NOVA Volume 16, 2010 Nova on Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisön julkaisema lehti. Lehti ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Tutkijoiden toivotaan lähettävän lehteen tietoja keskeneräisistä ja valmiista tutkimushankkeista. Esittelyt voivat koskea kansainvälisiä yhteyksiä, postereita, esitelmiä, omia tutkimusesityksiä, julkaisuja tai muuta vastaavaa. Ilmoitukset toimitetaan osoitteella: pertti.aarnio@satshp.fi tai ulla.hohtarikivimaki@satshp.fi. Tiedeyhteisön omat www-sivut löytyvät Satakunnan sairaanhoitopiirin sivuilta. SATAKUNNAN TERVEYSTIETEIDEN PÄIVÄ JA IV TERVEYSTIETEIDEN KYNTTILÄ Yhdistys osallistui Satakunnan IV terveystieteiden päivälle 23.4.2010. Tilaisuudessa yhdistyksen puolesta terveystieteiden IV kynttilänjalan & kynttilän luovuttivat hallituksen jäsen Sirkka-Liisa Kivelä ja yhdistyksen sihteeri Ulla Hohtari-Kivimäki. Satakunnan IV terveystieteiden kynttilä luovutettiin kirurgian professori, ylilääkäri Pertti Aarniolle. Perusteluina valinnalle käyvät ilmi oheisesta Sirkka-Liisa Kivelän juhlapuheesta: Satakunnan neljännet terveystieteiden päivät 23.4.2010 Professori Sirkka-Liisa Kivelä: Tieteen kynttilän luovutuspuhe Nämä Satakunnan neljännet terveystieteiden päivät osoittavat lääketieteellisen ja muiden terveystieteiden tutkimustoiminnan olevan aktiivista Satakunnassa. Nuorten tutkijoiden esitykset iltapäivällä tuovat esille sen, että tällä tutkimustoiminnalla on myös tulevaisuus. Kaikki nykyisin ja tulevaisuudessa tehtävät toiminnat perustuvat kuitenkin aikaisempaan työhön. Ilman menneisyyttä ei ole tulevaisuutta. Historiaa ei pidä unohtaa. Satakunnan lääketieteellinen tiedeseura Societas Scientiae Medicinae Satacundensis joka on pieni, mutta aktiivinen alueellinen tiedeyhteisö teki 2000-luvun puolivälissä päätöksen palkita niitä tutkijoita, jotka aktiivisella toiminnallaan ovat edistäneet lääketieteen ja terveystieteiden muidenkin osa-alueiden kehittymistä Satakunnassa. Palkinnollaan eli tieteen kynttilällä tiedeseuramme haluaa korostaa näiden
yksilöiden merkitystä Satakunnalle. Tieteen valo leviää laajemmallekin kuin vain tiedeyhteisöön ja tieteen tulosten esittämiseen tiedelehdissä. Tieteen valo näyttää suuntaa monenlaisille käytännön kehittäjille. Alueellinen tieteen valo nostaa kyseisen alueen profiilia ja voi jopa synnyttää teollisuutta ja työpaikkoja ja näinkin hyödyttää kansalaisia. Tässä tilaisuudessa tiedeseuramme luovuttaa neljännen tieteen kynttilän. Tällä kynttilällä olemme päättäneet palkita satakuntalaisen tutkijan, joka on mittavasti edistänyt lääketieteen ja terveystieteiden kehittämistä Satakunnassa. Hän on professori Pertti Aarnio. Tiedeseuramme perustelut professori Pertti Aarnion palkitsemiseen ovat seuraavat. Professori Pertti Aarnio on sydämestään ja sielustaan sitoutunut monipuolisesti kehittämään satakuntalaista tutkimustoimintaa. Hänen mielenkiintonsa ei rajoitu pelkästään hänen omaan erikoisalaansa, kirurgiaan. Se ei rajoitu myöskään perinteiseen lääketieteeseen. Hänen ajattelunsa rajat ovat huomattavasti laajemmat, mitä osoittaa hänen aktiivisuutensa mm. lääketieteellisen tietotekniikan sovellusten kehittämisessä ja tutkimisessa. Hän on ennakkoluulottomasti ryhtynyt yhteistyöhön lääketiedettä ja muita terveystieteitä edustavien tutkijoiden kanssa. Professori Pertti Aarnio kantaa vastuuta myös Satakunnan tutkimuksen tulevaisuudesta, mitä osoittavat hänen ohjaamansa väitöskirjat sekä järjestämänsä teoreettiset tohtoriopintokurssit. Vanhemman tutkijan tehtäviin professori Aarnio on katsonut kuuluvan myös myönteisen tutkimusilmapiirin ja tutkijainfrastruktuurin luomisen. Hän on kannustava ohjaaja, ja hän on toiminut erittäin aktiivisesti monien tutkimushankkeiden sekä Satakunnan lääketieteellisen opetuksen taustahahmona. Professori Pertti Aarnio kuuluu Satakunnan terveystieteellisen tutkimustoiminnan isähahmoihin.
