Turvallisuus päihdeperheessä AIKUINEN, KOTIELÄMÄ JA TURVALLISUUS Lahdessa 21.10.2010 Sirpa Hopiavuori Miestyönkehittäjä psykoterapeutti, työnohjaaja Miesten keskus, Ensi- ja turvakotienliitto
Miksi turvallisuutta kannattaa ajatella Luo erilaista ajattelua ja puhetta Asiakkaille Työntekijöille helpottaa työskentelyä ja yhteistyön synnyttämistä kutsuu yhteistyöhön ja kunnioittamiseen Turvallisuus ja vastuu kulkevat käsikädessä myös puheessa Auttaa riskien tunnistamista ja turvasuunnitelman tekoa
Turvallisuus elämän perusta Ihmisen, kuten kaikki muukin elämä haluaa jatkua. Jatkuvuuden turvaaminen on sisään rakennettu elämän ominaisuus. Jatkumisen kokemus luo turvallisuuden tunteen. Turvallisuuden tunne on tuntemus luottamuksesta siihen, että jatkuvuus on varmaa vaarattomassa ja suojaisassa ympäristössä. Yksilönä, yhteisönä
Turvallisuus elämän perusta Jatkuvuutta uhkaavat tekijät: Muutokset itsessä ja ympäristössä (evoluutio, kehitys) Asiat joihin ei voi itse vaikuttaa Vuorovaikutuksen muutokset, globalisaatio, teknistyminen Muutokset voivat olla reaalisia tai kuviteltuja
Turvallisuus / turvattomuus Tutkimustulosten mukaan turvattomuus ja turvallisuus ovat yhtäältä yksilöllistä ja toisaalta kiinteässä yhteydessä sukupuoleen ikään kunkin ihmisen elämänvaiheeseen sosioekonomiseen asemaan toimeentuloon lapsuuden ajan kokemuksiin.
Turvallisuus päihdeperheessä Alkoholismi ICD-10: F10.2 on riippuvuus, johon sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia. Alkoholismi on yksi päihderiippuvuuden muodoista. Alkoholisti ei pysty kontrolloimaan juomistaan, vaan kärsii sekä fyysisestä että psyykkisestä riippuvuudesta ja vieroitusoireista. Alkoholismin muihin määritelmiin kuuluu esimerkiksi pitkäaikainen liiallinen alkoholinkäyttö, joka aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Alkoholismi voidaan jakaa kahteen lajiin: kausittaiseen ja jatkuvaan juomiseen. Päihteet kytkeytyvät, masennukseen, väkivaltaan, traumoihin ja kiintymyssuhteiden laatuun
Turvallisuus päihdeperheessä ONKO TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ ALKOHOLISTI PERHEESSÄ MAHDOLLISTA? VOIKO ALKOHOLISTI OLLA HYVÄ VANHEMPI? Minkä pitäisi muuttua? Mitä tämä tarkoittaa perheelle? Vanhemmille Lapsille Auttajille?
Onko kotisi turvallinen? Ja mitä turvalliseen kotiin vaaditaan?
Mistä turvallinen koti syntyy? toisen huomioiminen kuuntelu asioista puhuminen, keskustelu, kuuntelu vuorovaikutus hellyys, lämpö ja läheisyys rakkaus luottamus kunnioitus (toista ja itseä kohtaan) avoimuus sallivuus, vapaus, oma tila/rauha/reviiri tukeminen välittäminen, kiinnostus taloudellinen turva väkivallattomuus ( kummankaan puolison ei tarvitse pelätä fyysistä väkivaltaa, henkisesti ja fyysisesti ) turvallisuus ( tuntee olonsa turvalliseksi, ei tarvitse pelätä mitään / turvallisuudentunne / jos kotona voidaan hyvin, se on yleensä turvallinen / turvalliset rauhalliset Raportti Ensi- ja turvakotien liiton standista Velkatori-tapahtumassa Helsingin Narinkkatorilla 25.5.2010
Missä ei ole ajatukselle sijaa, siellä ei ole sijaa myöskään oikeudelle ja maltille. (Simone Weil)
Turvattomuus Turvattomuus synnyttää ahdistusta, pelkoa, häpeää, aggressiivisuutta. Jolloin mielessä olevat vaihtoehdot ja mahdollisuudet kaventuvat Jolloin ajattelu ja puhumine saattavat lukkiutua Kun sanat loppuvat tuhoisat toimet alkavat..
Aiheuttaa turvattomuutta päihdeperheiden lapsilla läheisten aikuisten riiteleminen läheisten aikuisten suuttuminen, läheisen aikuisen alkoholinkäyttö sekä läheisen aikuisen menettäminen. Vanhemmat päihdeperheen lapsen silmin Keskeisiksi tekijöiksi nousi vanhemman muuttuminen erilaiseksi, vanhemman käyttäytyminen humalassa, huoli vanhemman menettämisestä, lasten ikäistään suurempi vastuunotto sekä yritys vaikuttaa vanhemman juomiseen.
Turvallisuus Lasten kokemukset turvallisuudesta liittyivät myös kiinteästi vanhempiin. Lapset hakivat turvaa vanhemmiltaan ja monissa tilanteissa vanhemmat ovat tehokkaasti vähentäneet lapsen pelkoa ja auttaneet lasta saavuttamaan turvallisuuden tunteen. Turvallisiin hetkiin kuului vanhemman läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä.
