No. 3/2014 Innovaatiotutkimushankkeiden yhteenveto innovaatiotutkimushankkeisiin Johdanto Maailmanlaajuiset haasteet luovat paljon vientimahdollisuuksia, systeemiälykkyys toisi merkittäviä kustannussäästöjä Systeemisen muutoksen näkökulma on erittäin ajankohtainen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maailmanlaajuiset haasteet ja ongelmat liittyen ilmastonmuutokseen, ikääntyvään väestöön ja globaalitalouden kestävyysvajeisiin luovat uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle. Näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttumiseen tarvitaan koko innovaatioympäristöä uudistavia systeemisiä muutoksia ja innovaatioita, yksittäiset pienet parannukset eivät riitä. Esimerkiksi IBM on arvioinut, että globaalitalous voisi saavuttaa jopa 7% kustannussäästöjä vuodessa, jos toimittaisiin systeemiälykkäämmin. Tätä taustaa vasten Tekes lanseerasi vuonna 2011 innovaatiotutkimushaun Systeeminen muutos ja innovaatiot, jota kautta rahoitettiin 11 hanketta. Haun tavoitteena oli saada aikaan tutkimusta, joka auttaisi jäsentämään mistä systeemimuutoksessa on kyse, millä tavoin innovaatiotoiminnalla ja -politiikalla voidaan edistää systeemimuutosta ja mitkä ovat keskeisimmät ajurit, haasteet ja mahdollisuudet varsinkin Suomen innovaatioympäristön toimijoiden näkökulmasta. Innovaatiotutkimuksella haluttiin syventää ymmärrystä ajureista, mahdollisuuksista ja haasteita Haun taustalla oli myös samoihin aikoihin käynnistetty Tekesin Tie vihreään ja kestävään kasvuun -ohjelma. Ohjelman vaikuttavuus riippuu myös siitä, miten pystymme Suomessa yli hallintoalojen mobilisoimaan toimijoita kehittämään mahdollisimman otollisen innovaatioympäristön systeemisille muutoksille ja innovaatioille, jotka myös synnyttävät uutta vientiä, kasvua ja hyvinvointia kansantaloudelle. Tämän yhteenvedon tavoite on syntetisoida yllämainittujen hankkeiden päätuloksia ja havaintoja Tekesin ja muiden innovaatioympäristön toimijoiden strategiatyön tueksi. Yhteenvedon lopussa on lista hankkeiden keskeisimmistä julkaisuista ja muista tuotoksista. Lisätietoja voi pyytää tämän Policy Briefin tekijältä. Systeemisellä muutoksella viitataan laaja-alaiseen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen samanaikaiseen ja -suuntaiseen muutokseen. Systeemimuutokset vaativat tyypillisesti useiden erityyppisten teknologisten ja eiteknologisten innovaatioiden kehittämistä tavoilla, jotka usein haastavat valitsevia yhteiskunnallisia toimintamalleja ja elinkeinoelämän rakenteita. Tekijä: Christopher Palmberg, Tekes christopher.palmberg@tekes.fi Kirjallisuudesta puhutaan myös systeemitason siirtymisistä ( transitions ), läheisiä käsitteitä ovat tekno-taloudellisten paradigmamuutokset ja talouden pitkät aallot. Yritystasolla viitataan kapeammin usein myös systeemisiin innovaatioihin, jotka vaativat muutoksia sekä tuotteiden ja prosessien komponenteissa että niiden kokoonpanossa.