Lonkkamurtuma kolminkertaistaa iäkkään kuolemanriskin Väitös: LL Jorma Panula Perjantaina 18. kesäkuuta 2010 kello 12 esitettiin Turun yliopistossa Satakunnan keskussairaalan auditoriossa N2, Pori julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Jorma Juhani Panulan väitöskirja "Surgically Treated Hip Fracture in Older People. With Special Emphasis on Mortality Analysis" (Vanhusten kirurgisesti hoidettu lonkkamurtuma, erityisesti kuolleisuuden tarkastelu). Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Heikki Kröger Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Aarnio. Pertti Aarnio, Jorma Panula ja Heikki Kröger Vanhusten kirurgisesti hoidettu lonkkamurtuma, erityisesti kuolleisuuden tarkastelu Jorma Panula Kirurgia, Turun yliopisto, Turku Kirurgia, Satakunnan keskussairaala ja Porin kaupunginsairaala, Pori Tässä tutkimuksessa analysoitiin Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1999 2000 leikkauksella hoidetut lonkkamurtumat 65-vuotiailla ja iäkkäämmillä. Potilaita oli yhteensä 461, heistä naisia oli 348 ja
miehiä 113. Murtumien yleisyyttä, niihin liittyviä olosuhteita, murtumatyyppien eroja ja potilaiden lääkitystä selvitettiin, lisäksi tutkittiin kuolleisuutta eri näkökulmista. Vanhusten lonkkamurtumat ovat yleisiä, ja korkea sairastuvuus ja kuolleisuus ovat niille tyypillisiä. Potilaiden enemmistö on naisia, ja potilaat ovat keskimäärin 80-vuotiaita murtumahetkellä. Nykyään Suomessa tapahtuu yli 7 000 lonkkamurtumaa vuosittain. On kuitenkin arvioitu, että niiden vuosittainen määrä nousee 10 000 14 000:ään vuoteen 2020 mennessä, kun suuret ikäluokat vanhetessaan tulevat alttiiksi lonkkamurtumalle. Lähes kaikki lonkkamurtumapotilaat hoidetaan leikkaamalla. Lonkkamurtuman taustalla on 90-prosenttisesti iäkkään kaatuminen, muita osatekijöitä ovat osteoporoosi ja lonkkaan kohdistuva isku kaatumishetkellä. Näihin puolestaan vaikuttavat monet riskitekijät, joita on vaikea hallita, ja siten myös lonkkamurtumien estäminen on hankalaa. Tässä tutkimuksessa ikään suhteutettuna naisilla lonkkamurtuma oli kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Lonkkamurtumaa edeltävästi potilaat tulivat hyvin toimeen; kaksi kolmesta asui kotona ja yli 90 % selvisi itsenäisesti päivittäistoiminnoista. Lonkkamurtuma sattui yleensä sisätiloissa ja usein laitoshoidossa, erityisesti lyhytaikaisessa. Suurin osa murtumista oli nivelkapselinsisäisiä vammoja, joiden leikkaushoidon menetelmistä ei ole yksimielisyyttä. Miessukupuoli ja krooninen keuhkosairaus ennustivat kohonnutta kuolleisuutta lonkkamurtumien jälkeen. Sen sijaan sairaalaantulon ja leikkauksen välinen viive ei vaikuttanut kuolleisuuteen. Keskushermostoon vaikuttavien psykoaktiivisten lääkkeiden käyttö oli yleistä, niitä käytti lähes puolet potilaista murtumahetkellä. Miehillä vahvojen antikolinergisten lääkkeiden (kuten eräät kroonisen keuhkoahtaumataudin lääkkeet ja psyyken lääkkeet) käyttö lisäsi kuolleisuutta kolmen vuoden ajan leikkauksen jälkeen. Koko väestöön verrattuna lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus oli kolminkertainen lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen ja ero oli samansuuntainen kaikissa tutkituissa kuolemansyyryhmissä. Lähes kolmannes potilaista menehtyi ensimmäisen leikkauksenjälkeisen vuoden aikana. Ikävakioitu kuolleisuus oli korkeampi miehillä kuin naisilla 7-9 vuoden seurannassa. Lonkkamurtumien tehokkainta hoitoa on niiden ennaltaehkäisy. Lonkkamurtumat ovat yhteiskunnan kannalta kalliita; vuosittain niihin arvioidaan kuluvan 150 200 miljoonaa euroa. Yksilötasolla lonkkamurtuma voi olla kohtalokas: kolmannes lonkkamurtumapotilaista kuolee ensimmäisen vuoden aikana lonkkamurtuman jälkeen ja kolmannes päätyy laitoshoitoon. Iäkkäälle turvallista ympäristöä etenkin sisätiloissa ja laitoksissa tulisi kehittää. Varovaisuus vahvojen antikolinergien käytössä saattaa vähentää miesten
kuolleisuutta lonkkamurtuman jälkeen. Koko väestöön nähden kolminkertaisen kuolleisuuden alentaminen lonkkamurtuman jälkeen edellyttää tärkeimpien tautiryhmien kuten verenkierto- ja hengityselinsairauksien sekä dementian hyvää hoitoa. TULEVIA TAPAHTUMIA: 12th ISPCAN European Regional Conference on Child Abuse and Neglect on 17 21 September 2011 in Tampere Hall, Finland For more information: Professor Eija Paavilainen Department of Nursing Science University of Tampere E-mail: eija.paavilainen@uta.fi SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS TIEDEYHTEISÖN HALLITUS Hallitukseen kuuluvat: Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Pekka Jaatinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Päivi Korhonen ja Ismo Räihä. TIEDEYHTEISÖN PAITA JA SEURAAVA JÄSENLEHTI Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisöllä on tunnuksena sininen pikee-paita, jossa keltainen yhteisön logo. Tiedeyhteisön jäsenet voivat hankkia paitaa 20 hintaan. Kokovaihtoehdot ovat S, M, L, XL ja XXL. Tilaukset sähköpostitse: ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi Seuraava jäsenlehti julkaistaan keväällä 2011. Materiaalia lehteen ja toiveita käsiteltävistä aiheista seuraavassa lehdessä voi toimittaa osoitteella: pertti.aarnio@satshp.fi tai ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi.