Suomen ja kuntien kasvavat mahdollisuudet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden liiketoiminnassa

Transkriptio

1 Suomen ja kuntien kasvavat mahdollisuudet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden liiketoiminnassa Tampere Kuntien 8. ilmastokonferenssi Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 Aalto University School of Business Aalto University School of Art and Design Finnish Environment Institute (Syke) Consumer Society Research Centre, University of Helsinki Lappeenranta University of Technology Science Policy Research Unit (SPRU)/Sussex University VATT Institute for Economic Research VTT Technical Research Centre Motiva, City of Lappeenranta, Heureka, FinPro 2 1

2 /16/ Suomen BKT 2010 hinnoin, energian kokonaiskulutus ja energiasektorin CO2-päästöt BKT 2010 hinnoin Energian kokonaiskulutus CO2 päästöt 4 2

3 /16/2016 Uusiutuvan ja fossiilisen (öljy, hiili ja maakaasu) osuudet Suomen energian kokonaiskulutuksesta (%) Uusiutuva Fossiilinen Uusiutuvat nousevat Suomen tärkeimmäksi energiamuodoksi ja jatkavat nousua kohti 50 % 2030 mennessä Uusiutuvan energian lisäys : 32 TWh Tarvittava uusiutuvan lisäys : TWh 0 Uusiutuva Fossiilinen 3

4 Uusiutuvan energian karkea lisäyslaskelma (TWh) Energiamuoto Lisäys Puu Vesi Lämpöpumput Tuuli Biokaasu 0, Aurinko 0, Jäte, geoterminen, muu + 3 Yhteensä

5 Suomen energian kokonaiskulutus TWh, josta sähkö 83 TWh (23 %) eli 75 % on muuta kuin sähköä. Sähköstä fossiilisen ja turpeen osuus 16 % kaukolämmöstä 59 %. Öljylämmitys muualla vieläkin yleistä. Hiilen ja öljyn alasajossa lämmitys ja liikenne avainasemassa. Kuntien päätöksenteolla tärkeä merkitys. Molemmissa energiatehokkuus keskeinen keino, sekä vaihtoehtoiset ratkaisut: puu, lämpöpumput, aurinkolämpö sähköinen liikenne, biokaasu, kestävät biopolttonesteet myöhemmin myös sähköllä voidaan tehdä polttoaineita 5

6 Esimerkkejä investoinneista Energiamuoto Investoinnit 2015/16 Tuulivoima Lämpöpumput Tulisijat Geoterminen kaukolämpö Biokaasu? Aurinkoenergia Suomessa Aurinko ulkomailla 550 milj. eur 350 milj. eur 100 milj. eur 40 milj. euroa 20 milj. eur + 10 milj. eur Äänekosken sellutehdasinvestointi 1,2 miljardia euroa Luvata, Fortum, ABB, Wärtsilä, Pöyry, Savo-Solar jne tähtäävät yhteensä yli miljardin liikevaihtoon lähivuosina 11 Valtion (kunnan) rahavirtojen kohdistaminen kotimaisiin energialähteisiin ja teknologiaan ulkomaisen sijasta Valtion (kunnan) alueella toimivien yritysten viennin kautta syntyvät tulot Valtion (kunnan) säästöt rahassa ja päästöissä omassa kulutuksessa Valtion (kunnan) kunnan alueella tapahtuvat investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja siitä kumuloituvat tulot 6

7 Energiatehokkuuden lisäämistavoite vielä nykyistä keskeisempään asemaan Vähemmän päästöjä Vähemmän energian tuontia Enemmän suomalaista liiketoimintaa Enemmän työtä Danfoss maksoi Vaconista 1 miljardi euroa! 7

8 Älykäs matalaenergia-rakentaminen, liikenne ja energiaverkot Vanhojen kiinteistöjen peruskorjaukset Kohti lähes nollaenergiarakentamista Puurakentaminen Liikennejärjestelmän, palvelujen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen Älykkäät, joustavat ja kaksisuuntaiset sähkö- ja lämpöverkot: engineering-, teknologia- ja palvelutuotteet vientituotteiksi saakka 15 Puupohjainen energia Puuenergian osuus vuonna % kokonaiskulutuksesta: jäteliemet 11 %, voimalaitokset ja teollisuus 10 % ja pienkäyttö 5 % Liikenteen biopolttoaineet 2 % Teknologiavientimahdollisuudet merkittäviä Osuus tulee kasvamaan jopa 30 %:iin Sellutehdasinvestointien takia Puun käyttö lisääntyy myös voimalaitoksissa (Naantali, Helsinki osin) korvaten erityisesti hiiltä ja öljyä Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto lisääntyy UPM:n biodieseltehtaan jälkeenkin (mm. St1:n Kajaanin yksikkö) (hallituksen ohjelma 20 % %) Puun pienpoltto kasvaa edelleen jonkin verran ja parantuu laadullisesti, myös mikro CHP-tuotanto saattaa yleistyä 8

