Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE - parasta pellolle Viivi Vihersaari 1/22
Tutkimusraportti: Puhdistamoliete -parasta pellolle Viivi Vihersaari
Kiitokset Haluan osoittaa suurkiitokset työn ohjaajalle Kirsi Vainiolle (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry.) sekä arvokkaita kommentteja antaneelle Heikki Elomaalle (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Lisäksi haluan kiittää raportin materiaalien keräämisestä suurelta osin vastannutta Toni Suonsuuta. Viivi Vihersaari
I SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 1.1 Varsinais-Suomen Agenda 21 ja lietteen hyötykäyttöryhmä... 1 1.2 Tutkimusraportin lähtökohdat... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 2.1 Ympäristönsuojelulaki... 3 2.1.1 Ympäristönsuojeluasetus... 3 2.2 Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta... 3 2.3 Jätelaki... 6 2.3.1 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä... 6 2.4 Terveydensuojelulaki... 1 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä... 1 3 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT... 1 3.1 Auran kunnan jätevedenpuhdistamo... 11 3.2 Euran kunnan jätevedenpuhdistamo... 12 3.3 Eurostrada Oy Ab:n jätevedenpuhdistamo... 13 3.4 Houtskärin kunnan Näsbyn jätevedenpuhdistamo... 14 3.5 Kaarinan kaupungin Rauvolan jätevedenpuhdistamo... 15 3.6 Karinaisten kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamo... 16 3.7 Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamo... 17 3.8 Kiikalan kunnan jätevedenpuhdistamo... 18 3.9 Kiskon Toijan taajaman jätevedenpuhdistamo... 19 3.1 Kiukaisten kunnan Eurakosken jätevedenpuhdistamo... 2 3.11 Kosken Tl. kunnan jätevedenpuhdistamo... 21 3.12 Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamo... 22 3.13 Paraisten Kårkullan keskuslaitoksen jätevedenpuhdistamo... 23 3.14 Laitilan kaupungin jätevedenpuhdistamo... 24 3.15 Mynämäen kunnan jätevedenpuhdistamo... 25
II 3.16 Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo... 26 3.17 Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamo... 27 3.18 Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamo... 28 3.19 Perniön kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo... 29 3.2 Piikkiön kunnan jätevedenpuhdistamo... 3 3.21 Pöytyän kunnan Riihikosken taajaman jätevedenpuhdistamo... 31 3.22 Raision kaupungin keskuspuhdistamo... 32 3.23 Rymättylän kunnan jätevedenpuhdistamo... 33 3.24 Suomusjärven Kitulan taajaman jätevedenpuhdistamo... 34 3.25 Särkisalon kunnan jätevedenpuhdistamo... 35 3.26 Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamo... 36 3.27 Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamo... 37 3.28 Turun keskuspuhdistamo... 38 3.29 Uudenkaupungin keskuspuhdistamo... 39 3.3 Vahdon kunnan jätevedenpuhdistamo... 4 3.31 Vehmaan kunnan Vinkkilän taajaman jätevedenpuhdistamo... 41 3.32 Velkuan kunnan jätevedenpuhdistamo... 42 3.33 Yhteenveto... 43 3.33.1 Lietemäärät... 43 3.33.2 Ravinteet... 43 3.33.3 Elohopea... 43 3.33.4 Kadmium... 44 3.33.5 Kromi... 44 3.33.6 Nikkeli... 44 3.33.7 Lyijy... 44 4 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELY... 45 4.1 Lietteenkäsittely puhdistamoprosessissa... 45 4.2 Stabilointimenetelmät... 45 4.3 Lieteseos... 46 5 LIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖ... 47 5.1 Maanparannusvaikutus... 47