Lähtökohtana malli Systeemimuutoksen tutkimusperinne on vahva Hollannissa, missä sitä on myös sovellettu TKI ohjelmatyössä Systeemimuutoksen dynamiikkaa ja ohjauskeinoja on tutkittu laajasti varsinkin Hollannissa, johon on syntynyt vahva aiheeseen perehtynyt koulukunta. Koulukunnan avaintutkijoihin lukeutuvat Frank Geels ( malli) ja Jan Rotmans ( ohjauskeinot). Geelsin malli havainnollistaa systeemimuutokset keskeiset ajurit ja esteet. Se toimii myös hyvin esimerkiksi Tekesin ohjelmatyön ja vaikuttavuusarvioinnin taustana varsinkin teemoissa, joissa tavoitellaan laajempia yhteiskunnallisia muutoksia pidemmällä aikavälillä (esim. uusiutuva energia, sähköautot, kaupunkien ja terveysalojen kehittäminen). Mallin mukaan systeemimuutos vaatii edistystä kolmella tarkastelutasolla. Ylätasolla erilaiset megatrendit (esim. ilmastonmuutos, kaupungistuminen, ikääntyminen) haastavat olemassa olevaa toimintaympäristöä ja kannustavat innovointiin ja yrittäjyyteen. Toimintaympäristön on pakko mukautua megatrendien luomiin haasteisiin ja kentältä tapahtuvaan innovointiin, jotta haasteisiin ja mahdollisuuksiin kehittyy laaja-alaisempia innovaatiolähtöisiä systeemitason ratkaisuja. Systeemimuutoksen malli tunnistaa muutosten mahdollistajat, esteet ja ohjauskeinot Mallin alaosioon on helppo sijoittaa esim. Tekesin ohjelmia, toimintaympäristö voi liittyä niihin keskeisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat tai estävät innovaatioiden kehittymisen kohti laajempaa hyödyntämistä ja vaikuttamista (esim. TKI investoinnit, sääntely, verotus, kuluttajatottumukset). Olennaista on myös ymmärtää, että systeemimuutokset etenevät hitaasti (puhutaan usein vuosikymmenistä) mm. erilaisten intressiristiriitojen takia. Rotmans on kehittänyt systeemisiirtymähallinnan kehikon ( transition management ), joka selventää, missä määrin ja millä keinoin tämäntasoisia muutoksia voi ohjata tiettyihin suuntiin. Kehikon keskiössä on erilaisten ja osittain kilpailevien alustojen aikaansaaminen uudisraivaajien ja kokeilujen tueksi. Olennaista on myös uusien partneruuksien luominen ja kehityksen jatkuva ja iteratiivinen monitorointi. Kehikkoa on sovellettu mm. ohjelmatoiminnassa Hollannissa ja joissakin muissa maissa. Megatrendit Innovaatioympäristö 1.0 TKI Alustat Infrarakenne Sääntely Verotus Käyttäjät jne. Innovaatioympäristö 2.0 Innovaatiot, yrittäjyys Aika
Mahdollisuudet ja haasteet Innovaatiotutkimushankkeet keskittyivät eri alojen haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä muutosten ajureihin, monitorointiin ja ennakointiin laajemmin. Suomen kehittymistä kohti kestävämpää ja vihreämpää kasvua tarkasteltiin tarkemmin muun muassa Tekesin tematiikkaan liittyvien ohjelmien tietotarpeiden näkökulmasta. Tähän liittyen innovaatiotutkimushaussa rahoitettiin myös tutkimusta, joka analysoi kaupan ja elintarvike- ja liikennesektorin siirtymiseen kohti kestävämpiä ja vihreämpiä toimintatapoja ja innovaatioita. Yliopistosektorin näkökulmasta systeemimuutokseen on pyritty useilla viimeaikaisilla aloitteilla (mm. uusi yliopistolaki, sektoritutkimusuudistus) ja uusilla rahoitusinstrumenteilla (mm. Tekesin uudet julkisen tutkimuksen rahoitusmuodot). Muutospaineena (megatrendi) on ollut pyrkimys lisätä yliopistojen vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimustulosten hyödyntämistä myös elinkeinoelämässä. Yliopiston systeemimuutos kohti tulosten tehokkaampaa kaupallistamista ja tiiviimpää vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa etenee hitaasti. Systeemimuutosta edistävien