TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018

RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 Rkky:n hallitus 10.12.2015 Yhtymävaltuusto 15.12.2015

2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 3 1.2 JÄSENKUNNAT, PÄÄTÖSVALTA JA KUNTIEN EDUSTAJAT... 5 1.3 VÄESTÖ... 6 1.4 HENKILÖSTÖ... 6 2 TAVOITTEET... 7 2.1 YLEISTAVOITTEET... 7 2.2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 9 2.3 TUKIPALVELUT... 14 2.4 TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET VUOSILLE 2016 2018... 15 2.4.1 Raahen ammattiopisto... 15 2.4.2 Lybeckerin opisto... 16 2.4.3 Ruukin maaseutuopisto... 17 3 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 2016 2018... 22 3.1 YLEISTÄ... 22 3.2 TALOUDELLISET TAVOITTEET... 23 3.3 ALIJÄÄMÄTARKASTELU... 25 3.4 KT-, TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT SEKÄ INVESTOINNIT... 25

3 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 1 YLEISTÄ 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Raahen koulutuskuntayhtymän ja Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n yhdistyminen vuoden 2016 alusta lähtien on edennyt kuluneen syksyn aikana. Yhteistyössä tehty uusi ammatillisen koulutuksen järjestämislupahakemus jätettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön elo-syyskuun vaihteessa. Ministeriöstä saatiin marraskuussa päätös ammatillisen lisäkoulutuksen 71 paikan siirtymisestä koulutuskuntayhtymään 1.1.2016 alkaen. Samalla tuli päätös oppisopimuspaikkojen siirrosta, minkä mukaisesti siirtyy 97 paikkaa vuodenvaihteessa. Oppisopimuspaikkoja leikattiin kymmenellä paikalla nykyisestä määrästä. Ammatillisen peruskoulutuksen paikat säilyvät nykyisellään. Kuntayhtymän hakemiin uusiin koulutusaloihin liittyvät päätökset tulevat myöhemmin. Alueen kunnat ovat hyväksyneet uuden perussopimuksen ja valinneet edustajansa kuntayhtymän uuteen hallitukseen. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat uuden organisaation muodostaminen ja johtamisjärjestelyistä päättäminen. Tässä vaiheessa Aikuiskoulutuskeskukselta siirtyy kuntayhtymään sen luvanvarainen koulutus. Raahen Osaamiskeskus Oy jää vielä kaupungin omistukseen, ja se vastaa kilpailutuksessa olevien koulutusten toteuttamisesta. Toivottavaa olisi ollut, että koko toiminta olisi siirtynyt jo tässä vaiheessa kuntayhtymään, koska järjestely olisi paremmin vastannut ministeriön tuleviin linjauksiin. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttumassa vuoden 2018 alusta lähtien. Erilliset rahoitukset oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen yhdistyvät uuden rahoituslain myötä. Rahoituksen yhdistyessä myös toimintojen on yhdistyttävä. Tässä suhteessa aikuiskoulutuksen yhdistyminen kuntayhtymään on juuri sitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää koulutuksen järjestäjiltä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ollaan edelleen leikkaamassa. Jo vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana ammatillisen koulutuksen rahoitus väheni noin 140 M. Vuonna 2016 rahoitus vähenee esityksen mukaan runsaat 70 M. Suurin yksittäinen leikkaus 190 M kohdistuu vuodelle 2017. Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on tämän jälkeen leikattu neljännes. Siitä, miten tulevat säästöt kohdentuvat, ei ole vielä tarkkaa tietoa. Suurimmat leikkaukset kohdistunevat tämän hetkisten tietojen mukaan koulutuksen yksikköhintoihin. Raahen koulutuskuntayhtymän tulot vähenevät vuonna 2016 noin 700 000 euroa. Kuntayhtymän sisäisestä paikkajaosta nuorisoasteelle on sovittu ensi vuodelle seuraavasti: Lybeckerillä on 245, Ruukin maaseutuopistolla 130 ja Raahen ammattiopistolla 515 opiskelijaa. Tällaiset rahoituksen vähenemiset asettavat koulutuksen järjestäjät suurien haasteiden eteen. Raahessa koulutuksen rakenteita on jo tiivistetty. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston vuokratiloista Seminaarin yläasteella ja Pattasissa on luovuttu. Suurin osa toiminnoista pystyttiin sijoittamaan ammattiopiston ja Lybeckerin päärakennuksen tiloihin, mutta lisätilaa jouduttiin rakentamaan sisärakentajille ammattiopiston yhteyteen. Tiloja joudutaan kuitenkin edelleen tiivistämään. Lybeckerin tekstiili- ja vaatetusosasto on toiminut väliaikaisissa vuokratiloissa edellä mainittujen muutosten jälkeen, ja osasto sijoittuu ensi kevään aikana sähköosaston automaatiotekniikan tiloihin. Automaatiolinja puolestaan siirtyy sähköosaston muiden tilojen yhteyteen. Suurin haaste on löytää tilaa aikuiskoulutukselle. Tavoitteena on keskittää nykyiset Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnat ammattiopiston kampuksen yhteyteen. Helpoiten aikuiskoulutuksessa toimintojen siirto onnistuu maaseutuopetuksen osalta, jossa aikuiskou-

4 lutuksen maaseututiimille on löydettävissä uudet tilat Ruukin maaseutuopistolta. Ammattiopistolla toimintaa joudutaan edelleen tiivistämään, ja lisäksi on myös rakennettava jonkin verran uutta tilaa aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Kuntayhtymän henkilökunta ja opettajat ovat varautuneet aikuiskoulutuksen tuloon aktiivisesti. Tällä hetkellä mm. näyttötutkintomestarikoulutuksessa on 15 henkilöä. Kyseessä on jo kolmas ko. koulutuksessa oleva ryhmä. Opettajien koulutus parantaa merkittävästi mahdollisuuksiamme tarjota tasokasta ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Kuntayhtymä aloittaa lähihoitajakoulutuksen Raahessa tammikuun alusta lähtien yhteistyössä Oulaisten ammattiopiston kanssa. Tämä on tärkeä lisä Raahen alueen ammatilliseen koulutukseen. Suunniteltuun koulutuskokeiluun SSAB:n ja Outukumpu Oy:n kanssa saatiin valitettavasti kielteinen vastaus. Kyseiselle muutokselle on OKM:n mukaan olemassa laajempi tarve ja tämän vuoksi koulutuksen tutkintorakennetta ollaan muuttumassa. Tämän vuoksi muutos halutaan tehdä suoraan ilman kokeiluvaihetta. Raahen ammattiopistolla on aloitettu toimet, jotta koulutus voidaan käynnistää elokuussa 2016. Jukka Pekka Ansamaa