III 5.2 Lannoitevaikutus... 48 5.3 Raskasmetallit... 49 5.3.1 Puhdistamolietteen raskasmetallit... 49 5.3.2 Viljelymaan raskasmetallit... 5 5.3.3 Kulkeutuminen kasveihin... 5 5.4 Lietteen levitys... 52 5.4.1 Levitysmäärät... 52 5.4.2 Levitysajankohta... 52 5.5 Vaihtoehtoja puhdistamolietteen hyötykäytölle... 53 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 54 KIRJALLISUUS/LÄHTEET... 56 LIITTEET Liite 1 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta
1 1 JOHDANTO 1.1 Varsinais-Suomen Agenda 21 ja lietteen hyötykäyttöryhmä Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen hanke, jonka käynnistysseminaari pidettiin helmikuussa 1997. Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä on vuonna 21 mukana 25 kuntaa, jotka ovat Askainen, Kaarina, Kustavi, Laitila, Lemu, Lieto, Masku, Mietoinen, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vahto, Vehmaa ja Velkua. Hanketta koordinoi Agendatoimisto, joka toimii katto-organisaationa maakunnassa tehtävälle kestävän kehityksen työlle ja auttaa kuntia kestävän kehityksen hankkeiden toteuttamisessa. Agendatoimiston työntekijät toimivat työryhmien sihteereinä sekä suunnittelevat ja toteuttavat käytännön projekteja. Agendatoimisto järjestää koulutuspäiviä, seminaareja, erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja kilpailuja. Varsinais-Suomen Agenda 21:n organisaatioon kuuluu pääasiassa kuntien johtohenkilöistä koostuva johtoryhmä, kuntien ympäristöviranhaltijoista koostuva työvaliokunta sekä kymmenkunta työryhmää, joihin on kutsuttu asiantuntijoita kunnista, yrityksistä, järjestöistä, yhdistyksistä ja alueellisista organisaatioista. Varsinais-Suomen Agenda 21:n toimintaohjelmassa (1999-21) on eräänä vesiensuojeluun liittyvänä tavoitteena tehostaa lietteen käyttöä maanparannusaineena siten, että keinolannoitteiden käytön tarve maataloudessa vähenee. Tätä tavoitetta toteuttamaan perustettiin Lietteen hyötykäyttöryhmä, jossa on alan asiantuntijoita Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta, Turun vesilaitokselta, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:stä, Kaarinan kaupungista, Turun kaupungista, Farma maaseutukeskuksesta sekä kaksi maanviljelijöiden edustajaa. 1.2 Tutkimusraportin lähtökohdat Puhdistamoliete on karjanlantaan ja väkilannoitteisiin verrattava hyvä lannoite. Sisältämänsä humuksen vuoksi lietteellä on maata parantava vaikutus ja ravinteet saadaan jätevesilietteestä viljelykäytössä hallitusti uudelleen kiertoon. Suurimmat esteet
2 lietteen hyötykäytölle ovat olleet aiemmin raskasmetallipitoisuudet ja epähygieeninen laatu sekä tärkeimpänä vielä nykyäänkin ihmisten asenteet. Tämän raportin tarkoituksena on osoittaa jätevesilietteiden laadun viime vuosina parantuneen. Lietteen hyötykäytön tulisi jatkua tulevaisuudessakin. Raskasmetallipäästöt on saatu kuriin ja lietteen stabiloinnilla poistetaan lietteen hygieenisiä ongelmia. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 25 mukaan jätevedenpuhdistamoiden lietteenkäsittelyä tulee tehostaa ja myös lisääntyvä haja-asutusalueiden jätevesilietteiden käsittelyn tarve on otettava huomioon. Periaatepäätöksen mukaan tulee myös ravinnekuormitusta pienentää erityisesti peltoeroosiota vähentävien ja ravinteiden hyötykäyttöastetta parantavien tekniikoiden käyttöönoton avulla. Jätevesilietteen käyttö maanviljelyssä on näiden periaatteiden mukaista. Raportissa on käsitelty esimerkkeinä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailussa olevia jätevedenpuhdistamoita. Yhteenveto on tehty vuosilta 1991-21. EU:lta on tulossa lähiaikoina uusi lietedirektiivi, jonka käsittely on tällä hetkellä vielä kesken.
