Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa parinmuodostukseen Monikulttuuriset parisuhteet monimuotoistuvat 1
Parisuhteen perusta Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus - käytännön syyt - järjestetty liitto - etnisyyden ohjaama - muu Ongelmia voi syntyä, jos parisuhdekumppaneilla ei ole yhtenevää käsitystä suhteen perusteista 2
Erilaisia perhekulttuureja voidaan tarkastella muun muassa Kattoperhe: - perheenjäsenet itsenäisiä yksilöitä - yksilöllinen päätöksenteko, suvun mielipiteet eivät merkittäviä - lapset vastaavat omista valinnoistaan jo varhain - aikuisten tehtävät eivät välity lapsille Juuriperhe: - suvun merkitys suuri - henkilö ennen kaikkea sukunsa jäsen - suvun jokainen jäsen vaikuttaa muihin - vanhemmat ja isovanhemmat tekevät valintoja lasten puolesta - lapsi jakaa aikuisten arjen 3
Avioliiton merkitys voi olla eri ympäristöissä erilainen Yhteisöllisissä kulttuureissa: avioliitto on koko perheelle ja suvulle kuuluva asia pariskunnan tukiverkosto laajenee mahdollistaa itsenäistymisen ja perheen perustamisen Yksilöllisissä kulttuureissa: avioliitto on kahden aikuisen ihmisen itsenäinen päätös tukiverkostolla ei ole suurta merkitystä voi itsenäistyä ja perustaa perheen ilman avioliittoa avioliitto määrittää sosiaalisen aseman avioliitolla ei ole merkitystä sosiaalisen aseman suhteen 3.5.2013 VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 4
Kun kumppani tulee toisesta maasta Kolme samanaikaista suurta elämänmuutosprosessia Maahanmuuttoprosessi Parisuhdeprosessi Perheellistymisprosessi Sosiokulttuurinen muutos voi olla odottamattoman suuri Heijastevaikutuksia parisuhteen molempiin osapuoliin 5
Miehen kokema muutos Kokemus oman autonomisen aseman menetyksestä Riippuvuus oman perheen naispuolisista jäsenistä ( esim. tyttären tulkkausapu, vaimon toimeentulotuki jne.) Vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen niin omassa elämässä kuin yhteiskunnallisestikin Naisvaltaisuus Suomessa ammatillisella kentällä riippuvuus naisesta myös kodin ulkopuolella Suomalaisen miehen roolimallien näkymättömyys miten toimivat miehet Suomessa? Osallistumismahdollisuuksien vähäisyys mihin voin oikeasti vaikuttaa? Haetaan asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia perheen sisällä VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 3.5.2013 6
Naisen kokema muutos Kokemus oman aseman ja itsenäisyyden vahvistumisesta Mahdollisuus ja kannustus osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan Oikeus lastenhoitoon kodin ulkopuolella Mahdollisuus sosiaaliseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen Elinikäinen oppiminen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolisuus Tasa-arvo naisten ja miesten välillä Naisten mahdollisuuden työllistyä varsin hyvät Sosiaalisten verkostojen ja tuen vähäisyys vrt. lähtömaahan VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 3.5.2013 7
Uskontorajat ylittävä liitto on tutkimusten mukaan haasteellinen Puolisot joutuvat miettimään: Uskonto, kulttuuri vai alueelliset traditiot? Uskonnon merkitys henkilökohtaisessa elämässä / uskonnon merkitys yhteisössä Uskonnolliset rituaalit ja niiden merkitys arjessa Ristiriidat ja niiden ratkaiseminen Käyttäytymisen selitysmallit 8