5 1.2 JÄSENKUNNAT, PÄÄTÖSVALTA JA KUNTIEN EDUSTAJAT Yhtymän jäsenkuntia ovat Merijärven kunta, Pyhäjoen kunta, Raahen kaupunki ja Siikajoen kunta. Raahen koulutuskuntayhtymän uusittu perussopimus astuu voimaan 1.1.2016. Uuden perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuuston sijasta koulutuskuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävät 1.1.2016 alkaen yhtymäkokous ja -hallitus. Yhtymäkokouksessa on kunnista seuraavat määrät edustajia ja varaedustajia: Raahe 9 Siikajoki 3 Pyhäjoki 2 Merijärvi 2 yhteensä 16 Yhtymällä on hallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä (4) vuotta. Koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsenet vuonna 2016: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Raahe Kerola Inkeri Kauppinen Carita Aalto Risto Kananen Auli Aho Virpi Valtanen Pirkko Niemelä Sari Mikkola Lasse Parkkila Pasi Niiranen Juha Rautio Risto Haverinen Teuvo Ventonen Heikki Rytinki Timo Merijärvi Nivala Kirsti Eskola Kaija Pyhäjoki Haapakoski Mika Pirkola Ari Siikajoki Ekman Erik Palokangas Esa Lampela Raili Saarela Essi

6 1.3 VÄESTÖ Väestön määrää koskevat perustiedot ja kehitystarkastelut sekä keskiasteen koulutukseen tulevien henkilöiden määrälliset arviot ilmenevät seuraavista Tilastokeskuksen tiedoista. RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN ARVIOITU VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2015-2040 (Tilastokeskus 28.9.2012) KUNTA 2015 2016 2017 2020 2030 2040 RAAHE 25 605 25 603 25 595 25 578 25 351 24 853 MERIJÄRVI 1 173 1 169 1 164 1 148 1 122 1 106 PYHÄJOKI 3 292 3 281 3 273 3 253 3 183 3 079 SIIKAJOKI 5 554 5 542 5 529 5 500 5 436 5 376 YHTEENSÄ 35 624 35 595 35 561 35 479 35 092 34 414 Alla olevassa taulukossa on Tilastokeskuksen ennuste keskiasteen koulutukseen tulevasta ikäluokasta v. 2015 2029. KESKIASTEEN KOULUTUKSEEN TULEVA IKÄLUOKKA JÄSENKUNNITTAIN VUOSINA 2015-2029 (Tilastokeskus 28.9.2012) JÄSENKUNTA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 RAAHE 317 336 313 303 306 342 341 321 358 341 341 337 339 344 344 MERIJÄRVI 24 17 17 26 14 15 22 18 18 13 16 12 20 17 17 PYHÄJOKI 44 48 32 43 45 30 39 41 39 42 46 41 42 39 41 SIIKAJOKI 93 75 83 89 89 52 85 92 71 76 88 84 84 82 82 478 476 445 461 454 439 487 472 486 472 491 474 485 482 484 1.4 HENKILÖSTÖ Ammattitaitoisen, pätevän ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön merkitys on ensiarvoisen tärkeää koulutuskuntayhtymän toimintastrategiansa mukaisen perustehtävän tuloksellisessa toteuttamisessa. Raahen koulutuskuntayhtymässä oli 133 työntekijää vuonna 2014 (tilinpäätös 2014). Työntekijöiden määrä väheni vuonna 2014 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena. Kuluvana vuonna kuntayhtymässä on edelleen runsaat 130 työntekijää. Vuonna 2016 henkilöstön määrä lisääntyy, kun Raahen aikuiskoulutuskeskuksesta siirtyy kuntayhtymään yli 20 työntekijää. Kuntayhtymästä eläköityy ainakin kaksi vakinaista työntekijää. Raahen koulutuskuntayhtymän opettajista 76,3 prosentilla (68,7 % v. 2013) on pedagoginen pätevyys. Pätevyys on lisääntynyt merkittävästi edellisvuodesta. Koulutusyhtymä on resursoinut myös henkilöstön koulutukseen, ja koulutusmenojen osuus henkilöstömenoista oli 4,2 % v. 2014, kun se edellisvuonna oli 3,7 %. Aikuiskoulutuskeskuksessa opettajia on henkilöstöstä 25, joista 21:llä on pedagoginen koulutus (84 %). Kuntayhtymän henkilökunnalla on myös hyvät kansainvälisyysvalmiudet.

7 Tiukasta taloustilanteesta huolimatta henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan myös vuonna 2016. Osaamisen kehittämistä ohjaa koko henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma. Kuntayhtymän päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja ennakoivasti. Tämä turvataan myös henkilöstöohjeistuksilla, jotka uudistetaan uuden koulutuskuntayhtymän tarpeisiin. Sairauspoissaolojen määrä kuvaa henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia. Huomiota on kiinnitettävä sairauslomien pituuteen, poissaolojen syihin sekä eri ammattiryhmien sairastamiseen. Työntekijöiden sairauspoissaolopäivien määrä lisääntyi vuonna 2014 edellisvuodesta, ja sairauspoissaoloja oli 48 prosentilla henkilökunnasta. Sairauspoissaoloprosentti oli 3,8 ja poissaolopäiviä oli keskimäärin 9,5 per henkilö. Sairauspoissaoloprosentti kuluvana vuonna on ollut noin 4,8, kun huomioidaan ns. omalla ilmoituksella olevat sairauspoissaolot. Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n henkilöstön siirtyminen koulutuskuntayhtymään lisännee sairauspoissaolojen määrää vuonna 2016, mutta tavoitteena on, että sairauspoissaoloprosentti ei nouse kuluvasta vuodesta. Aktiivisella ja oikea-aikaisella puuttumisella voidaan estää työkyvyn heikkeneminen ja siitä mahdollisesti seuraava sairastuminen. Varhaisen tuen mallia toteuttamalla ehkäistään uusia sairauslomia, työkyvyn menetystä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Yhdistetty henkilöstö-, koulutus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. 2 TAVOITTEET Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n toteuttama luvanvarainen koulutus siirtyy Raahen koulutuskuntayhtymään 1.1.2016. Koulutuskuntayhtymän hakemuksesta huolimatta OKM ei myöntänyt nuorisoasteelle, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen lisäpaikkoja vuodelle 2016. 2.1 YLEISTAVOITTEET Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut Raahen koulutuskuntayhtymälle tälle vuodelle 930 opiskelijapaikkaa, mutta ensi vuonna opiskelijapaikkamäärä vähenee 890 paikkaan. Aikuiskoulutuskeskuksen luvanvaraisten koulutusten liittämisen myötä kuntayhtymässä on ensi vuonna 71 paikkaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja 97 paikkaa oppisopimuskoulutuksessa. Myöhemmin tässä talousarviossa esitetään koulutuspaikkatavoitteet oppilaitoksittain. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Nuorille järjestettävässä koulutuksessa toimitaan yhteistyössä vanhempien kanssa.

