Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat 3 2. RAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 Tiepiirin inventoimat alueet 4 2.2 Uudet alueet 5 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT ALUEET SEUTUKUNNITTAIN 6 3.1. Jämsän seutukunta 6 3.2. Joutsan seutukunta 9 3.3. Keuruun seutukunta 11 3.4. Jyväskylän seutukunta 14 3.5. Äänekosken seutukunta 22 3.6. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 25 LIITTEET Liite 1. Keski-Suomen kumpumoreenialueet, harjujaksot ja reunamuodostumat Liite 2. Tiepiirin inventoimat moreenialueet Keski-Suomessa v. 1981-83 Liite 3. Keski-Suomen uudet moreenialueet Liite 4. Jämsän seutukunnan moreenialueet Liite 5. Joutsan seutukunnan moreenialueet Liite 6. Keuruun seutukunnan moreenialueet Liite 7. Jyväskylän seutukunnan moreenialueet Liite 8. Äänekosken seutukunnan moreenialueet Liite 9. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan moreenialueet Liite 10. Kohdetaulukko 1

Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenialueet 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Keski-Suomen liiton alueelta mahdollisesti murskauskelpoisia moreenialueita ja muita maaperämuodostumia, joiden sisältämää moreeniaineista voitaisiin käyttää sorateiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen. Esitetyt alueet jakautuvat kahteen ryhmään: TVL:n Keski-Suomen piirin 80-luvulla inventoimiin alueisiin ja uusiin, pääasiassa karttatulkintaan perustuviin alueisiin. Selvitystyön yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteiset rajaukset Keski-Suomen kumpumoreenialueista, harjujaksoista ja reunamuodostumista. (liite 1) Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Se peittää yli puolet maapinta-alasta ohuehkona kallioperää verhoavana peitteenä ja erityyppisinä moreenimuodostumina. Noin 10 % moreenista esiintyy kumpumoreenimuodostumina, jotka ovat pääasiallisin murskauskelpoisen moreeniaineksen lähde. Kumpumoreenimuodostumien aineksesta vain melko pieni osa on hyvää, lähes sellaisenaan sorateillä käytettäväksi kelpaavaa karkearakeista moreenia. Muodostumien aineksesta on kuitenkin usein mahdollista valmistaa erilaisia tienpitoon ja maanrakennukseen soveltuvia massoja seulomalla, murskaamalla, suhteuttamalla sekä hienoainesta poistamalla tai lisäämällä. Kumpumoreenimuodostumien rakenteelle on niiden syntytavasta johtuen tyypillistä erilaisten kerrosten vaihtelu. Niiden pinnalla on usein hyvin runsaasti lohkareita, ja karkein murskauskelpoinen aines (kivikko, sora, kivinen sora, kivimoreeni, soramoreeni) esiintyy yleensä muodostumien yläosassa muutaman metrin paksuisessa löyhässä ja huuhtoutuneessa pintamoreenikerroksessa. Suurin osa pintamoreenikerroksesta on usein kuitenkin murskaukseen kelpaamatonta hiekkamoreenia. Karkeaa ainesta voi lisäksi esiintyä syvemmällä vaihtelevan paksuisina kerroksina ja linsseinä tai toisinaan myös runsaskivisenä massiivisena pohjamoreenina. Moreenimuodostumien sisäosissa aines on yleensä yläosaa vähäkivisempää, tiukemmin pakkautunutta ja se sisältää enemmän hiekkaa ja hienoainesta. Peruskallion pinnan lähellä aineksessa voi olla hyvin runsaasti kiviä ja lohkareita. 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät Moreenin tekniset kelpoisuusluokitukset perustuvat moreeniaineksessa olevien raekooltaan erilaisten maalajitteiden määrään. Tienpidon kannalta käyttökelpoisimmat moreenit ovat sopivasti suhteistuneita siten, että niissä on riittävästi kiviä ja sopivasti hienoainesta, mutta ei liikaa hiekkaa eikä lohkareita. Tielaitoksen ja GTK:n kehittämä moreenin murskauskelpoisuusluokitus: Ø <0,074 mm Ø 64-600 mm Luokka I <13% 25% Luokka II 13-20% 15-25% Luokka III >20% <15% 2

Luokan I karkearakeiset moreenit soveltuvat sellaisenaan tai murskattuna sorateiden kulutuskerroksessa käytettäväksi. Luokan II keskikarkeat moreenit soveltuvat tien kantaviin kerroksiin sellaisenaan tai hienoaineksen poiston jälkeen. Luokan III moreenit soveltuvat pato-, penger- ja verhoilumateriaaleiksi. Tiepiirin moreenitutkimuksen (1981-83) yhteydessä on käytetty myös seuraavaa yleispiirteisempää moreeniaineksen kelpoisuusmääritelmää (käyttötarkoituksena sorateiden kunnossapito ja perusparannus): Ø <0,074 mm Ø 20-600 mm 15-25% >40% Tähän raporttiin valittujen Tiepiirin 80-luvulla inventoimien moreenialueiden aines on ollut murskauskelpoisuudeltaan I- tai II-luokkaa, ja parhaiden alueiden aines on täyttänyt myös Tiepiirin käyttämän moreeniaineksen kelpoisuusmääritelmän. Yleisimmät moreeniaineksen käyttökelpoisuuteen liittyvät ongelmat ovat sopivan aineksen vähäisyys muodostumissa, aineksen liian vähäinen kivisyys tai kiviaineksen heikot lujuusominaisuudet. Kivisyyttä ja aineksen määrää on kuitenkin toisinaan mahdollista kasvattaa lisäämällä moreeniainekseen läheisistä kallioista saatavaa louhetta. Huomattavan suuri lohkareisuus muodostuman pinnalla ja aineksessa voi vähentää moreenin käyttökelpoisuutta, ja liian suuri hienoaineksen määrä puolestaan lisää moreenin routivuutta. 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat Parhaat murskauskelpoiset moreenimuodostumat ovat useimmiten jyrkkäpiirteisiä ja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenimuodostumia. Niiden syntyyn ja aineksen laatuun ovat ensin vaikuttaneet mannerjäätikön pohjaosien prosessit, joiden aikana on tapahtunut kallioperän louhintaa ja vanhojen maaperäkerrostumien uudelleenmuokkautumista. Myöhemmin näiden prosessien seurauksena syntynyttä moreeniainesta on kulkeutunut myös jäätikön yläosaan. Jäätiköitymisen loppuvaiheessa osa pohja- ja pintaosien moreeniaineksesta on kerrostunut sopivissa olosuhteissa kumpumoreenimuodostumiksi. Kumpujen sisältämä moreeniaines voi olla osittain jäätikön sulavesivirtausten lajittelemaa, ja muodostumat ovat mahdollisesti joutuneet vielä jäätikön sulamisen jälkeen rantavoimien huuhtomiksi. Eniten tällaisia kumpumoreenimuodostumia ja kumpumoreenialueita löytyy harjujaksojen välittömästä läheisyydestä. Usein myös karkearakeisimmat harjut tai heikosti kehittyneet harjumaiset muodostumat voivat olla ainekseltaan varsin käyttökelpoisia. Kelvollista ainesta voi löytyä lisäksi mm. reunamuodostumien ja harjujen saumakohdista, reunamuodostumien jäätikön puoleisista vastasivurinteistä, poikittaisista ja pitkittäisistä kumpumoreenimuodostumista kalliomäkien vastasivurinteillä ja ruhjelaaksoissa sekä pinnaltaan runsaslohkareisista moreenikerrostumista jyrkkien kalliokohoumien suojasivulla. Myös huuhtoutuneiden pohjamoreenikerrostumien, karkearakeisimpien rantakerrostumien ja jopa rapakallioalueiden aines voi olla 3

käyttökelpoista, mutta nämä kerrostumat ovat yleensä ohuita eikä niiden laajuutta ole helppoa hahmottaa. Ainekseltaan epävarmempia, murskauksen kannalta usein liian vähän kiviä mutta liikaa hiekkaa tai hienoainesta sisältäviä kohteita ovat esim. laajojen kumpumoreenikenttien loivapiirteiset kummut ja selänteet, mäkien suojasivurinteiden loivapiirteiset moreenikerrostumat sekä moreenipeitteiset harjumuodostumat. Jäätikön pohjalla kerrostunut murskaukseen kelpaamaton pohjamoreeni, jota on suurin osa kaikesta moreenista, on yleensä vähäkivistä ja runsaasti hiekkaa ja/tai hienoainesta sisältävää hiekka- tai hienoainesmoreenia. Se esiintyy useimmiten kallioperää verhoavana vaihtelevanpaksuisena kerroksena, mutta se voi muodostaa myös varsin suurikokoisia itsenäisiä selänteitä ja kumpuja. Aineksen laatu ja määrä voi vaihdella huomattavasti jo yhden pienen moreenimuodostuman eri osissa, eikä muodostuman pintalohkareisuuden tai ylimpien kerrosten aineksen perusteella voi päätellä muodostuman sisäosien rakenteita ja maalajisuhteita. Lisäksi muodoiltaan samantyyppiset muodostumat eivät välttämättä ole ainekseltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Kelvollista ainesta on täysin mahdollista löytää (ainakin pieniä määriä) muodostumista, jotka eivät päällisin puolin kartalla tarkasteltuna herätä juuri lainkaan huomiota, ja toisinaan hyvin lupaavilta vaikuttavat muodostumat voivat olla ainekseltaan käyttökelvottomia. Vaikka potentiaalisia käyttökelpoisia moreenimuodostumia pystytäänkin melko hyvin hahmottamaan geologisten aineistojen ja muodostumien ulkoasuun ja syntyprosesseihin perustuvan karttatulkinnan avulla, vaatii aineksen lopullisen käyttökelpoisuuden varmistaminen aina tarkempia koekuoppa- ja luotaustutkimuksia. 2. RAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tiepiirin inventoimat alueet TVL:n Keski-Suomen piiri inventoi vuosina 1981-1983 yhteensä 226 moreeni-, reunamuodostumaja harjualuetta sekä rapakallioesiintymää etsiessään murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon soveltuvaa ainesta. Alueilla on tehty etupäässä koekuoppatutkimuksia ja muutamia luotauksia, ja koekuoppien aineksesta on otettu runsaasti valokuvia. Inventoitavat alueet valitsi vuonna 1981 Jyrki Haapio ja vuosina 1982-83 Esko Hanhisalo. Tiepiirin inventoimat alueet (T) on ryhmitelty tässä raportissa murskauskelpoisuuden perusteella kolmeen luokkaan: a) kelvollisiin, b) mahdollisesti kelvollisiin ja c) ei kelvollisiin. (liite 2) Ryhmittely on tehty tutkimusraporteissa olleen luokittelun ja kohdekuvausten sekä osin alueiden nykytilan perusteella. A-luokan alueiden aines soveltuu yleensä hyvin tai erinomaisesti murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon ja niille on olemassa tieyhteys. Osa alueista on melko pienialaisia tai niiden aines on jo suurelta osin käytetty, joten alueiden nykytila tulee selvittää tarkemmin ennen maa-aineksen ottosuunnitelmien tekoa. 4

B-luokan alueet voivat vaatia lisätutkimuksia, ne ovat usein massamäärältään pieniä tai niiden ainekseen pitää lisätä esim. kalliolouhetta tai hienoainespitoista pohjamoreenia. Myös b-luokan alueiden aines saattaa olla suurelta osin käytetty. C-luokan alueiden aines ei yleensä sovellu murskauksessa käytettäväksi, alueet ovat massamäärältään liian pieniä tai niiden sijainti on epäedullinen. C-luokassa on kuitenkin mukana myös kohteita, joita ei ole tutkittu vaan niille on aikoinaan tehty pelkästään maastokatselmus. Lupaavimmat näistä c-luokan kohteista on huomioitu uusia alueita etsittäessä. Melko suuri osa murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon kelpaamattomista c-luokan moreenialueista voi toisaalta olla kelvollisia esim. pengermateriaaliksi. Viisi tiepiirin inventoimaa aluetta (T 69, T 90, T 166, T 181 ja T 200) sijoittui valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien yhteyteen, ja ne on jätetty pois raportista. Keski-Suomen liiton alueella on yhteensä 41 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa: 18 drumliinia, 18 kumpumoreenialuetta ja 5 reunamoreenialuetta. 2.2 Uudet alueet Tähän raporttiin etsittiin karttatulkinnan ja erilaisten geologisten aineistojen avulla myös uusia murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon mahdollisesti soveltuvia alueita. Uusien alueiden etsinnässä on hyödynnetty mm. GTK:n maaperäkartta-aineistoja, kivi- ja maa-ainestutkimuksia ja moreenimuodostumien inventointiraportteja sekä tiepiirin tutkimusraportteja, joista on saatu lisävihjeitä eri muodostumatyyppien rakenteesta ja aineksesta. Myös lupaavimmat tiepiirin inventoimat, mutta tarkemmin tutkimatta jääneet c-luokan alueet on valittu mukaan uusiin alueisiin. (liite 3) Uudet alueet on valittu mahdollisimman läheltä olemassa olevaa tiestöä, mutta monin paikoin alueille pääsy voi vaatia myös uuden, lyhyen tieyhteyden rakentamista. Uusia alueita etsittäessä vältettiin myös mm. suojelualueille, maisemallisesti herkille ranta-alueille ja liian lähelle asutusta sijoittuvia muodostumia sekä rajattiin kokonaan pois valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Uusien alueiden joukossa on myös muutamia Keski-Suomen alueen ulkopuolisia kohteita, jotka ovat kuitenkin enintään parin kilometrin päässä kuntien rajoilta. Uusista alueista suurin osa on erilaisia kumpumoreenimuodostumia, mutta mukana on lisäksi muutamia lähinnä soravaltaisiksi tulkittuja vedenkoskemattomia eli supra-akvaattisia harjumuodostumia, moreenipeitteisiä hiekka- ja soramuodostumia, reunamuodostumia sekä ranta- ja purkauskerrostumia. Uudet alueet ovat mahdollisia, mutta eivät varmoja maa-ainesreservejä. Niiden todellisen käyttökelpoisuuden selvittäminen vaatii vielä muodostumien rakenteiden, aineksen raekokoominaisuuksien ja massamäärien tarkempaa tutkimista sekä muiden alueiden käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden, mm. sijainnin, kuljetusetäisyyksien, kustannusten, maanomistuksen ja ympäristövaikutuksien arvioimista ja huomioonottamista. 5

3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT ALUEET SEUTUKUNNITTAIN Tiepiirin inventoimista alueista on valittu parhaiten murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon soveltuvia tutkittuja moreenialueita luokista a ja b. Tutkituista alueista (T) on esitetty seuraavia, pääosin tutkimusraporteista saatuja tietoja: muodostumatyyppi, muodostuman tyypillinen maalaji, kivisyysprosentti a) (20-600 mm), b) (64-600 mm), massamääräarvio sekä muita tietoja. Suuri osa alueista on ollut tai on parhaillaan maa-ainestenoton piirissä. Uusista alueista on esitetty muodostumatyyppi, sijainti, laajuus, mahdollinen nykyinen käyttö ja muita käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ja arvioita. Selvityksessä on yhteensä 338 aluetta. Tiepiirin tutkimia alueita on 73, joista a-luokkaan kuuluu 47 aluetta ja b-luokkaan 26 aluetta. Uusia alueita on 265, joista 237 on kokonaan uusia ja 28 kuuluu tiepiirin inventoimien alueiden c-luokkaan. Alueet on esitetty seutukuntakohtaisilla kartoilla pistesymboleina, jotka on merkitty kunkin alueen parhaaksi arvioidun muodostuman kohdalle. Keski- Suomen kunnat on esitetty vuoden 2009 tilanteen mukaisesti. Jämsän seutukunnasta puuttuu Längelmäen kuntaliitosalue, jolla ei kuitenkaan ole merkittäviä maaperämuodostumia itäosan pientä harjua lukuun ottamatta. Maalajilyhenteet: SrMr = soramoreeni, hksrmr = hiekkainen soramoreeni, HkMr = hiekkamoreeni, srhkmr = sorainen hiekkamoreeni, sihkmr = silttinen hiekkamoreeni, Sr = sora, Hk = hiekka, hksr = hiekkainen sora, srhk = sorainen hiekka. 3.1. Jämsän seutukunta (yhteensä 41 aluetta) Jämsän seutukunnan alueet sijoittuvat seutukunnan pohjoisosaan, Sisä-Suomen reunamuodostuman yhteyteen sekä harjujen liepeille. Kumpumoreenialueet ovat pieniä ja puuttuvat seutukunnan keskiosista kokonaan. (liite 4) Tiepiirin tutkimat alueet (10 kpl): Jämsä 9, Kuhmoinen 1. T 001. Savijärvi, Kuhmoinen (luokka a) Pieni kumpumoreenialue. Aines hksrmr, SrMr, hieman liikaa hiekkaa? Kivisyys a) >40%, b) 24%. Alue murskattu loppuun? T 071. Puttola, Jämsä (a) Laajahko kumpumoreenialue. Aines tasalaatuista SrMr, hksrmr. Kivisyys a) 40-50%, b) n.35%. Alueen keskiosassa on murskattu. Kumpumoreenialue jatkuu kohdealueen pohjoispuolelle. T 079. Huipankulma, Jämsä (a) Pieni harjumuodostuma. Aines Sr. Kivisyys a) 50-60%, b) n.30%. Massamäärä n. 30 000 m³, alueella murskattu. Sijaitsee jyrkähkössä rinteessä. Pohjavesialuetta. 6