3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulain (86/2) 2 :n mukaan lakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä. Lain 4 :n mukaan tulee ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa noudattaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatetta, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Lain 7 :n maaperän pilaamiskiellon mukaan maahan ei saa jättää eikä päästää jätettä tai muuta ainetta, joka aiheuttaisi terveydelle tai ympäristölle haitallista tai vaarallista maaperän laadun huononemista, tai viihtyvyyden vähenemistä. Pohjaveden pilaamiskielto 8 :ssä kieltää sellaiset toimenpiteet, joista voi aiheutua pohjaveden terveydelle vaaralliseksi muuttumista tai laadun oleellista huonontumista. 2.1.1 Ympäristönsuojeluasetus Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2) 4 :n mukaan Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua ympäristöluvanvaraista toimintaa ei ole vaarattomaksi käsitellyn jätevesi- ja sakokaivolietteen hyödyntäminen maanparannusaineena taikka lannoitteena. 2.2 Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2) pannaan täytäntöön EU-direktiivi (91/676/ETY) vesien
4 suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta. Ympäristöministeriön mukaan tämän hetkinen käytäntö on nitraattidirektiivin soveltaminen suoraan myös puhdistamolietteisiin. Tämän myötä lietteiden käyttö maanviljelyyn vaikeutuu ja sen käyttö joudutaan lopettamaan lähes kokonaan sen tullessa liian kalliiksi niin puhdistamoille kuin viljelijöillekin. Asetuksen 4 :n mukaan lietteen varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt liete. Lietteen varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lietteen varastointitilan tyhjennyksen ja lietteen siirron aikana tapahdu vuotoja. Työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivattua lietettä voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida asianmukaisella tavalla tehdyissä peitetyissä pattereissa. Vesien pilaantumisvaaraa ei saa aiheutua. Lietepatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lietepatteria ei sijoiteta 1 metriä lähemmäksi vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa eikä viisi metriä lähemmäksi ojia. Perustettavan patterin pohjalle levitetään mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ravinnevalumien talteenottamiseksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi. Liete patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen erillisissä kasoissa pitkin peltoa on lietteen levitystä. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lietemäärä. Lietepatterin tekoa vuosittain samaan paikkaan vältetään. Lietepatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 1 cm:n turve- tai muulla vastaavalla suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. Syksyllä tehty patteri levitetään seuraavana keväänä sulaan maahan. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Asetuksen 5 säätää lannoitteiden levityksestä. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lietettä ei saa levittää 15.1. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lietettä saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän, joka vastaa
5 enintään 17 kg/ha/vuosi typpeä, ottaen kuitenkin huomioon mitä 6 :ssä säädetään. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.1. 15.4. välisenä aikana. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 1 prosenttia. Asetuksen 6 :n mukaan typpilannoitus mitoitetaan ja lannoitteet levitetään keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen. Peltojen lannoitukseen typpeä voidaan vuosittain käyttää, sisältäen sekä väkilannoitteen että käytetyn karjanlannan ja orgaanisten lannoitteiden sisältämät typpimäärät, enintään taulukossa 1 esitetyt määrät. Karkeille hietamaille ja sitä karkeammille kivennäismaille vähennetään esitetyistä typpimääristä 1 kg/ha/vuosi. Turvemailla typen kokonaismääristä vähennetään viljoille ja sokerijuurikkaalle typpeä 4 kg/ha sekä nurmille 1 kg/ha. Jos sallitun typpilannoituksen määrä ylittää 17 kg/ha/vuosi, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. 7 :n mukaan liete tulee levittää pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Taulukko 1. Peltojen lannoitukseen käytettävät enimmäistyppimäärät. Syysviljalle Syysviljalle, Kestotyppeä käytettäessä Heinälle ja laitumille, säilörehulle ja puutarhakasveile Kevätviljalle, sokerijuurikkaalle, öljykasveille ja muille Typpeä/ha/a 2 kg (3 kg syksyllä ja 17 kg keväällä) 2 kg (4 kg syksyllä ja 16 kg keväällä) 25 kg 17 kg Lietteen typpianalyysi on tehtävä asetuksen 8 :n mukaan viiden vuoden välein viimeistään vuonna 1998 tehdyn analyysin jälkeen. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista.
