Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

Samankaltaiset tiedostot
MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Testausselosteiden vaatimukset

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Mittausten jäljitettävyysketju

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

FINASin ajankohtaista. Pääarvioija Giselle Nick-Mäenpää

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Hyväksytyt asiantuntijat

FINASin tietoisku. Giselle Nick-Mäenpää, pääarvioija

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Hyväksytyt asiantuntijat

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

A1/ Helsinki 2016

Tuotesertifiointi PANK-hyväksyntä

PANK Neuvottelupäivä PANK-hyväksynnän kehittäminen

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus

Hyväksyttyjen asiantuntijoiden muistio. Sisällysluettelo

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Hyväksytyt asiantuntijat

NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ Messilän kartano, Lahti

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS-EN ISO 17025:2017

Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Elintarvikevalvontaa varten tehtävän näytteenoton hankkiminen yksityiseltä toimijalta. Taija Rissanen

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Sisällysluettelo. TRAFI/187229/ /2016 1(5) Nimettyjen tutkimuslaitoksien muistio

Vertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Toiminta hyväksyttynä laboratoriona, tulevia muutoksia ja hyviä käytäntöjä. Taija Rissanen Elintarvikemikrobiologian jaosto

AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Mittausepävarmuuden huomioiminen erityyppisten tutkimustulosten tulkinnassa

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Määräys 3/ (5) Dnro 2028/03.00/

Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at

LOPPURAPORTTI Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditointi menestyksen takeena

Menetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari Fimea

Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaate. Taija Rissanen

Teknisten tutkimuslaitoksien muistio. Sisällysluettelo

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

VALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Kolmannen osapuolen valvonta betonikiviainesten valmistuksessa

VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

Validoinnin suunnittelun opas

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta (4/2010)

Mitä varautumissuunnitelmilta odotetaan? Tarvo Siukola

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

EUROOPAN KOMISSIO TERVEYDEN JA ELINTARVIKETURVALLISUUDEN PÄÄOSASTO

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Sedimenttianalyysin tulokset

Transkriptio:

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS

Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden määrittäminen Päätössääntö Tulosten raportointi ja mittausepävarmuuden ilmoittaminen Muut mittausepävarmuuteen vaikuttavat tekijät standardin näkökulmasta

Mittausepävarmuuden määrittäminen 1/3 Testausmenetelmä: Käytetään tunnettuja luotettaviksi havaittuja menetelmiä, esim. standardisoituja menetelmiä ja verifioidaan ne käyttöön Itsekehitetyt tai muunnellut menetelmät validoidaan riittävällä laajuudella Huomioitava uudelleenvalidointi tai muut muutokset Saadaan menetelmästä käyttökokemusta ja tehdään mittausepävarmuuslaskema menetelmän luotettavuuden selvittämiseksi Varmistetaan tulosten mittausepävarmuuden realistisuus huomioiden myös eri pitoisuusalueet ja matriisit Varmistetaan, että mittausepävarmuuslaskelmassa huomioitu kaikki epävarmuuteen vaikuttavat tekijät

Mittausepävarmuuden määrittäminen 2/3 Mitä hyötyä on enää mittausepävarmuudesta, kun saan oikeita tuloksia? Mittausepävarmuus auttaa ymmärtämään tulosten luotettavuutta ja menetelmän riskitekijöitä Mittausepävarmuus auttaa mittausmenetelmän kehittämisessä Asiakkaat tarvitsevat tiedon tulosten mittausepävarmuudesta, kun tulosten perusteella tehdään vaatimustenmukaisuuden toteamisia

Mittausepävarmuuden määrittäminen 3/3 Mittausepävarmuuden arviointi (standardi ISO/IEC 17025, 7.6) Testauslaboratorion tulee määrittää mittausepävarmuus (numeerinen arvo) Jos menetelmä itsessään estää mittausepävarmuuden määrittämisen, laboratorion tulee esittää arvio perustuen menetelmän teoreettisiin periaatteisiin tai käytännön kokemukseen Näytteenoton huomioiminen mittausepävarmuutta määritettäessä: epävarmuustekijät tulee olla tunnistettu ja mikäli mahdollista myös numeerinen mittausepävarmuus määritetty

