Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan Immo Sundholm Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

2 Tarkastelunäkökulma 1. Ilmastonmuutos 2. EU:n ja Suomen energiapolitiikkaan 3. Vaikutus ympäristöliiketoimintaan

3 Mittaushistorian kuuminta 2010 Globaali lämpöennätysrikki. Toukokuussa maan ja merien lämpötila oli globaalisti 0,69 C-astetta viime vuosisadan keskiarvoa korkeammalla. Lukema oli korkein vuodesta 1880 lähtien, jolloin tilastoidut mittaukset aloitettiin Immo Sundholm, LHJ Group

4 Ilmasto-otsikoita elo-syyskuu 2010 Pakistanin tulvat, Moskovan helteet, Meksikonlahden myrskyt, Suomen myrskyt Lämpötilan nousu pienentää riisisatoja - koskee miljardeja ihmisiä CO2-raportti Valtavan jäävuoren lohkeaminen erittäin epätavallista CO2-raportti Immo Sundholm, LHJ Group

5 Maailman päästöt ja investoinnit uusiutuvaan 2009 KOKO MAAILMAN hiilidioksidipäästöt kääntyivät 2009 laskuun ensimmäistä kertaa 2000-luvulla, pudotus oli 1,3 % tai 400 Mt CO2 (Vihreä Lanka ). Uusiutuvaan energiaan kohdistuneet investoinnit kasvoivat 120 miljardista eurosta 125 miljardiin.

6 IPCC tavoitteet! Maailman päästöjen kasvu pitää taittaa ennen vuotta Päästöjä pitää leikata % vuoteen 2050 Rikkaiden maiden pitää leikata % vuoteen 2020 ja % vuoteen 2050 Immo Sundholm, LHJ Group

7 EU:n ja ilmasto- ja energiasopimus 2020 EU-parlamentti hyväksyi , sisältäen: 1. Päästökauppadirektiivi (ETS) 2. Uusiutuvien energioiden direktiivi (RES) 3. Maiden välisen ponnistustenjakopäätös 4. Direktiivi hiilen talteenotosta ja varast. (CCS) 5. Liikennettä koskevia säädöksiä Immo Sundholm, LHJ Group

8 EU:n päästökauppadirektiivi ETS 2020 mennessä, (Emission Trading Scheme ) EU:n päästöjä vähennetään 21 % vuoden 2005 tasosta Suomen alentamisvelvoite 16 % (vs. 2005) Voimaanastuminen 2013 Mukana yli keskeistä teollisuuslaitosta EU:sta, tuottavat 50 % CO2-päästöistä ja 40 % kasvihuonekaasuista Loput päästökauppaan kuulumattomilta aloilta, joille taakanjakovelvoite, mm. rakentaminen, lämmitys, asuminen, liikenne ja jätehuolto Näille tavoite 10 % vähennys vuoteen 2020 verrattuna 2005 Immo Sundholm, LHJ Group

9 EU:n uusiutuvan energian RES-direktiivi 2020 (Renewable Energy Sources) 20 % vähemmän CO2-päästöjä 20 % energiatehokkuuden lisääminen 20 % uusiutuvan osuus loppukulutuksesta 10 % liikennepolttoaineesta oltava uusiutuvaa direktiivi oltava voimassa jäsenvaltioissa Immo Sundholm, LHJ Group

10 Suomi ja energia Suomen Energian kokonaiskulutus on ollut: 2008 yht PJ (= 392 TWh) 2009 yht PJ (=369 TWh).(-6 % ed. vuodesta) 2005 primäärikulutus 303 TWh Suurimmat energialähteet 2009 olivat Öljy 25 % Puupolttoaineet 19,7 % Ydinenergia 18,0 % Hiili 12 % Maakaasu 10 % Uusiutuvan osuus on ollut kokonaisenergiankulutuksesta (sis. puu, vesi, tuuli ja REF-biohajoava osuus): 2008 yht. 27, 8 % 2009 yht. 25,7 % Vuonna 2007 Suomi toi 71 % energiastaan Venäjältä Immo Sundholm, LHJ Group

