Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?



Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsäpäivä Kuhmo Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Energiapoliittisia linjauksia

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Puun energiakäyttö 2012

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Energian tuotanto ja käyttö

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energian hankinta ja kulutus

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Bioenergia ry

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Primäärienergian kulutus 2010

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Bioenergian tukimekanismit

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Energian hankinta ja kulutus

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Low Carbon Finland 2050 platform

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Energian hankinta ja kulutus 2013

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Energian hankinta ja kulutus

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Energian hankinta ja kulutus

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere Toimialapäällikkö Markku Alm

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Suomen ja kuntien kasvavat mahdollisuudet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden liiketoiminnassa

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Tuotantotukilain muutokset

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Transkriptio:

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus 310 TWh Sähkön tavoiteura 98 TWh päästöt 20 % uusiutuvan osuus 28 %:sta 38 %:iin uusiutuva liikenteessä 20 % energiatehokkuus ja säästö, 11 %, ohjeellisesti 20% Energiaomavaraisuus 30% 40%:iin Sähkön tarjonnan omavaraisuus 100% Sovittiin erityisesti hiilen ohjelmallisesta alasajosta 23.5.2013 Mauri Pekkarinen 2

Uusiutuvien energialähteiden jakauma ja muutos UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Muutos, TWh / %-yksikköä Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 23.5.2013 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020 Mauri Pekkarinen 3

Lakisääteiset tukijärjestelmät energiapaketissa 1. Puun muuttuvahintainen tuotantotuki ja investointituet sekä puulle että muille uusille uusiutuville 2. Syöttötariffi biokaasulle ja pienpuulle 3. Pienpuun energiatuki puun saamiseksi metsästä 4. Tuulivoiman syöttötariffi 5. Liikenteen polttoaineiden lisäämisen vauhdittaminen aina 7 TWh:een saakka investointi- ja demonstraatiotuin 23.5.2013 Mauri Pekkarinen 4

Tukijärjestelmien budjettivaikutukset vuonna 2020 Tuulivoiman ja biokaasun tuki 210 M Pienpuun energiatuki 36 M Päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva tuki 22 M Korkeampi tuki hiilelle 47 M (tämä tarkentuu myöhemmin) Pienten CHP-laitosten tuki 36 M Yhteensä noin 341 M 23.5.2013 Mauri Pekkarinen 5

Perinteiset investointituet 2011 2012 2013 2014 Perustaso: 50 M 70 M * 70 M * 70 M * Ruuhkan poisto 30 M Yhteensä 80 M 70 M 70 M 70 M Perustaso kehyksissä nyt Lisäksi Biojalostamoille ja viljaetanoli-laitokselle 36,1 M 31,1 M 31,1 M 31,1 M 100 milj. biojalostamot ja 18 milj. viljaetanoli * Taso 70 M, jos tuetaan investointeja hiilipölykattiloihin, muutoin 50 M 23.5.2013 Mauri Pekkarinen 6

Ydinvoima, nykyinen ja periaatepäätetyt Nykyiset LO1, LO2 1000 MW 8 TWh OL1, OL2 1720 MW 14 TWh Yhteensä 2720 MW 22 TWh Rakenteilla OL3 1600 MW 12 TWh Nykyiset & rakenteilla 4320 MW 34 TWh Periaatepäätökset 6.5.2010 OL4, FV 3200 MW 24 TWh Kaikkiaan 7520 MW 58 TWh Sähkönkulutus 2020 98 TWh 23.5.2013 Mauri Pekkarinen 7

Uusiutuvan energian hankinta vuonna 2033 Kokonaistarjonta vuonna 2033 Uusiutuvat: 2005 87,0 TWh 2011 105 TWh, 2020 124 TWh 2033 146 TWh Tarjonnan lisäys vuodesta 2020 vuoteen 2033 22 TWh, josta tuulta 5-6 TWh biomassa, uusi 11-12 TWh jäte ja kierr. 3 TWh aurinko, vesi, lämpöp. 3 TWh Mauri Pekkarinen 8

Kokonaiskulutus: 2012: 300 TWh toteutunut Energian kysyntä 2012-2050 2020: 290 TWh tarkistettu strategia 2033: 280-290 TWh oma tavoite 2050: 200 TWh tulevaisuusvaliokunta 1. Talouden hitaampi kehitys laskee kokonaiskulutuksen (300TWh:sta 290 TWh:een vuonna 2020 ) 10 TWh:a strategiaa alemmas 2. Vuoteen 2033 talouden kasvu nostaisi kulutuksen uudelleen yli 300 TWh:n, mutta säästö- ja energiatehokkuustoimet painavat kulutuksen uusteollistamisen energiaintensiivisyydestä riippuen 280-290 TWh. Energian säästö- ja tehokkuustoimet: EU:n kiristämät laite- ja rakentamisnormit kuluttajaohjaus, energiatehokkuusleimat yms. älykkään teknolog. mahdollisuudet säästösopimuksiin ja kaikkien kuluttajien säästöratkaisuihin Sähkön kulutus: 2012: 84 TWh 2020: 88 92 TWh 2033: 93 96 TWh 1. Taantuma pudottanut sähkönkulutuksen strategiauralta. 2. Vuonna 2020 ollaan keskimäärin 6 TWh vuoden 2010 strategiaa alemma tasolla edellyttäen, että talouden keskikasvu vähintään 1,5 %/vuosi. 3. Suuri arviohaarukka johtuu erityisesti metsäteollisuuden, mahdollisen uuden metallinjalostuksen ratkaisuista ja muun muassa sähköautoistumisen kehityksestä. Mauri Pekkarinen 4. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa noin 28 %:sta noin 36 37 %:iin. 9

Sähkön hankinta vuosina 2020 ja 2033 Ydinvoima: 34 TWh 51 TWh Uusiutuva: 32 TWh 42 TWh Maakaasu: 9TWh 7 TWh Turve 10 TWh 6 TWh Tuonti - Yhteensä 95 TWh 106 TWh Hiililauhde varavoimana 2 TWh Uusiutuvasta sähköstä: Vesi 15 TWh Tuuli 12 TWh Molemmat CHP:t 13 TWh Laude - Aurinko yms. 2 TWh Mauri Pekkarinen 10

Fossiiliset Hiili: Vuonna 2012: 30 TWh Vuonna 2020: 15 TWh Vuonna 2033: 5 TWh Selostus: - Hiiltä lähinnä sähkön varavoiman ja joiudenkin CHP:ssa häntien tarpeisiin. - Teollisuuden hiilentarve tarve 2 TWh (koksi yms eri asia ) Turve: Vuonna 2012 23 TWh Vuonna 2020 17 TWh Vuonna 2033 14 TWh Fossiilinen öljy: Vuonna 2012 96 TWh Vuonna 2020 60 TWh Vuonna 2033 30 TWh Maakaasu Vuonna 2012 36 TWh Vuonna 2020 32 TWh Vuonna 2033 31 TWh Mauri Pekkarinen 11

Miten uusiutuvaa energiaa tuetaan eräissä Euroopan maissa 1. Saksassa uusituvan tuki vuonna 2012 20,3 miljardia euroa vuonna 2013 30,0 2. Suomessa vastaava tuki vuonna 2011 65 milj vuonna 2012 98 vuonna 2013 125 vuonna 2020 runsaat 300 Jos tuki-intensiteetti meillä sama kuin Saksassa, tuen määrä pitäisi olla noin 1,8 miljardia euroa!!! Mauri Pekkarinen 12