1 (8) VATSAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Useissa sairaaloissa vatsasairauksien polikliininen hoito ja tutkimus on viime vuosina keskitetty toiminnallisista ja taloudellisista syistä yhteen yksikköön. PKKS:ssa vatsaelinsairauksien hoito on jaettu historiallisista syistä sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Merkittävä osa vatsaelinpotilaiden ongelmista vaatii sekä sisätautigastroenterologin että gastrokirurgin kannanottoa. Toiminnan tehostamiseksi vatsasairauksien polikliininen tutkimus ja hoito sekä tähystystoiminta on sovittu sekä kirurgian että sisätautien erikoisaloilla keskitettäväksi hallinnollisesti konservatiiviseen klinikkaryhmään perustettavaan vatsakeskukseen vuoden 2016 alusta alkaen. Asiasta on sovittu keväällä 2014 konservatiivisen ja operatiivisen klinikkaryhmän lääketieteellisen ja hoitotyön johdon kokouksessa. Vatsakeskushanke on nimetty molempien klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja otettu klinikkaryhmien strategiaan. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vatsakeskuksen tarpeisiin remontoitavia tiloja. 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN PERUSTIEDOT/NYKYTILAT 1.1 Nykyinen toiminta Mahasuolikanavan tähystykset tapahtuvat kirurgianpoliklinikan yhteydessä sijaitsevassa tähystysyksikössä. Samassa yksikössä suoritetaan myös keuhkoputkien tähystykset. Sisätautigastroenterologien tekemät tähystystutkimukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Yli puolet diagnostisista paksusuolen tähystyksistä ja noin puolet mahalaukun tähystyksistä tehdään sisätautigastroenterologien toimesta. Lisäksi perinteisesti kirurgien tekemät toimenpidetähystykset ovat osittain ja lisääntyvässä määrin siirtyneet sisätautigastroenterologeille. Monet aiemmin operatiivista leikkaussalissa tehtyä hoitoa vaatineet sairaudet, kuten esimerkiksi sappi- ja haimasairaudet sekä suolitukokset, hoidetaan nyt usein polikliinisilla tähystystoimenpiteillä, jotka edellyttävät suonensisäisesti annettavia rauhoittavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä ja sen jälkeistä potilasturvallisuutta lisäävää asianmukaista elintoimintojen valvontaa. PKKS on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen tähystyskeskus, jossa tehdään vuosittain n. 5000 tähystystutkimusta. Noin 2000 niistä on koko paksusuolen tähystystutkimuksia, n. 2000 mahanlaukun tähystyksiä, vajaa 500 keuhkoputken tähystyksiä ja loput paksusuolen loppuosan tutkimuksia, sappi-haimatietähystyksiä (ERCP), ohutsuolitähystyksiä jne. Määrä on hieman enemmän kuin KYS:ssa ja selkeästi enemmän kuin Jyväskylässä KSKS:ssa. Sairaalassamme on tehty runsaasti myös vaativia erikoissairaanhoidollisia tähystystoimenpiteitä (mm. vuosittain >200 ERCP toimenpidettä, palloenteroskopioita, ESD toimenpiteitä). Näitä potilaita ei ole tähystystoimenpiteiden vuoksi tarvinnut lähettää ostopalveluna muualle. PKKS:ssa on jo vuosia tehty valtaosa Savonlinnan keskussairaalan ERCP toimenpiteistä. Myös osa Savonlinnan alueen vaativaa osastohoitoa tarvitsevista paksusuolen tulehduspotilaista on hoidettu PKKS:ssa. Uutena toimintana reilu vuosi sitten aloitettuun ohutsuolen palloenteroskopiaan on tullut lähetteellä joitakin potilaita sekä Savonlinnan keskussairaalan että KYS:n lähettämänä. Päivystysajalla tarvittavat kiireelliset endoskopiatoimenpiteet on saatu hoidettua hoitohenkilökunnan ja lääkärien hälytyskorvauksiin perustuvalla järjestelmällä ilman varsinaista päivystysvelvoitetta.