11 Kohti vähäpäästöistä Suomea Hallituksen energialinja Energiatehokkuuden lisääminen 37 TWh (TEM , Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ) 2. Uusiutuvan energian paketti 38 TWh (TEM, , Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ) 3. Ydinvoiman lisääminen n TWh? Immo Sundholm, LHJ Group

12 Vertailutietoa TWh. 1. Pääkaupunkiseudun kaikki sähkön ja lämmön kulutus noin 18 TWh, josta 10 TWh lämpöä ja 8 TWh sähköä 2. Tieliikenne käyttää koko Suomessa noin 47 TWh, josta henkilöautot noin 28 TWh 3. Energiankulutus kaikissa Suomen omakotitaloissa (lämmitys, kotitaloussähkö ja lämminvesi) noin 20 TWh

13 Energiatehokkuus avainasemassa EU:ssa EU:n ilmasto- ja energiapaketti 2008 velvoittaa lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla luvun alun kehitykseen verrattuna Suomen suunnitelma säästää loppukulutuksesta 37 TWh (sähkössä 5 TWh) 12 %!?

14 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus loppukäyttöön 36,4 TWh (Pekkarinen ) (lämpö, polttoaineet ja sähkö yhteensä) Laitteiden energiatehokkuus GWh Rakennukset GWh Teollisuus ja palvelut GWh Liikenne GWh Maatalous 520 GWh Kotitaloudet 940 GWh

15 Uusiutuvan energian RES velvoitepaketti (Renewable Energy Sources) 1. EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden loppukäytöstä 38 %:iin, vuoteen 2020 (vuonna 2005 noin 28 %) => tarkoittaa 38 TWh uutta uusiutuvaa energiaa 2. Tavoitteet ja keinot eriteltävä kolmella sektorilla: 1. uusiutuva sähkö 2. uusiutuva lämmityksessä ja jäähdytyksessä 3. uusiutuva liikenteessä Immo Sundholm, LHJ Group

16 Uusiutuvan lisäämisvelvoite 38 TWh Määrät Loppukulutus (TWh) Uusiutuvat (TWh) Uusiutuvien muutostarve on yhteensä 38 TWh Immo Sundholm, LHJ Group

17 Uusiutuvien 38 TWh:n rakentuminen muutos TWh TWh TWh 1. Metsähake +18, Liikennebiopolttoaine +6,5 0, Lämpöpumput +6,1 1, Tuulivoima +5,8 0, Pelletit +1,6 0, Kierr.polttoaine (RES) +0,7 1, Biokaasu +0,7 0,3 1 Immo Sundholm, LHJ Group

18 Liikenteen biopolttoaineet EU => liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin jokaisessa jäsenmaassa (Suomessa tavoite 20 %) RES risupaketin mukainen tavoite Suomessa nostaa liikennebiopolttoaineet 0,5 TWh => 7 TWh Biodiesel: Suomen tarve 3 kpl toisen sukupolven biodiesellaitosta (EU:n ja kansallisin tuin) Bioetanoli: tarve Suomessa noin t/v, arviolta 3 laitosta (viljapohja) (yritystuet) Immo Sundholm, LHJ Group

19 Hallituksen talousarvioesitys dia 1/2 Tavoite Ympäristön huomioiva kestävä talous Toteutus: 1. Uusiutuvan energian paketti 2. Päästöperusteinen energiaverotus 3. Siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen Markku Salo

20 Hallituksen talousarvioesitys dia 2/2 Energiaveroja korotetaan n. 700 milj. (ei koske liikennepolttoaineita) Talousarviossa osoitetaan 55 milj. uusiutuvan energian tuotantotukeen (tuuli-, biokaasu, metsähake ja puusähkölle) Energiatuen myöntämisvaltuutta korotetaan n. 150 milj. uroon, rahoitetaan mm. biopolttoaineiden demonstr.laitosten tukemista, Tehostaa uusiutuvaa energiaa hyöd,. lämmitysmuotojen käyttöönottoa varaamalla 30 milj. niiden avustuksiin (lämpöpumput ja pelletit) Jäteveroa korotetaan 10 /t vuonna 2011 ja 10 /t vuonna 3013 Markku Salo

