Otsikko Sivu 451 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, 4 kiinteistökauppa Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen,

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 1 Kunnanhallitus Aika Tiistai 18.12.2018 klo 15:00-17:34 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 451 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, 4 kiinteistökauppa 23.11.2018 452 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, 5 kiinteistökauppa 7.12.2018 453 Sähkön hankinta 6 454 Kittilän Kirkonkylän tulvasuojelun yleissuunnitelma 7 455 Tulvavalli 9 456 Ounaslohen ranta-asemakaava 10 457 LapIT Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen 13 hyväksyminen 458 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös täytäntöönpanon 14 keskeyttämistä koskevan valituksen johdosta/pohjois-suomen HAO:n päätös 27.9.2018 nro 18/0456/2 459 Kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2018 päätösten 15 laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano 460 Viranhaltijapäätökset ajalla 28.11. - 11.12.2018 18 461 Lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n 19 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta 462 Kuntouttavan työtoiminnan korvauksen muuttaminen 26 1.1.2019 alkaen 463 Ennakkokäsityksen antaminen ja määrärahan 29 varaaminen/ennakkoliittymämaksut Levin Vesihuolto Oy:lle 464 Tiedoksiannettavat/ajankohtaiset asiat 32 465 Määrärahan siirto lukion korjaustöihin 33

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 2 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Rajala Pekka puheenjohtaja Mertaniemi Tuula 2. varapuheenjohtaja Kautto Sakari jäsen Ovaskainen Ahti jäsen Pekkala Antti varajäsen Toivanen Marita varajäsen Palosaari Raija varajäsen Yritys Inkeri kunnanvaltuuston 2. vpj Ylinampa Sanna vs. kunnanjohtaja Kurula Lauri tekninen johtaja Poissa Kivisaari Yrjötapio varajäsen Kenttälä Pekka varajäsen Nevalainen Aki kunnanvaltuuston pj Kenttälä Toni kunnanvaltuuston 3. vpj Lång Tuija controller Salonen Tarmo 1. varapuheenjohtaja VM:n päätös 19.6.2018 Fagerholm Raili jäsen VM:n päätös 19.6.2018 Korva Merja jäsen VM:n päätös 19.6.2018 Mäntymaa Vuokko jäsen VM:n päätös 19.6.2018 Molkoselkä Vilho jäsen VM:n päätös 19.6.2018 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen alussa klo 15.07-16.00 Agnico Eagle Finland Oy:n edustaja ympäristöpäällikkö Jaakko Saukkoriipi kävi kertomassa kaivosyhtiön näkemyksiä :ään 461 liittyviä asioita. Paikalla oli kutsuttuna tässä tilaisuudessa myös ympäristösihteeri Piippa Wäli. Käsitellyt asiat :t 451-465 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ahti Ovaskainen ja Raija Palosaari. Allekirjoitukset Pekka Rajala Puheenjohtaja Lauri Kurula Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirja tarkastettiin :ien 453 ja 463 osalta kokouksessa. Tauko pidettiin 16.30.-16.40.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 3 Kittilässä 21.12.2018 Ahti Ovaskainen Raija Palosaari Pöytäkirjan nähtävänä olo Tämä pöytäkirja on 21.12.2018 viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, kunnan verkkosivuille (http://www.kittila.fi) Kittilä 21.12.2018 Lauri Kurula tekninen johtaja

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 4 Kunnanhallitus 451 18.12.2018 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, kiinteistökauppa 23.11.2018 154/10.00.01/2017 Khall 18.12.2018 451 (Lisätietoja: Maanmittausteknikko, puh 040 581 1889) Kittilän kunnan hallintosäännön 24 :n kohdan 15 mukaan etu osto-oi keu den käyttämättä jättämisestä päättää kunnanhallitus. Kiinteistöstä * * * * * * * * on tehty 23.11.2018 allekirjoitetulla kaup pakir jal la määräalan (noin 4,67 ha) kiinteistökauppa. Määräalan ostaja on pyytänyt kunnalta ilmoitusta siitä, käyttääkö Kitti län kunta etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että Kittilän kunta ei tule käyttämään etu osto-oi keut taan 23.11.2018 allekirjoitetussa kiinteistökaupassa koskien mää rä alaa kiinteistöstä * * * * * * * *. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 5 Kunnanhallitus 452 18.12.2018 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, kiinteistökauppa 7.12.2018 154/10.00.01/2017 Khall 18.12.2018 452 (Lisätietoja: Maanmittausteknikko, puh 040 581 1889) Kittilän kunnan hallintosäännön 24 :n kohdan 15 mukaan etu osto-oi keu den käyttämättä jättämisestä päättää kunnanhallitus. Kiinteistöstä * * * * * * * on tehty 7.12.2018 allekirjoitetulla kaup pa kirjal la kiinteistökauppa, jossa myyjä on pidättänyt itselleen noin 0,2 ha:n suuruisen määräalan. Kiinteistön ostaja on pyytänyt kunnalta ilmoitusta siitä, käyttääkö Kitti län kunta etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että Kittilän kunta ei tule käyttämään etu osto-oi keut taan 7.12.2018 allekirjoitetussa kiinteistökaupassa koskien kiin teis töä * * * * * * *. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 6 Tekninen lautakunta 120 05.12.2018 Kunnanhallitus 453 18.12.2018 Sähkön hankinta Teknlk 05.12.2018 120 Kunta on kilpailuttanut sähkön tuottajat. Kilpailutus saanee lain voiman viikolla 51. Sähkö voidaan ostaa markkinoilta pörssin kautta vuosituotteena ENO YR tai kvarttaalina ENOQ, hinta vaihtelee kysynnän ja tar jonnan mukaan. Pörssistä ostetun sähkön lisäksi tulee hankittavaksi myös alue-erotuote SYHELYR joka myös noteerataan säh kö pörs sissä. Toisena vaihtoehtona hankkia sähkö jälkipörssistä kuukautisella toteu tu neel la keskihinnalla ns. SPOT hinnalla. Tällä hetkellä hinnat pörssissä ovat nousseet marraskuusta ja ovat ta sol la (4.12) ENOYR-19 tasolla 43 /MWh ja SYHELYR -19 tasolla 5,5 /MWh. Tekninen johtaja: Lautakunta päättää hankkia vuoden 2019 sähkön jälkimarkkinoilta to teu tu neel la spot hinnalla. Mikäli vuosihinta laskee nykyisestä tasos ta 39 /MWh tasoon niin hankitaan 50% suojaus ENOYR tuotteel la edellyttäen, että alue-erotuote on 5-6 /MWh tasolla. Päätös: Tekninen johtaja muutti esitystään siten, että lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättää hankkia vuoden 2019 sähkön jälkimarkkinoilta to teu tu neel la spot hinnalla. Mikäli vuosihinta laskee nykyisestä ta sos ta 39 /MWh tasoon niin hankitaan 50% suojaus ENOYR tuot teel la edellyttäen, että alue-erotuote on 5-6 /MWh tasolla. Teknisen johtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall 18.12.2018 453 Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 7 Tekninen lautakunta 115 05.12.2018 Kunnanhallitus 454 18.12.2018 Kittilän Kirkonkylän tulvasuojelun yleissuunnitelma 354/11.03.09/2012 Teknlk 05.12.2018 115 Kittilän kunnanhallitus on 19.3.2018 95 päättänyt, että Ramboll Fin land Oy:n laatimista yleissuunnitelmavaihtoehdoista valitaan VE3 muu tet tu na siten että, terveyskeskuksen ja kirjaston välinen ke vyenlii ken teen väy lä linjataan kulkemaan VE2 mukaisesti tulvavallin päällä ja lisäyhteys uudelta kevyenliikenteenväylältä valtatielle pyritään löy tä mään kirjaston läheisyydestä. Moottorikelkkareitti ke vyen lii kenteen ja Rantatien välistä siirretään kevyenliikenteen itäpuolelle ja samal la tarpeen niin vaatiessa, kevyenliikenteenväylää voidaan siirtää län teen päin. Yleissuunnitelma täydennetään edellä esitetyllä ta valla, jatkossa yleissuunnitelma toimii laadittavan rakennussuunnittelun poh ja na ja on tulevassa asemakaavamuutoksessa lähtöaineistoa. Ramboll Finland Oy on päivittänyt tulvasuojelun yleissuunnitelman kun nan hal li tuk sen päätöksen mukaisesti sekä lisäksi on muutettu hie man toteutuksen vaiheistusta. - Vaihe 1 käsittää pengerosuuden väli Terveyskeskus Rantatie 6, yh teis pi tuus noin 0,65km - Vaihe 2 käsittää pengerosuuden väli Rantatie 6 S-Market, yh teispi tuus noin 1,3km - Vaihe 3 käsittää pengerosuuden väli S-Market Pääskylänniemi, yh teis pi tuus noin 1,8km - Vaihe 4 käsittää Ala-Kittilän, Pakatin ja Kaukosen penkereet, yhteis pi tuus noin 1,4km Vaihe 1 on kunnan omistamien maiden alueella. Ensimmäisestä vaiheesta on aloi tet tu rakennussuunnitelmien laatiminen jotta rakentaminen ke säl lä 2019 olisi mahdollista. Tekninen lautakunta Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle tulvasuojelun yleissuun ni tel man tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall 18.12.2018 454 Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi tulvasuojelun yleis suun ni telman. Päätös:

