Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- OaYMPU: 7 suus tuottaa haittaa rikasteen myöhedssa jalostuksessa, Portlos.: Outotunpu 'Sdhkear: Kumpi, OutoJumnpu PU~.~ Outotcumpu - - olisi se saatava alenemaan. Jotta rikastamo voisi paasta asiassa eteenpäin olisi ensisijaisesti tiedettävä, iailla r 3 AUAU; tavalla kuparikiisu ja lyijyhohde liittyvät toisiinsa --- Kalvor Posöos.: AIJola Sahkeor.: Kumpu, h k l ar. Puh: Parnlö, KocU 59 rikasteessa, Olemme lähettäneet Teille 5 eri näytettä kuparirikasteista, joiden Pb-pitoisuudet vaihtelevat y.m, rajoissa. Pyydämme Teitä suorittamaan tutkimuksen (pinta-hie) näistä ma.: Kumpu, Oulolnen.- T>uldnen, Outokumpu rikasteista ja kiinnittämään huomiota erikoisesti: 1. Kuparikiisun ja lyijyhohteen raesuuruuteen ja sekarakeisuuteen,.. -.. -. S(Lhk.ot.: Kumpu, Wojörvl Puh.: Tampere 7070 2, Lyijyhohteen määrään sek~rakeina ja/tai guhtaina -.... eri määrin Pb: a sisältä~issa näytteissä.. : 4 3osUos.t Tampwa - u upatisulatoo hkws.: Kumpu, HQIQYO((O 'Puh.: Pari. Ku~rif.hdas ' # :PORI: hkollitehdas Post1Os.: Pori SEhkeor: Kumpu. Porl Telex: Tampen 42ol Puh.: Pori 1701. A 8 (kaukopuhdut) psta Kunnioittaen Outokumpu Oy Aimo Mikkola 4-1
t - I Outokumpu Oy Vihannin kaivos I Viitteenne A M ~~/KT Kirjeenne 2.4.-57 ~iitteemmeo~/~~ Päiväys 13.5.1957 I - - -. Olenme tutkineet liihettämanne Vihannin kuparirikastenaytteet ja on niistä saatu seuraavat tulokset: 1. Rikasteitten yleinen mineraaliseurue oli paljousjarjestyksessä seuraava: kuparikiisu sinkkivalke magneettikiisu lyi jyhohde grafiitti fahlertsi ja rikkikiisu (aivan satunnaisesti) Ko. malmimineraalit muodostavat vähässä maarin sekarakeita seka toistensa että silikaattien kanssa, 2. Lyijyhohteen esiintymistapa rikasteissa, Tutkittaessa kaikkia rikastenaytteita, tulee siihen kasitykseen, että sellaisista rakeista, joissa lyijyhohdetta esiintyy, ovat ma$irallisesti valtavasti voitolla hienorakeiset itsenaiset lyijyhohderakeet, joiden dimensiot ovat pienemmät kuin 250 mess. Seuraavaksi yleisin sekaraetyyppi on lyijyhohde-sinkkivalke, jonka raekoko on miltei säkinnöllisesti 200-250 rness, Mikäli mikroskooppisen arvioinnin perusteella on oikeutusta sanoa, tuntuu silta, että ko. sekaraetyyppiin kytkeytyy ensiksimainitun lisäksi huomatta-
va osuus kuparirikasteitten sisältämästä lyijymaarastä. Kolmantena, joskin huomattavasti vähemmän kuin kaksi en. rikasteitten lyijypitoisuuteen vaikuttavaa tekijä2 on kuparikiisu-lyijghohde-sekaraetyyppi, jonka raesuuruus nayttaa olevan suurimaksi osaksi 200-250 mess. suuruusluokkaa. Esiintymiseltiian satunnaisluontcisia sekaraetyyppejä ovat lyijyhohde-sinkkivalke-kuparikiisu ja lyijyhohde-fahlertsi-rakeet. Lyijyhohdepitoisten sekarakeitten luettelemista voisi jatkaa mutta niiden esiintyminen nayttaa olevan aivan satunnaista. Jokaisesta viidestä lähetetysta kuparirikasteniiytteesta suoritettiin lyijyhohdepitoisten rakeiden raelaskenta (n. 200-300 raetta) saadut tulokset on esitetty erillisen taulukon muodossa. 