9 Puuenergian modernit ratkaisut: tulisijat Suomessa noin 2,2 milj. tulisijaa. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan pientalojen lämmitysenergiasta polttopuu 40 %, käytön painottuessa talveen Suuri uudistamistarve (tehokkuus, turvallisuus, päästöjen pienentäminen) Vuosittaisia uudiskohteita noin kpl Tulisija- ja piippuvalmistajat ja maahantuojat työllistävät noin 1000 henkeä. Merkittävin toimija: Tulikivi Oyj, jolla myös paljon vientitoimintaa Investoinnit 100 milj. euroa Puuenergian modernit ratkaisut: pellettikattilat Automaattisia pellettitakkoja myydään Suomessa n. 500 kpl vuosittain. Merkittävimmät toimijat: ja Pellettien kannattavuus lähellä maalämmön kannattavuutta Kulutus lisääntynyt: 2001: t; 2015: t, josta pienkäyttö t Yhteensä kulutus (tuotanto-vienti+tuonti) = t 9

10 Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi TWh Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallisesti, kun rakennettujen jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla 19 Uusiutuvan energian paletin monipuolistaminen! Globaalisti painopiste uudessa sähköntuotantokapasiteetissa on tuulessa ja auringossa. Uusien uusiutuvien massamarkkinat halventavat niiden kustannuksia hinnaltaankin kilpailukykyisiksi myös Suomessa lähivuosina. Suomi on lämpöpumppualan johtavia maita. Biokaasussa on potentiaalia. Uudet yllättävätkin teknologiat kehittyvät nopeasti (geoterminen lämpö, varastointi, sähköinen liikenne) Puussa ja vedessä kestävät rajat tulevat vastaan 20 10

11

12 Pumppujen lukumäärä Miljoonaa euroa 5/16/2016 Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M yksityisiä investointeja vuodessa % tuotto sijoitetulle pääomalle vuodessa Miljoona tonnia vähemmän CO2-päästöjä vuodessa Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä (Gaia Consulting Oy) Lämpöpumppuja 2020: 1 miljoonaa 2030: 1,7 miljoonaa Pumppujen lämmöntuotanto Nettosäästö 2020: 8 TWh Nettosäästö 2030: 15 TWh Kumulatiivinen myynti : 2020 mennessä: 4 mrd mennessä: 12 mrd Lukumäärän kehittyminen MLP ILP UVLP PILP Kumulatiivinen liikevaihto MLP ILP UVLP PILP 12

13 Tuulivoimarakentaminen kovassa vauhdissa Kumulatiiviset investoinnit, voimalamäärät ja kapasiteetti Kumulatiivinen kapasiteetti (MW) Kumulatiivinen voimalamäärä (kpl) (arvio) 2017 (arvio) Osuus sähkönkulutuksesta: 2011, ~ 0,5 % 2014, 1,3 % 2015, 2,8 % 2016, arvio 3-4 % Vuonna 2015 Kapasiteetti 1005 MW Voimaloita yht. 387 kpl Rakennettu 379 MW Rakennettu 124 voimalaa 6 Tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta 2014/1-2016/3 %

14 Tuulivoiman tuotantokapasiteetin jakautuminen maakunnittain Ahvenanmaa Varsinaissuomi 2 % 2 % Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 3 2 % Pohjanmaa 7 % Satakunta 15 % Etelä-Karjala 2 % Keski-Suomi 2 % Uusimaa 1 % Pirkanmaa 1 % Keski-Pohjanmaa 0 % Pohjois- Pohjanmaa 44 % Lappi 19 % 27 Ala on optimistinen: TWh Suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden lukumäärä maa meri Kesällä 2015 hanskat tippuivat. Ala taas vironnut syksyn 2015 kevään 2016 välillä. Jatkossa hankekehitys huippuvuosia maltillisempaa ja rauhallisempaa. Hankkeita maalla MW, merellä MW. Valmiiksi luvitettuja, rakentamisvalmiita, hankkeita 2018 alussa n MW. Suunnittelusta ja luvituksesta valmistuu sen jälkeen arviolta MW / vuosi. 14

15 1. Teknologia paranee 2. Jätemääräykset ja kiertotalous 3. Kotimaisen öljyn puolittamisohjelma 4. Gasum aktiivisena valtioomisteisena yrittäjänä Lähde: Gasum 30 15

16 Lähde: Gasum 31 Lähde: Gasum 32 16

17 80 5 toimijan arvio aurinkosähkömarkkinoiden vuotuisesta lisäyksestä (MW) pdf?sequence=1&isAllowed=y Aurinkosähkökapasiteetti 2015 (MW) Suomi 10 Ruotsi 100 Tanska 700 Englanti 8000 Saksa (7 % sähköstä) Kiina Kalifornia 5 % sähköstä 10 0 alin keskiarvo ylin Erään alan toimijan valistunut arvaus Suomen markkinoiden kehityksestä (2016) Kumuloituva kapasiteetti MWp Tuotanto 2 TWh 17

18 Suuruusluokkalaskelma: Hinta runsas 8000 euroa avaimet käteen. Jos tuotto 10 c/kwh, niin sijoitetun pääoman tuotto on noin 5 %. 35 Kunnallisten energiayhtiöiden modernisoituminen yhteistyössä pkyritysten kanssa palvelutaloiksi Uusiutuvan lisääminen omassa tuotannossa Energian tuotannosta ja jakelusta monipuolisempaan palveluliiketoimintaan Kiinteistökohtaisten lähienergiaratkaisujen ja energiatehokkuuden edistäminen Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistäminen (sähköinen liikenne, kaasuliikenne)

19 Yhteishankinnat Suomessa Asikkala 2012, 5 kpl, 24 kwp Lappeenranta 2013, 20 kpl, 100 kwp Oulun sähkönsiirto 2013, 16 kpl, 50 kwp HINKU 2013, 35 kpl, 175 kwp Lappeenranta 2014, 44 kpl, 308 kwp Aurinkosähköä kotiin 2014, 7 kpl, 26 kwp Savo 2014, 10 kpl, 35 kwp Ii 2015, 9 kpl, 31 kwp VÄLKE: Asikkala 2016, 37 kpl, 130 kw VÄLKE: Länsi-Uusimaa 2016, valmisteilla Lähde: Submitted manuscript to Journal of Cleaner Production 37 Kuvat: Pasi Tainio ja Olli-Pekka Pietiläinen SYKE Syken leasing-rahoitteiset 2015 pilotti Ei investointia, ei muutoksia käyttömenoihin Leasing-kauden jälkeen lähes ilmaista sähköä Laitila 20 kwp, Asikkala 10 kwp, Mynämäki 20 kwp ja Padasjoki 10 kwp 2016 isosti Koko Suomi, yht tavoitteena 1 M ~ 1 MWp Sama periaate Toteuttajina SYKE ja KL-Kuntahankinnat Oy Kiinnostuneet kunnat selville kevään aikana Alustavasti kymmeniä kuntia lähdössä mukaan Asennukset ennen kesää 2017 Tästä lisää huomenna aamulla Jarmo Linjaman esityksessä 38 Kuvat: Pasi Tainio ja Olli-Pekka Pietiläinen SYKE 19

20 Investointihakemukset uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian hankkeisiin Työ- ja elinkeinoministeriö sai päättyneeseen määräaikaan mennessä yhteensä 55 investointitukihakemusta uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian hankkeisiin. Nyt ensimmäistä kertaa kilpailumuotoisena toteutettavan haun parhaille hankkeille on varattu vuosille 2017 ja 2018 investointitukea TEM:n kärkihankkeiden mukaisesti yhteensä 80 miljoonaa euroa. 55 hakemusta hankkeiksi, joiden laskennalliset kokonaisinvestoinnit olisivat yli 3,4 miljardia euroa, on vankka osoitus siitä potentiaalista, joka Suomesta löytyy etsittäessä innovatiivisia uusiutuvan energian ratkaisuja, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn