemmällä. Ja tuntuu sitä kysyntää uusille innovaatioille edelleen olevan, vaikka Yhdysvaltain patenttitoimiston asiamies Charles H. Duell totesi jo vuonna 1899 lakonisesti, että kaikki mitä voidaan keksiä, on jo keksitty Itselläni on ollut kunnia toimia hyvinkin innovatiivisissa työyhteisöissä. Tyypillistä niille on heittäytymisrohkeus, ja ennakkoluulottomuus. Kyllä se innovatiivisuus äkkiä karisee, jos ideasinko joutuu omassa porukassaan naurunalaiseksi tai väheksymisen kohteeksi. Tosiasia on kuitenkin se, että äärimmäisenkin innovatiivisen yksikön ideoista vain osa on toteuttamiskelpoisia, ja yleensä ideoiden synnyttäminen ja niiden jalostaminen tapahtuu eri ihmisten pääkopissa. Loppujen lopuksi Suomi on täynnä pähkähulluja ideoita akankantokisoista jättimäisiin lumilinnoihin, jotka vastoin kaikkia todennäköisyyden lakeja ovat osoittautuneet menestystarinoiksi. Ja tulevaisuuskin näyttää turvatulta: kaiken kaikkiaan maailmassa tehdään vuosittain runsaat puoli miljoonaa patenttihakemusta, joista Suomessa pyöreästi 2 000. Kun patenttihakemusten määrä suhteutetaan asukaslukuun, niin vuodesta toiseen keikumme sitkeästi kymmenen aktiivisimman maan joukossa. Toivoa sopii meidän kaikkien puolesta, että nämä asemat kyetään pitämään. Reijo Tolppi Rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta http://some.lappia.fi/ blogs/tokem-jorynaa/ Uusiutuvaa energiaa opetukseen Uusiutuvan energian avulla Suomessa tuotettiin vuonna 2009 noin 30 prosenttia kaikesta sähköntuotannosta. Energian kokonaiskulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin 26 prosenttia. Vihreämpi sähkö kiinnostaa ei vain kuluttajia vaan myös sähköntuottajia. Euroopan unionissa sovittiin vuonna 1998 jako kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kioton sopimuksen täyttämiseksi tuli Suomen saavuttaa vuoden 1990 vuosittainen päästötaso vuosien 2008 2012 aikana. EU:n komission ehdotuksen mukaan Suomen uusiutuvan energian osuuden tulisi kasvaa 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja Suomen tulisi vähentää kasvihuonekaasuja 16 prosenttia. Luonnonolosuhteet asettavat rajoituksia muun muassa aurinkoenergian hyödyntämiselle. Mahdollisuudet vesivoiman lisärakentamiselle ovat rajalliset. Tuulivoiman lisäämisestä puhutaan, mutta sen kehittelyssä Suomi on moniin muihin verrattuna lähtökuopissa. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on alle puoli prosenttia, siis ei juuri mitään. Uusia hankkeita on vireillä runsaasti. Tuulivoiman rakentajien aikataulua vauhdittaa tietoisuus siitä, että nopea investoija voi saada vuoden 2015 loppuun asti muutenkin tuettuun takuuhintaan lisäbonuksen. Hankkeiden rinnalla kehitetään opetusvälineitä ja -menetelmiä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen osaajista. 8 Digipolis Magazine Kuvat: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi
Lapin energiakoulu -hanke Lapin energiakoulu -hanke on merkittävä uusiutuvien energiamuotojen käytön, koulutuksen ja kehityksen edistäjä Lapissa. Hanketta toteuttavat Lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia sekä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu. - Hanke sisältää Lapin bioenergiaohjelman 3. painopisteen (koulutus ja neuvonta) kehittämisen keskeiset toimenpiteet. Se on jaettu kahteen osaan, joista toinen sisältää koulutustuotteiden ja niiden verkostototeutusmallin kehittämisen ja pilotoinnin (ESR) ja toinen oppimisympäristöjen varustamisen (EAKR), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön sähkövoimatekniikan T&K-hankeasiantuntija Jaakko Etto luettelee. Hankeparin molemmat osat toteutetaan vuosien 2010 2012 aikana. ESR tuotekehitys- ja pilotointihanke, jossa toteutetaan koulutustuotteiden ja verkostototeutusmallin kehitys ja toteutus, on budjetiltaan 0,8 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana on Lapin ELY-keskus. EAKRinvestointihankkeen sisältönä on oppilaitosten oppimisympäristöjen varustaminen uusiutuvan energian koulutusten käynnistämistä varten ja sen rahoittaa pääasiallisesti Lapin liitto. EAKR -hankkeen budjetti on 2 miljoonaa euroa. - Hankeparin päätavoitteena on energia-alan ammatillisen koulutuksen, sitä tukevan muun palvelutoiminnan ja toimintaan liittyvän työelämäyhteistyön kehittäminen maakunnalliseksi Energiakouluksi. Lapin Energiakoulun on tarkoitus toimia alueen oppilaitosten sekä energia-alan työelämän tiloja ja laitteistoja hyödyntävänä oppilaitosvetoisena opetus- ja kehittämisverkostona. Opiskelua uusin välinein Yhtenä tuloksena hankkeessa haetaan toisen asteen tutkinto- ja muiden koulutusten verkostototeutusmallia sekä innovatiivisuutta tukevien uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. - Ammattikorkeakouluissa Energiakoulun oppimisympäristöt painottuvat uusiutuvan energian tuotannon toteutukseen toimihenkilötasolla ja tuotekehitykseen. Oppimisympäristöinä toimivat aurinkopaneeli- ja lämpöpumppujärjestelmät, tuulivoimala sekä monipuolinen mittauskalusto tuotekehitystä varten. Tuotekehitysoppimisympäristön avulla luodaan edellytykset uusien ratkaisumallien kehittämiselle bioenergian tuotantoon ja hyödyntämiseen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on nyt käynnissä sähkölaboratorioiden uusiminen. Remontti on jo loppusuoralla ja laitteiden asennukset käynnissä. - Hankkeen puitteissa varustamme oppilaitokset nykyaikaisilla laitteistoilla. Hankinnat on toteutettu siten, että opetusvälineet ja -laitteistot täydentävät jo olemassa olevaa laitekantaa. Esimerkiksi Kemissä on panostettu hybridienergiajärjestelmien opetuslaitteistoon. Toisaalta laitteistojen uusiminen hyödyttää myös muiden alojen opiskelijoita. Esimerkiksi meidän lämpökameraa voi käyttää kunnossapidon projekteissa. Energian tulevaisuus Uusiutuvat energian lähteet tulevat tulevaisuudessa korvaamaan nykyisiä energiantuotantomuotoja yhä useammin. Niiden etu on päästöttömyys. Uusiutuvat energianlähteet eivät kuitenkaan ole aina se paras ratkaisu, sillä energian tuottaminen tarvitsee täydelliset olot, jotta se olisi energiatehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Sen vuoksi esimerkiksi tuulivoimaa voidaan tuottaa vain tuulisilla seuduilla, kuten rannikoilla. - Uusiutuvan energian talteenoton teknologiaa kuitenkin yritetään kokoajan parannella, jotta esimerkiksi aurinkoenergian tuotto olisi kannattavaa myös pilvisimmillä alueilla. Toisaalta mekin tutkimme eri energioiden ristiinkäyttöä, varastointia, verkkoon liittämistä, sovelluskohteita ja luotettavuutta. Eton mukaan uusiutuvan energian kiinnostus tulee lisääntymään edelleen. Järjestelmien aloituskustannukset tulevat tippumaan ja näin yhä useampi kiinteistönomistaja huomaa miettivänsä aurinko- tai tuulienergiaa vaihtoehtona. - Täällä pohjoisessa talvi rajoittaa esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä sähköntuotannossa, mutta pieneen kulutukseen se on hyvä vaihtoehto muiden ratkaisujen rinnalla. Mutta varsinkin teollisuus tarvitsee energiaa ja oppilaitoksena meidän on vastattava sen haasteisiin, Etto muistuttaa. Green! Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 9
Kuvat ja teksti: Kati Klaavuniemi Eroon vesivahingoista Tiputteleeko vesihana? Vuotaako putki? Yleensä kosteuden tekemät tuhot huomataan liian myöhään. Kemiläinen NWD Technologies Oy on kehittänyt ratkaisun, joka voi pelastaa mittavalta vesivahingolta. NWD tulee sanoista No Water Damages Miten vesivahinkoja voisi ennakoida tai estää? Markkinoilla on laitteita ja hälytinjärjestelmiä, joissa kosteusanturit kytketään laitteiden alle ja jotka hälyttävät havaitessaan kosteutta. NWD:n idea on uudenlainen painettavalla elektroniikalla valmistettava vesivuotohälytin eli kosteussensori. - Tämä tuote on täysin muokattava ja leikeltävä. Se voidaan sijoittaa esimerkiksi keittiön allaskaapin pohjalevyn päälle, keittiökaluston, jääkaapin, astianpesukoneen tai pakastimen alle, käyttökohteita on useita. Hälytin ilmoittaa vesivuodosta sekä led-valolla että äänimerkillä, idean isä Jani Alatainio kertoo. Kosteussensorin etuna on sen laaja suojattava ala sekä täysi muokattavuus. Tuotteen hinnoittelu on parhaillaan meneillään, mutta Alatainio arvio hinnan jäävän joidenkin nykyisten menetelmien tasolle eli 25 45 euroon neliömetriltä. - Yleensä kosteusvauriot huomataan vasta sitten, kun vaurio on jo mittava. Ja kaikki me osaamme arvata kuinka paljon kostuneiden rakenteiden remontoiminen voi maksaa. Vesivahinkojen lisäksi ajan kanssa muodostuu homeongelmia ja sitä kautta terveydellisiä ongelmia. Jo nyt varsinkin vakuutusyhtiöt monien muiden tahojen lisäksi ovat olleet kiinnostuneita muokattavasta vesivuotohälyttimestä. Keksijästä yrittäjäksi Alatainio kertoo, että hän oli jo pitkään miettinyt omien kiinteistöjensä ylläpidossa ratkaisua vesivahinkojen parempaan ennakoimiseen. Sitten syntyi idea pienimmätkin pisarat huomaavasta hälytinjärjestelmästä joka kattaa laajan alan ja on nopea/helppo asentaa. Ideansa kanssa hän marssi ELY-keskukseen ja itse hanke käynnistyi syksyllä 2010. - Käynnistimme Terävä Consulting Oy:n Ari Jämsenin kanssa Tuote- Startin, jossa keksintö ja markkinoiden suhtautuminen ideaan tutkittiin ja varmistettiin, ettei vastaavanlaista ole. Seuraavana alettiin tekemään liiketoimintasuunnitelmaa Redocap Oy:n Kim Wasaman kanssa. Keksintösäätiön rahoituksella valmistettiin Oulun VTT:ssa ensimmäinen prototyyppi. Yritys NWD Technologies Oy on perustettu maaliskuussa 2012. Patentoimiseen ja uutuustutkimuksiin liittyvät asiat on hoitanut Berggren Oy. Alatainio antaa kiitosta Digipoliksen tarjoamista yrittäjyyden edellytyksistä. Hän muistuttaa, että vaikka hänellä onkin kokemusta yrittämisestä jo useammalta vuodelta, Digipoliksen luotettavien asiantuntijoiden tuella hän on saanut vietyä keksintöideaansa varmasti eteenpäin. - Kemin Digipolis Oy:n yrityskehittäjät Jukka Auraneva ja Hannu Markkula ovat olleet mukana viemässä hanketta eteenpäin. Heidän tietämyksestään on ollut valtavasti hyötyä, Alatainio kiittää. 10 Digipolis Magazine
Tekesiltä TUTLI-rahoitus Tekes on uudistanut tämän vuoden alussa rahoitustaan. Yksi rahoitustyyppi, tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTLI), liittyy kiinteästi tutkimustulosten kaupallistamiseen, josta yliopistossamme vastaa innovaatiopalvelut-yksikkö. Haettavissa TUTLI-tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja samanaikaisesti valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Ensimmäisten hakujen deadlinet vuonna 2012 ovat 28. helmikuuta ja 11. kesäkuuta. Kyseisessä rahoitustyypissä tärkeässä osassa on allokoida resursseja kaupallistamisen valmisteluun vähintään 30 prosenttia kokonaisbudjetista. Yritysrahoitusta ei tarvitse olla mukana. Projektin resursseina ja ohjausryhmässä on oltava tarkoituksenmukaista kaupallista osaamista. Tekes edellyttää, että rahoitushakemukset on valmisteltu yhdessä yliopiston innovaatiopalveluiden kanssa. Muut hanke-ehdotukset tullaan hylkäämään. Valmistelu ei tarkoita sitä, että hankkeesta on vain informoitu. Se tarkoittaa hankeehdotuksen työstämistä yhdessä. Rahoitus tähtää uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttämiseen. Hyvä liikeidea ei kuitenkaan synny hetkessä, vaan sitä on työstettävä useaan otteeseen. Tästä syystä hankevalmistelu on aloitettava hyvissä ajoin. Ole siis yhteydessä innovaatiopalveluihin, jos mietit, soveltuuko hanke-ehdotuksesi ko. rahoitustyyppiin. Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1 2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä p. 040 197 4158 jukka.auraneva@digipolis.fi Tietokatu 6, 94600 Kemi Hallituskatu 9, 95400 Tornio www.digipolis.fi Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 11
Ammattikorkeakoulu täyttää syksyllä pyöreitä vuosia!!! Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1992, jolloin ensimmäiset opiskelijat otettiin sisään. 20-vuotista taivalta juhlitaan 28. syyskuuta Kosmoksessa Kemissä. Digipoliksen väki toivottaa idearikasta kesää! Pääjuhlan lisäksi viikolla 39 on muitakin tapahtumia ammattikorkeakoulun toimipisteissä Kemissä ja Torniossa. Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 7 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: info@partnerbook.fi www.partnerbook.fi 12 Digipolis Magazine
Lapin ammattikorkeakoulun valmistelu jatkuu Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistymistä Lapin ammattikorkeakouluksi on valmisteltu kevään aikana. Korkeakoulun ylläpitäjäksi tulee joko osakeyhtiö tai kuntayhtymä. Valmistelutyö jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Yhtiön tai kuntayhtymän toiminta käynnistyy jo tammikuussa 2013, mutta varsinaisen Lapin ammattikorkeakoulun toiminta alkaa 1.1.2014. AMK haluaa säilyttää kulttuurialan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ei ole päättänyt lakkauttaa viestinnän koulutusohjelmaa vaikka uutisoinneista on voinut tämän tulkinnan tehdä. Toistaiseksi on käsitelty vain vuoden 2013 nuorten aloituspaikkojen kohdentamista. AMK:n hallitus hyväksyi johtoryhmän esityksen toukokuisessa kokouksessa. Sopimusneuvottelut käydään 8.10. ja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut valmistautuvat niihin yhdessä. Ministeriön kannanotto saadaan 21.6. Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? Internet on yhä enemmän läsnä ihmisten päivittäisessä elämässä. Suomen Tilastokeskuksen mukaan 89 % 16 74-vuotiaista suomalaisesta käyttää internetiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. Internet World Statsin mukaan 61,3 % eurooppalaista ja 78,6 % pohjois-amerikkalaisista on internetin käyttäjiä. Globaalilla tasolla sosiaalinen media, hakujen tekeminen ja erilaisten sisältöjen lukeminen haukkaa yhdessä jo yli 60 % ihmisten nettiajan käytöstä. Sosiaalisen median käyttö vie näistä kolmesta suurimman osan. Seuraavaksi tulee sähköpostit ja reaaliaikainen viestintä, joista todennäköisesti ensimmäinen hiipuu ja jälkimmäinen kasvaa. Ihmiset viettävät myös paljon aikaa audiovisuaalista sisältöä sisältävissä palveluissa, unohtamatta konkreettista verkkoostosten tekemistä. Asiakkaasi ovat siis tänä päivä yhä enemmän netissä. Digitaalisen markkinoinnin strategiaa kannattaa pysähtyä miettimään. Yrityksen verkkosivut ovat digitaalisen maailman kivijalka, mutta kuitenkin vasta alku. Reaalimaailmassa yrityksen ja toimipisteen perustamisella viestit, että olet olemassa ja sinulta voi ostaa jotain. Se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että kauppa käy. Tuotteita ja palveluja