8 Ammatillisessa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Tärkeänä yhteistyöväylänä toimivat ammatilliset neuvottelukunnat. Tavoitteena on, että ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Koulutuskuntayhtymän eri opistoissa ammatillisia neuvottelukuntia on yhteensä kymmenen ja ne ovat käsitelleet mm. opetussuunnitelmien perusteet. Neuvottelukunnat muokkaavat suunnitelmia, jotta ne vastaavat paremmin paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Opetussuunnitelmien perusteet ovat valtakunnallisesti muuttuneet ja tässä yhteydessä on siirrytty muun muassa opintoviikoista osaamispisteisiin. Osastot ovat esittäneet uusiin suunnitelmiin kuuluvat näyttösuunnitelmat näyttötoimikunnalle, jossa on myös työelämän edustus. Näytöt on pyritty tekemään sellaisiksi, että ne mahdollisimman hyvin vastaavat työelämän vaatimuksia. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN Ammatillisessa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998), 1 :n (1013/2005) 6 momentin mukaan ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavalla työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan yrityksille, julkiyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Uutena painopistealueena metallialan koulutusta ja tutkimusta kehitetään yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa vuosina 2016-2018. Oulun yliopiston alaisen Oulun Eteläisen instituutin (OEI) tutkimusryhmä sekä Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n ja Raahen koulutuskuntayhtymän kone- ja metallialan toimijat yhdistävät voimansa erityisesti Raahen alueen metalli- ja konepajateollisuuden erikoistarpeiden tyydyttämiseksi. Lokakuussa 2015 alkaen Oulun yliopisto resursoi kolme tutkijaa Meri-Pohjola- ja Mikroyrittäjyys-hankkeiden toteuttajiksi. Tutkimusryhmä on kooltaan noin 10 henkilötyövuotta. Oulun yliopisto ja koulutuskuntayhtymä yhteistyössä ylläpitävät ja kehittävät modernia koulutus- ja tutkimuskalustoa sekä huolehtia koneiden korkeatasoisesta käyttöosaamisesta. PALVELU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Koulutukseen liittyy alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan keskeiset ominaispiirteet ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän välinen kumppanuus, verkostomainen toimintatapa sekä kysyntälähtöisyys. Työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa toteutetaan parhaiten silloin, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan asema ja rooli on selkeä ja vahva koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjaavissa strategioissa 2) työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa toteuttavat siihen erikoistuneet ja sitoutuneet koulutuksen järjestäjät ja 3) työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa kehitetään ja toteutetaan koulutuksen järjestäjien koordinoimina ja strategisten painopisteiden mukaisesti suunnattuina valtakunnallisina ja alueellisina hankkeina. Tämän tehtävän toteuttamiseen on haettavissa hankerahoitusta.

9 YHTEISTYÖTAVOITTEET Tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja kehittäminen talousalueen, elinkeinoelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Neuvotteluja yhteistyöstä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa jatketaan vuonna 2016. Muiden oppilaitosten kanssa harjoitettavan yhteistyön kautta voidaan laajentaa koulutusalatarjontaa alueen nuorille sekä selvittää mahdollisesti syntyviä säästöjä rationalisoinnilla. 2.2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Raahen koulutuskuntayhtymä tarjoaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ja kehitystä vastaavaa laadukasta toisen asteen perus- ja lisäkoulutusta sekä siihen liittyvää työ-, palvelu- ja kehittämistoimintaa. Kuntayhtymän arvoina ovat me-henki, myönteinen ja luovuuteen kannustava toimintaympäristö, jatkuva uudistuminen ja kestävä kehitys. Raahen koulutuskuntayhtymän ja Raahen Aikuiskoulutuskeskuksen luvanvaraisten koulutusten yhdistymisen vuoksi uuden kuntayhtymän on laadittava uusi toimintastrategia Uusi strategia laaditaan 31.5.2016 mennessä ja siihen saakka noudatetaan nykyistä toimintastrategiaa 2012 2020. Strategisena tavoitteena tulee olla, että kuntayhtymä on edelleen itsenäinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä. Koulutuskuntayhtymän pitää tarjota nuorille ja aikuisille helposti saavutettava ja työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutusta ja osaamista. Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi kuntayhtymän toimipaikat ovat yhteistyössä paitsi keskenään myös muiden toisen asteen oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö pohjautuu voimassa oleviin sopimuksiin eri osapuolten kanssa. Toiminta-ajatuksen tuloksena rakentuu toisen asteen koulutuksen hallinnollinen ja toiminnallinen malli. Korkeakouluyhteistyön ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin ja osallistua tutkimus- ja kehittämistyön yhteiseen käytännön kokeilutoimintaan. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä noudatetaan 0-toleranssia. Tutkintotuotokset aloittaneista ja koulutuksen jälkeinen työelämään sijoittuminen vastaavat maan parhaiden oppilaitosten tasoa. Uuden kuntayhtymän tulee toimia ennakoivasti huomioiden valtionhallinnon vaatimukset ja toimenpiteet. OPISKELUHUOLTO JA MUUT TUKITOIMET Koulutuskuntayhtymän opiskelijahuollon ja hyvinvoinnin tiimi on työstänyt suunnitelmia opiskeluhuollon ja tukitoimien tarpeisiin. Opiskeluhuoltosuunnitelma on tehty lakien pohjalta. Sitä täydentämään on laadittu opinto-ohjaussuunnitelma, erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, opiskelijahyvinvoinnin suunnitelma ja päihdestrategia. Suunnitelmat on hyväksytty johtoryhmässä, ja seuraavaksi tiimi keskittyy suunnitelmien jalkauttamiseen lukuvuoden 2015-2016 aikana. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä koulutuskuntayhtymän opistoissa, jotta taataan tasavertaiset palvelut kaikille opiskelijoille. Opiskeluhuoltosuunnitelma on tehty uuden Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, voimaan 1.8.2014) mukaisesti. Opiskelijahuollon kokonaistarvetta arvioidaan kouluter-

10 veyskyselyn, opiskelija- ja henkilöstöpalautteen sekä huoltajien palautteiden pohjalta. Lain velvoittama yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskelijahuolto kuvataan tarkasti opiskelijahuolto-suunnitelmassa. Opiskeluhuollon painopisteenä on ennaltaehkäisevä toiminta. Opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat opiskeluterveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologi- sekä kasvatusohjaajan palvelut. Kasvatusohjaajan palvelut ovat oppilaitoksen tarjoamia palveluja, eivätkä ne kuulu lain määräämiin opiskeluhuollonpalveluihin. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa työskentelee yksi kasvatusohjaaja. Ruukin maaseutuopistossa on asuntolanohjaaja. Oppilaitoksessa opintojen ohjaus ja ammatillisen erityisopettajan antamat palvelut kuuluvat kiinteänä osana opiskeluhuoltoon. Kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä vastaa Raahen kaupunki, ja opiskeluterveydenhuoltopalvelu tulee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Toistaiseksi psykologipalveluita ei ole saatavilla ja tavoitteena onkin löytää tilanteeseen ratkaisu lukuvuoden loppuun mennessä. Siikajoen kunta tarjoaa koulukuraattori- ja psykologipalvelut Ruukin maaseutuopistolle. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 ja 9.) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien ja opiskeluhuollon palveluista vastaavien työntekijöiden tehtävänä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee häntä opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Opinto-ohjauksella edistetään opintojen tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja valinnaisuuden toteutumista sekä ehkäistään opintojen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä sijoittumista jatko-opintoihin tai työelämään. Opinto-ohjaustuntien lisäksi opiskelija voi osallistua pienryhmänohjaukseen ja saa henkilökohtaista ohjausta opiskeluunsa ja elämäänsä liittyvissä asioissa. Opinto-ohjauksen kokonaisuudesta vastaa opinto-ohjaaja, mutta ohjaustyöhön osallistuvat aktiivisesti myös erityisopettajat, ryhmänohjaajat, luokanohjaajat ja aineenopettajat. Ryhmänohjaaja on lähiohjaaja, joka perehdyttää ryhmänsä koulun käytänteisiin, toimii tiedottajana, edistää luokkahengen syntymistä, seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja ja osallistuu koulun ja kodin yhteistyöhön. Aineenopettaja ohjaa ja seuraa oman aineensa opiskelua ja tekee yhteistyötä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmin opinto-ohjausta kuvataan opintoohjaussuunnitelmassa. Raahen koulutuskuntayhtymässä on saatavilla ammatillista erityisopetusta. Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat sekä fyysiset sairaudet. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus toteutetaan integroituna omassa ryhmässä sekä tarvittaessa pienryhmissä. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja tukea niin opinnoissa kuin päivittäisessä elämässä. Erityisopettajan ohjauksessa voi suorittaa myös rästiin jääneitä tehtäviä suunnitelmallisesti ja yksilöllisen tuen avulla. Erityisopetusta kuvataan tarkasti erityisopetuksen järjestämisestä koskevassa suunnitelmassa. Oppilaitoksen hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tapaa tehdä opetustyötä, kasvattaa nuoria ja kasvaa itse. Hyvinvointia synnyttävään ja tukevaan toimintakulttuuriin

11 kuuluvat avoimuus, turvallisuus, luottamuksellisuus ja yhteisöllisyys. Oppilaitoksen hyvinvointi on yhteisöllistä toimintaa ja laki velvoittaa koko henkilökunnan sitoutumista hyvinvointia tukevaan toimintakulttuuriin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oppilaitoksessa vaatii mahdollisuuksien luomista opiskelijoille. Toiminnan rakenteiden ja olosuhteiden tulee olla sellaiset, että ne tukevat opiskelijoiden oppimista ja kannustavat terveyttä edistäviin valintoihin. Tarkempi kuvaus opiskelijahyvinvoinnin edistämisestä Raahen koulutuskuntayhtymässä on opiskelijahyvinvoinnin suunnitelmassa. Päihdestrategialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintalinjauksia, joiden tavoitteena on opiskelijoiden päihdeongelmien ennaltaehkäisy, niiden havaitseminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä hoitoonohjaus. Päihdestrategian tavoitteena on selkiinnyttää ja yhtenäistää oppilaitosten ehkäisevää päihdetyötä. Yhtenäisen päihdetoimintamallin taustalla ovat voimassa oleva lainsäädäntö sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetushallituksen suositukset ja ohjeet. Päihteiden ja huumeiden käyttöön puuttumista edellyttävät laillisuus-, kurinpito-, terveys- ja turvallisuussyyt. Päihdeongelmien ennaltaehkäisyllä, varhaisella tunnistamisella, hoitoonohjauksella ja kuntoutuksella vähennetään terveyshaittoja, parannetaan työturvallisuutta, vaikutetaan työyhteisön ilmapiiriin sekä parannetaan työn laatua ja tuottavuutta. Raahen toisen asteen päihdestrategia on koottu oppilaitosten toiminta- ja menettelytapaohjeistusten, Raahen koulutuskuntayhtymän kriisioppaan, Raahen kaupungin hyvinvointisuunnitelman ja Raahen mielenterveys- ja päihdestrategian pohjalta. Tämä suunnitelma sisältää toisen asteen oppilaitosten toimintamallin ehkäisevään päihdetyöhön, hyvinvoinnin vahvistamiseen, hoitoonohjaukseen sekä tukitoimien käynnistämiseen. Päihdestrategian toimivuutta arvioidaan parittomina vuosina toteutettavan kouluterveyskyselyn avulla oppilaitosten opiskelijahuoltoryhmissä sekä moniammatillisessa työryhmässä. Ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyön toimintasuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi opiskelijahuolto- ja hyvinvointitiimissä. AMMATILLINEN LISÄ- JA LYHYTKOULUTUS Ammatillista lisäkoulutusta toteutetaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti koulutuskokonaisuuksina tai lyhytkoulutuksina. Raahen Aikuiskoulutuskeskuksella on ollut lakiin perustuva palvelutehtävä ja sopimuksia ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen järjestämisestä eri tutkintotoimikuntien kanssa. Lisäksi tarvitaan vielä järjestämissopimuksia alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti valituille aloille. Tarvittaessa hankitaan verkosto-oppilaitosten kautta puuttuvia tutkintojen tai tutkinnon osien näytöt. Ammatillisissa neuvottelukunnissa tarkastellaan valmistuneet tutkinnot vuosittain. Lisäksi selvitetään järjestämissopimusten alueellinen tarve ja tilanne. Koulutusta voidaan järjestää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään myös opiston omana lyhytkoulutuksena. KAKSOISTUTKINTO Raahen koulutuskuntayhtymän opistoissa opiskellessaan opiskelijan on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto eli ammatillisen tutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinto. Opiskeltavia aineita ovat englanti, lyhyt matematiikka, äidinkieli ja terveystieto. Syksyllä 2015 aloit-

12 taneet kaksoistutkinto-opiskelijat opiskelevat yhteensä 24 opintoviikosta terveystiedon kurssit elukiossa ja muut kolme oppiainetta Raahen tai Siikajoen lukioissa. OPPISOPIMUSKOULUTUS Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n oppisopimuskeskus tuottaa monipuolista koulutusta alueen yritysten tarpeisiin. Jokaisen opiskelijan suorittama opintokokonaisuus vastaa alueen yritysten todelliseen osaamistarpeeseen. Oppisopimuskoulutuksena toteutetun ammatillisen lisäkoulutuksen määrä oli 100,5 paikkaa vuonna 2015. Vuosittain käytettävissä on ollut 111 paikkaa, joten täyttöaste on 90,5 %. Vuodelle 2016 on sidottu 80,5 oppisopimuspaikkaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikat haetaan vuosittain OKM:stä. Raahen Aikuiskoulutuskeskus järjestää perustutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta yhteistyössä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa. Oppisopimustoimiston siirtyminen Raahen koulutuskuntayhtymän yhteyteen mahdollistaa alkavien, perustutkintoon valmistavien oppisopimusten järjestämisen paikallisesti vuonna 2016. Syyskuun tilastointipäivänä perustutkintoon valmistavia oppisopimuksia oli 42. OPISKELIJAKUNTIEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Tavoitteena on lisätä opiskelijakuntien vaikuttamismahdollisuuksia koulutuskuntayhtymän kehittämisessä. Näyttötoimikunnassa, ammatillisissa neuvottelukunnissa, tiimeissä ja erilaisissa työryhmissä on opiskelijajäseniä. Opiskelijakunnan toimintaan kuuluu yhteisöllisyyden ylläpito ja kehittäminen sekä opiskelijoiden edunvalvonta tiimeissä ja toimikunnissa. YRITTÄJYYSOPINNOT Oppilaitosten eri linjojen opetussuunnitelmiin liittyvät läheisesti työelämälähtöisyys ja yrittäjyys, jotka lisäksi huomioidaan valinnaiskurssien muodossa. Sekä Raahen ammattiopistossa että Lybeckerin opistossa on Nuori Yrittäjyys eli NYtoimintaa. Toimintaan osallistuville opiskelijoille kertyy vuoden aikana vähintään viisi opintoviikkoa ylimääräisiä yrittäjyysopintoja. NY-toimintaan on osallistunut yli kaksikymmentä opiskelijaa ja opiskelijaryhmää. Sisäinen yritystoiminta jatkuu Raahen ammattiopistossa siten, että oppilaitoksessa on maksullista työtoimintaa myös loma-aikoina. Ruukin maaseutuopistossa yrittäjyys on keskeinen osa tutkintoon johtavaa opetusta. Raahen koulutuskuntayhtymässä on päätetty perustaa vuonna 2015 osuuskunta opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseksi. KANSAINVÄLISYYS Raahen koulutuskuntayhtymän kansainvälisyysstrategia laadittiin keväällä 2015. Strategiaan pohjautuen kuntayhtymä haki liikkuvuusperuskirjaa (VET Mobility Charter). Liikkuvuusperuskirjan eli niin sanotun akkreditoinnin tarkoituksena on kannustaa oppilaitoksia kansainvälistymisen strategiseen suunnitteluun, ja sen tavoitteena on pitkäjänteinen ja laadukas opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden suunnittelu ja toteutus. Kuluvana vuonna CIMO myönsi Raahen koulutuskuntayhtymälle liikkuvuusperuskirjan ensimmäisten hakijoiden joukossa. Akkreditointi oikeuttaa kevennettyyn hakumenettelyyn

13 ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeiden (KA1) hakukierroksilla vuosina 2016-2020. Strategian mukaisesti liikkuvuuksia on kyseisellä kaudella opiskelijoilla 260 ja henkilökunnalla 84. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on opetuksen ja oppimisen laadullinen kehittäminen, tiedotustoiminnan parantaminen sosiaalisen median välineitä käyttämällä, henkilöstön kieli- ja kulttuuritaitojen parantaminen ja alueellisen yhteistyön lisääminen. Toiminta sisältää koti- ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamista ja laajentamista, opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuutta, projektitoimintaa, kieli- ja kulttuuriopintoja sekä tukitoimia, joilla edistetään kansainvälisyyskehitystä. Toiminnan avulla opiskelijoita valmennetaan työelämän edellyttämään kansainvälisyyteen. Kv-toiminnassa hyödynnetään myös ECVET-järjestelmää. Yhteistyön keskeisenä toteutusmuotona on opiskelija- ja opettajavaihto. Opiskelijavaihdoissa pyritään vastavuoroisuuteen siten, että niin vaihto- kuin vierailevien opiskelijoiden määrä olisi tasapainossa. Opiskelijoiden ulkomaiset opinnot ja työharjoittelu pyritään rahoittamaan pääosin EU- ja OPH-rahoitteisilla hankkeilla. Tärkeimmät ulkomaiset yhteistyöorganisaatiot sijaitsevat Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Virossa, Englannissa, Turkissa, Latviassa, Slovakiassa ja Irlannissa. Opiskelijavaihto on mahdollista kaikilla kuntayhtymän oppilaitosten tarjoamilla aloilla. Kuntayhtymän henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus kielten opiskeluun Suomessa ja ulkomailla vuosittaisen määrärahan rajoissa. Kansainvälistä toimintaa toteuttavat opettajat ja opiskelijat. Heidän apunaan ovat kansainvälisyystyöryhmä ja opistojen kv-koordinaattorit. Raahen ammattiopistossa on toimistosihteeri, joka avustaa kaikkia kuntayhtymän oppilaitoksia kv-työn toteutuksessa. Yhteydenpidossa partnereiden kanssa hyödynnetään mobiiliteknologiaa ja sosiaalista mediaa perinteisten menetelmien lisäksi. PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Raahen koulutuskuntayhtymän toteuttamien hankkeiden budjetit vuodelle 2016 ovat yhteensä noin 477 000 euroa (kv-hankkeet 221 000 e ja muut hankkeet 256 000 e). Omarahoitusosuudet hankkeille ovat vuonna 2016 yhteensä 64 000 e (kv-hankkeilla noin 1 400 e ja muilla hankkeilla 62 600 e). Meneillään olevat kansainvälisyyshankkeet ovat: - Nästan som hemma men ändå utomlands: Hankkeen tavoitteena on jatkaa ja laajentaa Eurooppalainen opintopolku -verkostossa aloitettua opiskelijan yksilöllisen opintopolun mallintamista pohjoismaihin. - WosCos+:Tavoitteena on parantaa erityyppisten henkilöiden tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua kv-vaihtoihin. - ArtECult V: Verkosto lähettää opiskelijoita, vastavalmistuneita ja opettajia laadukkaille, ammattitaitoa laajentaville ja työllistämistä edistäville 4 15 viikon ulkomaanjaksoille. - European Pathway: Hankkeen tavoitteena on tarjota opiskelijoille Eurooppalainen opintopolku -mallilla toteutettuja ulkomaan työssäoppimisjaksoja, testata jo laadittuja materiaaleja, hioa edelleen jo laaditun mallin käytänteitä ja opiskelijoiden erilaista oppimista ulkomaan jaksolla. Muut vuonna 2016 toteutettavat hankkeet:

