Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu



Samankaltaiset tiedostot
Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Energiapuun mittaus ja kosteus

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kangasmaiden lannoitus

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Metsätieto ja sähköiset palvelut

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Suomen metsävarat

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

ARVO ohjelmisto. Tausta

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Hakkuumahdollisuusarviot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahauksen kustannuslaskenta

ARVO ohjelmisto. Tausta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

hinnoitteluun ja puukauppaan

MOBIDEC 1.1. Pikaohje

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Biomassatulkinta LiDARilta

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Demo/NettiMELA. METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri


Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Yhteensä Mänty Hieskoivu

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Tree map system in harvester

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Kansallispuistojen luokitus

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Transkriptio:

METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA Automaattisesti mukautuvan (lokalisoituvan) metsätietojen laskennan prototyyppi Reetta Lempinen, Tuula Nuutinen, Florian Berger, Markku Siitonen METLA Yhteistyössä Metla: Kari Härkönen, Visa Redsven, Aimo Anola-Pukkila Joensuun yliopisto, Metsätiede: Matti Maltamo, Antti Karjalainen Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytiede: Markku Tukiainen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa, Tikkurila 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) Suomalais-kanadalainen konsortio Dendron Resource Surveys Inc, Kanada Arbonaut Oy, Suomi Metsäntutkimuslaitos, Suomi Joensuun yliopisto, Suomi Tavoitteena testata ja selvittää mahdollisuuksia yhdistää eri osapuolten erikoisosaamisia asiakaslähtöisiksi tietotuotteiksi ja -palveluiksi Rahoittajat Tekes / suomalaiset hankkeet Canadian Space Agency / kanadalaiset hankkeet MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 2

LocalMELA Tausta Suomen metsätaloudessa laajalti käytetty MELA-ohjelmisto on jo vuosia herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Esimerkiksi jotkut suuret pohjoisamerikkalaiset metsäyhtiöt sekä Venäjän ja Baltian maiden metsätalousorganisaatiot ovat olleet kiinnostuneita ohjelmiston soveltamisesta omissa suunnittelutehtävissään. MELA-ohjelmiston vientiä ulkomaille on rajoittanut tietosisällön eli metsiä ja niiden kehitystä kuvaavien mallien rajoittuminen Suomen olosuhteisiin. MELA-ohjelmiston tietosisällön muuttaminen uusiin olosuhteisiin on työlästä tietosisällön laajuuden ja vuosikymmeniä vanhan toteutusteknologian vuoksi. MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 3

LocalMELA Tavoitteet Kehittää ja testata uutta metatietoihin perustuvaa automaattista laskentaa, jonka avulla voidaan toteuttaa helposti uusiin olosuhteisiin mukautettavia laskentajärjestelmiä vähentää uusien laskentajärjestelmien kehittämiseen tarvittavaa ohjelmointityötä. Demonstroida kehitettyä uutta teknologiaa. MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 4

Perinteisen laskentajärjestelmän toteuttaminen (esim. MELA) Tutkija Menetelmät Tietosisällön ylläpidon ongelmat Järjestelmän toteutttaja Käyttäjä Laskentajärjestelmä Laskentamallit Täydentävät mallit Uudet tulostarpeet Vakiovalikoima lähtötietoja Valitut mallit Kiinteästi ohjelmoidut laskentaketjut Vakiovalikoima tulostietoja Aineisto Ohjaustiedot Tulokset MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 5 Uudentyyppisten lähtötietojen käyttöönotto aiheuttaa muutoksia järjestelmän toteutukseen ( ohjelmointia) Uudet tulostiedot aiheuttavat muutoksia järjestelmän toteutukseen ( ohjelmointia) Muutokset laskentamalleissa voivat aiheuttaa laskentaketjujen uudelleen ohjelmointia: Laskentamallien päivitykset Laskentamallit uusille muuttujille Tapauskohtaiset laskentamallit Laskentajärjestelmän lokalisointi Kehittäminen ja ylläpito työlästä Viive menetelmien ja laskentamallien käyttöönotossa

Innovaatio: Laskentamallien yhdistäminen metatietojen avulla Kevätpuu(%) Kevätpuu = fe(kesäpuu) Koeala: i-koord= 3569909 p-koord= 7207936 Puu: Puulaji = Mänty d13 :11.4, h:10.8, Ikä: 19 Kesäpuu = fl1(d13, Ikä,TS ) Puulaji = Mänty Aineisto Mallit Kuidun_pituus = f( ), Puulaji = Mänty Kuidun_pituus = f( ), Puulaji = Kuusi TS = fts(i-koord,p-koord) Kesäpuu = fl2( ), Puulaji = Kuusi fe(fl1(d13,ikä,fts(i-koord,p-koord)) MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 6 Laskentaketjut tuotetaan tapauskohtaisesti tulospyynnön perusteella. Jäljittelee ihmisen tapaa muodostaa laskentaketju yksittäisistä malleista. Pyydetyn tiedon tuottavat laskentamallit ja aineisto yhdistetään automaattisesti laskentaketjuksi. Laskentamallien valinta ja yhdistäminen tehdään aineistoa, malleja ja tulospyyntöä kuvaavien tietojen eli metatietojen avulla. Oleellisin metatieto on muuttujan nimi.

Tietosisällön erottaminen laskentajärjestelmästä Tutkija Laskentamallit Mallikirjasto Menetelmät Tietosisältö (aineisto, laskentamallit ja tulospyynnöt) voi vaihdella laskentakohtaisesti ilman, että laskentajärjestelmää tarvitsee muuttaa. Laskentajärjestelmä Järjestelmän toteuttaja Täydentävät mallit Käyttäjä Laskentaketjujen automaattinen tuottaminen metatietojen perusteella Järjestelmän runko Aineisto Metatieto Ohjaustiedot Tulokset Tuotetaan ainoastaan ne laskentaketjut, jotka tarvitaan pyydettyjen tulostietojen laskemiseen käytettävissä olevasta aineistosta ja laskentamalleista. Tuloksiin voidaan liittää tieto käytetystä laskentaketjusta. MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 7

Metatietoihin perustuvan automaattisen laskennan hyötyjä ja haittoja Tutkija Laskentamallit Metatieto Mallikirjasto Laskentajärjestelmä Mallikirjasto Laskentajärjestelmä Laskentajärjestelmä + Laskentajärjestelmä mukautuu automaattisesti Vaihteleviin aineistoihin (erilaiset tietolähteet ja sisällöt) Uusiin tulospyyntöihin mikäli tarvittavat mallit ja aineistot ovat käytettävissä Laskentamallien muutoksiin ja lisäyksiin + Mallien yhteis- ja uudelleenkäyttö Täydentävät laskentamallit Käyttäjä Aineisto Ohjaustiedot Tulokset Ajonaikainen laskennan tuottaminen vaikuttaa heikentävästi suoritus-aikaan mutta toisaalta tuotetaan vain pyydettyihin tuloksiin tarvittava laskenta MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 8

WP3*: LocalMELA Lokalisoituvan (mukautuvan) metsätietojen laskennan prototyyppi Tutkija Mallikirjasto Suomi Mallikirjasto Kanada Pilottihanke, jossa kehitettiin ja testattiin automaattisen laskennan ensimmäistä protoa Järjestelmän toteuttaja Täydentävät mallit Aineisto LocalMELA prototyyppi Laskentaketjujen automaattinen tuottaminen metatietojen perusteella XML-rajapinta syötteille Laskentarunko Tulokset Käyttäjä Pilottikokeilun mallikirjastot Puuston kasvunlaskenta Suomen olosuhteissa Puun biomassan ja kuidun ominaisuustiedot Suomen olosuhteissa Puuston tilavuuden laskenta erilaisilla aineistoilla ja malliketjuilla Ontarion olosuhteissa * konsortiossa Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 9

LocalMELA proton testaus Mallikirjastot ja laskentaesimerkkejä Mallikirjasto Height calibration Kanada Tree volume Plonski s normal yield tables Mallikirjasto Suomi LocalMELA proto DLL Tree height Metatietoihin perustuva automaattinen laskenta XML-rajapinta Merch. vol Jakaumamallit Kasvumallit Tilavuusmallit Laskentarunko Data: Koeala- ja puutiedot Koeala: X,Y,Z,Ts Puu: Puulaji,d,h Mallit 1. Biomassa (Marklund) 2. Biomassa (Repola) Koeala: X,Y Puu: Puulaji,d,h, biomassat (kokonais, runko, kuori, elävä/kuollut latvus, kanto, juuret) Laskenta Täydennys Täydennetyt puutiedot Data: Koealat ja puusto-ositteet (MELAn rsutyyppinen aineisto) Mallit : Kuidun ominaisuusmallit Tiheys, kuidun pituus, kevät/kesäpuun osuudet (Peltola) Puu: Runkoluku, puulaji, d13,h,ikä, v,tiheys, kuidun pituus, Laskenta Ajantasaistus Ajantasaistetut ja täydennetyt puustotiedot Data: Koealatiedot Age, Hdgm,Dgm Number of stems Working group Stocking Species composition Mallit Weibull parameters Puu: PlotId, Species Dbh, Height Number of stems Volume Laskenta Läpimittajakauma Tree volumes MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 10

LocalMELA: Tulevaisuuden sovelluskohteet LocalMELA on vielä kehitysvaiheessa, mutta oletettuja sovelluskohteita tulevaisuudessa ovat mm. Tutkimuskäyttö Mallien testaus Malliketjujen vertailu Uusien tunnusten laskenta erilaisiin aineistoihin Inventointi- ja analyysijärjestelmien suunnittelu Kustannustehokkaiden aineisto- ja malliyhdistelmien etsintä Inventointi- ja analyysijärjestelmiin liitettynä Uusien aineistojen käyttöönotto Käyttäjä/tapauskohtaisten mallien nopea käyttöönotto (esim. kuidun ominaisuusmallit) Järjestelmän sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin (lokalisointi eri maantieteellisille alueille) Mallien jakaminen, uudelleenkäyttö ja ylläpito MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 11

MELA-ohjelmisto Metsätalouden suunnitteluväline Komentorivipohjainen, ohjataan käyttäjän määrittelemillä ohjausparametreilla Suurin osa tietosisällöstä ohjelmoitu kiinteästi ohjelmistoon Aineistojen tietosisältö kiinteä DemoMELA nettisovellus Opetuskäyttöön tarkoitettu nettisovellus MELAn käytön havainnollistamiseen Käyttöliittymä Vakioaineistot Vakioidut MELA-laskentasovellukset, käyttäjällä rajoitetut määrittelymahdollisuudet NettiMELA laskentapalvelu Verkossa toimiva sovellusvuokraustyyppinen MELA-laskentapalvelu Asiakaskohtaisesti määriteltävät MELA-laskentasovellukset, joissa sekä valmiiksi määriteltyjä että käyttäjän laskentatilauksessa välittämiä ohjausparametreja MELA tulospalvelu Nettisovellus, jossa käyttäjät voivat hakea MELA laskelmatuloksia taulukkoina ja graafeina LocalMELA (kehitysvaiheessa) LocalMELA ja MELA-tuoteperhe Erilaisiin olosuhteisiin mukautuvien laskentapalvelujen toteutusalusta NettiMELAan liitettynä vapaammin määriteltävät lähtöaineistot NettiMELA laskentapalvelussa Tietosisällön laajentaminen MELA tulospalvelussa Tietosisällön hallinta seuraavan sukupolven MELA-ohjelmistossa MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 12

LocalMELA lisätietoja Varttunut tutkija Reetta Lempinen reetta.lempinen@metla.fi Professori Tuula Nuutinen tuula.nuutinen@metla.fi Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman (MSU) uutiskirje 23.4.2008 http://www.metla.fi/uutiskirje/msu/2008-01/ MELA-ryhmä/Lempinen 24.4.2008 13