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 8 Tekninen lautakunta 115 05.12.2018 Kunnanhallitus 454 18.12.2018 Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Tulvasuojelun yleissuunnitelmaraportti 23.5.2018 Liite 2 Tulvasuunnittelun yleissuunnitelman kartta

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 9 Tekninen lautakunta 116 05.12.2018 Kunnanhallitus 455 18.12.2018 Tulvavalli 354/11.03.09/2012 Teknlk 05.12.2018 116 Arinan Kiinteistöt Oy ja Raja-Kiinteistöt Oy Kittilän keskustan kiin teistön omistajina ovat vaatimuskirjeessään kunnanhallitukselle esit täneet huo len sa vuosittaisesta tulvaongelmasta. He kertovat vuosien var rel la joutuneensa rakentamaan väliaikaisia tulvasuojarakenteita ja tul van mentyä ohi purkamaan vallin. Tästä on aiheutunut koh tuuton ta taloudellista haittaa. Heidän mukaan jatkuva tulvavallien raken ta mi nen on kiinteistön omistajille taloudellisesti kohtuutonta. Yhtiöt vaa ti vat, että kunta ryhtyy pikaisesti toimiin, joilla Kittilän kes kustan alu eel le saadaan pysyvä ja toimiva tulvavalli jo keväälle 2019. Kittilän Kunnalla on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen vaiheen tul vaval li ra ken ta mi nen välillä Terveyskeskus- Rantatie 6, yhteensä noin 650 m. Ensimmäisen vaiheen toteutus on kokonaan kunnan mailla. Sen sijaan jatkovaiheet edellyttävät todennäköisesti ensin kaa val lista tarkastelua jotta ne voidaan toteuttaa. Yksimielisyyttä ra ken ta miseen yksityisten maille ei ole kattavasti saatu. Arinakiinteistöt Oy on omille mailleen saanut vuonna 2017 mai se matyö lu van toteuttaa pysyvän tulvavallin. Tulvavalli on luvitettu si jain niltaan ja materiaaleiltaan ELY:n laatimien suunnitelmien mukaisena. Tekninen johtaja: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättää vastauk se na kirjeeseen esittää edellä esitetyn ja toteaa lisäksi, että kiinteis töt voivat hakea pysyvää maisematyölupaa tulvavallin ra ken ta misek si omille mailleen. Vallin tulee tällöin täyttää tulvavallille asetetut vaa ti muk set ainakin sijainnin, materiaalien ja tiiveyden suhteen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall 18.12.2018 455 Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 10 Kunnanhallitus 456 18.12.2018 Ounaslohen ranta-asemakaava 45/10.02.03/2016 Khall 18.12.2018 456 (Lisätietoja: Maanmittausinsinööri, puh. 040 762 2917) Ounaslohen ranta-asemakaavan alueet sijoittuvat Kittilän kunnassa Ou nas joen varrelle ja Ali-Pirttijärven rannalle. Suunnittelualueen eteläi sin osa sijaitsee noin 11 kilometriä pohjoiseen Levin Mat kai lu keskuk ses ta Könkään kylän pohjoispuolelle. Suunnittelualueet ovat pää osin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran raken net tu ja omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Ounaslohen ranta-asemakaava on lähtenyt vireille maanomistajan aloit tees ta vuonna 2001. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidet ty nähtävillä 21.11. 4.12.2001 ja ensimmäinen vi ran omais neuvot te lu on käyty 21.2.2002. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto on pi det ty nähtävillä 7.2. 10.3.2003. Kaavoitushankkeessa on pidetty li säk si useita kaavaneuvotteluja ja maastokäyntejä val mis te lu vaihees sa. Hanke on ollut pysähdyksissä mm. tulvaselvitysten laa ti misek si sekä muista kunnasta riippumattomista syistä. Ran ta-ase makaa van laadinnasta on vastannut vuoden 2015 alusta lähtien Pasi Lap pa lai nen Nosto Consulting Oy:stä. Ranta-asemakaavaehdotus pi det tiin nähtävillä 23.3. 22.4.2016. Ranta-asemakaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Lapin ELY-keskuk sel ta, Lapin liitolta, Rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Ro vakaira Oy:ltä, Kyrön paliskunnalta sekä yksi yksityishenkilön jättämä muis tu tus. Kaavanlaatija on antanut vastineensa saapuneisiin lausun toi hin sekä muistutukseen. Lapin ELY-keskus on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota ranta-ase ma kaa van rakentamiseen osoitettujen korttelialueiden si joit tumi ses ta kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan tulvauhka-alueelle. Kun nan käsittelyyn jätettyyn ranta-asemakaavaan ei ole tehty korjauk sia näiltä osin. Rakennuspaikkoja, joiden maanpinnankorkeus on alle kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta, eivät täytä vaa ti mus ta terveellisestä ja turvallisesta rakennuspaikasta eikä voida tällöin hyväksyä. Samaa tulkintaa alimmasta hyväksyttävästä raken nus pai kan maanpinnankorkeudesta on käytetty 23.4.2018 hyväk sy tys sä Akanvuoma/Taivaanvalkeat ranta-asemakaavassa, jossa kaavanlaatija poisti tulvakorkeuden alapuoliset rakennuspaikat ja te ki muutoksia tarvittavilta osin. Alle kerran 100 vuodessa toistuvan tul va kor keu den alapuolella olevia rakennuspaikkoja ei ole perusteita hy väk syä. Kerran 100 vuodessa toistuvan tulvakorkeuden alapuolelle sijoittuvat seu raa vat rakennuspaikat: Kortteli 1 tontit 1,2 ja 3

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 11 Kunnanhallitus 456 18.12.2018 Kortteli 2 tontti 1 Kortteli 3 tontti 1 Kortteli 10 tontit 1, 2 ja 3 Kortteli 12 tontit 1 ja 2 Kortteli 13 tontit 1 ja 2 Kortteli 14 tontit 1 ja 2 Kortteli 15 tontti 1 Kortteli 16 tontti 1 Kortteli 20 tontti 1 Kortteli 22 tontit 1 ja 2 Tarkastelu on tehty kaavan pohjakartan korkeustietojen mah dol lis tamal la tarkkuudella, korkeuskäyrät 1 metrin välillä. Osalla tul va uhka-alueis ta olisi ollut tarpeen tehdä tarkempia mittauksia, jotta tiedet täi siin todellinen maanpinnankorkeus rakennuspaikalla. Tällöin oli si voitu varmistaa, että rakennuspaikat riittävän korkealla. Maanomis ta ja ei ole kunnan esityksestä huolimatta tehnyt alueella tarkem pia mittauksia. Kyrön paliskunta on lausunnossaan vaatinut poistamaan korttelit 21 ja 23, koska ne sijaitsevat porojen joen ylityspaikoilla. Paliskunnan viit taus Poronhoitolain 2 :n erityisesti poronhoitoon tarkoitettuun aluee seen koskee alueella sijaitsevia valtion maita. Ran ta-ase ma kaavan alue on yksityisomistuksessa, jolloin edellä mainittu Po ron hoi tolain pykälää ei sovelleta siellä. Alueet, joilla korttelit sijaitsevat, ovat ai kai sem min olleet valtion omistuksessa ja ne on myyty yksityiselle. Kiin teis tö jen kauppakirjassa ei ole mainintaa ylityspaikkojen ai ta raken teis ta eikä tiloille ole toimituksessa perustettu rasitetta aitojen sijoit ta mi sel le. Paliskunnan esittämillä perusteilla ei ole lainmukaisia pe rus tei ta sille ettei kortteleita 21 ja 23 hyväksyttäisi. Muut lausunnot ja muistutus eivät aiheuttaneet muutoksia ran ta-asema kaa vaan. Ranta-asemakaava ja -selostus, ehdotuksesta saadut lausunnot ja muis tu tus sekä kaavanlaatijan vastineet liitteenä. Muut liitteet oheisma te ri aa li na. Vs. kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Ou nas lo hen ranta-asemakaavan pois lukien kerran 100 vuodessa tois tu van tulvakorkeuden alapuolelle sijoittuvat rakennuspaikat, joita ovat korttelin 1 tontit 1,2 ja 3; korttelin 2 tontti 1; korttelin 3 tontti 1; kort te lin 10 tontit 1, 2 ja 3; korttelin 12 tontit 1 ja 2; korttelin 13 tontit 1 ja 2; korttelin 14 tontit 1 ja 2; korttelin 15 tontti 1; korttelin 16 tontti 1; korttelin 20 tontti 1; kortteli 22 tontit 1 ja 2. Edellä mainittujen kortte lei den ja tonttien osalta kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, et tä se ei hyväksy ranta-asemakaava kyseessä olevien kortteleiden ja tonttien osalta.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 12 Kunnanhallitus 456 18.12.2018 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Ounaslohi, kaavakartta osa 1 Liite 4 Ounaslohi, kaavakartta osa 2 Liite 5 Ounaslohi, kaavaselostus Liite 6 Ounaslohi, ehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutus Liite 7 Ounaslohi, Kaavanlaatijan vastineet lausuntoihin ja muistutukseen

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 13 Kunnanhallitus 457 18.12.2018 LapIT Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen 68/00.01/2014 Khall 18.12.2018 457 (Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh. 040 653 0774) LapIT Oy:n omistuspohjan laajenemiseen Meri-Lapin kuntiin liittyen on tullut loppuvuodesta 2018 esille tarve muuttaa yhtiön osa kas so pimus ta ja yhtiöjärjestystä. Ajatuksena on, että tietyt nykyiset osakkaat myy vät osakkeitaan uusille osakkaille ja saadaan näin maa kun nal lista omistusta laajennettua myös tulevia laajempia maakunta ym. orga ni sa to ri sia muutoksia silmällä pitäen. Em. omistuspohjan laajennusten ja muutosten vuoksi on pitänyt muut taa yhtiön osakassopimusta ja yhtiöjärjestystä. Muutoksien voimaan tu lo edellyttää osakkaiden hyväksynnän. Liitteenä uusi osakassopimus ja yhtiöjärjestys. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä oheiset muutetut LapIT Oy:n osakas so pi muk sen ja yhtiöjärjestyksen Kittilän kunnan osalta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 8 LapIT Oy:n osakassopimusluonnos 29.11.2018 Liite 9 LapIT Oy:n yhtiöjärjestysluonnos 23.11.2018

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 14 Kunnanhallitus 458 18.12.2018 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan valituksen johdosta/pohjois-suomen HAO:n päätös 27.9.2018 nro 18/0456/2 47/00.02/2016 Khall 18.12.2018 458 (Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh. 040 653 0774) Korkein hallinto-oikeus on 22.11.2018 antamallaan päätöksellä (dnro 4580/2/18 ja taltionumero 5467) hylännyt Kittilän kunnan va lituk sen, joka on koskenut Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden vä li päätök sen kumoamista ja valtiovarainministeriön päätöksen täy tän töönpa non keskeyttämistä. Kyseisessä asiassa valitus valtiovarainministeriön päätöksestä on vireil lä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa ja asia on ollut kor keimman hallinto-oikeuden ratkaistavana ainoastaan täytäntöönpanon kes keyt tä mis tä koskevana asiana siltä osin kuin hallinto-oikeus on vä li pää tök sel lään päättänyt hylätä muiden ohella Kittilän kunnan valtio va rain mi nis te riön päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koske van hakemuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös liitteenä. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi korkeimman hal lin to-oi keuden päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan va li tuksen johdosta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 10 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Kittilän kunnan valitukseen Pohjois-Suomen HAO:n välipäätöksestä 27.9.2018 nro 18/0456/2 täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevassa asiassa, VM:n päätös 19.6.2018 Nro VM/2016/00.02.07/2017 koskien luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimista

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 15 Kunnanhallitus 459 18.12.2018 Kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2018 päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano 113/00.00.01/2017 Khall 18.12.2018 459 (Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh. 040 653 0774) Kunnanhallitukselle kuuluu kuntalain 96 :n mukainen valtuuston pää tös ten laillisuuden valvonta. Jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätös on syn tynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimi val tan sa tai että päätös on muuten lainvastainen, kun nan hal li tuksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saa tet ta va valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanvaltuustossa 13.11.2018 käsiteltiin seuraavat asiat: 62 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2019 63 Ounastähti kehittämiskuntayhtymän perussopimuksen päi vit tä mi nen 64 LähiTapiolan Hoitoturva Extra vakuutuksen irtisanominen 65 Kittilän 150-v juhlatoimikunta/lisämääräraha Kittilä 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumien ja järjestelyiden kustannuksiin 66 Eron myöntäminen Annikki Auttille varavaltuutetun tehtävästä 67 Annikki Auttin ero luottamustehtävistä tarkastuslautakunnan jä se nen valinta 68 Annikki Auttin ero luottamustehtävistä vapaan sivistystyön lau ta kun nan jäsenen valinta 69 Annikki Auttin ero luottamustehtävistä - varajäsenen valinta ra ken nus- ja ympäristölautakuntaan 70 Eron myöntäminen Yrjötapio Kivisaarelle kunnanvaltuutetun teh tä väs tä ja varavaltuutetun kutsuminen hänen tilalleen 71 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - jäsenen valinta val tuus ton vaalilautakuntaan 72 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - puheenjohtajan va lin ta valtuuston vaalilautakuntaan 73 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - kun nanval tuus ton 1. varapuheenjohtajan valinta 74 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - kun nanhal li tuk sen varajäsenen valinta 75 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - teknisen lau ta kun nan jäsenen valinta 76 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - teknisen

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 16 Kunnanhallitus 459 18.12.2018 lau ta kun nan puheenjohtajan valinta 77 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - sosiaalija ter veys lau ta kun nan jäsenen valinta 78 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - varajäsenen va lin ta vapaan sivistystyön jaostoon (Revontuliopisto) 79 Yrjötapio Kivisaaren ero luottamustehtävistä - jäsenen va lin ta Lapin urheiluopistosäätiön valtuuskuntaan 80 Teknisen lautakunnan 2. varapuheenjohtajan valinta Kuntaliiton suhteellista vaalia koskevissa ohjeissa to de - taan: Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa vaali voidaan toi mit taa suhteellisena. Suhteellinen vaali voi teoriassakin tulla ky sy myk seen vain, jos valittavia on enemmän kuin yksi. Kyseisessä pykälässä on valittavana ollut ainoastaan yksi luot ta mus hen ki lö teknisen lautakunnan varapuheenjohtajaksi, joten suh teel lis ta vaalitapaa ei ole voitu käyttää. Toimielimen tulee kuntalain ja Kittilän kunnan hallintosäännön mu kaan valita puheenjohtajisto kyseisen toimielimen jäsenistä. Jos va ra jä se nen valinta puheenjohtajistoon olisi haluttu sulkea pois, olisi jä senen sijaan käytetty termiä varsinainen jäsen. 81 Valtuustoaloite Lapeco-kuntayhtymästä eroamisen pe ruut ta mi sek si 82 Valtuutettujen puheenvuorot ja aloitteet/kvalt 13.11.2018 Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa valtuuston 13.11.2018 päätökset laillisiksi ja päät tää panna ne täytäntöön. Päätös: Pykälän 80 laillisuusvalvonnan ja täytäntöönpanon käsittelyn kohdalla jäsen Tuula Mertaniemi esitti, että kunnanvaltuuston päätöstä 13.11.2018 80 teknisen lautakunnan 2. varapuheenjohtajan valinnasta ei panna täytäntöön vaan asia saatetaan valtuustolle uudelleen käsiteltäväksi.(esitys kokonaisuudessaan pöytäkirjan liitteenä.) Jäsen Ahti Ovaskainen kannatti Mertaniemen esitystä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala totesi, että on tehty vs. kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asia ratkaistaan äänestämällä.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 17 Kunnanhallitus 459 18.12.2018 Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat vs. kunnanjohtajan esitystä äänestävät jaa. Ne, jotka kannattavat Mertaniemen esitystä, äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin viisi (5) jaa-ääntä, kaksi (2) ei-ääntä ja kaksi (2) oli poissa. Jaa-ääniä antoivat Pekka Rajala, Antti Pekkala, Raija Palosaari, Marita Toivanen ja Sakari Kautto. Ei-ääniä antoivat Ahti Ovaskainen ja Tuula Mertaniemi. Poissa olivat Yrjötapio Kivisaari ja Pekka Kenttälä. Tuula Mertaniemi ja Ahti Ovaskainen jättivät eriävän mielipiteen. Puheenjohtaja totesi, että vs. kunnanjohtajan esitys tuli päätökseksi. Liitteet Liite 11 Tuula Mertaniemen ja Ahti Ovaskaisen esitys/eriävä mielipide/kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2018 päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano 80

