Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013
Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan. Tuulivoimapuisto Bønnerup Strandissa, Tanskassa Vaikutusten merkittävyys on sidoksissa Tuulivoimaloiden ominaisuuksiin Maiseman ominaisuuksiin Yhteisvaikutuksia aiheutuu kuin useita tuulivoimalapuistoja sijoitetaan lähekkäin. Kuva: Wikimedia Commons
Tuulivoimaloiden ominaisuudet Koko, rakenne, liike, väri, valaistus, lukumäärä, sijoittelu Tuulivoimala koostuu tornista, roottorista, konehuoneesta, perustuksista Lisäksi tarvittavat voimajohdot ja liikenneväylät Sijoitteluetäisyydet 400-1000 m Teollisen kokoluokan tuulivoimala (3-5 MW) Lavan pituus 50-60 m Napakorkeus 80-140 m
Tuulivoimalat tulee sijoittaa ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) Tavoite on että tuulivoimalaryhmä hahmottuu yhtenä kokonaisuutena Säännöllisiä ja epäsäännöllisiä sijoittelukuvioita suurissa ryhmissä geometrinen muodostelma voi antaa dominoivan/monumentaalisen vaikutelman Kuva: Arkitekten 11/1998. Hans Friis Mathiasen.
Maiseman ominaisuudet Maisemavaikutusten arviointi perustuu maisemaselvitykseen, jossa tunnistetaan maiseman arvot ja ominaisuudet. Sisältö painottuu suunnittelutasosta riippuen eri tavoin. MAISEMARAKENNE MAISEMAN FYYSINEN RAKENNE MAISEMAKUVA MAISEMAN VISUAALINEN RAKENNE MAISEMAMIELIKUVA MIELIKUVAMAISEMA MAISEMAN HAHMOTUS JA JÄSENTYMINEN Kuva: Maisemarakenne-maisemakuva. Maija Rautamäki. 1997
Kuva: Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Varsinais-Suomen liitto.
Piirroksia rakenteiden suhteesta maisemakuvan Reunavyöhykeen eheys on tärkeää. Sijoittaminen näkymälinjan päätteeksi korostaa rakenteen merkitystä maisemakuvassa. Kuvat: Mastot maisemassa. Ympäristönministeriö. Ympäristöopas 107. 2003.
Kilpailutilanteita maamerkkien kanssa, etenkin historiallisten, tulee välttää. Kuvat: Mastot maisemassa. Ympäristönministeriö. Ympäristöopas 107. 2003 Store vindmøller i det åbne land en vurdering af de landskabelige konsekvenser. Birk Nielsen landskabsarkitekter. Miljøministeriet. 2007.
Maiseman sietokyky Kurjenrahkan kansallispuisto Eli maiseman herkkyys muutokselle Tuulivoimarakentaminen maisemakuvaltaan herkälle alueelle saattaa Rikkoa maisemankuvan yhtenäisyyden tai mittakaavan Korostaa tuulivoimapuiston näkyvyyttä Maiseman sietokykyyn vaikuttaa maiseman ominaisuudet, kuten maiseman ajallinen luonne, maiseman koskemattomuus, maiseman suuripiirteisyys/pienipiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman käyttö Olkiluodon teollisuusalue Ei voi yksiselitteisesti määrittää minkälainen maisema sietää tuulivoimarakentamista - tapauskohtaiset arvioinnit Kuvat: Wikimedia Commons
Maiseman arvo-alueet Sauvon maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Maisemallisesti, kulttuurihistorialtaan tai luonnoltaan arvokkaat alueet ja kohteet ovat lähtökohtaisesti soveltumattomia tuulivoima-alueiksi Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kuva: Varsinais-Suomen kulttuurimaisemaselvitys. Loimaan seutu, Vakka-Suomi, Turunmaa, Turunseudun kehyskunnat. Anni Järvitalo & Matleena Muhonen. 2008. Sjölaxin kartano Luonnonsuojelualueet Erämaa-alueet Kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet Lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Kuva: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto/Minna Pesu. 2007.
Visualisoinnit Tuulivoimalat ovat kokonsa takia näkyvä elementti maisemassa Visuaalisia vaikutuksia voidaan selvittää tekemällä Valokuvasovitteita Panoramakuvia Videokuvamallinnoksia/animaatioita/virtuaalimallinnoksia Näkyvyysalue-analyysi
Katvevaikutus Kuva: Helsingin tuulipuiston maisemallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys. Kaupunkisuunnitteluvirasto 2001:16. Teoreettinen näkyvyysvyöhyke ulottuu 35 kilometrin etäisyydelle (Zone of Theoretical Visibility, ZTV / Scottish Natural Heritage) Sää- ja valo-olosuhteet Maastonmuodot ja kasvillisuus
Näkyvyysanalyysit ja näkyvyysvyöhykkeet Ihanteellisissa olosuhteissa tuulivoimalat saattavat näkyä 20 30 kilometrin päähän. Etäisyys tuulivoimaloihin on merkittävä tekijä maisemavaikutuksia tarkastellessa Esim. Tanskalainen vaikutusvyöhykejako (150 m korkeat tuulivoimalat) Lähivyöhyke 0-4,5 km hallitsee maisemakuvaa Välivyöhyke 4,5-10 km erottuu maisemassa, mutta tasapainossa Kaukovyöhyke 10-16 km näkyy, liike ei erotu (Store vindmøller i det åbne land en vurdering af de landskabelige konsekvenser. Birk Nielsen landskabsarkitekter. Miljøministeriet. 2007) Kuva: Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimatuotannon kohdemerkintöjen alueilta. Varsinais-Suomen liitto/marie Nyman. 2012.
Kuvasovitteet Kuvat: Inkoo-Raaseporin merituulivoimapuisto. Suunnittelutoimisto Molino Oy. 2009. Kuva 1: Etäisyys myllyalueen reunaan n. 5 km, kuvassa näkyviin lähimpiin myllyihin n. 8 km.välivyöhyke Kuva 2: Etäisyys myllyalueeseen n. 4,5 km. Lähivälivyöhyke Kuva 3: Etäisyys myllyalueeseen n. 2.5 km. Lähivyöhyke
Kiitos! Tack! Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Tuulivoimalat ja maisema. Emilia Weckman. Ympäristöministeriö. Suomen Ympäristö 5/2006. Store vindmøller i det åbne land en vurdering af de landskabelige konsekvenserna. Birk Nielsen landskabsarkitekter. Miljøministeriet. 2007. Vindkraften och landskapet att analysera förutsättningar och utforma anläggningar. Boverket 2009.