on markkinoitava. Sama pätee internetiin. Digitaalisen markkinoinnin strategian miettimisessä kaikki lähtee liikkeelle tavoitteiden asetannasta. Tavoite voi olla esimerkiksi tuotemyynti, brändimielikuvan rakentaminen, uusien asiakkaiden hankkiminen, tuotetuen ja dokumentaation parantaminen tai asiakaspalvelun kulujen alentaminen. Kaiken keskiössä ovat potentiaaliset asiakkaasi, joilla on erilaisia tarpeita. Asiakasryhmiä on todennäköisesti useita ja heille on määriteltävä kaikille omat strategiset tavoitteet. Perinteinen asiakkaiden ryhmittely pohjautuu ikään, sukupuoleen, ammattiin jne. Digitaalisessa maailmassa asiakkaiden ryhmittelyssä kannattaa huomioida myös mitä teknologioita asiakkaasi ovat omaksuneet, kuinka he käyttäytyvät ja mikä heitä motivoi. Kuten muussakin markkinoinnissa, sinulla täytyy olla ymmärrys omasta brändistä ja taustalla vahva arvolupaus. Se toimii kaiken markkinointiviestinnän punaisena lankana. Minkä asiakkaan ongelman ratkaiset ja miten? Miksi asiakas ostaisi sen juuri sinulta? Kun nämä perusasiat on mietitty niin voidaan miettiä digitaalisen markkinoinnin strategiavalintoja, joita ohjaa eri asiakasryhmien tarpeet ja käyttäytyminen, yrityksen resurssit sekä kilpailijoittesi toiminta digitaalisessa maailmassa. Yksi strategia on tehdä yrityksen tuotteet ja palvelut löydettäväksi paremmin kuin kilpailijoillasi. Internetin mobiilikäyttö kasvaa nyt räjähdysmäisesti ja siitä syystä kaikki päätelaitteet kannattaa huomioida. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole täysin digitaalisia, niin strategiaan kannattaa sisällyttää yhä useammin myös mobiili- ja lokaatiopohjainen markkinointi. Asiakkaidesi ajankäytölliset haasteet ovat aivan samoja kuin sinullakin. Tarjoiltava tieto tulee olla helposti omaksuttavissa. Voisiko asioita kertoa kuvin tai audiovisuaalisin keinoin? Vanha sanonta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ei ole ihan tuulesta temmattu. On olemassa monia muitakin digitaalisen markkinoinnin strategioita. Mikä tai mitkä niistä sopivat parhaiten juuri sinun liiketoimintaasi? Se on jo melkein palaverin paikka. Arto Remes Kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia http://digimoguli.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 13
Kuva: Emilia Haukka Teksti: Kati Klaavuniemi Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Suomalaisten osaaminen kiinnostaa Venäjällä Barents Logistics 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää logistiikka-alan osaamista ja koulutuksellista yhteistyötä Barentsin alueella. Huhtikuun lopussa hankkeen puitteissa järjestettiin seminaari tuotannollisen yrityksen toimimisesta Barentsin alueella. Seminaarin aiheina olivat yrityksen toimimisen ja logistiikan haasteet, Venäjän WTOjäsenyys sekä HSEQ-arviointimenettely. Seminaari oli osa hankkeen henkilövaihdon osuutta, jossa Kemi-Tornion alueen logistiikkaalan yritykseen tuli henkilövaihtoon työntekijöitä murmanskilaisista logistiikka-alan yrityksistä. Murmanskilaiset vierailivat Kemin Satamassa, Kemi Shippingillä, Kalotti 1:llä ja TKH Logisticsilla. Viikon aikana järjestettiin myös tutkijatapaaminen, johon osallistui tutkijoita Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Tapaamisessa esiteltiin hankkeessa tehtyä tutkimusta, joka liittyy niin rajat ylittävän kaupan haasteisiin, kaivosyritysten hankintoihin, tuotannon kehittämiseen ja yritysten toimimiseen Barentsin alueella. Venäläiset olivatkin varsin kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta ja kiittelivät vuolaasti Kemin Satamaa onnistuneista seminaarijärjestelyistä. Barents Logistics 2 hankkeen yhteistyökumppanit ovat Oulun yliopisto, Luulajan Teknillinen yliopisto, Oulun ja Kemin satamat, Association of Suppliers for Oil and Gas Industry Murmanshelf, Non-commercial organization Arctic Centre for Training of Oil and Gas Specialists, Non-commercial partnership Education, Innovation and Scientific-Research Union Socium+ ja The Ministry of Economic Development of the Murmansk region. 14 Digipolis Magazine