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 18 Kunnanhallitus 460 18.12.2018 Viranhaltijapäätökset ajalla 28.11. - 11.12.2018 Khall 18.12.2018 460 Kuntalain 107 :n 2 mom. mukaan luottamushenkilön ja viranhaltijan pää tök sis tä pidetään pöytäkirjaa, jollei se päätöksen luonteen johdos ta ole tarpeetonta. Pöytäkirjan pitämisellä parannetaan muun muassa kansalaisten mah dol li suut ta valvoa oikeusturvaansa (muutoksenhaku) ja yleensä mah dol lis ta valvoa hallintoa (julkisuusperiaate, tilintarkastajat). Viranhaltijapäätöksistä laadittu pöytäkirja, päätösluettelo, on pi det tävä yleisesti nähtävänä, ja päätökset on annettava tiedoksi samalla ta voin kuin muutkin kunnan viranomaisen päätökset. Oheismateriaalina luettelo toimialajohtajien tekemistä vi ran hal ti japää tök sis tä tiedoksi kunnanhallitukselle. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi viranhaltijapäätökset. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 19 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 Lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta 295/11.01.00/2018 Khall 18.12.2018 461 (Lisätietoja: Ym pä ris tö sih tee ri, puh. 040 847 9552) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kittilän kunnalta lau suntoa (lausuntopyyntö 18.10.2018 PSAVI/1079/2018) Agnico Eagle Fin land Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lu pa ha kemuk ses ta koskien Kittilän kaivoksen toiminnan olennaista muut tamis ta ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Lausun to pyydetään toimittamaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vii meis tään 21.11.2018. Kittilän kunnan lausunnolle on saatu li sä aikaa 20.12.2018 saakka. Kyseessä on kaksiosainen hakemus. Toisessa osassa haetaan ympä ris tön suo je lu lain mukaista lupaa toiminnan olennaiseen muut ta miseen, joka koskee tuotantomäärän nostamista tasolta 1,6 miljoonaa ton nia vuodessa (1,6 Mt/v) tasolle kaksi miljoonaa tonnia vuodessa (2 Mt/v) sekä muita pienempiä muutoksia. Näitä pienempiä muu toksia ovat: lupa tehdä maanalaisia louhintaräjäytyksiä tarvittaessa ympä ri vuorokauden, lupa kuljettaa nostokuilun rakentamisen jäl keenkin kaivoksen pintaosista malmia louheautoilla maan pinnalle murskat ta vak si ja edelleen rikastettavaksi sekä lupaa murskata maan pin nal la rakennustarpeeksi soveltuvaa sivukiveä. Samassa yhteydessä Agnico Eagle Finland Oy hakee myös ym päris tön suo je lu lain mukaista lupaa kaivoksen tulevaisuudessa muodos tu vien käsiteltyjen prosessivesien ja maanalaisen kaivoksen kuiva tus ve sien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Loukisen pää uomaan Sotkajokisuun alapuolelle. Purkuputkilinjan kokonaispituus on noin 20 km. Ympäristölupahakemus koskee myös putkilinjan asen tamis ta Loukisen pääuomaan, edellä mainittujen jätevesien pur ka misek si Loukiseen. Tuotannon nostamisen ja lisääntyvän kui va tus ve simää rän vuoksi lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisia pitoisuus- ja kuor mi tus ra jo ja haetaan muutettavaksi, niin että nikkelin, sulfaatin ja an ti mo nin rajoja nostetaan. Lisäksi hakija on pyytänyt määräämään nik ke lil le ja nikkeliyhdisteille sekä sulfaatille ja antimonille se koit tumis vyö hyk keen Loukiseen purkupisteen alapuolelle. Se koit tu mis vyöhyk keel lä näitä aineita tai yhdisteitä koskevat ympäristölaatunormit voi vat ylittyä. Purkuputken rakentamiseen liittyen yhtiö hakee vesilain mukaista lupaa purkuputken rakentamiseen Seurujoen, Kapsajoen sekä Aattasenojan ali. Tuotannon nostoon liittyen haetaan Seurujoesta otetta van prosessivesimäärän kasvattamiseen tasolta 250 m3/h tasolle 350 m3/h.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 20 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 Koska tuotannon kasvattaminen pyritään aloittamaan mah dol li simman pian, yhtiö hakee ympäristölupaa Seurujokeen johdettavien käsi tel ty jen kuivatus- ja prosessivesien antimonin ja sulfaatin vuo sikuor mi tus ra jo jen nostamiseen lainvoimaisessa ympäristöluvassa sal li tus ta siihen saakka, kunnes uusi purkuputki on käytössä. Lausuntopyyntö ja hakemuksen tiedoksiantokuulutus sekä Kittilän kun nan ympäristönsuojeluviranomaisen ja ter vey den suo je lu vi ranomai sen lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. Ha ke musasia kir jat ovat olleet luettavissa sähköisesti Aluehallinviraston lu patie to pal ve lus sa (https://tie to pal velu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx?asia_id=1465367). Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää lausua asiassa seuraavaa: Kittilän kunnan ympäristösuojeluviranomainen on antanut ha ke mukses ta oman lausunnon, samoin kunnan ter vey den suo je lu vi ran omaise na toimiva Tunturi-Lapin Ympäristöterveydenhuolto on antanut ha ke muk ses ta oman lausuntonsa. Kittilän suurimmat toimialat ovat kaivosteollisuus ja matkailu. Nämä mo lem mat ovat toimialoja, joilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Kai vok sen merkitys Kittilälle sekä koko Lapin maakunnalle on suuri, kai vok sen vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niin työpaikkojen, kou lu tuk sen kuin verotulojenkin myötä. Kittilässä toimiva kultakaivos Ag ni co Eagle Finland on yksi Euroopan suurimmista kul ta kai vok sista. Kaivos alihankkijoineen työllistää tällä hetkellä noin 1000 työn teki jää, työntekijät ovat suurelta osin Pohjois-Suomesta, Lapista ja Kitti läs tä. Yli puolet kaivoksen työntekijöistä on Kittilän kunnan asuk kaita ja 90 % työntekijöistä on Lapista. Kultakaivoksella on myönteisiä vaikutuksia alueen elinvoimaan, alueel le on tullut kaivoksen myötä työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja sekä asuk kai ta. Kaivoksella on suuri vaikutus alueen julkisen sektorin vero ker ty mään erityisesti tulo-, yhteisö-, kiinteistö-, sekä ar von li sä ve rotuk sen osalta. Kaivostoiminnan synnyttämät kerrannaisvaikutukset alu eel le ovat myös huomattavat ja kaivosinvestointi onkin muuttanut alu een elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi. Kittilän kaivoksen ra ken ta mis- ja laajennusinvestoinnit sekä kaivoksen käyt tö kus tannuk set ovat heijastuneet myös muille toimialoille luoden merkittäviä ta lous- ja työllisyysvaikutuksia. Kaivoksen toiminta paikkakunnalla on luonut kysyntää ja työpaikkoja muillekin toimialoille. Alueen yleisen elintason nousu on johtanut myös kotitalouksien ku lu tus-ky synnän kasvuun, mistä ovat hyötyneet myös useat palvelutoimialat. Kaivoksen merkitys Kittilälle sekä koko Lapin maakunnalle on suuri, myön tei set vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle Pohjois-Suomessa. Kittilän kaivoksen avaamispäätös tehtiin vuonna 2006, jonka jälkeen

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 21 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 kun nan kehityssuunta lähti merkittävään nousuun. Kaivoksen vai kutuk set paikallis- ja aluetalouteen sekä työllisyyteen ovat olleet suuria. Vuonna 2006 tehdyn kaivospäätöksen jälkeen Kittilän kunnan ve ro tu lot ovat kaksinkertaistuneet, lisäksi väestömäärä on noussut noin 500 asukkaalla siitä huolimatta, että alueen ikärakenteesta johtuen kuolleisuus on ollut suurta. Vuoden 2006 kaivospäätöksen jälkeen Kittilän kunnassa sijaitsevien yritysten yhteenlaskettu lii ke vaihto on lähes kolminkertaistunut. Kaivosyhtiö, työvoimaviranomaiset sekä koulutusorganisaatiot ovat teh neet merkittävää yhteistyötä paikallisväestön kouluttamisessa erilai siin kaivoksen ammattitehtäviin. Kittilän kokonaistyövoimasta kaivos työ pai kat muodostavat merkittävän osan. Aiemmin väes tö ka dosta kärsineen kunnan väkiluku ja syntyvyys ovat kääntyneet mer kit tävään nousuun viime vuosina. Kittilän kunta on aiemmin kamppaillut sa mo jen haasteiden edessä kuin muutkin Lapin pienet kunnat. Syrjäis ten, harvaan asuttujen seutujen tyypillisiä ongelmia ovat väestön ikään ty mi nen, nuorten poismuutto, yritysten ja työpaikkojen vä he nemi nen sekä palveluiden heikentyminen. Kultakaivoksella on ollut myön tei siä vaikutuksia näihin haasteisiin vastattaessa, alueelle on tul lut merkittävä määrä uusia työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja sekä asuk kai ta. Kittilän elinvoima kokonaisuudessaan on kasvanut huomat ta vas ti kaivostoiminnan myötä. Yhä useammalla pa luu muut ta jalla on mahdollisuus saada koulutusta vastaavaa työtä paik ka kun nalta. Lisäksi myös nuorille on avautunut uusia koulutus- ja työ mah dolli suuk sia ja tulevaisuuden näkymiä alueelle asettumiseen. Kultakaivostoiminnasta kertyvät verotulot ovat Kittilän kunnan ko konais bud jet tiin nähden merkittävä osuus. Tämä on mahdollistanut mo ni puo lis ten kunnallisten palveluiden tarjoamisen alueen väestölle se kä monien kunnallisiin palveluihin liittyvien investointien to teut tami sen. Viime vuosina Kittilän kunta on pystynyt investoimaan mer kittä väs ti rakentamiseen ja korjaukseen esimerkiksi koulujen, päi vä kotien, liikuntahallin, terveyskeskuksen ja palvelukeskusten osalta. Kittilässä on noin 650 yritystä, asukasmäärään nähden kymmenen pro sen tin yritystiheys on korkea. Rakentamisinvestointi sekä kul lantuo tan to ovat heijastuneet myös muille toimialoille. Kaivoksen käynnis ty mi nen paikkakunnalla on luonut kysyntää ja työpaikkoja usealle toi mi alal le muun muassa kunnossapitopalveluihin, lo gis tiik ka pal velui hin, maanrakennus- ja rakennusteollisuuteen, majoitus- ja ra vit semus pal ve lui hin sekä terveydenhuoltoon. Alueelle sijoitettu kai vos inves toin ti on lisännyt sijoittajien, yritysten sekä muiden sidosryhmien us koa alueeseen, mikä on heijastunut myös myönteisesti muille toimi aloil le kuten matkailuun. Lapissa on potentiaalia kaivostoiminnan kehittymiselle. Kittilän lä hialueil ta on tehty valtauksia, jotka saattavat tulevaisuudessa johtaa laa jem paan kullantuotantoon. Toimialana kaivosala on merkittävä työl lis tä jä, koska tuotantoa ei voida siirtää halvan tuotannon maihin. Li säk si kaivosala on yksi harvoista uusista kasvualueista, joten sen mer ki tys alueen tulevan elinvoimaisuuden ja asuttuna pysymisen

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 22 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 kan nal ta on erityisen suuri. Kittilä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, joten Suomen mine raa li stra te gian toteuttamisessa ja Euroopan raaka-ainehuollon turvaa mi ses sa alueella on keskeinen merkitys. Suomen ja Lapin kil pailu ky ky kaivannaisalalla perustuu maaperän varallisuuteen, laa-jaan geo lo gi seen tietopääomaan ja osaamiseen, teknologia- ja ym pä ristö osaa mi seen, hyvään infrastruktuuriin, osaavaan työvoimaan, korke aan koulutustasoon, vakaisin oloihin ja kehitysmyönteisyyteen. Kit ti län kallioperässä on useiden metallien tunnettuja varantoja ja mah dol li suuk sia uusien esiintymien löytymiseksi. Yhteiskunta tar vitsee mineraaliperäisiä raaka-aineita eri elämän osa-alueilla muun muas sa käyttötavaroissa, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa ja monessa muussa toiminnassa. Kittilän kultakaivos tulevaisuuden suunnitelmineen on merkittävä toimi ja Kittilän kunnan alueella paikallis- ja aluetaloudellisten sekä työlli syys vai ku tus ten näkökulmasta. Kaivoksella on huomattava myöntei nen vaikutus Kittilän kunnan työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan se kä alueen talouteen. Kittilän kunta pyrkii omalta osaltaan edes autta maan Kittilän kaivoksen toimintaa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja ta lou del li ses ti kestävän toimintaperiaatteen mukaisesti. Kunnan toive on että kaivoksen toiminta jatkuu mahdollisimman pitkään. Kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen nähdään Kittilän kunnas sa myönteisenä ja kannatettavana hankkeena. Hanketta to teutet taes sa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaivostoiminta on jatkos sa sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Kai vok sen tuotantokapasiteetin kasvattaminen väistämättä lisää myös kaivoksen aiheuttamia haittoja, mm. päästöjä ympäristöön. Pur ku put ken rakentaminen myös muuttaa purkuputkilinjauksen alueen maankäyttöä ja vaikuttaa sekä yksityisiin maanomistajiin että alu een poronhoitoon, mutta myös purkupisteen alapuoliseen ve sistö alu ee seen ja sen käyttöön. Kunnanhallitus haluaa tuoda esille, että purkuputken rakentamisesta mahdollisesti haittoja kärsivät osapuo let tulee huomioida ja heidän saada asianmukainen kom pen saatio kokemistaan menetyksistä. Suurimpana huolenaiheena Kittilän kunnassa nähdään kai vos toimin nan vesistöön ja pohjavesiin aiheuttamat päästöt ja muut hait tavai ku tuk set. Kaivostoiminnan tuotantokapasiteetin kasvun myötä yhtiö hakee päästö- ja kuormitusrajojen nostoa lupamääräyksiin. Kaiken kaikkiaan kaivoksen vesistövaikutuksen tarkkailua tulisi jatkaa ja myös täydentää sekä Seurujoessa että Loukisessa ja Ounasjoessa. Eri tyi ses ti kaivoksen vaikutuksia suvantopaikkojen poh ja se di ment teihin ja niissä eläviin eliöihin tulisi lisätä tarkkailuohjelmaan. Kai vos toimin nan kalastovaikutusten tarkkailua tulee myös tehostaa erityisesti ka lo jen vaelluskäyttäytymisen ja kalojen haitta-ainepitoisuuksien osal ta. Kalojen vaelluskäyttäytymisen tarkkailuun voisi soveltua kaiku luo tai mil la ja /tai kameroilla toteutettu, Loukisen suunnitellun pur-

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 23 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 ku pis teen yläpuolelle asennettava kalalaskuri. Tähän saakka kaivoksen jätevedet on johdettu kaivoksen vieressä vir taa vaan Seurujokeen, joka on pienehkö Loukisen sivujoki. Lou kinen puolestaan laskee Levin kohdalla Ounasjokeen. Jätevesien aiheut ta mien ympäristövaikutusten lieventämiseksi yhtiö hakee lupaa pur ku put kel le ja jätevesien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Louki sen alaosaan, Sotkajoen suun alapuolelle, n. 8 kilometriä Ou nasjoes ta, Loukisen suusta ylöspäin. Perusteena on Loukisen n. ne linker tai nen virtaama ja siten haitta-aineiden pitoisuuksien jääminen lai meam mak si verrattuna jätevesien johtamiseen nykyiseen pur kupaik kaan Seurujoessa. Suunniteltu kaivoksen jätevesien pur ku paikka Loukisessa sijaitsee joen kohdassa, missä veden virtaus on melko hidasta. Kahdeksan kilometrin matkalla purkupisteestä Ou nas jokeen on pudotusta vain 1.5 metriä, eli veden virtausnopeus on al hainen. Loukisen vedenlaadun esitetään heikkenevän purkupisteen ala puo lel la, mutta vaikutusten häviävän 1.5 km matkalla pur ku pistees tä alaspäin. Purettavien vesien sisältämä sulfaatti ja kloridi tekee jätevesistä tiheämpää kuin purkupaikan jokivesi. Tällöin jätevesi pyr kii kerrostumaan joen pohjaan eikä sekoitu kunnolla jokiveteen. Mi tä hitaampaa virtaama on, sitä voimakkaampaa on edellä mainittu ker ros tu mi nen. Jos purettu jätevesi ei sekoitukaan esitetysti, voi vaiku tuk sia etenkin joen pohjaan ja pohjaeliöstöön esiintyä huo mat tavas ti pidemmällä matkalla. Purkupiste ja sen muodostama likaisen ve den alue muodostaa ikään kuin tulpan, joka voi muodostaa vaellus es teen kaloille ja niiden pääsyn koko Loukisen vesistöön (va luma-alu een pinta-ala 1 717 km2) sekä lohikalakannoille että vir kis tyska las tuk sel le tärkeälle alueelle. Loukisen vesistö on arvioitu mer kittä väk si lohen kutualueeksi, jos merilohi saadaan palautettua Ke mijoen vesistöön Kemijoen alaosan voimalaitospatojen kalaportaiden tms. kalaväylien rakentamisen seurauksena. Loukisen alaosa on myös suureksi osaksi tulva-aluetta, jossa tulvan ai ka na veden virtaus saattaa erityisesti matalan veden tulva-alueilla py säh tyä lähes kokonaan. Loukisen vedenottamo ja pohjavesialue si jait se vat lähellä Loukisen suuta ja vedenottamo on tul va vaa ra-alueel la sellaisella paikalla, että Loukiseen purettavien kaivoksen jä teve sien haitta-aineita voi päätyä tulvan mukana vedenottamoon ja poh ja ve si alu een maaperään. Maaperästä haitta-aineet voivat kulkeu tua ajan saatossa edelleen pohjaveteen. Tämä riski tulisi huomioi da jätevesien purkupaikan sijoittamisessa. Kaivosyhtiö on esittänyt kaivoksen toiminnan vaikutuksen Seu ru jokeen loppuvan purkuputken rakentamisen myötä. Pintavalutuskentät kui ten kin todennäköisesti alkavat päästää turpeeseen sitoutuneita hait ta-ai nei ta käytöstä poiston jälkeen niin että haitta-aineita kul keutuu pintavalutuskentiltä edelleen Seurujokeen sade- ja su la mis vesien mukana. Purkuputkella voi olla myös muita haitallisia vai ku tuksia Seurujokeen. Nyt kaivos laskee Seurujokeen purkuvesiä n. kaksi ker taa sen verran mitä joesta otetaan rikastamolle vettä. Seurujoen

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 24 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 vet tä valuu myös jonkin verran kaivoksen maanalaisiin osiin. Jos veden ot toa lisätään ja Seurujoen vettä valuu kaivokseen aikaisempaa enem män, voi Seurujoen vesimäärä vähetä pahimmillaan hai tal lises sa määrin kun kaikki purkuvedet johdetaan purkuputkea pitkin Lou ki seen. Näin suuri veden vähenemä Seurujoessa saattaa vai kuttaa joen ekologista tilaa heikentävästi. Myös nämä haittavaikutukset ja niiden vähentäminen tulee huomioida lupapäätöstä tehtäessä. Purkuputken purkupaikasta ei saisi aiheutua riskiä Loukisen poh jave si alu eel le ja Loukisen vedenottamolle, eikä kaivoksen jätevesien pur ka mi sel la saa heikentää Loukisen vesistön kalakantoja ja me ri lohen palautusmahdollisuuksia Ounasjoen vesistöön. Kunnanhallitus on jo aikaisemmissa lausunnoissaan hankkeen Ympä ris tö vai ku tus ten arviointiselostuksesta (Khall 24.01.2017 19) ja pur ku put ken kaivoksen apualuelupahakemuksesta (Khall 16.01.2018 27) esittänyt, että kaivosyhtiö selvittäisi pur ku put ki linjauk sel le vaihtoehdon, missä jätevesien purku tapahtuisi suoraan tai se koi tus ka na van kautta Ounasjokeen. Myös kunnan ym pä ris tön suoje lu vi ran omai sen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen lau sunnois sa koskien nyt lausuttavana olevaa hakemusta esitetään pur kuput ken purkupaikan sijainnin muuttamista. Kunnanhallitus esittää edelleen, että tämä linjausvaihtoehto, jossa pur ku paik ka tulee Ounasjokeen, tulee selvittää perusteellisesti ennen purkuputken rakentamista ja käyttöönottoa. Purkupaikan siir tämi nen Ounasjokeen poistaisi kokonaan Loukisen vedenottamolle ja poh ja ve si alueil le mahdollisesti aiheutuvan pilaantumisriskin ja toden nä köi ses ti poistaisi myös riskin vaelluskalojen karkottumiselle. Kai vok sen aiheuttama vesistön pilaantuminen purkuputken ra ken tami sen jälkeisistä vesistöpäästöistä poistuisi tämän ratkaisun myötä lä hes kokonaan koko Loukisen valuma-alueelta ja varmistaisi siten Lou ki sen vesistön luonnon ja ympäristön mahdollisimman hyvän tilan sekä vesistön kalatalous- ja virkistyskäytön Kittilän asukkaiden ja myös matkailijoiden toimesta. Kaivoksen jätevesien purkupisteen siir tä mi nen Ounasjokeen tukee siten myös Levin matkailuelinkeinon ta voit tei ta kesämatkailun edistämiseksi turvaten Loukisen vesistön käyt tö mah dol li suu det myös matkailun tarpeisiin. Ounasjokeen kohdis tu vat haittavaikutukset ovat kutakuinkin samat, oli purkupaikka sit ten nyt esitetyssä paikassa Loukisessa, tai Ounasjoessa Loukisen suun alapuolella. Ounasjoen virtaama on n. kahdeksankertainen Lou ki sen virtaamaan verrattuna ja sekoittuminen Ounasjoessa on huo mat ta vas ti tehokkaampaa kuin Loukisessa johtuen selvästi suurem mis ta vesimassoista sekä voimakkaammasta virtaamasta ja koski pai kois ta heti Loukisen suun alapuolella. Purkuputken rakentamisesta huolimatta erityisesti kuivatusvesien puh dis ta mis ta ennen jätevesien purkua vesistöön tulee tehostaa ja ke hit tää, sillä purkuputken käyttöönoton myötä pintavalutuskenttien puh dis tus vai ku tus poistuu ja purkuvedet päätyvät vesistöön vä hem-