6 2.3 Jätelaki Jätelain (172/1993) tavoite on 1 :n mukaan kestävän kehityksen tukeminen luonnonvarojen järkevää käyttöä edistämällä sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa ehkäisemällä ja torjumalla. 2 :n mukaan tätä lakia sovelletaan mm. jätteen hyödyntämisen edistämiseen. Lain 6 :ssä säädetään, että jäte on hyödynnettävä sen ollessa teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muunlaisen jätehuollon järjestämiseen. Jätteestä on myös ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Jäte ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on järjestettävä parasta taloudellista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää käyttäen. 2.3.1 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Jätelain (172/93) nojalla on annettu valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994). Päätös säätelee puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä lisäten sen asianmukaista käyttöä samalla estäen ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Päätös koskee jätevesilietettä tai muuta vastaavaa lietettä tai siitä valmistettua lieteseosta. Päätöksen 4 :n mukaan maanviljelyksessä käytettävä liete on käsiteltävä ennen sen käyttöä mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla vastaavalla tavalla, jolla taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan merkittävästi vähentää. 3 :ssä on määritelty mädätyksen tarkoittavan lietteen käsittelyä vähintään 33-35 C lämpötilassa hapettomissa oloissa muutaman viikon ajan ja kalkkistabiloinnin tarkoittavan kalkin sekoittamista tasaisesti koko lietemassaan siten, että sen ph-arvo on alkuvaiheessa yli 12. Päätöksen 5 :n mukaan maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia. Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen sallituille raskasmetallipitoisuuksille
7 on myös esitetty päätöksessä enimmäispitoisuudet. Kasvinravinteiksi luokiteltavien kuparin ja sinkin pitoisuudet saavat lietteessä tai lieteseoksessa olla enintään kaksinkertaiset, jos näistä ravinteista on puutetta maaperässä, johon lietettä käytetään. Kadmiumpitoisuus saa lietteessä, lieteseoksessa tai lieteseoksen raaka-aineena käytettävässä lietteessä ylittyä tilapäisesti 2 %. Myös muiden raskasmetallien pitoisuudet saavat ylittyä tilapäisesti, mutta tällöin on ylitysten merkitys arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Taulukko 2. Sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet (suluissa tavoitepitoisuudet). Liete tai lieteseos Lieteseoksen raaka-aineena käytettävä liete (mg/kg kuiva-ainetta) (mg/kg kuiva-ainetta) Kadmium (Cd) 3, (1,5) 5, (3,) Kromi (Cr) 3 1 (3) Kupari (Cu) 6 3 (6) Elohopea (Hg) 2, (1,) 25 (2,) Nikkeli (Ni) 1 5 (1) Lyijy (Pb) 15 (1) 12 (15) Sinkki (Zn) 15 5 (15) Lietettä ja lieteseosta saa 6 :n mukaan käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten ravinnoksi tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain, kun nurmi perustetaan suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä sellaisella viljelymaalla, jossa on käytetty lietettä, aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Lietteen käyttö on sallittua vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia (Taulukko 3). Viljelymaan ph-arvon tulee olla yli 5,8, jotta lietettä saa käyttää. Kalkkistabiloidulle lietteelle arvon tulee olla yli 5,5. Taulukko 3. Viljelymaa (mg/kg kuiva-ainetta) Kadmium (Cd),5 Kromi (Cr) 2 Kupari (Cu) 1 Elohopea (Hg),2 Nikkeli (Ni) 6 Lyijy (Pb) 6 Sinkki (Zn) 15
8 Lietteen ja lieteseoksen käyttömäärä valitaan 7 :n mukaan maaperän laadun ja viljeltävien kasvien ravinnetarpeen perusteella. Päätöksessä on esitetty lietteen käytöstä aiheutuvalle keskimääräiselle vuotuiselle raskasmetallikuormitukselle enimmäiskuormitusrajat (Taulukko 4). Taulukko 4. Lietteelle sallitut keskimääräiset vuosittaiset raskasmetallikuormitukset. Lietteestä aiheutava keskimääräinen vuosittainen raskasmetallikuormitus (g/ha/vuosi) Kadmium (Cd) 3, (1,5) Kromi (Cr) 3 Kupari (Cu) 6 Elohopea (Hg) 2, (1,) Nikkeli (Ni) 1 Lyijy (Pb) 15 (1) Sinkki (Zn) 15 Päätöksen 8 :ssä on säädetty lietteen ja viljelymaan analysoinnista. Lietenäytteiden on oltava ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa lietettä vastaavaa ja niiden tulee edustaa kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa. Näytteet suositellaan otettavaksi