14 - Ydinosaajat: Hanke toimii Pohjois-Suomen alueen suurhankkeiden työalustana. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on mahdollistaa uusien, samaan teemaan liittyvien tutkimus-, kehitys- ja koulutushankkeiden käynnistyminen. - Osaavat Opistot 2015: Tavoitteena on aktivoida yleissivistävän, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön organisaatioita kehittämään paikallisina ja alueellisina verkostoina henkilöstönsä ammatillista osaamista. - Viestintä Pro: Tavoitteena on sitouttaa työelämän edustajat osaksi Lybeckerin käsija taideteollisuusopiston viestinnän koulutuskokonaisuuksia siten, että he osallistuvat yrityksensä substanssialaan liittyvään koulutussuunnitteluun ja koulutusten toteutukseen. - Osaajia työelämään: Hankkeessa jatketaan edellisissä työssäoppimisen hankkeissa tutuiksi tulleiden käytäntöjen kehittämistä kuten työllistymisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä jatko-opintoihin. - Virtuaalivirtuoosit - opiskelijat oppimisympäristöjen kehittäjinä: Päätavoite on opiskelijoiden motivaation lisääntyminen, keskeyttämisten vähentyminen sekä läpäisyn tehostuminen. - Osaaminen ja ohjaaminen näkyväksi Virtuaalikylässä: Tavoitteena on vahvistaa Virtuaalikylän toimintakulttuuria oppilaitoksen työssä sekä hyödyntää sen mahdollisuuksia opiskelijoiden ohjauksessa Lisäksi on haettu seuraavia hankkeita: - Laatusampo 3 ajalle 1.1. - 31.12.2016: Päätavoitteena on koulutuksenjärjestäjien toiminnanarvioinnin kehittäminen. - KOTRA ajalle 1.1.2016-31.12.2018: Projektissa Oulun Eteläisen instituutin tutkimusryhmä sekä Raahen koulutuskuntayhtymän kone- ja metallialan toimijat yhdistävät voimansa Raahen alueen metalli- ja konepajateollisuuden erikoistarpeiden tyydyttämiseksi. - Monikerroskampus ajalle 1.1.2016-31.12.2018: Tavoitteena on helpottaa yritysten osaavan työvoiman ja täydennyskoulutuksen saantia tarjoamalla alueiden kannalta ketterä ja joustava koulutuksen toteuttamistapa. - TYÖVOITTO ajalle 1.1.2016-31.12.2017: Tavoitteena on kehittää Raahen seudulle palvelutoiminnan varhaisen tuen ja puuttumisen TYÖVOITTO-malli työikäisille sekä arviointi- ja raportointimalli sisäiseen viestintään. 2.3 TUKIPALVELUT IT-PALVELUT It-palvelut hankitaan Raahen kaupungilta ostopalvelusopimuksella. KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistönhoito järjestetään opistoissa pääosin omana tuotantona. Lumityöt on ulkoistettu yksityiselle yritykselle. V. 2016 palkataan osa-aikainen kiinteistöpäällikkö. KIRJANPITO Kirjanpitopalvelut hankitaan Raahen kaupungilta ostopalvelusopimuksella. KULJETUKSET Nykyisen lainsäädännön mukaisesti koulumatkatuki maksetaan opintotukikeskuksen

15 kautta osana opintotukea. LAITOSHUOLTO Laitoshuolto järjestetään omana tuotantona kaikissa yksiköissä. MAJOITUS Ruukin maaseutuopistossa on opiskelija-asuntola, jossa on 80 asuntolapaikkaa. Opiskelijat hakeutuvat usein alivuokralaisasuntoihin. MARKKINOINTI Yhtymän markkinointi vastuutetaan ja keskitetään yhdelle työntekijälle v. 2016. OPISKELIJAPALVELUT Yksiköissä on omat opintosihteerinsä, mutta heidän yhteistyönsä on tiivistä. V. 2016 opiskelijatilastointi on tarkoitus vastuuttaa ja keskittää yhdelle työntekijälle. PALKANLASKENTA Palkanlaskentapalvelut hankitaan Raahen kaupungilta ostopalvelusopimuksena. RUOKAHUOLTO Raahen ammattiopistossa ja Lybeckerin opistossa opiskelijoiden ateriat hankitaan Raahen kaupungilta. Ruukin maaseutuopistossa on oma keittiönsä ja ruokahuoltonsa. TERVEYDENHUOLTO Opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kautta. VARASTOINTI Varastointia kehitetään ja uusi varastointijärjestelmä, Sonet, otetaan käyttöön 1.1.2016. 2.4 TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET VUOSILLE 2016 2018 2.4.1 Raahen ammattiopisto 1. Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista Opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä Tilastokeskuksen tilastoista. - Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 10 % - Läpäisyprosentti on 75 % - Opiskelijoiden työllistyminen on 65 % - Jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 15 % - Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 10 opiskelijaa

16 2. Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla - Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3,5 % - Päätoimisten opettajien muodollinen pätevyys on vähintään 85 % 3. Opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla - Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa - Opiston täyttöaste suhteessa budjetoituun on 105 % syksyn laskentapäivänä eli 20.9., jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 541. - Henkilökunnan (henkilötyövuosien) määrä suhteutetaan opiskelijamäärään, jolloin se on korkeintaan 0,14. 4. Kansainvälistymisen tavoitteet - Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on 25-35 opiskelijaa lukuvuosittain. - Asiantuntijaliikkuvuuteen osallistuu 5-10 opettajaa 1-2 viikon vaihtojaksoilla. - Vahvistetaan ja laajennetaan lähialueyhteistyötä erityisesti Norjaan ja Ruotsiin. Rahoitus Erasmus+-, OPH- ja NordPlus-ohjelmista - Vahvistetaan ja laajennetaan oppilaitoksen eurooppalaista yhteistyöverkostoa- - Otetaan huomioon kv-toiminnassa kuntayhtymälle Erasmus+-ohjelmalle vuosille 2016-2020 myönnetty akkeriditointi. - Varaudutaan Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan myötä alueemme elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin. - Pyritään lisäämään tasa-arvoa kansainvälistymisessä valitsemalla ulkomaanvaihtoihin kaikkien alojen opiskelijoita, maahanmuuttajia ja erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevia opiskelijoita. - Korostetaan kotikansainvälistymistä ja uutta teknologiaa 5. Aikuiskoulutus Aikuiskoulutusta järjestetään vähintään 49 opiskelijatyövuoden verran. 2.4.2 Lybeckerin opisto 1. Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista Opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista. - Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 10 % - Läpäisyprosentti on 70 % - Opiskelijoiden työllistyminen on 60 % - Jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 20 % - Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 12 opiskelijaa 2. Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla. - Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3,5 %

17 - Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus on vähintään 90 % 3. Lybeckerin opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla. - Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa - Oppilaitoksen täyttöaste on 105 %, jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 257. - Henkilökunnan (henkilötyövuosien) määrä suhteutetaan opiskelijamäärään, jolloin se on korkeintaan 0,12. 4. Kansainvälistymisen tavoitteet - Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on 20 opiskelijaa lukuvuosittain. - Oppilaitoksella on yhteydet useaan eurooppalaiseen alan oppilaitokseen. - Liikkuvuushankkeisiin osallistuu 1-3 opettajaa vuosittain ja lisäksi hanketyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti. - Varaudutaan Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan myötä alueemme elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin muun muassa kielikurssien kautta. - Pyritään lisäämään tasa-arvoa kansainvälistymisessä valitsemalla ulkomaanvaihtoihin kaikkien alojen opiskelijoita. 5. Aikuiskoulutuksen tavoitteet Aikuiskoulutusta järjestetään vähintään 18 opiskelijatyövuoden verran. 2.4.3 Ruukin maaseutuopisto 1. Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista Opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä Tilastokeskuksen tilastoista. - Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 15 % lähiopetuksena toteutetussa koulutuksessa - Läpäisyprosentti on vähintään 65 % lähiopetuksena toteutetussa koulutuksessa - Opiskelijoiden työllistyminen on vähintään 60 % tilastokeskuksen tilastossa - Korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 7 % - Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 1 opiskelija/vuosikurssi 2. Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla. - Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3 % - Muodollinen kelpoisuus on vähintään 75 %:lla päätoimisista opettajista 3. Opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla. - Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa - Oppilaitoksen täyttöaste on 105 %, jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 137. - Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan - Henkilökunnan määrä on korkeintaan 0,20 henkilötyövuotta/opiskelija

18 4. Kansainvälistymisen tavoitteet - Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on vähintään viisi opiskelijaa lukuvuosittain. - Oppilaitoksella on vuosittain yhteistyötä vähintään yhteen alan eurooppalaiseen oppilaitokseen. - Henkilöstö osallistuu liikkuvuushankkeisiin tai kv-hanketyöhön vähintään viisi päivää/vuosi. 5. Aikuiskoulutuksen tavoitteet Aikuiskoulutusta järjestetään vähintään 20 opiskelijatyövuoden verran. Oppisopimustoiminta siirtyy Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:ltä koulutuskuntayhtymään 1.1.2016. Kuukausia kestävän siirtymäajan vuoksi oppisopimukselle ei aseteta opistokohtaisia tavoitteita vuodelle 2016, vaan oppisopimuksessa on yleinen, koko koulutuskuntayhtymää koskeva tavoite, 97 paikkaa. Lisäksi tavoitteena on, että oppisopimuskoulutusta annetaan 60 % kuntayhtymän opistoissa seuraavien kolmen vuoden kuluessa.

19 YHDISTELMÄ OPETUSTOIMEN TAVOITTEISTA VUODELLE 2016 Opiskelijamääräarvio vuodelle 2016 painotettu 20.9. keskiarvo täyttöaste kl./sl. 105 % Raahen ammattiopisto 515 541 Lybeckerin opisto 245 257 Ruukin maaseutuopisto 130 137 Yhteensä 890 935 Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä (vos) vuonna 2016 (opiskelijamäärä/opiskelijatyövuosi) Raahen ammattiopisto 49 Lybeckerin opisto 18 Ruukin maaseutuopisto 20 Aloituspaikat vuonna 2016/aloituspaikat vuonna 2015 Raahen ammattiopisto 204/248 Lybeckerin opisto 96/112 Ruukin maaseutuopisto 55/55 Arviot opiskelijamääristä v. 2016 2018 esitetään seuraavissa taulukoissa.

20

21 NUORISOASTEEN KOULUTUS - MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET VUONNA 2016 LINJAN NIMI ALK. POHJA- ALOITUS- AIKA KOUL. PAIKAT RAAHEN AMMATTIOPISTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto - ajoneuvoasentaja S PK 18 Kone- ja metallialan perustutkinto - levyseppähitsaaja S PK 18 - koneistaja S PK 18 Rakennusalan perustutkinto - talonrakentaja S PK 18 Talotekniikan perustutkinto - putkiasentaja S PK 18 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto - sähköasentaja S PK 18 - automaatioasentaja S PK 18 Laboratorioalan perustutkinto - laborantti S PK/YO 18 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto - parturi-kampaaja S PK 18 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto - kokki S PK 18 MUU KOULUTUS VALMA S PK 12 VALMA K PK 12 LYBECKERIN OPISTO KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto S PK/YO 16 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto S PK/YO 32 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto S PK/YO 32 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto S PK/YO 16 RUUKIN MAASEUTUOPISTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maatalousalan perustutkinto S PK/YO 18/0 Hevostalouden perustutkinto S PK/YO 25/5 Luontoalan perustutkinto S PK/YO 12 Prosessinhoitajakoulutus yhteistyössä koulutuskuntayhtymä Lappian ja SSAB Oy:n kanssa alkaa näillä näkymin elokuussa 2016. Koulutuksessa on 18 aloituspaikkaa. Lähihoitajakoulutus puolestaan alkaa yhteistyössä Oulaisten ammattiopiston kanssa tammikuussa 2016.

22 3 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 2016 2018 Kuntayhtymän taloudenhallinnassa keskeistä on kestävä ja vakaa perusta. 3.1 YLEISTÄ Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) määrittelee oppilaskohtaisen yksikköhinnan, jonka valtio maksaa oppilaitokselle. Valtioneuvosto vahvisti marraskuussa 2015 keskimääräisen yksikköhinnan vuodelle 2016, joka on ammatillisessa koulutuksessa 10 465,32 euroa kutakin opiskelijaa kohden. Valtio perii kotikunnan maksuosuuden kotikunnalta kunnan asukasmäärän perusteella. Vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana ammatillisen koulutuksen rahoitus väheni noin 140 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 rahoitus vähenee esityksen mukaan runsaat 70 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen leikkaus 190 miljoonaa euroa kohdistuu vuodelle 2017. Leikkausten toteuttamistavasta ei ole vielä tietoa. Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on tämän jälkeen leikattu neljännes. Rahoituksen väheneminen on huomioitu Raahen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen, lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen talousarviossa ja -suunnitelmissa. Koulutuskuntayhtymän vuoden 2016 talousarviovalmistelu perustuu yhtymähallituksen 26.8. (111 ) hyväksymään vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeisiin. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat on budjetoitu vuoden 2015 tasoon vähennettynä kolmella prosentilla. Yksikköhintoihin ei ole tehty indeksikorotuksia. Talousarvio on laskettu 890 opiskelijamäärän mukaan, jossa on huomioitu myös opiskelijamäärään kohdistuvat leikkaukset. Koulutuskuntayhtymässä ammatillisen koulutuksen yksikköhintaperuste vuonna 2016 on 10 160 euroa/opiskelija. OKM myönsi Raahen koulutuskuntayhtymälle järjestäjäverkon kokoamiseen noin 189 000 euroa vuodelle 2016. Korotus sisältyy yksikköhintaan. Koulutuskuntayhtymän tuloksellisuusraha pienentyi vuodelle 2016, koska kuntayhtymän vaikuttavuusmittari heikentyi. Opettajien kelpoisuus ja henkilöstön kehittämismittarit ovat kuitenkin parantuneet. Vuoden 2016 rahoituksen arvioinnissa tarkastellaan opiskelijoita, jotka aloittivat opintonsa syksyllä 2010 ja heidän tilannettaan vuoden 2013 lopussa. Talousarviossa on huomioitu vuonna 2014 aloitetut talouden vakauttamistoimenpiteet. Henkilöstön palkkoihin ei ole kirjattu korotuksia vuodelle 2016. Kustannustason nousun (inflaation) arvioidaan olevan ensi vuonna noin 0,7 % tähän vuoteen verrattuna. Kuntayhtymän käytössä olevien toimitilojen käytön tehostaminen on yksi keskeinen keino toiminnan tehostamiseksi. V. 2016 laaditaan kiinteistöselvitys, joka antaa perustan tehostamistoimille. Toimitiloista valtaosan omistaa kuntayhtymä. VALMA - Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus alkoi Raahen ammattiopistossa syksyllä 2015 kahdella ryhmällä. Valma-koulutukseen sisältyvät entiset koulutukset ovat ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus ja valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 1. Noin yhden lukuvuoden kestävän (60 osaamispistettä) Valma-koulutuksen aikana harjoitellaan hakeutumista ammatillisiin perustutkintoihin ja annetaan tukea ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Valmentavasta koulutuksesta voi siirtyä jatkamaan opiskelua amma-