T 080. Kettupaljakka, Jämsä (a) Pieni harju. Aines Sr, hksrmr. Kivisyys a) 40-50%, b) n.30%. Massamäärä ollut n. 200 000 m³, etelä- ja keskiosassa monttuja. T 084. Vartiavuori, Jämsä (b) Harju. Aines Sr, srhk, runsas pintakivisyys. Kivisyys a) 30-35%. T 085. Kaakkolammi, Jämsä (b) Harju. Aines Sr, Hk, liian vähän hienoainesta sorateiden kunnossapitomurskeeksi. Kivisyys a) n. 40%, b) n.35%. Pohjoisosassa monttu. T 086. Lähdelepo, Jämsä (a) Laaja reunamuodostumaan liittyvä moreenipeitteinen hiekkamuodostuma. Aines Sr, hksrmr, SiMr. Kivisyys a) n. 50%, b) n.20%. Massamäärä useita 100 000 m³. Itäosassa suuri monttu, länsiosa peltoa. Pohjavesialuetta. T 089. Hietamaa, Jämsä (b) Laajahko reunamuodostumaan liittyvä moreenipeitteinen sora- ja hiekkamuodostuma. Aines Sr, Hk, hksrmr, kisr, vähän hienoainesta. Kivisyys a) 30-60%, b) n.20%. Eteläosassa monttuja. T 104. Vanhanmaanaho, Jämsä (a) Suurehko yksittäinen moreenikumpu. Aines tasalaatuista SrMr, hksrmr. Kivisyys a) n. 40%, b) n.25%. Alueen eteläosa murskattu, varastoalue? T 206. Retuperänkorpi, Jämsä (a) Yksittäinen harjumuodostuma, osin moreenipeitteinen. Aines rakenteeltaan vaihtelevaa hksr, Hk, hksrmr. Kivisyys a) 10-25%. Massamäärä ollut useita 100 000 m³. Keskiosassa monttu. Uudet alueet (31 kpl): Jämsä 20, Kuhmoinen 11 (osin Kuhmalahti ja Padasjoki). 001. Sammalsuo, Kuhmalahti (Pirkanmaa), Kuhmoinen. Pieniä reunamoreeneja ja kumpumoreenikenttä kunnanrajan molemmin puolin, pääosa alueesta Kuhmalahden puolella. Vehkajärven rannassa mökkejä. 002. Kuukankangas, Kuhmoinen. Pieni kumpumoreenialue, liittynee harjujaksoon. 003. Suorinnanmäki, Padasjoki (Päijät-Häme). Poikittainen kumpumoreeniselänne tien vieressä. Ympärillä runsaasti matalaa moreenikummukkoa. Kilometrin päässä kunnanrajalta. 004. Kiviniemi, Kuhmoinen. Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojapuolella. Myös alueen eteläpuolella on samantyyppisiä kumpuja? Maisemallisesti herkkä? Massamäärä liian pieni? 005. Pitkäjärvi, Kuhmoinen. Pieni soravaltainen harju. Pohjoisosassa monttu. 7

006. Sarvaharju, Kuhmoinen. Soravaltainen harju. Maisemallisesti herkkä? Mökkejä lähistöllä. Pohjavesialuetta. 007. Ihavuori, Kuhmoinen. Harjuun liittyvä soramuodostuma kallioiden välissä. Eteläpuolella samantyyppisellä alueella suuri monttu. Pohjavesialuetta. 008. Korpisalo, Kuhmoinen. Pieni kumpumoreenialue kalliomäkien suojapuolella laakson pohjalla, tien pohjoispuolella. 009. Humalainen, Kuhmoinen. Pieni kumpumoreenialue harjujen välissä laakson pohjalla, paikoin runsas pintalohkareisuus. Vaatii tien? Alueen itäpuolella on soravaltainen harju ja sen kupeessa tien vieressä moreenikumpuja. Alue maisemallisesti melko herkkä, luoteispuolella Natura-alue. Itäosa pohjavesialuetta. 010. Vuorenpää, Kuhmoinen. Kumpumoreenialue kalliomäkien välissä, runsas pintalohkareisuus. Moreenipeite voi olla melko ohut, tie vain pohjoisosassa. Länsipuolella Natura-alue. 011. Neulasharju, Kuhmoinen. Pieni soravaltainen harjuselänne. Eteläosassa monttu. Maisemallisesti hieman herkkä? Eteläpuolella hotelli ja leirintäalue. Pohjavesialuetta. 012. Mutkala, Jämsä. Pieni kumpu- tai reunamuodostuma ja sen eteläpuolella rinteen juurella soravaltaisia harjuun(?) liittyviä selänteitä kallion suojapuolella. Lounaispuolella vedenottamo. 013. Niinistö, Jämsä. Laaja moreenipeitteinen hiekkainen reunamuodostuma. Eteläreunalla reunamoreeneja. Pohjoisosassa monttuja, keskiosassa asutusta. Pohjavesialuetta. 014. Vehkosuo, Jämsä. Pieni kumpumoreenialue laakson pohjalla reunamuodostumavyöhykkeessä. Toinen kumpualue vieressä suolla. 015. Salahakkuunmäki, Jämsä. Kumpumoreenialue kapean laakson pohjalla kahden harjujakson välissä. Myös laakson kautta on mahdollisesti virrannut sulavesiä. 016. Isonmäenlahti, Jämsä. Pieni kumpumoreeniselänne kalliomäkien vastasivun juurella. 017. Konisuo, Jämsä. Kumpumoreenialue suon reunalla harjun vieressä. Vaatii tien? 018. Hevospuro, Jämsä. Kumpumoreenialue jäätikön virtaukseen nähden poikittaisen laakson vastarinteellä kallioiden välissä. 019. Lätäkkösuo, Jämsä. Moreenikumpuja kallioiden suojapuolella, pienen harjun vieressä. 020. Haukikangas, Jämsä. Pieni kumpumoreenialue harjun kupeessa. Massamäärä pieni? 021. Vankkala, Jämsä. Kumpumoreenialue jäätikön virtaukseen nähden poikittaisen laakson vastarinteellä kallioiden välissä ja päällä, suuren harjujakson kupeessa. Laakson kautta on kulkenut voimakas sulavesivirtaus. Moreenikerrostuma voi olla melko ohut. Vaatii tien? 022. Rajasuo, Jämsä. Pieniä moreenikumpuja jonossa tien vieressä, liittyvät mahdollisesti sulavesivirtaukseen? 8

023. Pirttioja, Jämsä. Pieni hajanainen kumpumoreenialue puron molemmin puolin. Alue osin soistunut, eteläosa vaatii tien. 024. Tarvonsuo, Jämsä. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikerrostumia ja kumpuja kalliomäen päällä ja rinteillä? Voi olla pääosin kalliota? Vaatii tien. Kerrostumia myös pohjoisempana Hankalammin itäpuolella? 025. Rannanjärvi, Jämsä. Pieni kumpumoreenialue järven eteläpuolella tien molemmin puolin. Alue osin soistunut. 026. Eenokinkytö, Jämsä. Kumpumoreenialue laakson rinteellä, liittyy mahdollisesti heikosti kehittyneeseen harjuun? 027. Aidaslahti, Jämsä. Pieni kumpumoreenialue lahden pohjukassa suon ympärillä. Pieni harju itäpuolella. Massamäärä melko pieni? Vaatii tien? Kumpualue jatkuu kaakkoon järven yli Selkäniemen Ökkösensuolle. 028. Ritolahti, Jämsä. Pieni kumpumoreenialue lahden pohjukassa. Pohjoispuolella pieniä moreeniselänteitä? Massamäärä pieni, maisemallisesti herkkä? 029. Korkeakangas, Jämsä. Pieni kumpumoreenialue, osin tien alla. Kumpualue jatkuu Sanikinniemeen, jossa on loma-asutusta. Massamäärä pieni, maisemallisesti herkkä? 030. Raatalinsuo, Jämsä. Moreenikumpuja ja selänteitä rinteessä, liittyvät pieneen harjuun? Länsipuolella Natura-alue. 031. (T 105) Metsälä, Jämsä. Kumpumoreeniainesta laakson pohjalla ja rinteillä, alueen kautta ilmeisesti virrannut sulavesiä. Koekuoppatutkimuksissa alueen kaakkoisosassa (T 105) moreeni ei kelpaa murskattavaksi. Luoteisosa purolaaksossa on kuitenkin tutkimatta ja vaikuttaa kohtalaisen lupaavalta? Massamäärä voi tosin olla melko vaatimaton. Pieniä kumpumoreenialueita on myös alueen pohjoispuolisen harjun liepeillä Ison Koirajärven molemmin puolin. 3.2. Joutsan seutukunta (yhteensä 17 aluetta) Joutsan seutukunnan alueet sijoittuvat lähes pelkästään harjujen yhteyteen Joutsan kuntaan. Kumpumoreenialueet ovat pieniä. (liite 5) Tiepiirin tutkimat alueet (5 kpl): Joutsa 5 (osin Hirvensalmi). T 091. Ruukkisuonmäki, Joutsa (b) Moreenikumpuja drumliinin päällä. Aines kummuissa hksrmr, drumliinissa HkMr. Kivisyys a) 60-70%, b) 45%, drumliini vähäkivinen. Kumpujen massamäärä vähäinen, mutta alueella on myös mahdollisuus yhdistää louhetta ja drumliinin pohjamoreenia. Pieni monttu. 9

T 092. Haapalamminvuori, Joutsa (b) Rapakallioesiintymä. Kivilaji granodioriittia, aineksen raekoko lähinnä hksr. Moroutuneen kerroksen paksuus paikoin1-1,5 m. Kelpoisuus ja alueen rakenne vaativat lisäselvityksiä. T 094. Peukalomäki, Joutsa (a) Matala harju. Aines Sr, SrMr, hksrmr, pinnalla ja aineksen joukossa runsaasti lohkareita. Kivisyys a) n. 50%, b) n.35%. Pohjoisosassa monttu. Pohjavesialuetta. T 096. Karhunkangas, Joutsa (a) Pieni kumpumoreenialue harjun kupeessa. Aines hksrmr. Kivisyys a) 45-50%, b) n.25%. Massamäärä ilmeisesti useita 10 000 m³. Alueella tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. T 097. Lautakangas, Hirvensalmi (a) Pieni kumpumoreenialue. Aines Sr, SrMr, srhkmr. Kivisyys a) 35-40%. Massamäärä ollut vähintään 30 000m³. Pieni monttu. Viitisen kilometriä kunnanrajalta. Uudet alueet (12 kpl): Joutsa 10 (osin Hartola), Luhanka 2. 032. Rajala, Luhanka. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma laakson rinteellä ja kalliomäen suojasivulla, liittynee harjujaksoon? Voi olla ohut ja kummut osittain kalliota. 033. Hernemäki, Luhanka. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma kalliomäen suojasivulla harjun kupeessa. Voi olla ohut? Vaatii tien. 034. Raatekorpi, Joutsa, Hartola (Päijät-Häme). Laajahko kumpumoreenialue harjujakson eteläpuolella laakson pohjalla. Suurin osa alueesta Hartolan puolella. 035. Vääräjärvet, Joutsa. Laajahko, paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäkien päällä ja niiden välisissä ruhjelaaksoissa. Moreenikerroksen paksuus voi vaihdella paljon? 036. Kirkkokangas, Joutsa. Pinnaltaan runsaslohkareinen, suurehko ja loivapiirteinen moreeniselänne(?) suuren harjun kupeessa. Voi olla pääosin kalliota? Vaatii tien? Itäosa pohjavesialuetta, virkistysalue? Harjussa alueen pohjoispuolella on monttuja. 037. Retisenpohja, Joutsa. Laajahko loivapiirteinen kumpumoreenialue. Voi olla ohut ja kummut osittain kalliota? 038. Tervamäki, Joutsa. Suojasivumoreenikerrostuma(?) aivan pienen harjun pohjoispuolella. Voi olla ohut ja kummut osin kalliota? Harjussa monttuja. 039. Maissuo, Joutsa. Pinnaltaan runsaslohkareinen loivapiirteinen moreenikerrostuma, liittynee katkonaiseen harjujaksoon? Voi olla ohut, eteläpuolinen kumpu pääosin kalliota? Pieni monttu. 10

040. (T 098) Kusiaisvuori, Joutsa. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja ja selänteitä kalliomäen suojasivulla. Aines on ollut maastokatselmuksen perusteella hyvin vaihtelevaa ja varsinkin alueen eteläosassa pääasiassa vähäkivistä pohjamoreenia. Eteläpuolella harjussa monttu. 041. Säynätharju, Joutsa. Suurehkoja, loivapiirteisiä ja pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja harjun molemmin puolin. Harju pohjavesialuetta. 042. Pajulampi, Joutsa. Laajahko loivapiirteinen kumpumoreenialue korkean kalliomäen itäpuolella Pajulammen etelärannalla. Osa pitempää kumpumoreenikenttää, joka jatkuu pohjoiseen mm. Pajuriutan ja Pekanvuoren kautta Mesiänriutalle. Paikoin hieman herkkä maisema? 043. Mesiänriutta, Joutsa. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen päällä ja suojasivulla. Osa pitempää kumpumoreenikenttää, joka jatkuu etelään mm. Pekanvuoren ja Pajuriutan kautta Pajulammelle. Moreenin paksuus voi vaihdella paljon? Myös alueen eteläpuolinen Pekanvuori voi olla pääosin kalliota? 3.3. Keuruun seutukunta (yhteensä 39 aluetta) Keuruun seutukunnan alueet keskittyvät seutukunnan pohjois- ja itäosiin pääosin harjujen yhteyteen. Seutukunnan itäosassa on muutamia moreenipeitteisiä harjumuodostumia. (liite 6) Tiepiirin tutkimat alueet (8 kpl): Keuruu 6, Multia 2. T 014. Kivimäki, Keuruu (a) Suojasivumoreeni harjujakson kupeessa. Aines SrMr, hksrmr. Kivisyys a) 60-75%. Massamäärä ollut yli 30 000m³. Varastoalue, murskattu loppuun? T 070. Roosinpohja, Keuruu (a) Kumpumoreenialue. Aines hksrmr. Runsaskivinen, runsaasti pintalohkareita. Kivisyys a) n. 40%. Massamäärä vähintään 30 000 m³. Sopivin ottoalue länsiosassa (Välimäki). T 189. Vaiviovuori, Multia (a) Moreenikumpuja kalliomäen suojapuolella harjun kupeessa. Aines Sr, hksrmr, HkMr. Kivisyys a) n. 40%, b) n. 25%. Ainekseen voi lisätä louhetta ja pohjamoreenia. Kelpoisuus hyvä, mutta myös lisätutkimukset tarpeen. Osin pohjavesialuetta. T 211. Jatkola, Multia (a) Moreenikumpuja kallion päällä harjun kupeessa. Aines Sr, hksrmr. Kivisyys a) ja b) n. 40-50%. Lisättävä hienoainesta. Itäpuolella harjussa monttu. T 214. Heinälamminkankaat, Keuruu (a) Laajahko kumpumoreenialue matalan moreenipeitteisen kalliomäen päällä ja vastasivulla, harjujakson kupeessa. Aines hksrmr, srhkmr. Kivisyys a) 10-40%, b) 10-35%. Ainekseen voi lisätä myös louhetta. Massamäärä vähintään 150 000 m³. Alueen pohjoisosan kelpoisuus erinomainen. 11

T 216. Aittolampi, Keuruu (a) Hajanainen kumpumoreenialue, liittynee harjujaksoon. Aines Sr, hksrmr, HkMr. Kivisyys a) 10-70%, b) 10-40%. Eteläisin (paras?) selänne murskattu loppuun? Kumpumoreenialue jatkuu luoteeseen Suojärven Mertalahdelle. T 219. Kaakkolampi, Keuruu (b) Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojasivulla. Aines hksrmr (vähäkivisen moreenin ja rapakallion seosta?), HkMr. Kivisyys a) <10-40%. Pohjamoreenia ja louhetta suhteuttamalla alueen massamäärä useita 10 000m³? T 220. Lammasjärvi, Keuruu (b) Pieni kumpumoreenialue. Aines hksrmr, HkMr, Hk. Kivisyys a) 25-40%, b) 15-20%. Kelvollista (erinomaista) ainesta vain yhdessä koekuopassa. Vaatii lisätutkimuksia. Uudet alueet (31 kpl): Keuruu 12, Multia 19. 044. Karkeinen, Keuruu. Moreenikumpuja aivan harjun pohjoispuolella. Aines voi olla liian hiekkaista? Eteläpuolella moreenipeitteisessä hiekkamuodostumassa monttu. 045. Linnasensuo, Keuruu. Pieni kumpumoreeniselänne suuren harjun kupeessa. Harjussa on alueen eteläpuolella suuri monttu soravaltaisessa muodostumassa, ja soramuodostumia on etelämpänä enemmänkin. 046. Virkalampi, Keuruu. Kapea kumpumoreenialue laakson pohjalla ja mäen vastasivurinteellä. Mahdollisesti vanha tai heikosti kehittynyt harju? 047. (T 208) Piippalanvuori, Keuruu. Moreenipeitteinen harjumuodostuma, paikoin runsas pintalohkareisuus. Eteläosa järven eteläpään ympärillä maastokatselmuksen perusteella pääosin hiekkaa. Ympärillä rakennuksia, maisemallisesti herkkä? Laella monttu. 048. Kinkamo, Keuruu. Moreenipeitteinen hiekkamuodostuma mäen päällä ja rinteellä. Alueen itäpuolella moreenipeitteisessä soraharjussa on suuri monttu. Aines pääosin hiekkaa? Maisemallisesti herkkä? 049. Kolonmäki, Keuruu. Suuri moreenipeitteinen harjumuodostuma. Keskellä suuri monttu. 050. Melkas, Keuruu. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma(?) kalliomäen vastasivurinteessä. Voi olla ohut tai pääosin rapakalliota? Kalliomäen itäkyljellä hiekkakerrostuma? 051. Köyhäaho, Keuruu. Pieniä kumpumoreeniselänteitä tai pieni moreenipeitteinen harju(?) kumpuilevan suojasivumoreenin päällä. Voi olla pääosin pohjamoreenia ja/tai hiekkaa? Vaatii tien? 052. Kruununvuori, Keuruu. Kumpumoreenikerrostuma kalliomäen suojasivulla, katkonaisen harjun vieressä. Voi olla ohut? 12

053. (T 216) Mertalahti, Keuruu. Kumpumoreenialue, liittynee harjujaksoon. Aines pintaosissa Sr, hksrmr, alempana HkMr. 054. (T 217) Hautakangas, Keuruu. Moreenikumpuja ja selänteitä harjun kupeessa. Pohjoisosan drumliinityyppinen selänne lienee pääosin pohjamoreenia? Harjussa monttu. 055. Puraskangas, Keuruu. Moreenikumpuja kalliomäen suojasivulla pienen harjun vieressä. Harjussa iso monttu. 056. Maijanniitty, Multia, Keuruu. Pieniä moreeni- tai harjuselänteitä loivassa rinteessä. Aines voi olla pääosin hiekkaa? 057. Lehtola, Multia. Kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin pohjamoreenia? 058. Käkiniemenkangas, Multia. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreeniselänne tai moreenipeitteinen harju? Aines voi olla pääosin hiekkaa? Alarinteillä heikosti kehittyneitä rantamuotoja. Pohjavesialuetta. 059. (T 222) Vanhanmyllynkangas, Multia. Moreeniselänteitä harjualueen vieressä. Lounaispuolella harjussa iso monttu ja kalliolouhos. Hännättömänjoen pohjoispuolella on useita melko samantyyppisiä moreeniselänteitä, joiden aines lienee kuitenkin pääosin pohjamoreenia. 060. (T 223) Urjalaiskangas, Multia. Pieni moreenikumpu harjun vieressä. Itäpuolella harjussa on monttu. Hännättömänjoen itäpuolisella tiettömällä Kettukankaalla on pinnaltaan hyvin runsaslohkareisia kapeita moreeniselänteitä, jotka ovat geologisesti melko erikoisia ja kenties säilyttämisen arvoisia, vaikka ne eivät kuulukaan valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. 061. Korkeakangas, Multia. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma(?) rinteessä harjun yhteydessä. Aines voi olla pääosin hiekkaa? 062. Koppeloharju, Multia. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreeniselänne harjun eteläpuolella. Varsinainen Koppeloharju rajautuu avosuohon ja on maisemallisesti melko herkkä. 063. Virkaharju, Multia. Pieni reunamoreeni tai harju? Aines voi olla pääosin hiekkaa? 064. Jääporinsuo, Multia. Pieni reunamoreeni. Länsiosa kaivettu lähes kokonaan pois. 065. Tuohisuo, Multia. Loivapiirteinen, moreenipeitteinen soravaltainen(?) harju. Moreenia ja harjuainesta suhteuttamalla kenties käyttökelpoinen? 066. (T 224) Lopakankangas, Multia. Suuri moreenipeitteinen soravaltainen(?) harjuselänne. Aines maastokatselmuksen mukaan pääosin KiSr ja Hk Moreenia ja harjuainesta suhteuttamalla kenties käyttökelpoinen. Maisemallisesti melko herkkä? Pohjavesialuetta. 067. Hepoharju, Multia. Pieni jyrkkäpiirteinen supra-akvaattinen harju. Geologisesti melko erikoinen ja kenties säilyttämisen arvoinen muodostuma? 068. (T 203) Pykälistönaho, Multia. Pieni poikittainen kumpumoreeniselänne. Maastokäynnin perusteella ilmeisesti murskauskelpoinen, massamäärä vähintään 10 000m³? 13

069. Perintövuori, Multia. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen moreeni- tai harjuselänne kallion suojapuolella. 070. Saikanjoki, Multia. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma harjun yhteydessä kalliomäen suojapuolella. Aines voi olla pääosin hiekkaa ja massamäärä pieni? 071. Pääkkö, Multia. Pieni kumpumoreenialue Pääkköjärven ympärillä osittain kalliomäen suojapuolella. Alue melko soistunut, vaatii tien? 072. Vasikkokangas, Multia. Supra-akvaattinen harju ja moreenikumpuja? Aines voi olla pääosin hiekkaa? Pohjavesialuetta. 073. Kangasjärvenkangas, Multia. Suurehko jyrkkäpiirteinen supra-akvaattinen harju. Aines voi olla pääosin hiekkaa? Pohjoisosassa monttu. Pohjavesialuetta. 074. Jokijärvenharju, Multia. Pieniä moreenikumpuja(?) pienen supra-akvaattisen harjun molemmin puolin. Kummut voivat olla pääosin kalliota? Harjussa useita pieniä monttuja. 3.4. Jyväskylän seutukunta (yhteensä 105) Jyväskylän seutukunnassa on kohtalaisen runsaasti erilaisia potentiaalisia alueita. Seutukunnan luoteis- ja kaakkoisosissa on useita melko laajoja kumpumoreenialueita ja harjuihin liittyviä alueita, ja seutukunnan keski- ja lounaisosissa on moreenipeitteisiä harjumuodostumia ja Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyviä alueita. (liite 7) Tiepiirin tutkimat alueet (22 kpl): Hankasalmi 4 (osin Rautalampi), Jyväskylä 6, Laukaa 5, Muurame 1, Petäjävesi 1, Toivakka 2, Uurainen 3. T 002. Pajulahti, Jyväskylä (a) Pieni supra-akvaattinen kumpumoreenialue mäen rinteellä. Aines srhkmr. Kivisyys a) >40%. T 003. Heinosniemi, Jyväskylä (a) Heikosti kehittynyt harjumuodostuma ja moreenikumpuja moreenipeitteisen kalliomäen suojasivulla. Aines hksrmr, runsas pintakivisyys. Kivisyys a) >40%. Alueella suuret montut, aines käytetty lähes loppuun? T 007. Montonen, Toivakka (a) Yksittäinen moreenikumpu, jonka päällä ollut rantakerrostuma. Aines srhkmr. Kivisyys a) >40%. Alueella murskattu yli 13 000 m³, keskellä suuri monttu. Ainesta vielä jäljellä? Alueen koillispuolella Pitkäniitun takana on samantapainen kapea kumpumoreenialue. 14

T 008. Iso-Kotanen, Toivakka (b) Pieni kumpumoreenialue. Aines srhkmr. Kivisyys a) <20%. Kumpumoreenialue jatkuu pitkänä selänteenä pohjoiseen Paasivuorelle asti, ja samantapaisia moreenikumpuja on myös alueen itäpuolella Pirttilammen pohjoispuolella. T 018. Salmikuukka, Uurainen (a) Harju ja sen kupeessa kumpumoreeniainesta. Aines Sr, hksrmr. Kivisyys a) n. 40%. Alueella murskattu. Pohjavesialue vieressä. T 019. Suurensuontauskangas, Rautalampi (a) Suurehko reunamuodostuma?, liittynee pieneen harjujaksoon. Länsiosan päällä rantakerrostuma. Muodostuman paksuus luotausten perusteella jopa 30 m. Aines hksr, hksrmr, srhkmr. Kivisyys rantakerrostumassa a) n. 50%, alempana a) 20%. Massamäärä rantakerrostumaa ja pohjamoreenia suhteuttamalla jopa 15 000m³, louhetta ja pohjamoreenia suhteuttamalla kuitenkin huomattavasti suurempi. Alueella murskattu? Länsiosassa monttuja. Kolmisen kilometriä kunnanrajalta. T 021. Kolmikannansuo, Hankasalmi (b) Kumpumoreenialue harjun kupeessa. Aines hksrmr, hksr. Kivisyys a) 40%, b) 20%. Hyvä sijainti, ja kumpumoreenialue jatkuu kaakkoon ja luoteeseen. Vaatii kuitenkin lisätutkimuksia. Pohjavesialue vieressä. T 025. Talvilahti, Laukaa (b) Moreenikumpuja drumliinin päällä. Aines hksrmr, Sr, HkMr, hyvin vaihteleva rakenne. Kivisyys pintaosassa a) n. 40%. Murskauskelpoinen massamäärä ehkä vain n. 5000m³, mutta louhetta lisäämällä jopa useita 100 000m³? T 026. Murtoiskylä, Hankasalmi (a) Pieni kumpumoreenialue. Aines hksrmr. Kivisyys a) 45-50%, b) 25-30%. Massamäärä ainakin 50 000 m³. Itäosan kelpoisuus erinomainen. T 027. Jousniemi, Hankasalmi (a) Moreenikumpuja ja harjuainesta harjun kupeessa. Pohjoisosassa kallio lähellä pintaa. Aines Sr, hksrmr. Kivisyys a) n. 70%, b) n. 50%. Massamäärä soraa ja moreenia suhteuttamalla jopa 40 000m³. Eteläpuolella harjussa iso monttu. Eteläosa pohjavesialuetta. T 030. Koivujärvi, Laukaa (b) Pieni kumpumoreenialue. Aines HkMr, hksrmr, Sr, runsas pintalohkareisuus. Kivisyys pintaosassa a) 40%, b) 30%, alempana lähes kivetön. Vain 2 m paksuinen pintakerros murskauskelpoinen. T 031. Kiviharju, Laukaa (b) Suurehko moreenikumpu? Aines hksrmr, HkMr. Kivisyys pintaosassa a) 80%, b) 60%, alempana lähes kivetön. Vain 2,5-3,5 m paksuinen pintakerros murskauskelpoinen. Lähellä asutusta. T 051. Päivärinta, Laukaa (a) Kumpumoreenikerrostuma mäen juurella. Aines hksrmr. Kivisyys a) n. 40%, b) 25%. Paksuus jopa 6-7 metriä. Melko lähellä asutusta. T 053. Kattamäki, Laukaa (a) Reunamuodostuman proksimaalirinne. Aines hksrmr, Sr, Hk. Kivisyys a) n. 40%. Alueen vieressä hyvin suuri monttu. Pohjavesialuetta. 15

T 058. Väärässuo, Uurainen (b) Moreenikumpuja harjun ja reunamuodostuman(?) kupeessa. Aines srhkmr, hksr. Kivisyys a) 10-30%. Alueen eri osien aineksia suhteuttamalla käyttökelpoinen? Vaatii lisätutkimuksia. Ympärillä useita monttuja harjuaineksessa. T 060. Alimmainen, Uurainen (b) Suurehko kumpumoreeniselänne. Aines Sr, hksrmr. Kivisyys a) 35-40%. Pohjoisosa maisemallisesti herkkä, mutta eteläosassa massamäärä jopa useita 10 000m³. Itäosassa pieni monttu. Vaatii lisätutkimuksia. T 061. Hanhisalo, Jyväskylä (b) Kumpumoreenialue laakson pohjalla ja rinteillä. Aines srhkmr, hksrmr. Kivisyys a) 15-20%(?). Tehty vain maastokatselmus, vaatii lisäselvityksiä. Laaksossa on ilmeisesti ollut jäätikön sulamisvaiheessa voimakas sulavesivirtaus, jonka seurauksena kummuissa voi olla runsaasti lajittunutta ainesta. T 063. Hylkilammen sora-alue, Jyväskylä (a) Laajahko kumpumoreenimuodostuma pienen harjun kupeessa. Aines hksrmr. Kivisyys a) 30-80%. Massamäärä ollut useita 100 000m³. Keskellä suuri monttu. T 064. Savilehto, Muurame (a) Laajahko moreenipeitteinen hiekkamuodostuma. Aines hksrmr, Hk, Sr. Kivisyys a) n. 40%. Alueen pohjoisosassa on suuri monttu ja keskiosassa talo. Käyttämätön aines todennäköisesti hiekkavaltaista. Pohjavesialuetta. T 099. Koirasuo, Jyväskylä (b) Harju- tai reunamuodostuma. Aines sr, SrMr. Kivisyys a) n. 50%, b) n. 40%. Alueella ja ympäristössä suuret montut, kelvollista ainesta yhä jäljellä muodostuman eteläosassa? Pohjavesialuetta. T 107. Tienpää, Petäjävesi (b) Pohja- ja kumpumoreenikerrostumia kalliomäen suojapuolella. Aines HkMr, hksrmr, Sr. Kivisyys a) 10-25%. Murskauskelpoista moreenia ollut enintään 3000m³, mutta suhteuttamalla pohjamoreenia ja itäpuolisen kalliomäen louhetta massamäärä jopa useita 100 000m³. Kalliota louhittu runsaasti, alueella suuri monttu/varastoalue. Ainesta yhä jäljellä? T 109. Saarenmaa, Jyväskylä (b) Pieni kumpumoreenialue laakson pohjalla ja rinteillä. Aines hksrmr. Kivisyys a) n. 40%. Louheen käyttö mahdollista. Vaatii lisäselvityksiä ja parempia tieyhteyksiä. Uudet alueet (83 kpl): Hankasalmi 4, Jyväskylä 25, Laukaa 11, Muurame 6, Petäjävesi 6, Toivakka 18, Uurainen 13. 075. Hietavuori, Jyväskylä. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäkimaastossa harjun kupeessa. Voi olla paikoin melko ohut. Osin pohjavesialuetta. Laaja Natura-alue pohjoispuolella. 16

076. Herapohja, Jyväskylä. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäkimaastossa suuren ruhjelaakson rinteessä. Voi olla paikoin melko ohut. Alueen itäpuolella on useita laajoja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenialueita, joiden aines voi kuitenkin olla pääosin pohjamoreenia? Natura-alue länsipuolella. 077. Hanslamminmäki, Jyväskylä. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue rinteessä kalliomäen suojapuolella. Paksuus luotauksen mukaan viitisen metriä. 078. Orisuo, Jyväskylä, Joutsa. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja harjun kupeessa kunnanrajan molemmin puolin. Harjussa monttu. Alueen länsipuolella on useita laajoja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenialueita, joiden aines voi kuitenkin olla pääosin pohjamoreenia? 079. Kaitajärvi, Jyväskylä. Soravaltainen(?) harjumuodostuma ja sen pohjois- ja eteläpuolella pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenikerrostumia. Pieni monttu. 080. Nikkilä, Jyväskylä. Pieni selännemäinen kumpumoreenialue tai reunamoreeni(?) mäen päällä ja rinteessä. Voi olla melko ohut? Alueen keski- ja pohjoisosassa on kaksi taloa. Heti itäpuolella mäen juurella on laajahko reunadelta, jossa monttuja. 081. Horkka, Jyväskylä. Pieni kumpumoreenialue suon ympärillä reunamuodostuman ja harjun vieressä. 082. Suokoski, Jyväskylä. Pieni kumpumoreenialue tai suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen suojapuolella. Voi olla pääosin pohjamoreenia? 083. Korpiaho, Jyväskylä. Pieni kumpumoreenialue kalliomäkien välissä reunamuodostuman takana. Kummut voivat olla osin kalliota? Itä- ja pohjoispuolella pieniä louhoksia. 084. Ala-Vihtajärvi, Jyväskylä. Suurehko jyrkkäpiirteinen reunamoreeni, jonka vieressä on länsipuolella harju ja eteläpuolella laaja reunadelta. Reunamoreenissa, harjussa ja deltassa on isoja monttuja. 085. Pirttijärvi, Jyväskylä. Moreenikumpuja laakson pohjalla. Voi olla melko ohut ja maisemallisesti herkkä? Laaksossa on ilmeisesti ollut jäätikön sulamisvaiheessa voimakas sulavesivirtaus, jonka seurauksena kummuissa voi olla runsaasti lajittunutta ainesta. 086. Pirttimäki, Jyväskylä. Kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma mäenrinteessä. Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia? 087. Mustajärvi, Jyväskylä. Kumpumoreenikerrostuma suuren harjumuodostuman kupeessa ja päällä. Voi olla melko ohut tai pääosin hiekkaa? Eteläpuolella harjussa hyvin suuri monttu. 088. Niittylä, Jyväskylä, Petäjävesi. Pinnaltaan paikoin runsaslohkareisia moreenikumpuja laakson rinteillä pienen harjun kupeessa ja kallioiden suojasivulla. Voi olla ohut tai aines liian hiekkaista? Alueen länsiosa vaatii tien. 089. Peurakumpu, Jyväskylä. Moreenikumpuja ja moreenipeitteisiä hiekkamuodostumia harjun yhteydessä. Suuri monttu varsinaisessa Peurakummun hiekkamuodostumassa. Mökkiasutusta lähellä. 17

090. Mysiönmäki, Jyväskylä. Kumpumoreenikerrostuma kalliomäen suojasivulla harjun kupeessa. Voi olla ohut? 091. Joutenjoki, Jyväskylä. Laajahko kumpumoreenialue kalliomäkien välisessä laaksossa. Alueen länsiosassa runsas pintalohkareisuus. Aineksessa voi olla paikoin liikaa hiekkaa? 092. Mäyrälampi, Jyväskylä. Kumpumoreenikerrostumia laakson pohjalla maantien molemmin puolin, liittyvät harjujaksoon. Aineksessa voi olla paikoin liikaa hiekkaa? 093. Haapamäki, Jyväskylä. Moreenipeitteinen hiekka(harju)muodostuma ja sen itäpuolella moreenikumpuja. Länsiosassa iso monttu. Asutusta lähellä. 094. Perälänharju, Jyväskylä. Pieni kumpumoreenialue kalliomäkien välissä laakson pohjalla. Voi olla melko ohut tai pääosin pohjamoreenia? Alue liian lähellä asutusta? 095. Köntyskangas, Jyväskylä. Kumpumoreenialue(?) harjumuodostuman kupeessa. Aines voi olla pääosin hiekkaa? Alueen eteläosassa on iso monttu. 096. Särkimäki, Jyväskylä. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja laakson rinteellä kalliomäen suojasivulla. 097. Vehkoaho, Jyväskylä. Pieni kumpumoreenialue mäen vastasivulla. 098. Härkövuori, Jyväskylä. Laajahko kumpumoreenikerrostuma kalliomäen suojasivurinteessä harjun itäpuolella. Harjussa ja moreenialueen länsireunassa on monttuja. Myös harjun länsipuolella Lehmämäen suojasivurinteellä on laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma, mutta Leppäveden Ketvenenlahteen rajoittuva alue on maisemallisesti melko herkkä? 099. Mehto-Mäkelä, Jyväskylä. Pinnaltaan paikoin runsaslohkareisia moreenikumpuja ja selänteitä harjun kupeessa ja kalliomäen suojasivurinteessä. Osin pohjavesialuetta. 100. Valkonen (Riskoperä), Muurame. Suurehko moreenipeitteinen hiekkamuodostuma. Aines voi olla pääosin hiekkaa? 101. (T 065) Rajala, Muurame. Reunamoreeni, runsas pintalohkareisuus. Aines maastokatselmuksen mukaan käyttökelpoista hksrmr. Alue liian lähellä taajama-asutusta? 102. Tommoissuo, Muurame. Kumpumoreenialue. Alue kuuluu Sisä-Suomen reunamuodostuman länsipuolella mäkien päällä ja rinteillä olevaan laajaan kumpumoreenialueeseen, jonka aines on ilmeisesti kuitenkin pääosin varsin vähäkivistä ja hienoainespitoista moreenia. Vaatii tien? 103. Kurulampi, Muurame. Kumpumoreenialue. Alue kuuluu Sisä-Suomen reunamuodostuman länsipuolella mäkien päällä ja rinteillä olevaan laajaan kumpumoreenialueeseen, jonka aines on ilmeisesti kuitenkin pääosin varsin vähäkivistä ja hienoainespitoista moreenia. Vaatii tien? 104. Riuttalampi, Muurame. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen moreeniselänne kalliomäkien juurella reunamuodostumavyöhykkeessä. Pohjoispuolisessa moreeniselänteessä monttu/varasto-alue. Voimajohto kulkee alueen yli. 18

105. Sääksjärvi, Muurame. Pieni reunamoreeniselänne hiekkaisen reunamuodostuman keskellä. Ympärillä asutusta ja kuntopolkuja(?), maisemallisesti herkkä? 106. Mäyrämäki, Petäjävesi. Laajahko hiekkamuodostuma paksun suojasivumoreenikerrostuman päällä. Voi olla suhteutettunakin liian hiekkainen ja vähäkivinen? Pieniä monttuja, voimajohto kulkee länsiosan yli. 107. Metsonmäki, Petäjävesi. Rapakalliokerrostuma, eteläosassa moreenikumpuja? Keskiosassa monttu. 108. Syrjäharju, Petäjävesi. Kumpumoreenialue harjun kupeessa. Harjussa monttuja. Heti alueen pohjoispuolella on Natura-alue ja vedenottamo. Pohjavesialuetta. 109. Hanhela, Petäjävesi. Suurehko kumpuileva moreeniselänne harjun kupeessa. Aines voi olla pääosin pohjamoreenia? Harjuainesta ja moreenia suhteuttamalla käyttökelpoinen? Alueen keskellä monttu. Osin pohjavesialuetta. 110. Jokela, Petäjävesi. Moreenikumpu laaksossa kallion suojapuolella. Laakson rinteillä on pieniä moreenikumpuja ja vaihtelevansuuntaisia selänteitä enemmänkin. 111. (T 199) Haukkaharju, Petäjävesi. Pieni ja heikosti kehittynyt harjumuodostuma leveän, soistuneen laakson pohjalla. Maastokatselmuksen perusteella aines ilmeisesti SrMr. Muodostuma jatkuu luoteeseen Kyyränlammen pohjoispuolelle, vaatii tien? 112. (T 202) Hankamäki, Uurainen. Pieniä moreenikumpuja pienen harjun kupeessa. 113. Sällinpotti, Uurainen. Pieni, mahdollisesti soravaltainen supra-akvaattinen harju. Suuri osa selänteestä on tien alla. Harjun länsipäässä on monttuja. Harjun lounaispuoliset matalat selänteet voivat myös liittyä harjumuodostumaan? 114 (T 059). Kiijasenkangas, Uurainen. Pieni harjuselänne (tai reunamuodostuma?), aines maastokatselmuksen perusteella Sr ja hksrmr. Kelpoisuus ilmeisesti melko hyvä, mutta massamäärä vain muutamia 1000m³? Itäpuolella suuri monttu. Pohjavesialuetta. 115. Kiviharju, Uurainen. Pieni ja kapea supra-akvaattinen soravaltainen(?) harju. Harjussa on useita monttuja varsinkin Saarijärven kunnan puolella. 116. Peltola, Uurainen, Jyväskylä. Kumpumoreenialue soistuneen painanteen reunoilla. Alueen eteläosassa monttu. 117. Jokimäki, Uurainen. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja laakson rinteellä harjun kupeessa. 118. Kiviniemi, Uurainen. Loivapiirteinen hajanainen kumpumoreenialue. Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia? Alue jatkuu metsätien länsipuolta pitkin etelään. 119. Kissapuro, Uurainen. Kapeita kumpumoreeni- tai harjuselänteitä laakson pohjalla. Muodostuma-alue jatkuu kaakkoon Soidinsuolle, jonne ei kuitenkaan ole tietä. Kissakoskella on mökkejä. 120. Puurolamminkangas, Uurainen. Kumpumoreenikerrostuma mäen suojasivurinteessä laakson reunalla, liittynee harjuun? Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia? 19

121. Lehmimäki, Uurainen. Pieni, paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäkien suojapuolella. Voi olla pääosin pohjamoreenia, vaatii tien? 122. (T 117) Sammalispuro, Uurainen. Pieni, kaksiosainen supra-akvaattinen harjumuodostuma. Alue ollut maastokatselmuksessa lupaava, mutta seismisten luotausten alustavan arvioinnin mukaan aines ei kuitenkaan olisi hyvää? (liian hiekkavaltainen?) Vaatinee lisätutkimuksia. Pohjoisosaan ei ole tietä. 123. Vihtalampi, Uurainen. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue laakson pohjalla. Voi olla pääosin pohjamoreenia? 124. Karankamäki, Uurainen. Moreeniselänteitä ja kumpuja kalliomäen suojasivulla. Voi olla ohut tai pääosin kalliota? 125. Loppasenvuori, Toivakka. Laajahko, paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen suojasivurinteessä. Voi olla osittain melko ohut? 126. Likolampi, Toivakka. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue rinteessä kalliomäen suojapuolella. 127. Tervakangas, Toivakka. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue rinteessä kalliomäen suojapuolella. Välittömästi alueen eteläpuolella on varsinainen Tervakankaan harjudeltamuodostuma. Deltan pohjoisosa on soravaltainen, hiekkaisessa eteläosassa on monttuja ja rantamuotoja. 128. Vaaterinvuori, Toivakka. Moreenikumpuja(?) laakson rinteellä harjun kupeessa. Voi olla ohut tai pääosin kalliota? Harjussa iso monttu. 129. Kääntölä, Toivakka. Moreenikumpuja ja selänteitä mäen vastasivurinteessä. Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia? Alueen itäpuolella leveässä laaksossa on laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue, jonne ei kuitenkaan ole hyvää tieyhteyttä. Alueen aines voi myös olla pääosin pohjamoreenia. 130. Sankarinsuo, Toivakka. Laajahko kumpumoreenikerrostuma mäen vastasivurinteessä harjun kupeessa. Sijaitsee aivan Toivakan kirkonkylän eteläpuolella, maisemallisesti herkkä? Pohjoisosa pohjavesialuetta. 131. Pahkasuo, Toivakka. Laaja kumpumoreenialue leveässä laaksossa ja loivassa rinteessä kalliomäen suojasivulla. Aines voi olla pääosin pohjamoreenia? 132. Huhtasuo, Toivakka. Laaja ja hajanainen kumpumoreenialue, osin soistunut. Aines voi olla pääosin pohjamoreenia? 133. Myllykangas, Toivakka. Laaja kumpumoreenialue leveässä laaksossa harjun pohjoispuolella. Aines voi olla paikoin pääosin pohjamoreenia? 134. Leskisenharju, Toivakka. Laajahko hajanainen kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin pohjamoreenia? Vaatii tien? 20

135. Leppäsenjoki, Toivakka. Kumpumoreenialue tai kumpuileva moreenikerrostuma drumliinin eteläosan jatkona. Osa kummuista voi olla kalliota tai pääosin pohjamoreenia. Kilometrin päässä idässä Kangaslammen Linjakankaan eteläosassa on samantapaisella alueella monttu. 136. Särkänvuori, Toivakka. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen(?) päällä ja suojasivurinteellä harjun vieressä. Voi olla ohut? 137. Hurala, Toivakka. Pieni kumpumoreenialue(?) laakson pohjalla, liittynee harjuun. Osa kummuista voi olla kalliota tai pääosin pohjamoreenia? 138. Temisevänkangas, Toivakka. Pieni harjumuodostuma tai purkauskerrostuma? Alueen koillispuolella olevan kilometrin pituisen laakson tai uoman reunoilla voi olla lisää samantyyppistä pääosin lajittunutta ainesta? Kankaan eteläosassa iso monttu. 139. Hepoharju, Toivakka. Pieni kumpumoreenialue suurehkon harjun kupeessa. Samantapaisia kumpualueita on runsaasti harjun molemmin puolin ja kalliomäkien suojasivurinteillä alueen luoteispuolella ja kaakkoispuolella Ruokosenkankaalla. Kumpujen aines voi vaihdella vähäkivisestä pohjamoreenista hiekkaan ja jopa kallioon? 140. Ruuhijärvi, Toivakka. Hajanainen kumpumoreenialue ja rantakerrostuma? Pieni monttu alueen keskellä. 141. Kallioniemi, Toivakka. Pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenikerrostumia tai osin itsenäisiä moreenikumpuja. Voi olla melko ohut tai pääosin pohjamoreenia? 142. Keltakangas, Toivakka. Pieni kumpumoreenialue harjun vieressä. 143. Raatosuo-Miilumäki, Laukaa, Jyväskylä. Moreenikumpuja laakson molemmilla rinteillä kalliomäkien suojapuolella. Voi olla melko ohut tai pääosin pohjamoreenia? 144. Isokangas, Laukaa. Pinnaltaan runsaslohkareinen harjuaines- ja moreenikerrostuma pienen kalliokummun päällä. Voi olla paikoin ohut, vaatii tien? 145. Heinälamminpuro, Laukaa. Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteessä. Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia? Heti alueen koillispuolella tien varressa on varastoalue. Alueen itäpuolella Äijänmäen pohjoisrinteessä on myös kumpumoreenikerrostuma ja mäen laella lisäksi louhos. Mahdollinen louheen ja seudun moreeniaineksen suhteuttaminen voisi parantaa aineksen käyttökelpoisuutta? 146. Koulunvuori, Laukaa. Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteessä. Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia, vaatii tien? 147. Ala-Koskuslampi, Laukaa. Pienehkö kumpumoreenialue ja paksuhko, paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäkimaastossa. Voi olla paikoin ohut tai pääosin pohjamoreenia? Länsiosan yli kulkee voimajohto. Vaatii tien. 148. Puttosenmäki, Laukaa. Pieni, kivikkoinen (kumpu)moreenikerrostuma kalliomäen suojasivurinteellä harjun vieressä. Voi olla ohut tai pääosin pohjamoreenia? 21