kokeiluiden aikaansaaminen terveysalalla on erityisen haastavaa Alustavien tulosten mukaan yllämainituilla toimintaympäristön muutoksilla on toistaiseksi ollut vähäinen kannustava vaikutus lisääntyvään vuorovaikutukseen elinkenoelämän kanssa, tutkimustulosten kaupallistamiseen ja innovointiin. Mahdollisuudet liittyvät maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka voivat tarjota uusia sovellusläheisiä tutkimusagendoja. Haasteina nähdään suomalaisyliopistojen erilaiset omaan tieteelliseen pätevöitymiseen liittyvät palkitsemismallit, jotka eivät tarpeeksi tue vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Toisaalta haasteena on myös yrityspartnereiden puuttuminen strategisilla Uhat tutkimusaloilla. - esteet Terveysalan paine liittyy ikääntyvään väestöön, julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja terveysalan ekosysteemien murrokseen mm. palvelujärjestelmien uudistuessa. Näitä megatrendeja vasten toinen tutkimus on kartoittanut uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja haasteita turvallisen ikääntymisen tueksi. Tutkimus, joka perustui Delfoi menetelmiin, tapaustutkimuksiin ja työpajakeskusteluihin, erotti viisi liiketoimintamahdollisuuksia rajoittavaa tekijää. Näitä ovat nykyisen terveysjärjestelmäkulttuurin vakiintuneet ajattelu- ja toimintatavat, järjestelmätason rakenteelliset tekijät, osaamislähtöisen ja innovatiivisen liiketoiminnan kasvattaminen, yrittäjien riittävä panostus, tahti ja tekeminen, sekä liiketoiminnan lähtökohdat ja osaaminen. Edellä mainituista haasteista nousee erityisesti esiin, että käsitys yksityisten ja julkisten palveluiden vastakkaisuudesta on vahvasti juurtunut terveysalalla, jolloin yrittäjyydelle on jäänyt vähemmän tilaa. Rakenteellisten esteiden taustalla on terveysalan projektimuotoinen toimintatapa, jossa esim. hyvinkin tarkasti määritellään, kuka projektin puitteissa saa tehdä mitä ja kenen kanssa, sekä missä määrin voitontavoittelu on hyväksyttävä. Näin ollen systeemimuutosta edistävien kokeiluiden aikaansaaminen on haastavaa. Tulosten mukaan tarvitaan huomattavasti enemmän sosiaalisia toimintatapainnovaatioita ja ajattelutavan muutosta. Elintarvike- ja kaupan alalla sääntelyn merkitys korostuu erityisesti ja laajamittaiset muutokset ovat myös suoraan yhteydessä loppukuluttajien ostopäätöksiin. Alaan keskittyvä hanke tarkasteli erityisesti vapaaehtoisen sääntelytoiminnan roolia ajurina eli miten erilaiset eettiset ja ympäristömerkinnät vaikuttavat kuluttajien valintoihin ja sitä kautta myös yritysten liiketoimintaan. Ko. merkintöjen taustalla on monimutkaisia toimintaprosesseja, arvoketjuja ja sertifiointijärjestelmiä, joihin yritysten on myös samalla sitouduttava.
Sääntely voi olla tärkeä ajurina, omaehtoiselle vapaaehtoissääntelylle tulisi antaa enemmän tilaa Tulosten mukaan vapaaehtoinen sääntelytoiminta voi olla tärkeä ajuri ja samalla luoda kilpailukykyä ja kasvua yrityksille, jos sillä pystytään vaikuttamaan kuluttajien valintoihin. Näin ollen voisi ajatella, että julkisen sääntelyn rinnalle olisi syytä antaa enemmän sijaa ja joustavuutta myös vapaaehtoiselle yksityisen sektorin sääntelyllä. Samalla on tärkeätä varmistaa, että yksityisen sektorin vapaaehtoissääntelyä myös valvotaan. Tähän liittyen erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen rooli voi olla hyvinkin tärkeä. Julkisen ja yksityisen sektorin sääntelytoiminnan eroista ja työnjaosta tarvitaan syvällisempää ymmärrystä, samoin siitä, miten sääntely vaikuttaa innovointiin ja. Liikennesektorin vihertymistä tutkittiin maaliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Fokuksena oli erilaiset toimeenpiteet, jotka yleistävät sähköautojen, biopolttoaineiden, joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen käyttöä. Varsinkin sähköautoihin ja biodieseliin liittyen on Suomessa lanseerattu useita politiikkatoimenpiteitä (mm. sääntely ja verotus) ja ohjelmia (mm. Tekesin EVE ja ministeriöiden TransEco ohjelma). Liikennesektorin kehittämistä onkin edistetty mallin hengessä, onnistumisia on ollut (esim. biopolttoaineiden kehittäminen), mutta vihertyminen on kuitenkin ollut hidasta. Liikennesektoria on tuettu kokonaisvaltaisesti, markkinoiden luomiseen pitäisi kuitenkin panostaa enemmän Tulosten mukaan liikennesektorin kehittäminen on kyllä ollut suhteellisen kokonaisvaltaista, mutta kuluttajien tottumuksiin vaikuttamiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota, jolloin esim. yksitysautoilu on vielä liian doiminoiva ja vaihtoehtoisille ratkaisuille on vähemmän kasvutilaa. Innovatiivisia kokeiluita on saatettu vireille, mutta näissä pitäisi päästä laitekokeiluista kohti systeemisempiä kokeiluita (myös käyttäjä, regulaatio, tuotanto- ja jakelujärjestelmät). Kokeiluissa pitäisi tukea monia täydentäviä vaihtoehtoja ja niiden laajentamiseksi pitäisi syntyä enemmän yhteistoimintaa hallinnossa. Lisäksi pitäisi panostaa vahvemmin markkinoiden luomiseen (verotus, hankinnat, kuluttajien preferenssien monitorointi ja parempi huomioiminen). Vihreän kasvun käsite on peräisin YK:n ja OECD:n piirissä käydystä keskustelusta. OECD julkaisi vuonna 2011 vihreän kasvun strategia, joka on inspiroinut montaa maata kehittämään vastaavia maastrategioita. Vihreän kasvustrategian jalkauttaminen Suomessa on ollut yhden hankkeen tutkimuskohde. Tutkimuksen mukaan ei ole vielä löytynyt konsensusta siitä, mikä olisi Suomen vihreän kasvun malli ja kärki globaalissa kilpailussa. Vihreän kasvun välttämättömyys ja mahdollisuudet on tunnistettu, mutta lähtökohdaksi on vielä liiaksi otettu cleantechin kehittäminen viennin kautta systeemitason laaja-alaisemman näkökulman sijasta. Vihreän kasvun tavoittelu pitäisi laajentaa cleantechistä systeemitasolle Hankkeessa tehtiin myös tapaustutkimuksia vihreän kasvun vientimahdollisuuksista Perussa, Brasiliassa ja Intiassa. Näissä tapauksissa korostui paikallisten sosiaalisten ja kulttuuristen olosuhteiden ymmärtäminen, vihreän kasvun ratkaisut voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisilta eri kohdemaiden suunnalla. Paikallisten kumppanuuksien syntyminen, muualla kehitettyjen teknisten ratkaisujen hyväksyttävyys ja kehityshankkeiden kestävyysnäkökulmat nousivat selvimmin esiin haasteina.
Ajurit ja tulevaisuus Voiko systeemimuutoksia monitoroida? Innovaatiotutkimuksen avulla on tunnistettu keskeisimmät ajurit, joita ainakin osittain voi monitoroida erilaisilla mittareilla ja tapaustutkimuksilla. Tälle mittaroinille ja seurannalle on kasvava kysyntä Suomessa, EU:ssa ja muuallakin, missä maailmanlaajuiset haasteet entistä useammin otetaan TKI ohjelmien lähtökohdaksi. ICT on luonut hyvän pohjan systeemimuutoksille, tieteen ja teknologian kehitys on kuitenkin vakiintunut viime vuosina Kokeilut, sosiaaliset innovaatiot, uudenlaiset kumppanuudet ja edelläkävijäyritykset ovat keskeisimmät ajurit Niin kuin on jo todettu, sosiaaliset toimintatapa-innovaatiot ovat usein keskeisimpiä ajureita. Tieteen ja teknologian mahdollistavaa merkitystä ei kuitenkaan saisi vähätellä, monet laajat yhteiskunnalliset muutokset ovatkin riippuneet esim. ICT alan nopeasti