23 tillisena peruskoulutuksena. VALMAa varten on perustettu oma kustannuspaikkansa kirjanpito-ohjelmaan. Maahanmuuttajien määrän oleellinen lisääntyminen Raahen seudullakin tulee kasvattamaan merkittävästi Valma-koulutuksen tarvetta tulevina vuosina. Investointitaso jatkuu vuonna 2016 varsin korkealla tasolla toiminnan laajuuteen nähden: rakennus- ja kalustoinvestoinnit ovat yhteensä n. 1,2 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit ovat yläkerroksen rakentaminen Lybeckerin uudisrakennukseen sekä Raahen ammattiopiston auto- ja laboratorio-osastojen peruskorjausten suunnittelutyöt. Tietokoneet hankitaan leasingillä. Leasingvuokrat ovat tulosyksiköitten toimintakuluja, joten ne rahoitetaan toimintatuotoilla. Ostamalla hankitut laitteet tulevat tulosalueitten kustannuksiksi poistoina ja ne on katettava opistojen toimintakatteella. Koulutuskuntayhtymän hankintameno kirjataan käyttötalouden kuluksi, jos hankintameno alittaa 10 000 euroa (alv. 0 %). Muutoin poistoajat ja -menetelmät pidetään ennallaan. 3.2 TALOUDELLISET TAVOITTEET 1) Käyttötalousmenot sopeutetaan valtionrahoituksen ja yhtymän omien tulojen tasolle. Valtionosuuteen oikeuttamattomaan palvelutoimintaan voidaan hakea rahoitustukea elinkeinoelämältä ja jäsenkunnilta. 2) Kuntayhtymällä on täyttöaste vähintään 105 % järjestämisluvan opiskelijamäärästä syyslukukauden tilastointipäivänä 20.9. 3) Oppilaitosten henkilöstö suhteutetaan vallitseviin olosuhteisiin ja oppilasmääriin. 4) Vuosikate on vähintään poistojen suuruinen. 5) Oppilaitosten kiinteistöjen kunto turvataan riittävillä vuosi- ja peruskorjauksilla. Kiinteistöjen korjaustyöt pyritään tekemään oppilaitoksen omana eli opiskelijatyönä. Talous- ja toimintasuunnitelmassa on suunnitelma vuosien 2016-2018 investoinneista: uudisrakennuksista, peruskorjauksista ja täydennyskalustosta. 6) Maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen Alla olevassa taulukossa esitetään päättyneiden tilikausien taloudellisia tunnuslukuja sekä arvioita vuosille 2015 2018. TALOUDEN TUNNUSLUKUJA V. 2012-2018 Raahen koulutuskuntayhtymä Arviot TA 2015 - TS 2018 Vakauttamisohjelman toimenpiteet on huomioitu laskelmissa. 1000 e TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 YHT. Toimintatulot 11 558 12 191 11 655 11 173 12 014 11 624 11 024 Toimintakulut -11 094-11 322-10 814-10 200-11 155-10 750-10 300 Toimintakate 538 820 859 973 859 874 724 Rahoitustuotot ja -kulut 74-49 18 8 5 20 20 Poistot -788-799 -804-842 -822-828 -830 Tulos -227 44 78 139 42 66-86 56

24 Seuraavassa taulukossa esitetään kuntayhtymän talousmittarit vuodelle 2016. Taloustavoitteet v. 2016 Talouden ulottuvuus Mittari Tavoite Tulo- ja menorakenne: Tulorahoituksen riittävyys kt-menoihin Vuosikate, milj. e > 0,80 M Lainamäärä Lainanhoitokate > 2 Investoinnit Investointien tulorahoitus, % 75 Vuosikate, % poistoista > 100 Tavara- ja palveluhankintojen arvo Hankinnat/toimintakulut, % < 30 Erillisrahoituksen osuus tuloista Erillisrahoitus/toimintatulot, % > 12 Rahoitusasema: Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % > 80 Vieraan pääoman suhde tulorahoitukseen Suhteellinen velkaantuneisuus, % < 22 Maksuvalmius Kassan riittävyys, pv > 25 Henkilöstö: Opiskelijamääriin suhteutettuina RAO 0,14 Lybecker 0,12 Rmo 0,20 Lainanhoitokate: Tulorahoituksen riittävyys vieraan pää- (vuosikate + korkokulut)/ oman korkojen ja lyhennysten maksuun (korkokulut + lainanlyhennykset) (hyvä yli 2, tyydyttävä 1-2, heikko alle 1) Investointien tulorahoitusprosentti: Prosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahan- 100 x vuosikate/(investointimenot-rahoitus- kintamenoista rahoitetaan tulorahoituksella. osuudet) Vuosikate, % poistoista Tunnusluku > 100, jolloin poistot voidaan toteuttaa täysimääräisinä. Omavaraisuusprosentti: Tunnusluku mittaa vakavaraisuutta 100 x (oma pääoma + varaukset + käyttö- ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. omaisuuden arvonkorotukset)/koko pääoma Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti: Ilmoittaa, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin 100 x (vieras pääoma/toimintatuotot) vieraan pääoman takaisinmaksuun Maksuvalmius: 365 pv x rahavarat 31.12./kassasta maksut Kassan riittävyys päivinä