Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta
Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä saanneista Kalan syöntisuositukset ja siihen rajoitukset Kala (lohi) pitoisuuksia Pitoisuuksien aikatrendit Haitta vs. hyöty Take home message
Dioksiinit: polyklooratut dibentso-p-dioksiinit (PCDD) C l O C l C l Furaanit: polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF) C l C l C l O C l PCB: polyklooratut bifenyylit Dioksiinit ja PCB-yhdisteet O C l 75 mahdollista kongeneeriä 7 kongeneeriä analysoidaan 135 mahdollista kongeneeriä 10 kongeneeriä analysoidaan C l C l C l C l 209 mahdollista kongeneeriä 12 dioksiinin kaltaista PCB:tä (DL-PCB) analysoidaan 6 indikaattori-pcb:tä analysoidaan
Pitoisuudet yhteismitalliseksi TEQ toksisuusekvivalentilla Toksiset ekvivalenttikertoimet TEF 2,3,7,8-TCDD toksisin TEF = 1 Dioksiinit (PCDD) TEF: 0,0003-1 Furaanit (PCDF) TEF: 0,0003-0,3 DL-PCB-yhdisteet TEF: 0,00003-0,1 S(mitattu pitoisuus x TEF) TEQ Ref: WHO 2005
Dioksiinit ja PCB-yhdisteet kloorattuja orgaanisia yhdisteitä pysyviä ympäristössä kertyvät ravintoketjussa haitallisia Dioksiinit epäpuhtautena, lähteet moninaisia: metalliteollisuus (uusiometallit), poltto(kotitaloudet, kaatopaikkapalot), saastuneet maat ja sedimentit PCB-yhdisteet muuntajaöljyt, maalit, eristysmassat, itsekopioituva paperi, muovien pehmittimenä Tuotanto ajettiin alas 1970-1980-luvuilla
Miksi ympäristömyrkyt kertyvät loheen? TEOLLISUUDEN, MAATALOUDEN JA YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN VALUMAVEDET, ILMASTA TULEVA LASKEUMA HUONOSTI HAJOAVAT JA BIOKERTYVÄT YHDISTEET KASAANTUVAT RAVINTOKETJUJEN HUIPULLE
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden terveyshaitat Erittäin korkeilla altistuksilla syöpäriski ja akuutisti klooriakne Sikiöaikainen tai varhaislapsuuden altistus: - kiillevaurioita hampaisiin, luuston kehityshäiriöitä - keskushermoston kehityshäiriöitä - lisääntymisterveyshäiriöitä (paljon altistuneille syntynyt enemmän tyttöjä) - alhaisempi syntymäpaino paljon altistuneilla - vastustuskyvyn heikkeneminen - hormonaaliset vaikutukset
Hampaiden kiillevauriot Vaikutukset mahdollisia pitoisuustasoilla, joille väestö on altistunut pysyvien hampaiden mineralisaatiohäiriöt Mineralization defects of the permanent first molars in relation to the ranked individual values of the total exposure to PCDD/Fs Level of mineralization 3 2 1 0 P < 0.005 0 50 100 Individuals ranked by their total exposure to PCDD/Fs Alaluusua et al., Lancet 1999;353:206
Suomalaiset altistuvat kalasta DIOKSIINIT PCB -yhdisteet Hallikainen, 2006 Kiviranta, 2004
Belgia, chickengate, 1999
EU:n enimmäismäärät dioksiineille ja PCByhdisteille elintarvikkeissa Raja-arvo dioksiineille - 2002 Suomelle ja Ruotsille väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan Itämeren alueen kalaa Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB-yhdisteille - 2006 Suomen ja Ruotsin väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja jatkui Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB- sekä indikaattori-pcb-yhdisteille - 2012 Suomelle ja Ruotsille toistaiseksi voimassa oleva lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja
Voimassaolevat kalaa koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden enimmäismäärät Elintarvike Enimmäismäärä tuorepainossa PCDD/F PCDD/F+PCB Indikaattori-PCB pg TEQ/g ng/g Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 6,5 75 Komission asetus (EY) N:o 1881/2006 ja sen muutos EU/1259/2011
Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC
Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön
Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot sisältävät Turvakertoimet 100 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin 90 80 70 60 50 40 30 20 TDI Yksilölliset erot 10 Lajien ero 10 NO(A)EL 10 0 0.1 1 10 100 1000 Annos
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden riskinarviointi EU:ssa Tehnyt EU-SCF 2001 Perustuu eläinkokeisiin, kriittisen sikiönkehityskauden vaikutuksiin Kriittinen vaikutus rotan siittiötuotantoon seksuaaliseen käyttäytymiseen Turvakerroin, 10 katsottu riittäväksi Asetettu TWI (Tolerable Weekly Intake) 14 pg TEQ/kg rp eli siedettävä päivittäinen saanti TDI = 2 pg TEQ/kg rp
Entä jos syön kalaa, ja ylitän enimmäissaannin? Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset 2 pg/kg
SUOMI Kalan syöntisuositukset kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen RUOTSI kalaa / mereneläviä 2-3 kertaa viikossa rasvaisia ja vähärasvaisia kalalajeja vaihdellen suosi ympäristömerkittyjä (ecolabelled) kalalajeja
SUOMI Poikkeukset syöntisuosituksiin lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, 1-2 kertaa/kk isoa, yli 17 cm:n silakkaa tai Itämeren lohta tai taimenta lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, haukea vain 1-2 kertaa/kk (Hg) raskaana olevat ja imettävät, ei haukea (Hg) sisävesialueiden kalaa päivittäin syövät, vähennä Hg keräävien petokalojen käyttöä (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet RUOTSI lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, raskaana olevat ja imettävät 2-3 kertaa/v silakkaa, Itämeren lohta ja taimenta, Vänernin ja Vätternin taimenta, siikaa sekä Vätternin nieriää muut voivat syödä näitä kaloja kerran viikossa Raskaana olevat ja imettävät, 2-3 kertaa/v ruijanpallas, made, ahven, hauki, kuha, hai, miekkakala ja tonnikala (Hg)
Kalapitoisuuksista Itämeren kaloista silakoista eniten tietoa lohta on tutkittu selvästi vähemmän Viimeisin, EU-KALAT II-hanke 17 kalalajia Itämereltä, sisävesiltä, kasvatetut kalat Yhteensä 207 näytettä Raportti ja kaikki tulokset saatavilla verkossa: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/j ulkaisut/?a=view&productid=247
Merialueet Yhteenveto, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, n=29 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n=4 Muikku, n=2 Ahven, n=10 Hauki, n=5 Kuha, n=8 Made, n=10 Siika, n=12 Kampela, n=4 Lahna, n=10 Särki, n=5 Nahkiainen, n=3 Turska, n=2 ITÄMEREN KALAT Silakka, n=29 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n=4 Muikku, n=2 Ahven, n=10 Hauki, n=5 Kuha, n=8 Made, n=10 Siika, n=12 Kampela, n=4 Lahna, n=10 Särki, n=5 Nahkiainen, n=3 Turska, n=2 JÄRVIKALAT Taimen, n=2 Ahven, n=4 Lahna, n=4 JÄRVIKALAT Taimen, n=2 Ahven, n=4 Lahna, n=4 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, n=5 Nieriä, n=1 Siika, n=5 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, n=5 WHO 2005 TEQ PCDD/F Nieriä, n=1 WHO 2005 TEQ PCDD/F+PCB Siika, n=5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 pg/g tp Indikaattori-PCB 0 20 40 60 80 100 ng/g tp
pg/g tp Ikä, v ng/g tp Ikä, v ng/g tp Lohi, EU-KALAT II-hanke 14 2.5 100 2.5 5 12 10 8 2.0 1.5 80 60 2.0 1.5 4 3 6 4 2 1.0 0.5 40 20 1.0 0.5 2 1 0 0.0 0 0.0 0 A n=2 B - C n=2 D n=2 E n=1 F n=2 A n=2 B - C n=2 D n=2 E n=1 F n=2 A n=2 B - C n=2 D n=2 n WHO 2005 PCDD/F TEQ WHO 2005 PCDD/F+PCB TEQ Indikaattori-PCB PBDEs (ilman 209) PBD 30% pienemmät vs 2002, mutta pitoisuusrajat ylittyivät edelleen PCDD/F:PCB -suhde erilainen kuin silakalla Selkämerellä, Perämerellä ja Suomenlahdella pitoisuudet jonkin verran suuremmat, kuin Itämeren pääaltaan pohjoisosissa
pg/g, v EU-KALAT I-hanke Lohien WHO PCDD/F -TEQ pitoisuudet tuorepainossa kalaa eri merialueilla. 18 16 14 Lohien WHO PCDD/F -TEQ-pitoisuudet ja iät merialueittain EU:n raja-arvo ikä 12 10 8 6 4 2 0 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri eteläinen Itämeri
Ruotsi, Livmedelverket, lohipitoisuuksia Marie Aune, SLV, personal comm. Ruotsissa analysoitujen lohien pitoisuudet samat kuin Suomessa Mitä etelämmäksi mennään, sitä alemmat pitoisuudet
Ruotsi, Livmedelverket, silakka (silli) -pitoisuuksia koon mukaan (Dioksiinit ja PCB-yhdisteet) Marie Aune, SLV, personal comm. Silakassa Pohjanlahdella haitta-aineet kertyvät voimakkaimmin silakkaan Selvä etelä-pohjoisgradientti silakan pitoisuuksissa
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet kalassa ovat vähentyneet silakka indikoi
Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I
THL:n Kalastajatutkimus Koska Suomessa altistuminen tapahtuu pääasiassa kalan kautta, niin ryhmä, joka altistuu eniten dioksiineille ja PCByhdisteille on kalastajat Kalastajien altistuminen on 2 5 kertainen normaaliväestöön verrattuna Kuitenkin Kuva: ProKala Oy
Kalastajien kuolleisuus verrattuna muun miesväestön kuolleisuuteen Viite: Turunen ym., 2008
Kotiin viemisiä Kauan käytössä olleiden ja luontoon päässeiden vierasaineiden pääsyä elintarvikkeisiin ei pystytä estämään Terveyshyötyjen turvaamiseksi ei järkeä kieltää kalansyöntiä Käyttökelpoinen ratkaisu on syöntisuositukset ja lajikohtaiset rajoitukset Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden osalta odotettavissa hitaasti pienenevät pitoisuudet Itämeren kalassa
KIITOS!