30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1



Samankaltaiset tiedostot
Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Juurikäävän torjunta

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Monimuotoisuuden suojelu

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsien suojelu

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Luontotiedot kuvioittain

Metsien suojelu

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

METSO-ohjelma :

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Kokonaisarvio ainespuun korjaajalle 32 % 58 % 9 % 1 % Kokonaisarvio koko toimenpideketjulle 24 % 63 % 11 % 2 %

Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, tarkenteet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelman seuranta

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia

Metsäohjelman seuranta

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Metsäohjelman seuranta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsäohjelman seuranta

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Luonnonvaraoikeuden luennot Metsäoikeus LUODE Jukka Similä

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Tukien pääperiaatteita

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsäohjelman seuranta

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Metsäohjelman seuranta

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Luonnonsuojelun ohjaus

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Uudet metsänhoidon suositukset

Transkriptio:

30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 2

Metsän kestävä käyttö Metsälain määritelmä Taloudellinen» Tuloja metsänomistajalle» Kansantalous; työpaikat, vientitulot» Puuntuotanto ja jalostus, energiantuotanto, matkailu, poronhoito. Ekologinen» Luonnon monimuotoisuus» Metsä osana luontoa; vesi, ilma Sosiaalinen» Kestävän käytön jatkumo» Virkistys ja jokamiehenoikeudet < aineettomat hyödyt yksilölle ja koko yhteiskunnalle 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 3

Metsänkäytönohjaus Kansallinen lainsäädäntö» Metsälaki ja -asetus» Laki ja asetus kestävän rahoituksesta (Kemera)» Laki metsätuhojen torjunnasta, ötökkälaki» Luonnonsuojelulaki» Vesilaki 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 4

Sertifiointi» PEFC» FSC Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänomistajan tavoitteet» Ei hoito tai hakkuuvelvoitetta! 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 5

METSÄLAKI 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 6

Metsälaki Voimaan 1.1.2014 Sovelletaan metsätalousmaaksi luettavilla alueilla» Tarkista metsätilasi lakistatus (kaavoitus, suojelu, poikkeus) Metsälain velvoitteita metsänomistajalle:» Metsänkäyttöilmoitus» Hakkuuta seuraava uudistamisvelvoite» Luontokohteet / 10 kohteet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 7

METSÄNKÄYTTÖILMOITUS 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 8

Metsänkäyttöilmoitus Metsänomistajan velvollisuus on ilmoittaa tilallaan tapahtuvasta hakkuusta tai muusta metsänkäsittelystä metsäkeskukseen Jos kuviolla on metsälain arvokas elinympäristö tai se rajautuu siihen, on ilmoituksessa selvitettävä, kuinka kohde aiotaan säilyttää Uudistamiseen liittyvät hoitotoimenpiteet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 9

Metsäkeskuksessa metsänkäyttöilmoitus toimii lainvalvonnan välineenä Metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä maanomistaja itse, metsänhoitoyhdistys tai leimikon ostanut puutavarayhtiö Tehtävä 10 vrk ennen hakkuun aloittamista voimassa kolme vuotta Metsäkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kyseessä on» Kotitarvehakkuu» Keskiläpimitaltaan alle 13 cm puuston harvennushakkuu» Raja-, tie-, oja-, sähkö-, ym. linjojen avaus 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 10

10.11.2014 Suomen metsäkeskus 11

www.metsakeskus.fi/lomakkeet *metsään.fi-palvelusta sähköisesti 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 12

UUDISTAMISVELVOITE 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 13

Hakkuisiin liittyvä uudistamisvelvoite Uudistushakkuun päättymisestä seuraa uudistamisvelvoite» Koskee yli 0,3 ha avoimia alueita Kasvatushakkuissa on ylläpidettävä riittävää kasvatuskelpoista puustoa, muutoin uudistamisvelvoite tulee voimaan Toteutusaikaa 10-25 vuotta hakkuun päättymisestä Uudistamisvelvoite on täytetty, kun taimikko on 0,5 metriä pitkää ja alueelle tasaisesti jakautunut 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 14

METSÄLAIN ERITYISEN ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT JA MUUT KUIN LAKIIN SISÄLTYVÄT ELINYMPÄRISTÖT 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 15

Talousmetsien erityisen arvokkaat elinympäristöt (METE-kohteet) Arvokkaat elinympäristöt ovat avainbiotooppeja, joilla on suurempi merkitys metsäluonnolle kuin metsätalousmaan ympäristöillä yleensä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 16

Metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt Luonnontilaisuus ja erityiset kasvuolosuhteet synnyttävät ympäristöstä erottuvan pienialaisen elinympäristön» Yksittäisen lajin suojelusta elinympäristöverkoston ylläpitoon Kaikkia lakikohteita ei ole vielä löydetty» Tunnistetut kohteet lisätään metsävaratietoihin» Epäselvässä tilanteessa apu löytyy Metsäkeskuksesta» Päätös tehdään maksutta maastokäynnin perusteella» Metsänomistajalla on oikeus korvaukseen, jos suojelu aiheuttaa kohtuutonta taloudellista tappiota 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 17

Metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt 1. Lähteet, purot, norot sekä pienet lammet ja niiden välittömät lähiympäristöt 2. Rehevät korvet sekä letot 3. Rehevät lehtolaikut 4. Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5. Rotkot ja kurut 6. Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. Vähätuottoiset hietikot, kalliot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 18

Puro ja puronvarsilehto 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 19

Rehevä korpi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 20

Luonnontilainen lampi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 21

Jyrkänne 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 22

Kallio 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 23

Muut kuin metsälakikohteet LUONNONSUOJELULAIN SUOJELLUT METSÄISET LUONTOTYYPIT: luontaisesti syntyneet jalopuumetsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet katajakedot MUUT ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT: vanhat metsiköt tulvametsät korvet supat paisterinteet metsäluhdat 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 24

Elinympäristöjen käyttö ja hoito Elinympäristöjen olennaisia rakennepiirteitä ei saa muuttaa tai pilata KIELLETTYÄ ON: Voimakkaasti maaperään ja puustoon kohdistuva toiminta: avohakkuut, ojitus, purojen perkaus Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö Sellaiset toimenpiteet, joilla olennaisesti heikennetään puuston varjostusta SALLITTUA ON: Toiminta, joka parantaa ominaispiirteitä, kuten varovaiset hakkuut (esim. kuusen poisto lehdoissa), puiden istutus, kuokkalaikutus ja siementen kylvö HUOM! Metsänkäyttöilmoitus KAIKISTA tehtävistä toimenpiteistä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 25

METSÄALAN SERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄT PEFC FSC 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 26

Metsäalan sertifiointijärjestelmät Tarkoitus edistää kestävää metsätaloutta Riippumaton osapuoli antaa todistuksen siitä, että tuote, menetelmä tai palvelu täyttää ennalta määritellyt vaatimukset eli kriteerit. Lopputuotteelle annetaan ympäristömerkintä, joka edellyttää metsäsertifioinnin lisäksi puuraaka-aineen tuotanto- ja jakeluketjun todentamista sen eri vaiheissa paine markkinoilta 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 27

Sertifiointijärjestelmät PEFC Käytössä Suomessa Ryhmäsertifiointi, 29 kriteeriä FSC Kansainvälisesti tunnetumpi? Tilakohtainen sertifiointi, alle 200 ha tilat ryhmäsertifioinnin ja kevennetyin tarkastuksin 10 periaatetta useita kriteereitä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 28

Sertifiointikriteerit (PEFC) Lakien noudattaminen minimivaatimus Tuoneet toimivia käytäntöjä metsänhoitoon mm.» Säästöpuut» Suojavyöhykkeet vesistöjen rantaan Sisältää määrittelyt ja indikaattorit 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 29

HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 30

Hyvän metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon» Tutkimustieto» Lainsäädäntö ja ohjaus, sertifiointikriteerit Laadittu yhteistyössä laajan toimijajoukon kesken Viitataan työohjeissa, puukauppasopimuksissa, ympäristöohjeissa Julkaistu osoitteessa www.tapio.fi/metsanhoitosuositukset 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 31

Suositusten näkökulmia Metsänomistajan moninaiset tavoi eet monipuoliset metsänkäsittelymenetelmät Metsätalouden kannattavuus- metsä osana kokonaisvarallisuutta Metsänhoidon laatu hoitotöiden siirtyminen omistajalta toimijalle Luonnonhoidon keinot www.tapio.fi/metsanhoitosuositukset 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 32

Lehtipuusekoituksen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen Luonto ja ympäristö Riistatiheikön säilyttäminen Lahopuuston, erityisesti järeiden runkojen ja pökkelöiden, kiertäminen Monimuotoisuudelle tai maisemalle arvokkaan puun säästäminen Pesän tai muun erityiskohteen kiertäminen Säästöpuuryhmän rajaaminen käsittelyn ulkopuolelle Kaivukatkojen ja lietekuoppien tekeminen ojien kaivuussa Pintavalutuksen hyödyntäminen vesien johtamisessa Suojakaistan rajaaminen vesistöön tai pienveteen Maisemahoidollinen näkymien avaaminen ja säilyttäminen 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 33

säästöpuuryhmä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 34

KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAKI - KEMERA 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 35

Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) Ympäristötuki Jälkirahoitteiset = vaativat toteutusselvityksen» Taimikon- ja nuoren metsän hoito» Energiapuun korjuu (ja haketus)» Juurikäävän torjunta» Pystykarsinta Ennakkosuunnitelman vaativat» Kunnostusojitus» Metsätien perusparannus (ja rakentaminen)» Kulotus» Metsänuudistaminen» Terveyslannoitus 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 36

Lisätietoa Tukisummat ja ehdot www.metsakeskus.fi/metsatalouden-tuet Haetaan Metsäkeskuksesta» Hakemuslomakkeet www.metsakeskus.fi/metsatalouden-tuet» täyttö yhdessä metsäammattilaisen kanssa Veronalaista tuloa Ajantasaisen metsäsuunnitelman puuttuminen alentaa tukea 10% 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 37

Esimerkki taimikonhoidon (khl T2) kemeratuesta Kyseessä kahden hehtaarin taimikonhoito palkkatyönä teetettynä ja tilalla on voimassaoleva metsäsuunnitelma: Tuen laskennan perustana keskimääräinen kustannus 278 /ha Voimassaoleva ms antaa tuen vähentämättömänä eli 50 % keskimääräisistä kustannuksista Tuen laskeminen: 2 ha x 278 /ha x 0,5 = 278,00 euroa Työn tekijä laskuttaa 300 /ha = 600,00 euroa Tuen jälkeen maksettavaksi jää 322,00 euroa + alv Tuki on veronalaista, mutta koska maksettava osuus ylittää tuen määrän ei verotettavaa tuloa jää Sen sijaan 600 euroa on kokonaisuudessaan metsäverotuksessa vähennettävää menoa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 38

YMPÄRISTÖTUKI 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 39

Ympäristötuki Maanomistaja voi hakea tukea elinympäristön säilyttämiseksi Tuki maksetaan kertakorvauksena 10 vuodeksi Tuki on verotettavaa tuloa Kohde jätetään luonnontilaan Sopimus tehdään metsänomistajan ja metsäkeskuksen välille Sopimus merkitään kiinteistörekisteriin 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 40

Esimerkki ympäristötuesta 1,5 ha:n kohde: Peruskorvaus maapohjasta 2 * 37,10 *10 = 742,00 Elinympäristön hakkuuarvo 300 * 37,10 = 11 130 Kaikkien metsien hakkuuarvo 1000 * 37,10 = 37 100 Vähäisen haitan raja (4 %) 37 100* 0,04 = 1 484 Hakkuarvokorvaus puustosta 11 130 1 484 = 9 646» Ympäristötuki yhteensä (742 + 9 646)/3 = 3 462,67 Ehdot muuttuvat uuden Kemeran myötä 37,10 /m3 voimassa vuoden 2011 elokuun loppuun 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 41

10.11.2014 Suomen metsäkeskus 42

METSO ETELÄISEN SUOMEN METSIEN MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUOHJELMA 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 43

METSO-ohjelma Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma Luotu kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) pohjalle Tavoite: pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys Pyritään suojelemaan elinympäristöjä, jotka erityisen arvokkaita monimuotoisuuden kannalta Lähtökohtana vapaaehtoisuus Kohteet valitaan luonnontieteellisten valintaperusteiden pohjalta www.metsonpolku.fi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 44

METSO-ohjelma Ohjelmakausi jatkuu vuoteen 2025 Suojelualueiden ennallistamista ja hoitoa tehostetaan Talousmetsien luonnonhoitoon lisää tukea Tutkimusta lisätään Uusia rahoitustapoja kehitetään:» Luonnonarvokauppa» Muut luonnonhoitohankkeet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 45

10.11.2014 Suomen metsäkeskus 46

10.11.2014 Suomen metsäkeskus 47

ILLAN PÄÄPOINTIT Hyvän metsänhoidon suositukset on metsänomistajan punainen lanka Metsänomistajan moninaiset tavoitteet voidaan yhteen sovittaa samalla metsätilalla Suomessa metsänkäyttöä rajoitetaan kestävyyden ylläpitämiseksi, tuetaan toimeliaisuuden ylläpitämiseksi Monimuotoisuus turvataan samalla kun talousmetsiä käytetään 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 48

KIITOS! 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 49