Läheisten suuri vaikutus turvallisuuden kokemukseen Lasten läheiset ihmissuhteet näyttäytyivät sekä turvallisuuden perustana että turvattomuuden aiheuttajina. Miten voitaisiin kasvattaa positiivisten ihmisten verkostoja päihdeperheiden ympärille? Miten oppia tutkimaan turvallisuutta tarkemmin?
Turvallisuuden tutkiminen perheessä Mitä ymmärrät turvallisuudella? Mitä ymmärrät turvallisuudella kasvuperheessäsi? Mitä turvallisuus merkitsee sinulle tänä päivänä? Miten olet oppinut olemaan turvassa? Miten otat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta? Miten suojelet ja suojaat omaa turvallisuuttasi?
Turvallisuus syntyy kontaktissa 1.OLE LÄSNÄ 2.KUUNTELE 3. AJATTELE 4. ANNA AIKAA 5. OLE KUNNIOITTAVA 6. PYSY RAUHALLISENA
Perusturvallisuus Perusturvallisuuden lähtökohtana on onnellinen lapsuus. Vastaavasti perusturvattomilla kierre on useimmiten peräisin jo onnettomasta lapsuudesta. Viestinä työntekijöille Kannattaa työskennellä koko perheen kanssa ja seuloa esiin päihde-, väkivalta- ja mielenterveys ongelmia näe tutkittava kokonaisvaltaisesti MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ YLI PALVELURAJOJEN, ei pompottelua AUTA AUTTAMAAN ASENNE työntekijän tulee olla turvassa, vasta sitten autettavakin voi olla sitä Hoitoketjut kuntoon SALAILUN SIJAAN KUNNIOITTAVAA PUHETTA ymmärrys traumojen vaikutuksiin vakauttava hoito, asiakkaan kontakti VAIKEUDET osa sairautta, esteet yhteistyölle purettava Päättäjille Peruspalvelut kuntoon!!!!
Perusturvallisuus Perusturvallisuuden lähtökohtana on onnellinen lapsuus. Vastaavasti perusturvattomilla kierre on useimmiten peräisin jo onnettomasta lapsuudesta. Viestinä meille kaikille Välitetään toisistamme, alkaa pienestä Hei - sanasta Yhdessä tekeminen ja jakaminen on tärkeää arjessa Positiivinen erilaisuuden sietäminen tuttu on turvallisempaa, ota riski tutustu naapuriisi Välittäminen eli puuttuminen kun kuullaan tai nähdään jotain pientäkin niin otetaan puheeksi
Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvoinnin lähtökohtana pidetään perustarpeiden täyttymistä. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka jaetaan yleensä henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia lisää turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, terveelliset elämäntavat, taloudellinen hyvinvointi, yhteisöön kuuluminen sekä onnistumisen kokemukset. Yksi tapa tarkastella hyvinvointia ja omaa elämää on tutkia miten paljon käyttää aikaa eri elämänalueiden parissa. Kuinka hyvin sinun ajankäyttösi jakautuu hyvinvoinnille merkittävien elämänalueiden kesken?
Mielenkiintoista kirjallisuutta ja tutkimuksia
Perhesuhteet ja sosiaaliset suhteet Terveys Koulutus Emotionaalinen ja sosiaalinen kehittyminen Identiteetti Perushoito Turvallisuuden varmistaminen Emotionaalinen lämpö Stimulaatio Sosiaaliset taidot Itsenäistyminen ja itsestä huolehtiminen Perheorganisaatio Perheen historia Perheen luonne Ohjaus ja rajat Pysyvyys PERHEESEEN JA ELINYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT Yhteisön voimavarat ja resurssit Perheen verkosto Tulot Työttömyys Asuminen Laajennettu perhe Perheen historia ja sen vaikutukset
Turvapaikkaharjoitus Voit kuvitella mielessäsi itsellesi turvapaikan, jonne voit mennä, kun olo tuntuu vaikealta. Sulje silmäsi. Anna kuvan tulla mieleesi. Käytä kuvaa sanojen tai ajatusten sijasta. Pane merkille turvapaikkasi yksityiskohdat ja kuvaile niitä mielessäsi: Miltä turvapaikassasi näyttää? Kuvaile mielessäsi. Miltä siellä tuoksuu? Oletko yksin, vai onko joku toinen kanssasi? Kuuluuko turvapaikassasi jonkinlaista rauhoittavaa ääntä? Kuvaile eri aisteilla havaittavia turvapaikan ominaisuuksia. Nauti turvapaikan tuomasta rentouttavasta olosta. Voit mennä turvapaikkaan aina, kun olo tuntuu ahdistavalta. Mitä yksityiskohtaisemmin kykenet kuvittelemaan turvapaikan, sen parempi. Näin aivosi voivat vakuuttua siitä, että olet turvassa. Turvapaikkaharjoituksia kannattaa tehdä myös hyvin voidessa, koska toiston avulla mielikuvan aktivoiminen kriisin hetkellä onnistuu parhaiten.