Päätössääntö Päätössääntö: sääntö, joka kuvailee sen, miten mittausepävarmuus otetaan huomioon, kun esitetään vaatimuksenmukaisuus tiettyjä vaatimuksia vastaan Päätössääntö tulee olla selkeästi määritelty (hyväksytty/hylätty, toleranssin sisällä tai ulkopuolella, raja-arvojen ulkopuolella tai sisällä) Jos päätössääntö ei ole selkeästi määritelty standardissa tai spesifikaatioissa, on valittu päätössääntö ilmoitettava asiakkaalle ja asiakkaalta on saatava sitä koskeva hyväksyntä Standardi ja/tai spesifikaatio tulee olla selkeästi määritelty

Tulosten raportointi ja mittausepävarmuuden ilmoittaminen 1/3 Tulokset on ilmoitettava tarkasti, selkeästi, yksiselitteisesti Raportoinnin on sisällettävä kaikki asiakkaan kanssa sovitut tiedot ja menetelmän edellyttämät tiedot Standardin ISO/IEC 17025:2017 vaatimusten perusteella edellytetään, että mittausepävarmuus on laboratorion tiedossa ja mittausepävarmuus ilmoitetaan mikäli asiakas niin haluaa menetelmästandardi niin edellyttää mikäli mittausepävarmuudella on merkitys tuloksen käytön kannalta

Tulosten raportointi ja mittausepävarmuuden ilmoittaminen 2/3 Jos mittausepävarmuus ilmoitetaan, se on oltava samassa yksikössä kuin mittaussuure tai mittaussuureen osuutena Jos mittausepävarmuus on määritetty vain osittain, se tulee mainita selvästi raportoitaessa tuloksia Mikäli käytetyssä standardissa on määritetty, miten mittausepävarmuus määritetään, laboratorion tulee noudattaa ohjeistusta Yleensä luotettavuustaso on 95 %, (k=2)

Tulosten raportointi ja mittausepävarmuuden ilmoittaminen 3/3 Raportointi vaatimustenmukaisuudesta tehdään asiakkaan pyynnöstä Vaatimustenmukaisuutta raportoitaessa, tulee huomioida Mitä päätössääntöä noudatettu Miten riskit huomioitu (väärä positiivinen/negatiivinen) Raportoinnissa tulee selkeästi näkyä: Mihin tuloksiin vaatimuksenmukaisuus liittyy Mitkä spesifikaatiot, standardit tai niiden osat on huomioitu Mitä päätössääntöä käytetty

Muita mittausepävarmuuteen vaikuttavia tekijöitä standardin näkökulmasta 1/2 Laboratorion tehtävään valtuuttamat henkilöt Pätevyys, perehdytys Esim. menetelmien validointi/verifiointi, tulosten analysointi, tulosten hyväksyntä ja raportointi, mittausepävarmuuden reaaliaikainen seuranta Laitteiden kalibrointi, silloin kun kalibroinnin tarkkuus tai mittausepävarmuus vaikuttaa tulosten oikeellisuuteen tai kun vaaditaan mittaustulosten metrologista jäljitettävyyttä (koskee kaikkia laboratorioita) Mittausepävarmuuden laskeminen: Vaatimus koskee myös laboratorion sisäisesti tekemiä kalibrointeja (in-house kalibroinnit) EA-4/02 (opas), vaatimus kalibrointilaboratorioille

Muita mittausepävarmuuteen vaikuttavia tekijöitä standardin näkökulmasta 2/2 Mikrobiologisessa testauksessa tilat ja ympäristöolosuhteet merkittäviä tekijöitä Ulkoistetut palvelut (ent. alihankinta), esim. jos osa testauksesta hankitaan muualta

KIITOS!