21 Forssa Envitech Forssa Envitech on Suomen vetovoimaisin ympäristöliiketoiminnan keskittymä vuonna 2015 Immo Sundholm LHJ Group 21

22 FORSSA ENVITECH 2010 Companies Public Organizations LHJ Group Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Yhdyskuntajätehuolto Suomen Elektroniikkakäsittely Envor Group Oy Ympäristöhuollon palvelut Envor Biotech Oy Kompostointi ja biokaasu (2009) Watrec Oy Konsultointi, laitosratkaisut Niska & Nyyssönen Oy Pilaantuneen maan käsittely MTT, Jokioinen Ympäristön tutkimus Agropolis Oy, Jokioinen Maatalouden ja ympäristöteknologian kehittämisyhtiö SER käsittely Envor Recycling Oy Uusioaines Oy Envi Grow Park, Jokioinen Cool-Finland Oy Kylmälaitekäsittely Suomen Erityisjäte Oy Pilaantuneet maat ja teollisuusjätteet Suomen Tietoturva Oy Tietoturvakäsittely Ekoport Turku Oy Diesellaitos (2010) Metallien, lasin ja muovin kierrätys Envor Processing Paperin ja pahvin kierrätys Envor Palvelut Lasin käsittely ja vaahtolasi (2010) Voimavapriikki Oy Tuulivoima(selvitys 2011) ST1 Jokioinen Bioetanoli J Syrjänen Oy Rakennusjätteen ja metallien käsittely J & J Lavat Ympäristöteknologian ja osaamisen kehittäminen ja markkoinointi Forssan kaupunki Kaavoitus ja tontit Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Yrityspalvelut HAMK, FAKTIA Ympäristötekniikka Ympäristöliiketoiminta Immo Sundholm LHJ Group 22

23 World Wind Energy Forecast Immo Sundholm 23

24 Tuulivoima Suomessa ja Forssassa Suomessa 150 MW (2009) => 2500 MW (2020) Tarkoittaa n kpl 2,5 MW voimaloita Forssassa tuuliatlas 6,2 7 m/s Kiimassuon alue lähes 1000 ha YVA, Kaavoitus ja muut asiat etenevät Kaavailtu puisto 30 turbiinia Kokoluokka 2-3 MW Kapasiteetti MW Käyttöönottotavoite Immo Sundholm 24

25 Biokaasua, bioetanolia ja dieseliä Forssan seudulla 1. Biokaasulaitos Kiimassuolla (Envor) 2. Bioetanolilaitos Jokioisille (ST1 Biofuels) 3. Selvityksessä bioetanolitehdas Kiimassuolle (Envor) 4. Dieseltuotantolaitos koekäytössä 8/2010 (Ekoport Turku ) 5. Biokaasulaitosten suunnittelua ja valmistusta Forssa (Watrec)

26 Jätteiden kaasutustekniikkat ja biokaasu Jätteiden kaasutusteknikkat biokaasun hyötykäytön edelleen kehittäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen

27 Aurinkoenergia Australialaisen aurinkoenergiatutkija David R. Smillsin (Principal Research Fellow 2005, Sydney University, Solar Energy, former president of International Solar Energy society) mukaan ainoa uusiutuva energialähde, joka voisi tulevaisuudessa kattaa koko tulevaisuuden energiatarpeen on aurinkoenergia. Forssan ystävyyskaupungissa Sault Ste Mariessa ollaan ottamassa käyttöön uutta aurinkoenergiavoimalaa Valmistuessaan voimala on Kanadan suurin (60 MW) Tuottaa sähkön 21,000 kotitalouteen Myös aurinkokennojen tuotantotehdas Tuotanto alkaa 2011 (Helios)

28 Forssan seudun mahdollisuuksia Forssan seutu on Suomen johtava uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian toiminta-alue Esimerkiksi mahdollisia ja osa jo tarkastelujen ja työn alla: Tuulivoima Aurinkoenergia Bioetenoli Diesel ja biodiesel uudet kaasutusratkaisut Ympäristökasvihuoneet Ympäristövihertuotteet Ympäristömuotoilu Ympäristömatkailu Komponentti-, materiaali- ja tekniikkaratkaisut