Miten kotitalouksien pitäisi varautua pahan päivän varalle? Huoltovarmuusseminaari tutkija Heikki Laurikainen
24.5.2019 2
1 2 3 ROOT CAUSES Limited access to Power Structures Resources Ideologies Political systems Economic systems DYNAMIC PRESSURES Lack of Local institutions Training Appropriate skills Local investments Local markets Press freedom Ethical standards in public life Macro-forces Rapid population growth Rapid urbanisation Arms expenditure Debt repayment schedules Deforestation Decline in soil productivity UNSAFE CONDITIONS Fragile physical environment Dangerous locations Unprotected buildings and infrastructure Fragile local economy Livelihoods at risk Low income levels Vulnerable society Special groups at risk Lack of local institutions Public actions Lack of disaster preparedness Prevalence of endemic disease DISASTER RISK = Hazard + Vulnerability R = H + V HAZARDS Earthquake High winds (cyclone/ hurricane/ typhoon) Flooding Volcanic eruption Landslide Drought Virus and pests Lähde: Blaikie et al. 2014
Kansalaisen resilienssin peruspilarit Materiaalinen / fyysinen Elintarvikkeet, suoja, vaatetus Palvelut ja infrastruktuuri Ympäristö Psykologinen / yksilöllinen Coping-keinot Sopeutumiskyky Terveys Riskikäsitykset Pystyvyys (self-efficacy) Hallintakäsitys (locus of control) Tiedot ja taidot Sosiaalinen / yhteisöllinen Yhteenkuuluvuuden tunne Luottamus Johtajuus ja johtaminen Sosiaalinen pääoma Koheesio Kollektiiviset tiedot ja taidot Kommunikaation ja informaation määrä sekä niiden välittyminen yhteisössä Sosioekonomiset ja demografiset piirteet (Lähde: Khalili et al. 2015) 24.5.2019 4
Kotitalouksien varautuminen kokemukset, taidot ja pärjääminen 24.5.2019 5
55% 24.5.2019 6
24.5.2019 7
24.5.2019 9
Kuvio 6. Vastaajien arvio omasta varautumisesta suhteessa erilaisiin uhkiin ja häiriötilanteisiin (%) (Laurikainen 2015) 24.5.2019 10
Auttamisvalmius ja luottamus viranomaisiin 24.5.2019 11
24.5.2019 12
15 % 24.5.2019 13
Miten kotitalouksien pitäisi varautua pahan päivän varalle? Varautumiseen tarvittavien resurssien, tietojen ja taitojen vahvistaminen Varautumissuunnittelun kehittäminen (paikalliset riskiarviot, pelastussuunnittelu, kylien turvallisuussuunnittelu, turvallisuuden tarkistuslistat, perheen pelastautumissuunnitelmat ym.) Sosiaalisen pääoman vahvistaminen osallistamalla yhteisön jäseniä varautumiseen ja häiriötilanteiden lieventämiseen Paikallisten verkostojen ja organisaatioiden yhteyksien vahvistaminen
Lähteet Blaikie, Piers, et al. (2014): At risk, natural hazards, people's vulnerability and disasters. Routledge, 2014. Hyvönen, Ari-Elmeri; Juntunen, Tapio; Mikkola, Harri; Käpylä, Juha; Gustafsberg, Harri; Nyman, Markku; Rättilä, Tiina; Virta, Sirpa; Liljeroos, Johanna, (2019). Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2019 Laurikainen, Heikki (2016):Kotitalouksien varautuminen Suomessa. SPEK tutkii. http://www.spek.fi/loader.aspx?id=03718850-a8d7-4ced-90fc-48432a6683f3 Laurikainen, Heikki (2019): Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys. Puhelinhaastattelututkimus omatoimisesta varautumisesta. Laurikainen, Heikki (2015): Arjen ja asumisen turvallisuus. http://www.spek.fi/loader.aspx?id=ceb521a2-aee1-44eb-8a48-eae8b5834452 Sanaz Khalilia, Michael Harrea, Philip Morley (2015): A temporal framework of social resilience indicators of communities to flood, case studies: Wagga wagga and Kempsey, NSW, Australia. International Journal of Disaster Risk Reduction Volume 13, September 2015, Pages 248 254. 24.5.2019 16
Kiitos!