kokoomanäytteinä vähintään 3-5 päivän ajalta. Viranomaisen niin halutessa on näytteet otettava tämän läsnäollessa. Aluksi näytteitä otetaan lyhyin väliajoin ja jos määritystulokset eivät merkittävästi vaihtele ensimmäisen vuoden aikana, voidaan analysointikertoja vähentää (Taulukko 5). Analysointitiheyksiä on lisättävä aina vähintään ensimmäisen vuoden tasolle, jos tiedetään tulevan jäteveden laadun merkittävästi muuttuneen. Taulukko 5. Puhdistamon koon mukaan määräytyvät analysointitiheydet. Asukasvastineluku Analysointitiheys kertaa/vuosi Ensimmäinen vuosi Muut vuodet >1 >12 >4 4-1 >6 >3 5-4 >4 >2 2-5 >1 >1 <2 >1 Väh. joka 2. Vuosi Lieteseoksesta otetaan vähintään yksi riittävän edustava kokoomanäyte jokaista tuotettua 5 m³ suuruista lieteseoserää kohti. Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen laatu selvitetään kuten edellä on lietteelle edellytetty ja vaadittava
9 analysointitiheys on puolet edellä esitetyistä vaatimuksista. Lietteestä ja lieteseoksesta analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin kuiva-aine ja hehkutushäviö, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Viljelymaan analysoinnissa on kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (-25 cm) otettava yksi kokoomanäyte kuten yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kultakin hehtaarilta otetaan lohkon kokoomanäytteeseen vähintään viisi näytettä. Maanäytteistä analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin ph, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Tietojen antamisesta käyttäjälle säädetään päätöksen 9 :ssä siten, että jätevedenpuhdistamon haltijan on annettava lietetoimituksen yhteydessä lietteen käyttäjälle edellä 8 :n mukaisesti määritetyt lietteen laatua koskevat tiedot ja muutkin tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä sekä ohjeet lietteen käytöstä. Päätöksen 1 säätää kirjanpidosta ja raportoinnista. Jätevedenpuhdistamon haltijan on pidettävä kirjaa tuotetun ja maanviljelykseen toimitetun lietteen määrästä, 8 :n mukaan analysoitavista lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista sekä lietteen käsittelystä. Näistä on myös laadittava vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan niille ympäristönsuojelulautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä vesi- ja ympäristöpiirille (1.3.1995 lähtien alueellinen ympäristökeskus), joiden toimialueella kyseinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee ja joiden toimialueella kyseisen yhteenvedon ajanjaksolla on lietettä käytetty. Lisäksi puhdistamoiden on pidettävä kirjaa lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä sekä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai on tarkoitus käyttää. Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun analyysituloksista sekä mahdollisista maanviljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista säilytetään jäteveden puhdistamoilla vähintään viisi vuotta.
1 2.4 Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulain (763/1994) 22 :n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä (646/2) 7 :ssä on säädetty peltokasvien peruslannoituksessa sallituista fosforimääristä. Sallitut fosforimäärät viljakasveille ja öljykasveille ovat 15 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 3 kg/ha/a. Asetuksen 9 :n mukaan lieteanalyysin mukaisesta lietteen fosforimäärästä lasketaan kasveille käyttökelpoiseksi 75 % eli lietteen levitysmäärää laskettaessa on lietteen sallittu enimmäisfosforimäärä viljakasveille ja öljykasveille ovat 2 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 4 kg/ha/a. Vesiensuojelullisista syistä on puhdistamolietteen käytössä maanviljelyssä päätetty noudattaa edellä mainittuja fosforimääriä. 3 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Seuraavassa on käsitelty joitakin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailussa olleita jätevedenpuhdistamoita. Tiedot on kerätty vuosilta 1991-2 ja vuoden 21 tammi-elokuulta siltä osin kun tietoja on ollut saatavilla. Puhdistamoiden lietteitä on tarkasteltu syntyneiden lietteiden vuosittaisten kokonaismäärien, kuiva-ainepitoisuuksien, typpi- ja fosforipitoisuuksien sekä elohopea-, kromi-, kadmium-, nikkeli- ja lyijypitoisuuksien kannalta. Saostuskemikaaleja ja lietteen käyttökohteita koskevat tiedot ovat vuoden 2 mukaiset.
11 3.1 Auran kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään nitrifikaatiofillerikalkkia, teollisuushienokalkkia, lipeää sekä polymeeriä toiminnan tehostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Kuivattu liete kompostoidaan karikkeeseen sekoitettuna ja käytetään viherrakentamiseen. 14 12 1 lietemäärä (m³/a) 2 15 kuiva-ainepitoisuus (%) 8 6 1 4 2 5 Kuva 1.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 1.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 12. 1. 8. 6. P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) 1. 4..5 2... Kuva 1.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 1.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 1.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) 4 2 5 Kuva 1.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 1.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
12 3.2 Euran kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa osa fosforista esisaostetaan polyalumiinikloridilla PAX-14/PAX-18 (Kempac-2/Kempac-18) ja osa rinnakkaissaostetaan ferrisulfaatilla (PIX-15). Lisäksi käytetään teollisuushienokalkkia sekä polymeeriä toiminnan tehostamiseksi. Ylijäämäliete kalkkistabiloidaan, tiivistetään ja kuivataan lingolla polymeerilisäyksen jälkeen. Käsitelty liete käytetään viherrakentamiseen seostettuna turpeeseen ja hakkeeseen. 14 12 1 8 6 4 lietemäärä (m³/a) 3 25 2 15 1 kuiva-ainepitoisuus (%) 2 5 Kuva 2.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 2.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 18. 16. 14. 12. 1. 8. 6. 4. 2.. P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 2.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 2.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 15 1. 1.5 5. Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 2.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 2.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 2.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
13 3.3 Eurostrada Oy Ab:n jätevedenpuhdistamo (Lahnajärven Valtatie 1:n levähdyspaikka) Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan alumiinisulfaatilla. Alkaliteetin kohottamiseksi käytetään kalkkia. Ylijäämäliete viedään viljelykäyttöön. 1 lietemäärä (m³/a) 5 kuiva-ainepitoisuus (%) 8 4 6 3 4 2 2 1 Kuva 3.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 3.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. 1. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg).5.4.3.2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5.1. Kuva 3.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 3.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 3. 2. 1..5. 3 25 2 15 1 5 Kuva 3.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 3.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 3.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 3.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
14 3.4 Houtskärin kunnan Näsbyn jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan polyalumiinikloridilla PAX-14 (Kempac-2). Liete viedään viljelykäyttöön. 12 1 8 6 4 2 lietemäärä (m³/a) Kuva 4.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 1 8 6 4 2 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 4.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. 1. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 2 1 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5.5. Kuva 4.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 4.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 4.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 4.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 4.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 4.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
15 3.5 Kaarinan kaupungin Rauvolan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa on ilmastettu jälkilammikko. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään polyalumiinikloridia PAX-11 (Kempac-1) sekä polymeeriä. Ylijäämäliete kuivataan lingoilla. Osa lietteestä kalkkistabiloidaan ja viedään maanviljelykäyttöön. Osa kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 lietemäärä (m³/a) viljelykäyttöön kompostoitu Kuva 5.2. Lietteen vuosittainen kuiva- ainepitoisuus. Kuva 5.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä, eriteltynä viljelykäyttöön ja kompostoitavaksi viedyt lietemäärät. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 5.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) 2 15 1 5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 5.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 5.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 5.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 5.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 5.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
16 3.6 Karinaisten kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kuivataan polymeerilisäyksen jälkeen suotonauhapuristimella. Kuivattu liete viedään viljelykäyttöön. 4 35 3 25 2 15 1 5 lietemäärä (m³/a) 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 6.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 6.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) 2. 1. 15 1.5 5. Kuva 6.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 6.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 1. 1.5 5. Kuva 6.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 6.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 6.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 6.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
17 3.7 Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete turvesuodatetaan ja turve-lieteseos varastoidaan ja käytetään viherrakentamiseen. 7 6 5 4 3 2 1 lietemäärä (m³/a) 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 7.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 7.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 3.5 3. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 7.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Kuva 7.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuva 7.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 35 3 25 2 15 1 5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 7.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 7.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 7.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
18 3.8 Kiikalan kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan kalkilla. Tiivistetty ylijäämäliete käytetään viljelymaille ja viherrakentamiseen. 6 lietemäärä (m³/a) 3 kuiva-ainepitoisuus (%) 5 25 4 2 3 2 15 1 1 5 Kuva 8.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 8.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) 2. 4 3 1. 2.5 1. Kuva 8.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 8.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 3. 2. 3 25 2 15 1. 1.5 5. Kuva 8.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 8.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 8.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 8.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
19 3.9 Kiskon Toijan taajaman jätevedenpuhdistamo Aiemmin puhdistamo oli METOXY-pakettipuhdistamo. 12.1.2 otettiin käyttöön uusi puhdistamo, joka on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosfori saostetaan ferrisulfaatilla. Ylijäämäliete lahotetaan ja viedään Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi. 8 7 6 5 4 3 2 1 lietemäärä (m³/a) Kuva 9.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 3 2 1.5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 9.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 9.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus..35.3.25.2.15.1.5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 9.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 9.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 9.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 9.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 9.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
2 3.1 Kiukaisten kunnan Eurakosken jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan polymeerilisäyksen jälkeen suotonauhapuristimella. Liete seostetaan turpeeseen tai muuhun vastaavaan seosaineeseen ja viedään ympäristöviranomaisen (Lounais-Suomen ympäristökeskus) luvalla Outokummun kuonakasan maisemointiin. Muunlainen hyötykäyttö ei ole sallittua, koska lietteen kromipitoisuus ylittää huomattavasti sallitut enimmäispitoisuudet johtuen laitokselle jätevetensä toimittavasta nahkateollisuuslaitoksesta, joka ei esikäsittele jätevesiään. 1 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) 8 2 6 15 4 1 2 5 Kuva 1.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 6. 5. 4. 3. 2. 1.. Hg-elohopea pitoisuus (mg/kg) Kuva 1.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 1.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 25 2 15 1 5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 1.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 1.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 1.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 1.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
21 3.11 Kosken Tl. kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan rautapitoisella alumiinisulfaatilla (AVR). Ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimella kompostoidaan turpeeseen sekoitettuna ja käytetään viherrakentamiseen. Aiemmin liete vietiin viljelykäyttöön. 5 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) 4 2 3 15 2 1 1 5 Kuva 11.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 11.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. 1..5 Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 12 1 8 6 4 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva 11.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 11.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 Cr-kromipitoisuus (mg/kg).5 5. Kuva 1. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 11.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 11.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 11.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
22 3.12 Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan finnferrillä (ferrikloridisulfaatti). Ylijäämäliete kalkkistabiloidaan ja turve/sorasuodatetaan. Liete vietiin maanviljelykäyttöön. 25 lietemäärä (m³/a) 5 kuiva-ainepitoisuus (%) 2 4 15 3 1 2 5 1 Kuva 12.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 12.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5 Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 1.5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva 12.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 12.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 1. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 12.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 12.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 12.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
23 3.13 Paraisten Kårkullan keskuslaitoksen jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään rakennushienokalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete lahotetaan ja viedään Kaarinan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 4 35 3 25 2 15 1 5 lietemäärä (m³/a) 5 4 3 2 1 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 13.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 13.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5 Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg).3.25.2.15.1.5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva 13.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 13.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 3. 2. 1..5. 3 25 2 15 1 5 Kuva 13.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 13.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 13.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 13.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
24 3.14 Laitilan kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa kaksivaiheinen aktiivilieteprosessi. Fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia. Liete tiivistetään kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Liete kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen. 12 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) 1 2 8 6 4 2 15 1 5 Kuva 14.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 14.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 16 14 12 1 8 6 4 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 14.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 14.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 1. 1.5 5. Kuva 14.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 14.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 14.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 14.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
25 3.15 Mynämäen kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimella ja viedään kaatopaikalle. 8 7 6 5 4 3 2 1 lietemäärä (m³/a) 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 15.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 15.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 16 14 12 1 8 6 4 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 15.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 15.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 1. 1.5 5. Kuva 15.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 15.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 15.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 15.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
26 3.16 Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan finnferrillä (ferrikloridisulfaatti). Ylijäämäliete kuljetetaan Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. 2 lietemäärä (m³/a) 5 kuiva-ainepitoisuus (%) 15 4 1 3 2 5 1 Kuva 16.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 16.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5 Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg).3.25.2.15.1.5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva 16.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 16.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 1. 1.5 5. Kuva 16.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 16.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 16.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 16.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
27 3.17 Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa on jälkilammikko. Fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään ph:n ja alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Kuivattu liete viedään viljelykäyttöön. 3 25 2 lietemäärä (m³/a) 3 25 2 kuiva-ainepitoisuus (%) 15 15 1 1 5 5 Kuva 17.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 17.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 25 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) 2. 2 15 1. 1.5 5. Kuva 17.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 17.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 1. 1.5 5. Kuva 17.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 17.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) 4 2 5 Kuva 17.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 17.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