Lasten kasvaminen haastaa perinteet Suomalainen kasvatuskulttuuri on vieras, malleja on vaikea nähdä. Ulkokohtainen tieto suomalaisesta kasvatuskulttuurista voi johtaa liialliseen rajoittamiseen myös parisuhteen sisäisiin erimielisyyksiin Kaikki kasvatus nähdään vapaana kasvatuksena ja siten vieraana Maahan muuttanut nainen/ mies sitoutuu /turvautuu liian paljon lapseen Puolisolla pelko kulttuurin, kielen tai uskonnon hylkäämisestä Lähtömaassa lasten vastuu mm. nuorimmista sisaruksista on ollut luonnollista Suomessa ikärajat ns. hiljaista tietoa Vanhemman roolimallien puuttuminen Lapsuus ja aikuisuus toteutuvat toisin kuin Suomessa VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 3.5.2013 9
Miten ja milloin lapsi kasvaa kieleen ja kulttuuriin? Perusta omalle identiteetille, tavoille ja kielenkäytön kulttuurille luodaan ennen kouluikää (Kristiina Teiss, 2012) Kun lapsi alkaa omaksua yhtä tai useampaa kieltä, hän alkaa myös omaksua tapaa toimia ao.kielellä sekä suhtautumista toisiin ihmisiin kulttuurista koodistoa. Kieli välittää lapselle vuorovaikutuskoodistoa kunkin kielen käyttäjän kulttuurista. Kieli välittää myös asenteita, arvoja ja normeja. Kieli välittää lapselle tietoa siitä, mikä on arvostettua, mikä on hyvää, mikä on vältettävää tai mikä on väärin. Erikielisten vanhempien toisistaan poikkeava kielellinen koodisto vaikuttaa lapsen omaksumaan tapaan olla vuorovaikutustilanteissa. Lapsi oppii kokemastaan suhtautumisesta ja arvostelusta, hän aistii jo varhain millainen kielenkäyttö ja missä tilanteissa on hyväksyttyä. (Kristiina Teiss, 2012) 10
Kaksi- ja /tai monikieliseksi kasvaminen Jotta lapselle kehittyisi molempien vanhempien käyttämä kielikoodisto, on lapsen saatava riittävästi ja tasapainoisesti kielellisiä virikkeitä molemmilla tai kaikilla perheessä käytetyillä kielillä. Vanhempien viesti toisen vanhemman kielitaidon ja kulttuurin arvostuksesta välittyy lapselle. Lapsen toimivaa kaksi- ja/tai monikielisyyttä tukee positiiviset kontaktit muihin aikuisiin ja lapsiin, jotka käyttävät ao. kieliä. On tärkeää huolehtia siitä, että lapselle syntyy tarve molempien vanhempien kielten käyttämiseen omien tarpeidensa tyydyttämiseen. 11
Lapsi kahden uskonnon liitossa Tärkeää on: Ennakoida ja käydä arvokeskusteluja jo ennen lapsen syntymää (laatikaa yhteinen arvo/kieli/uskontokartta ) Päättää mitä valintoja tehdään ennen ja/tai jälkeen lapsen syntymän? Visioida tulevaisuutta Kunnioittaa ja arvostaa molempien vanhempien arvomaailmaa Keskustella perherooleista lapsen ja vanhempien Toteuttaa lapsen arvo-, kulttuuri-, kieli- ja uskontokasvatusta siten, että molemmat vanhemmat voivat aktiivisesti osallistua ja ottaa siihen kantaa 12
Lapset eivät pohdi uskontojen, kulttuurien tai kielten välistä vuorovaikutusta he elävät siinä Lapsi elää sellaisessa arjessa, jonka vanhemmat hänelle mahdollistavat ja sallivat. Lapselle kodin tunneilmapiiri on tärkein viesti. Lapsi käyttää sitä kieltä tai niitä kieliä, joilla hänen on turvallista kommunikoida älä siis kiinnitä huomiotasi lapsen tekemiin virheisiin, älä moiti lasta siitä, että hän sanoi jotain hassusti tai väärin, älä naura lapselle, älä väsy kuuntelemaan lasta, älä häpeä omaa kieltäsi. Älä pelkää lapsen kysymyksiä. Kun vanhemmat ovat yhdessä keskustelleet ja sopineet asioista, on ilo etsiä yhdessä vastauksia lapsen kysymyksiin. Keskustele lapsen kanssa, naura lapsen kanssa, leiki lapsen kanssa, lue, hassuttele ja pidä hauskaa. Anna lapselle ilo oppia kulttuurista rikkautta. 13