3. Rikasteitten raesuuruus. Kuparikiisurikasteitten pintahietutkimuksessa ilmenee, että huomattava osa kuparikiisusta on jauhautunut miltei ylihienoksi. Asian selventämiseksi suoritettiin karkea seulaluokittelu, josta ilmeni, että naytteissii KR 2/3, KR 5/3, KR 9/3 ja KR 12/3 oli alle 250 mess. tavaraa n. 40-50 $, kun sensijaan naytteessa 20/3 oli hienoksi jauhautunutta $avaraa huomattavan vähän. Ko. seikan huomioiden näyttaa rikasteen jauhatusaste olevan riittsva. Selostukseen iopyuua liitetyt valokuvat selventrnevat osaltaan rikzsteen rakennetta ja raesuuruuskysymysta kuin myöskin sekarakeitten rakennetta. 4. Pb-pitoisuus rikasteitten alle 250 mess. fraktiossa. Huomioiden pintahieissa ilmenneet lyijyhohdepitoiset sekarakeet seka hienorakeiset itsenäiset lyijyhohderakeet, oli raekoon huomioiden odotettavissa, että ainakin suurin osa sinkkivalke-lyijyhohde ja sinkkiviilke-lyijyhohde-kuparikiisu-sekarakeista karkeampirakeisina jiiisiviit 250 mess. seulalle ja hienorakeiset itsenäiset lyijyhohderakeet liipaisisivat ko. seulan. Vertailun saamiseksi em. seulaluokista suoritettiin 4 rikasteen jako 2 seulaluokkaan, joista toinen oli raesuuruudeltaan suurempi kuin 250 mess. ja toinen 250 mess. pienempi. Seuraavassa taulukossa on esitetty lyijyanalyysien
tulokset alle 250 meas. seulaluokasta seka askuperaisrikasteesta neljkissa eri tapauksessa. Rikaste Rikasteen Alle 250 mess, T" *. Pb-$ fr:n Pb-% Verrattuina alkuperaisen rikasteen Pb-rnuiiriian on suuruusluokka suunnilleen sama alkuperaisen rikasdieen ja alle 250 mess. tavaran kanssa, mutta hienorakeinen lyijyhohde lienee en. havuistojen valossa hyvin varteenotettava tekijä alle 250 mess. seulaluokan lyijypitoisuutta arvosteltaessa. Mahdolliset Vihannissa suoritettavat seula-analyysit ko. rikasteista selvittänevät asiaa edelleen. Yhteenveto: 1 Jauhatusaste riittäva. II Varteenotettavimniat Tb-kantajatv sinkkiviilke-lyijyhohdesekarakeet ja hienorakeiset lyijyhohderakeet. II1 Varteenottaen fahlertsin esiintymisen on esim. Metsiimontun tapauksen huomioiden ilmeista se seikka, että fahlertsi tai fahlertsipitoiset seka~akeet nousevat yhdessä kuparikiisun kanssa. Kunnioittaen LyLr-3 r Veikko 0. Vahatalo
Yleiskuva kuparirikasteesta 20/3 Huomaa hienorakeisen tavaran runsaus. Suurecnus 57 x Yleisk~va kuparirikas-teesta 20/3 Suur :+nnus 116 x Xi-i;.~~ic tgt lyhennykcet : NrlS = sinkkiv3-lke PbS = 1yi j uhoiide Cuk = kupsritiisu FaB = mazneettikiisu f = fahlertsi
Kuva 3 Eienorakviuta l;rijyhoha.etta. kuyarfr5kasteessa 20/3 Suurennus 703 x Kuva 4 Erilaisia lyijyhohdepitolsia selraraetyyppeq5- kuparirikasteessa 20/3 Suurenrmuc 300 x
Kuva 5 Sekaraetyyp~ejz kuparirikaoteessa 9/3 Suurennus 300 x