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 25 Kunnanhallitus 461 18.12.2018 män puhdistettuina kuin tällä hetkellä. Kaivosalueella olevien pin tava lu tus kent tien käytöstä poiston ja Seurujoen vedenvähenemän hait ta vai ku tus ten ja riskien pienentämiseksi tulisi harkita, että osa puh taim mis ta purkuvesistä laskettaisiin myös purkuputken val mis tumi sen jälkeen Seurujokeen, mahdollisesti pintavalutuskenttien kautta. Tiivistäen kunnanhallitus toteaa, että Kittilän kultakaivoksen tuo tanto ka pa si tee tin kasvattaminen nähdään kunnassa myönteisenä ja kan na tet ta va na hankkeena. Tässä lausunnossa esitettyjen ym pä ristö nä kö koh tien huomioimisen jälkeen kaivoksen hanke on kunnan nä kö kul mas ta ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ja edistää kun nan elinvoimaisuutta. Päätös: Jäsen Ahti Ovaskainen esitti, että kunnanhallitus päättää lisätä lausuntoon seuraavan maininnan: Kunnanhallitus päättää yhtyä rakennus- ja ympäristölautakunnan 29.11.2018 165 kohdalla antamaan lausuntoon. Jäsen Tuula Mertaniemi kannatti Ovaskaisen esitystä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Ahti Ovaskaisen esittämällä lisäyksellä.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 26 Kunnanhallitus 411 20.11.2018 Kunnanhallitus 462 18.12.2018 Kuntouttavan työtoiminnan korvauksen muuttaminen 1.1.2019 alkaen 144/12.05.05/2017 Khall 20.11.2018 411 (Lisätietoja: Controller, puh. 040 672 4257) Kuntouttava työtoiminta on osa työllistämistoimenpiteitä ja so si aa lihuol lon palvelua pitkään työttömänä olleille henkilöille. Kunta saa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtiolta korvaus ta 10,09 euroa/toteutunut toimintapäivä/henkilö. Kunta hakee kor vauk set jälkikäteen niiltä päiviltä, jolloin henkilö on osallistunut työ toi min taan. Kolmannen sektorin toimijoille (seurakunta, kyläyhdistykset, ur hei luseu rat paliskunnat ja muut yhdistykset sekä järjestöt) jotka ovat täyttä neet lain kriteerit ja jotka ovat laatineet erillisen yh teis työ so pi muksen kunnan kanssa on maksettu järjestämisavustuksena sama 10,09 euroa/toteutunut toimintapäivä/henkilö kuin mitä kuntakin on saa nut. Kuntouttavan työtoiminnan monipuolistamiseksi ja vaihtoehtojen lisää mi sek si tarvitsemme uusia ja eri puolilta kuntaa kuntouttavan työ toi min nan paikkoja. Tämän mahdollistamiseksi on esitetty, että kol man nen sektorin toimijoille maksettavaa järjestämisavustusta koro tet tai siin 15 euroon/toteutunut toimintapäivä/henkilö. Kuluvana vuonna avustuksia on maksettu tähän mennessä yh teensä 1 144 euroa. Jos summaa kasvatetaan 15 euroon ei siltikään ole ky se kunnan kannalta olennaisesta muutoksesta. Summaa kas vatta mal la saadaan todennäköisesti aktivoitua uusia palveluntarjoajia. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että Kittilän kunnan kanssa kuntouttavan työ toi min nan sopimuksen tehneille kolmannen sektorin toimijoille mak se taan 1.1.2019 alkaen 15 euroa/toteutunut toi min ta päi vä/henki lö. Päätös: Päätettiin palauttaa valmisteluun. Khall 18.12.2018 462 Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kuntouttavan työtoiminnan lainsää dän nös tä ja kehittämisestä.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 27 Kunnanhallitus 411 20.11.2018 Kunnanhallitus 462 18.12.2018 Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen so si aa li palve lu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimin ta ky kyä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työ toi min taan ja muihin palveluihin Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työ toi minnas ta annetussa laissa. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kuntien ja työ- ja elinkei no toi mis to jen (TE-toimisto) kesken. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu ak ti voin ti suun nitel maan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon vi ran omai nen laativat asiakkaan kanssa. Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan ak tivoin ti suun ni tel maan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan hen ki lö koh tai nen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaal le palvelukokonaisuudessa tarjotaan. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttö mi nä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toi meentu lo tu kea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osal lis tumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mu kaan osa- tai kokopäiväisesti 1-4 päivänä viikossa 3-24 kuu kauden ajan. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiak kaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, ha keu tua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistä viin palveluihin. (Lähde: https://stm.fi/kuntouttava-tyotoiminta) Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on tarjota li sä kan nustin ta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi ja lisäksi so si aa lihuol to lais sa ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta tarkoitettujen tavoit tei den toteutumiseksi, jotta väyliä takaisin työelämään olisi kat tavas ti saatavilla myös pitkäaikaistyöttömille. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että Kittilän kunnan kanssa kuntouttavan

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 28 Kunnanhallitus 411 20.11.2018 Kunnanhallitus 462 18.12.2018 työ toi min nan sopimuksen tehneille kolmannen sektorin toimijoille mak se taan 1.1.2019 alkaen 15 euroa/toteutunut toi min ta päi vä/henki lö. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

KITTILÄN KUNTA Pöytäkirja 30/2018 29 Kunnanhallitus 463 18.12.2018 Ennakkokäsityksen antaminen ja määrärahan varaaminen/ennakkoliittymämaksut Levin Vesihuolto Oy:lle 85/02.02/2018 Khall 18.12.2018 463 Kuntalain 39 :n 6 kohdan mukaan kunnanhallituksen tulee vastata kun nan toiminnan omistajaohjauksesta. Kunnan omistajaohjauksesta säädetään kuntalain 46:ssä, kunnan ty tär yh tei sö jen toiminnasta ja konserniohjeesta 47 :ssä ja kon ser nijoh dos ta 48 :ssä. Kuntalain 46 :n 1 momentin mukaan omistajaohjaus tarkoittaa toimen pi tei tä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Kuntalain 46 :n 2 momentin mukaan toimenpiteet voivat liittyä ai nakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin so pimuk siin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yh teisöis sä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyt töön. Kuntalain 47 :n 1 momentin mukaan omistajaohjauksella on huoleh dit ta va siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomi oon kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalain 47 :n 3 momentin mukaan konserniohjetta sovelletaan kun nan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omis ta ja oh jauk seen. Kuntalain 47 :n 4 momentin mukaan konserniohjeessa annetaan tar peel li set määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja oh jaukses ta; 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan jär jes tämi ses tä; 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tie to jen saan ti oikeu den turvaamisesta; 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen pää tök sente koa; 5) konsernin sisäisistä palveluista; 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja ni mit tä mi sestä; 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Kuntalain 48 :n 1 momentin mukaan kunnan konsernijohtoon kuulu vat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut hal lin tosään nös sä määrätyt viranomaiset. Hallintosäännössä määrätään