2 (8) Tällä menettelyllä on saatu hoidettua myös vaativat verenvuotopotilaat ja muut henkeäuhkaavat kiireelliset sairaustapaukset kaikkina vuorokauden aikoina tähystystoimintaan perehtyneen lääkärin ja hoitajan toimesta. Myös päivystystähystyksistä valtaosa tehdään tähystysyksikössä, joka on toiminnan vaativuuden ja hyvän laadun takaamiseksi välttämätöntä. Useimmissa Suomen sairaaloissa tämä ei ole päivystysajan tähystysten osalta mahdollista. Järjestelyllä on pystytty turvaamaan tähystystoimenpiteiden saatavuus myös päivystysajalla, eikä potilaita ole tarvinnut sen vuoksi lähettää muualle hyvin kalliiseen hoitoon. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan keskussairaalan vatsaelinsairauksien yksiköt ovat pitkäjänteisen toiminnan tuloksena kehittyneet hyvin merkittäviksi itäsuomalaisiksi osaamiskeskittymiksi, joiden toimintaa tulee edelleen kehittää ja tukea. 1.2 Nykyiset tilat Vaikka toiminta on monella tapaa muuttunut, tähystysyksikkö on toiminut nykyisissä tutkimusmääriin nähden hyvin ahtaissa ja alun perin kirurgiseksi LYHKI-leikkaussaliksi rakennetuissa tiloissa n. 20 vuoden ajan ilman, että mitään oleellisia muutoksia tiloihin olisi tehty. Mahasuolikanavan ja keuhkojen taipuisat tähystimet (endoskoopit) huolletaan omassa välinehuollossa tähystysyksikön yhteydessä. Välinehuollosta puuttuu erillinen asianmukainen jako puhtaaseen ja likaiseen puoleen ja tilat ovat toimenpidemääriin verrattuna varsin ahtaat ja monelta osin epäkäytännölliset. Gastrokirurgian poliklinikkavastaanotto tapahtuu kirurgian poliklinikalla. Vastaanottotoimintaan osallistuu tähystysyksikön hoitohenkilökunta. Sisätautien gastroenterologinen vastaanottotoiminta tapahtuu kaukana tähystysyksiköstä sisätautien poliklinikalla (1C). Potilaat ja lääkärit siirtyvät päivittäin edestakaisin näiden toimipisteiden välillä. Merkittävä osa potilaista tulee tähystyksiin vuodeosastoilta tai päivystyksestä. Eniten potilaita tähystyksiin tulee osastoilta 1G, 2G, 2K, 3K ja 4K, mutta satunnaisemmin myös muilta osastoilta. Lisäksi tähystyksiä tehdään harvakseltaan myös teho-osastolla (huonokuntoiset potilaat) ja viikoittain ainakin parina päivänä röntgenin tiloissa (läpivalaisua vaativat ERCP-toimenpiteet ja osa suolitukostoimenpiteistä). Teho-osastolla, röntgenissä ja leikkaussaleissa toimitaan siirrettävällä endoskopiavaunulla. 1.3 Tähystystoiminta keskussairaalan ulkopuolella Pohjois-Karjalan maakunnan alueella tehdään keskussairaalan lisäksi julkisessa terveydenhuollossa mahasuolikanavan tähystystutkimuksia myös Joensuun terveyskeskuksessa (terveyskeskuslääkäreiden toimesta vajaat 1000 vuosittain), Ilomantsin terveyskeskuksessa (erikoislääkärikonsulttien toimesta vajaat 300 vuosittain) ja Nurmeksen terveyskeskuksessa (pääosin terveyskeskuslääkärin toimesta muutama sata vuosittain). Näissä yksiköissä tähystystoimintaan tarvittavan laitteiston käyttöaste jää vajaaksi.
3 (8) 1.4 Käyttäjät Sisätautien klinikassa vatsaelinsairauksia sairastavia potilaita hoitaa 4 gastroenterologia ja kirurgian klinikassa 6 gastrokirurgia (+1-2 erikoistuvaa). Endoskopiayksikössä ja vatsaelinkirurgian polikliinisessä työssä työskentelee n. 12 hoitajaa ja sisätautien poliklinikan gastroenterologiassa 1,5-2 hoitajaa. Vatsasairauksia sairastavien potilaiden hoitoon käytetään n. 4 sihteerin työpanos. Tähystystoiminnan lisäksi vatsaelinsairauksien poliklinikat sisätaudeilla ja kirurgialla ovat toiminnaltaan varsin mittavia: Sisätautien poliklinikan gastroenterologinen vastaanotto vuosittain: n. 1100 lähetettä n. 3000 lääkärin vastaanottokäyntiä (tämän lisäksi vastaanottokäyntejä tähystysten yhteydessä) n. 1600 puhelinvastaanottoa lääkärille Koliittihoitajan vastaanotto Tähystykset, käynnit, puhelut ja konsultaatiot yhteenlaskettuna yli 6000 lääkärin potilaskontaktia vuosittain. Kirurgian klinikan gastrokirurginen vastaanotto vuosittain: n. 1600 lähetettä n. 2000 lääkärin vastaanottokäyntiä (tämän lisäksi vastaanottokäyntejä tähystysten yhteydessä) Avannehoitajan vastaanotto Muut hoitajavastaanotot Hoitajien preoperatiivinen vastaanotto Tähystykset, käynnit, puhelut ja konsultaatiot yhteenlaskettuna n. 5500 lääkärin potilaskontaktia vuosittain. Keuhkolääkärit tekevät endoskopiayksikössä vuosittain yli 400 keuhkoputkien tähystystutkimusta (bronkoskopiaa). 1.5 Nykyisen tilojen toiminnalle aiheuttamat ongelmat Tähystyshuoneet ovat tähystystoimintaa ajatellen yhtä lukuunottamatta ahtaita ja muodoltaan epäkäytännöllisiä (asianmukainen tähystystoiminta vaatii aiempaa enemmän tähystystoiminnan oheislaitteita, ATK-yhteyksiä, potilaan seurantalaitteita jne.) Potilaiden kulkureitit ovat ahtaat aiheuttaen tarpeetonta pujottelu sängyillä Vaikeasti sairaita, verta vuotavia ja jopa lähes elvytyskuntoisia potilaita joudutaan kuljettamaan läpi ahtaan julkisen odotustilan Odotustilan pienuus johtaa toistuvasti hankalaan logistiseen ongelmaan vuodepotilaiden osalta. Seuraavaa potilasta ei voida kutsua osastolta tutkimukseen ennen kuin edellinen tutkittava on saatu alta pois. Tämä hidastaa tarpeettomasti toimintaa.
4 (8) Potilaiden odotustilaan äänieritys on huono ja osa potilaista joutuu kulkemaan osin odotustilan läpi (aamutakissa ja reikähousuissa ) valmistelusta tähystyshuoneisiin Potilaan ohjaukseen ja neuvontaan ei ole asianmukaisia tiloja (mm. potilaan tietosuoja ja yksityisyys puutteelliset). Varsinkin tähystystoimenpiteen jälkeen tulee potilaalle antaa rauhallisissa olosuhteissa neuvontaa mahdollisen toimenpiteen aiheuttaman haittatapahtuman varalta. Myös tähystyksessä löytyneestä syöpätaudista informoiminen vaatii nykyistä selvästi paremman ja rauhallisemman tilan. Potilasseuranta joudutaan järjestämään puutteellisesti ja/tai hoitajaresursseja runsaasti käyttäen, koska mitään varsinaista potilaiden seurantatilaa ei ole ja tämän vuoksi sedaatio-mahdollisuudet eivät ole nykyaikaisen endoskopian vaatimusten tasolla. Potilaan tulisi halutessaan saada riittävä kivunlievitys ja rauhoittava lääkitys, mutta näiden jälkeen vaaditaan potilasturvallisuuden vuoksi potilaan seurantaa. Välinehuollon tila on liian pieni ja siitä puuttuu selkeä jako likaiseen ja puhtaaseen alueeseen Tähystinten säilytystila ja kuivaustila on pieni ja epäkäytännöllinen Tähystyshuoneiden ilmanvaihto on osin puutteellista ja bronkoskopia-huoneessa ei ole mahdollisuutta tilan alipaineistukseen (tuberkuloosin tartuntavaara) Koska varastotiloja ei ole riittävästi, joudutaan välineistöä varastoimaan tähystyshuoneissa. Tämä aiheuttaa tähystystoimintaa haittaavaa henkilöliikennettä tähystyshuoneissa ja sitoo turhaan henkilökuntaa. Konsultaatioapua tähystysyksikköön joudutaan lähes päivittäin pyytämään sisätautien poliklinikalla toimivilta lääkäreiltä. Välimatka vaikeuttaa konsultaatioavun saantia ja siten potilaiden hoitoa. Vatsasairauksien poliklinikoiden sijainti kahdessa eri paikassa kaukana toisistaan (sisätautien ja kirurgian poliklinikka) vaikeuttaa potilaiden liikkumista ja löytämistä oikeaan hoitopaikkaan. Osa sisätautien vatsapotilaista joutuu tähystyksen jälkeen siirtymään sisätautien poliklinikalle. 1.6 Uusilla tiloilla ja toiminnan muutoksella saavutettavat edut Toiminnan tehostaminen Vatsasairauksien polikliinisen toiminnan yhdistämisellä päästään päällekkäisten toimintojen karsimiseen ja se tuo merkittää hyötyä hoitohenkilökunnan ja lääkärien työpanoksen käyttöön. Poliklinikkatilojen remontoinnilla tuetaan poliklinikan parempaa kustannustehokkuutta. Koko vatsasairauksien poliklinikan toiminta voidaan organisoida avohoitotyöryhmän (tuottavuusohjelman kärkihanke) esittämien periaatteiden mukaan (mallina sisätautigastroenterologia). Vatsasairauksien hoitoon kuuluvat ruuhkahuiput, henkilökunnan lomat ja muut poissaolot voidaan paremmin huomioida ja saada henkilökuntaresurssi nykyistä tehokkaampaan käyttöön Nykyisellä henkilöstöllä voidaan tehdä enemmän virka-aikaista tähystys- ja poliklinikkatoimintaa Tehostaminen tarjoaa mahdollisuuden siirtää osa nyt avosektorilla tehtävistä tähystystutkimuksista keskussairaalaan, jolla saavutettaisiin sekä kustannushyötyä että laadullisia etuja.
5 (8) Osastoseurantaa nyt vaativien toimenpiteiden muuttaminen polikliinisiksi Arviolta noin kolmannes (60-70/vuosi) nyt vuodeosastohoitoa (1-2vrk) vaativista ERCP-toimenpiteistä ja noin kolmannes (n. 120/vuosi) osastolta käsin tehtävistä bronkoskopioista voitaisiin tehdä polikliinisesti, jos riittävä toimenpiteen jälkeinen seuranta voidaan taata. Valtaosa diagnostisista maksabiopsioista voitaisiin tehdä polikliinisesti (muutamia kymmeniä/vuosi). Myös ainakin osa tukkivan ruokatorvisyövän stenttaus-hoidosta voitaisiin toteuttaa päiväkirurgisella periaatteella (10-15kpl/vuosi) Potilaan näkökulma Koko sairaalan vatsaelinsairauksien hoito on keskitetty yhteen paikkaan, josta vatsaongelmainen potilas saa tarvitsemansa avun. Vastaanottohuoneet sijaitsevat tähystysyksikön välittömässä läheisyydessä. Yhteisen yksikön avulla potilaalle on joustavasti tarjottavissa moniammatillisen osaamisen edut (IBD-hoitaja, avannehoitaja, gastrokirurgit, (sisätauti)gastroenterologit) Tähystysten yhteydessä yhä useammin annettavan sedaation vaatima jälkiseuranta voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä turvallisemmin. Konsultaatiotoiminta Vastaanottoa pitävät sisätautigastroenterologit ja gastrokirurgit ovat tähystysyksikön lähellä käytettävissä välittömiin konsultaatioihin. Sisätautien poliklinikalla gastroenterologin käytössä oleva Doppler ultraäänilaitteisto saadaan tehokkaampaan käyttöön. Lähetteiden käsittely Nyt erillään olevien kirurgian ja sisätautien pkl:n gastroenterologisten potilaiden lähetejonot (osittain samoja potilaita) voidaan yhdistää. Tähystys- ja vastaanottotoiminnan hinnoittelu voidaan yhdenmukaistaa. Lähettävän lääkärin ei tarvitse enää suorittaa joskus hankalaa pohdiskelua, minne lähetteen laittaa. Kaikki tulevat samaan osoitteeseen. Henkilökunnan vatsaelinsairauksiin liittyvä osaaminen ja työn sujuvuus Ammatillinen osaaminen vatsaelinsairauksien eri alueista paranee. Oma vatsaelinsairauksien poliklinikan osastonhoitaja ohjaa sekä tähystysyksikön, että lähetepoliklinikan hoitotyötä ja toimii myös kliinisessä hoitotyössä (substanssi-osaaminen) Vatsaelinsairauksien sisäinen hoitajakoulutus on helpommin järjestettävissä Erityisosaaminen ja koulutus Gastroenterologinen diagnostiikka etenee edelleen voimakkaasti uusien menetelmien myötä (erityis-endoskopiat, endoskooppinen-ultraäänitutkimus ja -näytteenotto). Voimien keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa kehityksen kärjessä pysymisen. Gastron yhteisyksikkö parantaa entisestään vatsasairauksien hoitoa PKKS alueella ja tarjoaa hyvät edellytykset myös ostopalveluiden tarjoamisen oman alueen ulkopuolelle, kun potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen lisääntyy. Oma polikliininen yksikkö tukee hyvin KYS ERVA-alueen aluekeskuksen statusta. Korkeatasoinen moniammatillinen polikliininen yksikkö tarjoaa erikoistuville lääkäreille (sekä runkokoulutus- että suppean alan erikoistumisvaiheessa) erinomaisen koulutuspaikan. Tällä on suuri merkitys henkilökunnan rekrytoinnissa.
6 (8) 2 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE JA TILAVAATIMUKSET 2.1 Toiminnan kehitysennusteet ja niiden vaikutus toimintaympäristön tarpeisiin Viime vuosikymmeninä mahasuolikanavan tähystysten laatuvaatimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat oleellisesti lisääntyneet. Monia aiemmin leikkauksessa hoidettuja toimenpiteitä tehdään tähystystoimenpiteinä (ERCP toimenpiteet, ESD, palloenteroskopia jne). Tähystystoimenpiteet ovat potilaalle merkittävästi riskittömämpiä ja kustannustehokkaampia kuin asian hoitaminen leikkauksella. Samansuuntainen kehitys tulee lähivuosina jatkumaan, mutta vaatii aiempaa enemmän erityisvälineistöä ja toiminnan laadun takaamiseksi riittävää keskittämistä. SOTE-ratkaisujen myötä palvelutuotanto tapahtuu aiempaa suuremmalla alueella ja terveyskeskuksissa tapahtuva endoskopiatoiminta tulee merkittävästi vähenemään ja keskittymään tuotantoalueiden sisällä suurempiin yksiköihin. Keskittämisellä saavutetaan merkittäviä etuja sekä laadun kohenemisen myötä että taloudellisesta näkökulmasta. Tähystyslaitteiden ja tähystyksissä tarvittavien oheislaitteistojen (pesukoneet, diatermiat jne.) kehittyessä niiden hankkiminen ja käyttö keskitetysti parantaa laatua, parantaa laitteiden käyttöastetta ja lisää kustannustehokkuutta. Endoskopiatoiminnan keskittäminen on jo tällä hetkellä valtakunnallinen kehityssuunta (esim. OYS ja KYS). Vielä vuoden 2014 alkupuolella voimakkaasti esillä olleet ja rakennustöiden suhteen jo osin toteutuneet tähystysyksikön laajennussuunnitelmat Joensuun kaupungin Siilaisten sairaalassa ovat nyt keskeytetyt. Jo aloitettujen virkamiestason neuvottelujen (sosiaali- ja terveysjohtaja Rieppo) perusteella näyttää hyvin todennäköiseltä, että koko Siilaisten tähystystoiminta kannattaisi siirtää osaksi keskussairaalan uuden vatsakeskuksen toimintaa sen toteutuessa. Selvittelyjen alla on myös mahdollisuus käyttää keskuksen rakentamisen aikana Siilaisten tiloja ns evakkopaikkana nykyiselle sairaalan tähystystoiminnalle. Tämä lyhentäisi merkittävästi remonttiin tarvittavaa aikaa ja vähentäisi kustannuksia huomattavasti. Tällaiselle yhteistyölle on virkamiestasolla näytetty selkeästi vihreää valoa. Keskussairaalatasoisen erikoissairaanhoidon loppuminen Savonlinnassa lisää vaativampien tähystystutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää alueilta, joista välimatka Joensuuhun on selkeästi muita vaihtoehtoja lyhyempi. Potilaat kokevat tähystystutkimukset usein hankalina ja asianmukaisen ohjauksen ja neuvonnan merkitys sen vuoksi korostuu. Tulevina vuosina yhä suurempi määrä potilaita haluaa tehokkaan kivun lievityksen/sedaation tähystystutkimusten ajaksi ja tämä edellyttää asianmukaisia seurantamahdollisuuksia.
7 (8) 2.2 Käyttäjien kehitysennusteet Paksusuolisyöpä tapauksia on nykyisin lähes kuusi kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten (vuosittain n. 2600 uutta tapausta). Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on tuoreen väitöskirjatutkimuksen (Airi Jussila 2014) mukaan 15 vuoden (1993=>2008) aikana Suomessa miltei kolminkertaistunut. Myös keliakian ja maksasairauksien esiintyvyys on merkittävästi lisääntynyt ja sama kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Tämä lisää tarvetta paksusuolitähystyksiin, suolikirurgiaan ja mahasuolikanavan sairauksien hoitoon. Tekniikan kehittyessä yhä useampi kirurginen toimenpide voidaan tehdä kehon luonnollisten aukkojen kautta taipuisilla tähystimillä (Notes-kirurgia). Tämä toiminta tulee lyhentämään hoitoaikoja ja vähentämään kustannuksia. Tällaiseen toiminnanmuutokseen tulee varautua asian mukaisilla tilaratkaisuilla. Endoskopiatoiminnan keskittäminen SOTE-uudistuksen myötä lisää merkittävästi vatsakeskuksen tähystystutkimuksia (Joensuun tk:ssa tehdään nykyisin lähes 1000 tähystystä vuosittain). 2.3 Laajuus- /sijainti tavoite Alustava huonetilasuunnitelma käy ilmi arkkitehdin laatimasta liitteenä olevasta pohjakuvasta (kuva 1.). Siinä on otettu huomioon myös mahdollisuus päivystyksen remontin jälkeen vapautuvien lisätilojen (5. tähystyshuone) käyttöön. Vertailuna tilatarpeeseen voi käyttää KYS:n lähiaikoina valmistuvaa tähystys/poliklinikka yksikköä, jossa tilatarve suunnilleen samalle toiminnalle on arvioitu yli kolmanneksen PKKS suunnitelmia suuremmaksi. 2.4 Laatutavoite Tavoitteena on vatsaelinsairauksia monipuolisesti hoitava yksikkö, jonka toiminnan laatu ja väestöpohjaan suhteutetut vaativienkin toimenpiteiden määrät ovat Suomen nykyisiä keskussairaaloita verrattaessa huipputasoa. Yksikössä tehdään myös sellaisia toimenpiteitä, joita tehdään vain harvoissa sairaaloissa yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Yksikkö pystyy hyvin kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa sekä toiminnan laadun, että tehokkuuden suhteen. 2.5 Toteuttamisaikataulutavoite Vatsakeskuksen rakentamisella on edellä esitettyjen perusteiden vuoksi kiire. Tilojen suunnittelu on alkanut ja jatkuu keväälle 2015. Tilojen remontointi voidaan aloittaa syksyllä 2015 kirurgian poliklinikan siirtyessä pois nykyisistä tiloista. Koska mahasuolikanavan tähystystoimintaa ei voida keskeyttää remontin ajaksi haetaan väistötiloja rakentamisen ajaksi ja remontti joudutaan ainakin osittain toteuttamaan vaiheittain.
8 (8) 3 TOIMINTAVAIHTOEHDOT/TOIMINTAYMPÄRISTÖVAIHTOEHDOT 3.1 Toimintavaihtoehtojen analysointi/ työyksikön arvio hankkeen tarpeellisuudesta Vatsakeskuksen sijoituspaikan suhteen on varsin perusteellisesti vuoden 2014 aikana käyty läpi useita eri vaihtoehtoja (nykyinen sispkl =1C, 1A, 1B), jotka eivät ole joko matalan kerroskorkeutensa, tilojen koon tai muiden seikkojen vuoksi soveltuneet tähystystoimintaan. Tilojen tulisi olla lähellä päivystyksen, osastojen, röntgenin ja teho-osaston tiloja. Tehtyjen selvitysten perusteella päädytään esittämään vatsakeskukselle uudistilat J2-hankkeen yhteyteen. Vaaditaan merkittävää tilojen uudelleen järjestelyä/remontointia, jotta päästään edellä esitettyihin laatua kohentaviin ja toimintaa tehostaviin ratkaisuihin. Ilman remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä SOTE ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä. Suunnitellulla vatsakeskuksen toiminnalla voidaan remontin jälkeen saavuttaa merkittäviä laadullisia ja toiminnallisia etuja, jotka tehostuneen henkilökunnan ja endoskopia välineistön käytön myötä parantavat myös kustannustehokkuutta. 4 YHTEENVETO HANKKEEN KUSTANNUSHYÖDYISTÄ Kohdassa 1.4. on tarkemmin eritelty korjausrakennushankkeen hyödyt. Osa niistä liittyy laadun paranemiseen, mutta merkittävä osa on tilojen mahdollistamien toiminnan muutosten myötä tapahtuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Hoitohenkilökunnan työpanoksen tehostuneen käytön myötä voidaan nykyisellä henkilöstöllä tehdä aiempaa enemmän suoritteita ja siirtää osa nyt osastohoitoa vaativista toimenpiteistä polikliinisiksi ja vähentää siten vuodeosastokuormitusta. Toiminnan muutoksilla arvioidaan nykytoimintaan verrattuna säästää n. 1-2 sairaanhoitajan työpanos (vuosikustannukset 40 000 80 000 Eur). Osastoseurantaa nyt vaatia toimenpiteitä voidaan uusien tilojen valmistuttua siirtää polikliinisiksi niin, että voidaan säästää 200-250 hoitopäivää vuosittain (kustannusvaikutus n. 50 000 Eur/v). Merkittävää on rakennushankkeen myötä tapahtuva varautuminen SOTE-uudistuksen väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin. Nykyisin Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa tehdään niiden omana toimintana vuosittain n. 1500 mahasuolikanavan tähystystä. Endoskopiatoiminnan keskittämisellä saadaan ainakin Joensuun lähialueella merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston sekä niiden huoltoon, toimenpiteisiin ja niiden dokumentointiin tarvittavien oheislaitteiden käyttöasteen merkittävä paraneminen sekä yhteishankintojen edut. Välittömän konsultaatiomahdollisuuden vuoksi keskittäminen poistaisi useiden vuosittaisten uudestaan tehtävien tutkimusten/toimenpiteiden tarpeen. Näiden kustannusvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa hankalaa, mutta pidemmällä aikajänteellä voidaan arvioida niiden olevan ainakin kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla.
9 (8) Korjausrakentaminen mahdollistaa lähivuosina toiminnan laajentamisen ja tekee mahdolliseksi laadukkaan ja tehokkaan vatsasairauksien keskitetyn hoidon aina ensivuosikymmenen lopulle saakka. Tähän saakka PKKS:ssa on tehty runsaasti vaativia endoskopiatoimenpiteitä ja potilaita ei juuri lainkaan ole ollut tarvetta lähettää KYS:an endoskopioita varten. Näissä toimenpiteissä välineistö ja potilaiden oheislääkitys edellyttävät asianmukaisia endoskopiatiloja, joiden puuttuessa ostopalvelutoiminta jatkossa lisääntyy aiheuttaen merkittäviä (luokkaa kymmeniä tuhansia eur/v) kustannuksia. Kustannushyötyjä pohdittaessa tulee myös huomioida nykyisen, leikkaussalitoimintaan (ei tähystyksiin) alunperin rakennetun, tähystysyksikön 20 vuoden ikä ja sen lähivuosien aikana joka tapauksessa väistämättä realisoituva korjaustarve.