28 3.18 Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen laitos, jossa on kemiallinen esisaostus ja kaksivaiheinen biologinen suodatus. Aiemmin 1.7.1999 asti laitos toimi kemiallisena puhdistamona. Fosfori saostetaan polyalumiinikloridilla PAX-14 (Kempac-2). Poistoliete tiivistetään ja kuivataan lingoilla. Kuivattu liete viedään hakkeeseen sekoitettuna kaatopaikalle ja viherrakentamiseen. 2 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) 15 2 1 5 15 1 5 Kuva 18.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 18.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 12 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) 2. 1. 1 8 6 4.5 2. Kuva 18.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 18.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 3. 2. 3 25 2 15 1. 1.5 5. Kuva 18.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 18.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 18.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 18.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
29 3.19 Perniön kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi. Ylijäämäliete lahotetaan ja kuivataan lingoilla polymeerilisäyksen jälkeen. Liete viedään kompostoitavaksi ja myytäväksi. 12 1 8 6 4 2 lietemäärä (m³/a) 4 35 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 19.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 19.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 2 15 1 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5 5. Kuva 19.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 19.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 7 6 5 4 3 2 1 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 19.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 19.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) 4 5 2 Kuva 19.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 19.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
3 3.2 Piikkiön kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa on käytössä kontakti-stabilointiprosessi eli biosorptioprosessi. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kalkkistabiloidaan, tiivistetään ja kuivataan suotonauhakuivaimella. Lietettä viedään viljelykäyttöön ja kompostoitavaksi. 14 12 1 8 6 4 2 lietemäärä (m³/a) Kuva 2.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 2.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 2.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 14 12 1 8 6 4 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 2.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 2.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 2.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 2.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
31 3.21 Pöytyän kunnan Riihikosken taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete turvesuodatetaan ja kompostoituna käytetään viherrakentamiseen. 35 3 25 2 15 1 5 lietemäärä (m³/a) Kuva 21.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 5 4 3 2 1 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 21.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 21.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus..14.12.1.8.6.4.2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 21.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 2. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 21.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 21.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 21.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
32 3.22 Raision kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla ja finnferrillä (ferrikloridisulfaatti). Lisäksi käytetään polymeeriä toiminnan tehostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan lingoilla polymeerilisäyksen jälkeen. Liete kompostoidaan Isosuon kompostointikentällä ja käytetään viherrakentamiseen. Aiemmin käytetty myös viljelymaille. 1 8 6 4 2 lietemäärä (m³/a) Kuva 22.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 22.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 35 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 22.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 12 1 8 6 4 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 22.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 2. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 22.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 22.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 22.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
33 3.23 Rymättylän kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan rautapitoisella alumiinisulfaatilla (AVR). Ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimilla. Liete viedään kompostoitavaksi ja käytetään viherrakentamiseen. 3 lietemäärä (m³/a) 2 kuiva-ainepitoisuus (%) 25 2 15 15 1 1 5 5 Kuva 23.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 23.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 1 8 6 4 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5 2. Kuva 23.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 23.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) 3. 2. 3 25 2 15 1. 1.5 5. Kuva 23.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 23.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 23.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 23.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
34 3.24 Suomusjärven Kitulan taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos (METOXY-pakettipuhdistamo), jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete lahotetaan ja käytetään maanviljelyssä. 4 35 3 25 2 15 1 5 lietemäärä (m³/a) Kuva 24.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 1 8 6 4 2 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 24.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. 1..5. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 24.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. 2 1.5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Kuva 24.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. Fosfori (P) Typpi (N) 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 24.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 24.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 24.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 24.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
35 3.25 Särkisalon kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos (Oxigest-pakettipuhdistamo), jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kuljetetaan Perniön kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 7 6 5 4 3 2 1 lietemäärä (m³/a) Kuva 25.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. 5 4 3 2 1 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 25.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 1.8.6.4 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5.2. Kuva 25.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 25.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1..5. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 5 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 25.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 25.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 25.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 15 1 5 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 25.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.
36 3.26 Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella. Liete viedään kompostoitavaksi Uudenkaupungin kompostointikentälle. Aiemmin viety myös maanviljelykäyttöön. 16 14 12 1 8 6 4 2 lietemäärä (m³/a) 3 25 2 15 1 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 26.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 26.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. 2. 1. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 2 15 1 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5 5. Kuva 26.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 26.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 3. 2. 1. Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 3 25 2 15 1 Cr-kromipitoisuus (mg/kg).5 5. Kuva 26.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 26.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus. 12 1 8 6 4 2 Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 26.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 26.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.