Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Samankaltaiset tiedostot
Predikaattilogiikkaa

LOGIIKKA johdantoa

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Loogiset konnektiivit

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

811120P Diskreetit rakenteet

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

3. Predikaattilogiikka

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Insinöörimatematiikka IA

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.

Pikapaketti logiikkaan

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Lauselogiikka Tautologia

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Jorma Merikoski Ari Virtanen Pertti Koivisto. Johdatus diskreettiin matematiikkaan

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Matematiikan peruskäsitteitä

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Insinöörimatematiikka A

4.3. Matemaattinen induktio


Vastaoletuksen muodostaminen

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

Määritelmä, alkuluku/yhdistetty luku: Esimerkki . c) Huomautus Määritelmä, alkutekijä: Esimerkki

Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.

Insinöörimatematiikka A

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Matematiikan tukikurssi

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Johdatus yliopistomatematiikkaan

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Konnektiivit. On myös huomattava, että vain joillakin luonnollisen kielen konnektiiveilla on vastineensa lauselogiikassa.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

811120P Diskreetit rakenteet

Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate

811120P Diskreetit rakenteet

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

811120P Diskreetit rakenteet

Matematiikan tukikurssi

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Ilpo Halonen Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN. Petri Juutinen

Luonnollisten lukujen induktio-ominaisuudesta

Induktio kaavan pituuden suhteen

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

Transkriptio:

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Esimerkki a) Lauseen Kaikki johtajat ovat miehiä negaatio ei ole Kaikki johtajat ovat naisia, vaan On olemassa (ainakin yksi) johtaja, joka on nainen eli On olemassa (ainakin yksi) naisjohtaja. b) Lauseen On olemassa (ainakin yksi) rehellinen ihminen negaatio ei ole On olemassa (ainakin yksi) epärehellinen ihminen, vaan Kaikki ihmiset ovat epärehellisiä. Edellisestä esimerkistä havaitaan negaation vaikutus kvanttoreihin. Lause, negaation siirto kvanttorin ohi: Olkoon p x joukossa X määritelty predikaatti. Tällöin lauseet a) X on johtajien joukko ja p x = On mies ovat tosia. x X: p x x X: p x x X: p x x X: p x b) X on ihmisten joukko ja p x = On reh. TOD.: Lause x X: p x on tosi täsmälleen silloin, kun lause x X: p x on epätosi, eli kun on olemassa ainakin yksi sellainen x X, että p x on epätosi. Tämä on yhtäpitävää sen kanssa, että on olemassa ainakin yksi sellainen x X, että p x on tosi, joka logiikan kielellä kirjoitettuna on x X: p x. Näin on väite todistettu. Toinen väite vastaavalla tavalla. Jos lauseessa on useita kvanttoreita, niin negaation siirtäminen niiden yli muuttaa ne kaikki. Tähän palataan. 2. Implikaatio ja ekvivalenssi predikaattilogiikassa / totuustaulukot Propositioiden välisen implikaation tulkitseminen jos, niin -lauseeksi ja samoin ekvivalenssin tulkitseminen jos ja vain jos, niin lauseeksi tuotti ongelmia. (Jos 2 + 2 = 5, niin kuu on juusto.) Kun implikaatio- ja ekvivalenssimuotoiset lauseet suljetaan kaikkikvanttorilla, tällaista ongelmaa ei synny. Esimerkki Tarkastellaan lausetta x R: x > 0 x + 1 > 0. Tutkitaan predikaatin (eli predikaatista sijoittamalla saadun suljetun lauseen) totuutta muuttujan x arvoilla. Saadaan taulukko. 1

x:n arvot x > 0 x + 1 > 0 x 1 0 1 0 1 < x 0 0 1 1 x > 0 1 1 1 Lause on siis tosi. Taulukosta nähdään, että kaikki ne reaaliluvut x, jotka toteuttavat ehdon x > 0, toteuttavat myös ehdon x + 1 > 0. Esimerkki Selvitä totuustaulukkoa käyttäen, onko lause tosi vai epätosi. a) x R: x 2 = 4 x = 2 b) x R: x 2 = 4 x = ±2 Ratkaisu Käydään yksityiskohtaisesti läpi muuttujan x eri arvovälit molemmissa tapauksissa. x:n arvot x 2 = 4 x = 2 x < 2 0 1 0 x = 2 1 0 0 2 < x < 2 0 1 0 x = 2 1 1 1 x > 2 0 1 0 Taulukosta nähdään, että lause on epätosi. x:n arvot x 2 = 4 x = ±2 x < 2 0 1 0 x = 2 1 1 1 2 < x < 2 0 1 0 x = 2 1 1 1 x > 2 0 1 0 Taulukosta nähdään, että lause on tosi. 2

Matematiikassa kaikkikvanttori jätetään usein kirjoittamatta lauseesta x X: p x. Erityisesti kun p x on implikaatiolla tai ekvivalenssilla saatu yhdistetty lause. Lausetta p x ei tulkita avoimeksi, vaan siinä tulkitaan muuttuja x kiinteäksi mutta mielivaltaiseksi arvoksi. Tähän asiaan törmää jatko-opinnoissa. Matemaattisissa tarkasteluissa esiintyy usein ns. ekvivalenssi- ja implikaatioketjuja. Esimerkki Ekvivalenssiketju 2x + 3 = 7 2x = 4 x = 2 tulkitaan lyhennysmerkinnäksi konjunktiolle 2x + 3 = 7 2x = 4 2x = 4 x = 2, missä kaikkikvanttori on jätetty merkitsemättä. Kaikki aiemmin opitut lauselogiikan tautologiat ovat myös tautologioita predikaattilogiikassa. Lisäksi kvanttoreiden myötä saadaan uusia predikaattilogiikalle tyypillisiä tautologioita. Esimerkiksi lauseet x: p x p x, x: p x x: p x missä edellisen mukaan kaikilla x:n arvoilla (jostakin määrittelyjoukosta, jota ei nyt ole merkitty) lause p x on voimassa tai sitten ei ole. Jälkimmäinen taas tarkoittaa, että lause p x on tosi kaikilla x:n arvoilla jos ja vain jos ei ole olemassa yhtään sellaista muuttujan x arvoa, jolla lause p x olisi epätosi. Vertaa negaation siirto asiaan. 3. Useampi kuin yksi kvanttori Kvanttoreita voidaan käyttää myös monipaikkaisten predikaattien yhteydessä. Esimerkki Tarkastellaan lauseita (1) x R: y R: x + y = 0, (2) x R: y R: x + y = 0, (3) x R: y R: x + y = 0, (4) y R: x R: x + y = 0. 3

Lauseessa (1) x R: y R: x + y = 0 väitetään, että x + y = 0 aina, kun x ja y ovat reaalilukuja. Tämä on tietysti epätosi. Lauseessa (2) x R: y R: x + y = 0 taas väitetään, että on olemassa sellaiset reaaliluvut x ja y, joille x + y = 0. Tämä on tietysti tosi, kyseisiä lukupareja löytyy ääretön määrä. Lause (3) x R: y R: x + y = 0 tarkoittaa: Kaikilla reaaliluvuilla x on olemassa sellainen reaaliluku y, että x + y = 0 tai Jokaista reaalilukua x kohti on olemassa. Lause on tosi, y:ksi kelpaa x. Lause (4) y R: x R: x + y = 0 tarkoittaa: On olemassa sellainen reaaliluku y, että kaikilla reaaliluvuilla x on voimassa x + y = 0 tai Löytyy sellainen reaalilukua y, että x + y = 0, olipa x mikä tahansa reaaliluku. Lause on epätosi. Jos näet tällainen y löytyisi, niin pätisi 0 + y = 0 ja 1 + y = 0. Lauseita (3) ja (4) tarkastelemalla voisi olettaa, että kvanttoria siirtämällä saisi helposti lauseesta toisen. Kuitenkin tosilause (3) muuttuu epätodeksi lauseeksi (4). Yleensä tällaisessa siirrossa saadaan alkuperäistä lausetta ankarampi lause. Eli uusi lause on epätosi, jos vanha lause on epätosi, mutta uusi lause voi olla epätosi vaikka vanha lause on tosi. Tämä johtuu siitä, että lauseessa (3) y saa riippua x:stä, mutta (4):ssa saman y:n on kelvattava kaikille x. Esimerkki Tarkastellaan predikaattia q x, y = x on naimisissa y:n kanssa, jossa muuttujan x määrittelyjoukko M on tietty joukko aviomiehiä ja muuttujan y määrittelyjoukko N on heidän vaimojensa joukko. Tällöin lause x M: y N: q x, y on tosi, sillä jokaiselle aviomiehelle löytyy vaimo. Lause y N: x M: q x, y on sen sijaan epätosi (jos joukoissa M ja N on enemmän alkioita kuin yksi), sillä ei voi olla naista, joka olisi naimisissa kaikkien miesten kanssa (ainakaan Suomen avioliittolainsäädännön mukaan). Lopuksi esimerkki, jossa tosi lause säilyy totena tällaisessa siirrossa. Esimerkki! Lause x R: y R: xy = 0 on tosi, sillä aina, kun x on annettu reaaliluku löytyy sellainen y, että xy = 0 (y = 0 kelpaa). Mutta tämä y ei riipu x:stä, joten on olemassa sellainen y (nimittäin juuri tämä y = 0), että jokaisella x on xy = 0. Näin ollen myös lause y R: x R: xy = 0 on tosi. 4

Palataan nyt aiemmin sanottuun Jos lauseessa on useita kvanttoreita, niin negaation siirtäminen niiden yli muuttaa ne kaikki. Siis esimerkiksi x X: y Y: q x, y x X: y Y: q x, y TODISTUS: kerrallaan: Käytetään negaation siirtosääntöä yhteen kvanttoriin x X: y Y: q x, y x X: y Y: q x, y x X: y Y: q x, y x X: y Y: q x, y Muut vastaavat kaavat samalla tavalla. Huomautus Saman tyyppisten kvanttorien järjestys ei vaikuta syntyvän lauseen totuusarvoon. Lauseet x X: y Y: q x, y y Y: x X: q x, y x X: y Y: q x, y y Y: x X: q x, y ovat tosia kaikille avoimille lausumille. 5