tilaa sähköpostitse: info@digipolis.fi Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Insinööritoimisto Ases Oy - Ixonos Oyj - Kemin Teollisuuskylä Oy - Kemin Rätinki Oy - Lapin Kauppakamari - Liikenneopetus Loko - Mainostoimisto Visual Design - Promote Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - e-devel.fi Ky - Elisa Oyj - Forest Btl - Fujitsu Services Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Isoworks Oy - Junkohalli Oy - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Metsä Group - Mionex Oy - NWD Technologies Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Sovea Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsä Group - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2012 15
u u l u u k ä t s Kylje s u t a l p i l n e n k e s ä i ori ti: Teemu Kytövu utterstock Teks upunki ja Sh Kuvat: Kemin ka Kemin sisäsatamasta voi heinäkuusta lähtien nousta laivaan, kun Oulu Linesin uutukainen aloittaa liikennöinnin. Vielä nimeämätön laiva on rakennettu pitkälle käsityönä Haukiputaan Kiviniemessä. Laivaa on työstetty noin 1,5 vuoden ajan ja karkeasti arvioituna sen parissa on kulunut toistakymmentä miestyövuotta. - Tämä on Suomen uusin ja ympäristöystävällisin laiva, yrittäjä Reijo Alakiuttu vakuuttaa. Väite ei ole tuulesta temmattu, sillä Oulu Linesin uutukainen nojaa vahvasti ekologisempiin valintoihin ja moderneihin ratkaisuihin. - Moottorit ovat vähäpäästöisiä ja niissä on katalysaattorit. Lisäksi osa moottoreiden tuottamasta lämmöstä otetaan talteen ja hyödynnetään edelleen. - Laivasta ei myöskään jää mereen minkäänlaisia jätevesiä, voiteluaineita tai rasvoja, hän jatkaa. Vastaus asiakkaiden toiveisiin Ennen kuin laivaa ryhdyttiin rakentamaan Kellon Teräsveneessä, Reijo teki muutamia tilausreissuja muilla aluksillaan Oulusta muun muassa Perämerenkaarelle. - Minulle tuli tasaisesti kyselyjä yhä uudelle reissulle. Lopulta päädyimme siihen, että rakennamme laivan, jonka kotisatama löytyy pysyvästi Kemistä. Tilausta laivalle on selkeästi ollut. Ja jos Reijo olisi suostunut, hän olisi voinut buukata laivan kalenterin jo pitkälle ennakkoon. Merellisistä matkoista nauttiville on tarjolla neljän tunnin iltaristeilyjä keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Iltaristeilyjen ikäraja on 18 vuotta ja paikkavaraukset tulisi tehdä viimeistään viikkoa ennen. - Lauantaisin on myös puolentoista tunnin päiväristeilyjä, joille voivat osallistua myös lapset. Lisäksi laiva on tilattavissa erilaisille ryhmille, kuten yritysten kesäjuhliin, asiakastilaisuuksiin, tiimipäiviin, kickoffeihin ja koulutustilaisuuksiin. Henkilökuntaan kuuluu myös kokki, joten meriympäristöstä nauttiessa voi herkutella à la carten tarjonnasta alku- ja pääruokineen. Laivassa on muun muassa baari A-oikeuksilla ja tanssilattia. Kemin uusimmat tapahtumat löydät: 16 www.kemi.fi Nimeä laiva, lähetä oma ehdotus: nimiehdotus@oululines.fi * Bothnian Queen (Digipolis Magazinen nimiehdotus) Rakentamisvuosi 2012 Pituus 25 m Leveys 7,5 m 300-paikkainen Miehistö: 3 6 hlöä Pääkoneet: 2 x 330 kw (n. 450 hv), apukoneet 2 x 65 kw (n. 90 hv) Istumapaikat: ulkona aurinkokannella 160, sisällä 125 (140)