kehityksestä. Innovaatiotutkimus on kehittänyt uusia bibliometrisiä menetelmiä monitoroimaan tieteen ja teknologia edistymistä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan Suomen tieteen ja teknologian kehitys on laajentunut merkittävästi kohti uusia aloja vuosina 1995-2005, mutta sen jälkeen tilanne on vakiintunut. Sisällöllisesti merkittävää taantumista on ollut lääke- ja biotieteiden puolella. Maltillista kasvua on ollut fysiikan, ympäristö- ja materiaalitieteissä sekä insinööritieteissä. Sosiaalisten innovaatioiden yksi tärkeä ilmentymä on julkisen ja yksityisen sektorin väliset partneruudet ja toimintatavat, julkiset hankinnat ja muunlaiset kysyntälähtöiset instrumentit (esim. standardointi, innovaatiokilpailut). Suomessa on myös viime aikoina virinnyt keskustelu itseorganisoituvista kokeiluista ja kokeilevasta politiikasta ja tähän liittyviä aloitteita on laitettu liikkeelle. Kokeilut voivat esim. keskittyä teknologisiin ratkaisuihin, Tähän tutkimuksen toimintatapoihin, tärkeimmät sääntelyyn, viittaukset verotukseen. + mahdolliset Kokeilulla syntyneet voidaan julkaisut testata vaihtoehtoisia polkuja kohti laaja-alaisempaa systeemitason muutosta ja niiden merkitys (muuta on tekstikentän myös tunnistettu koko sopivaksi) alan kirjallisuudessa. Keskustelussa Lähde 1 korostuu ehkä liian helposti julkisen sektorin ja politiikan ohjaavaa rooli. Systeemimuutoksen keskiössä ovat kuitenkin edelläkävijäyritykset, jotka rikkovat Lähde 2 vallitsevia toimintatapoja, haastavat vakiintuneita pelureita ja tuovat uusia ratkaisuja kentälle. Lähde 3 Näin ollen on myös olennaista tunnistaa ja monitoroida näitä edelläkävijäyrityksiä ja luoda niille kasvusijaa ja vaikutusvaltaa. Yhdessä innovaatiotutkimushankkeessa Katso lähteen merkitsemismalli keskityttiin policy brief erityisesti -esimerkistä. edelläkävijäyrityksiin, jotka menestyvät poikkeuksellisen hyvin ja haastavat alan muitakin yrityksiä ja toimijoita muuttumaan. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa niiden ominaispiirteet, strategiat ja merkitys systeemimuutoksille. Tulosten mukaan edelläkävijäyritykset onnistuvat usein ristiinpölyttämään ideoita ja osaamista useilta eri aloilta, kehittämään laajasti muuhun liiketoimintaa yhteensopivia tuotteita tai palveluita, skaalaamaan toimintaansa yleensä avoimien alustojen ja Tarkempi lukeminen ekosysteemien kautta, alentamaan tuotannon ja tuotteiden kustannuksia merkittävästi ja hyödyntämään usein joukkoistamisen menetelmiä. Edelläkävijäyritysten tukeminen, tunnistaminen ja monitorointi olisi näin olleen myös yksi tärkeä edellytys. Lähivuosikymmenten lähde voi piillä biopohjaisissa materiaalissa ja ympäristöteknologioissa Missä piilee keskeisin teknologialähtöinen ajuri tulevaisuudessa? Ennakointiin liittyvän tutkimushankkeen mukaan seuraavina megatrendeinä ovat yhteiskunnan yhä pitemmälle kehittyvä tietoteknistyminen ja resurssitehokas toimintatapa. Molemmat kehityssuunnat tarjoavat mahdollisuuksia. Metsäpohjaiset luonnonvarat ja niihin liittyvä materiaaliosaaminen antavat edellytykset tuottaa uusiutuvia tuotteita öljypohjaisten tilalle. On panostettava laajasti bio-pohjaisiin materiaaleihin, ympäristöteknologioihin sekä uusiin terveysteknologioihin, samalla kun olemme edelleen vahvasti mukana seuraavan vaiheen ICT-ratkaisuissa.
Implikaatiot innovaationympäristön toimijoille Maailmanlaajuiset haasteet luovat paljon liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia, jos toimintaympäristömme joustavat ja kannustavat systeemitason innovaatioiden syntyä Systeemimuutoksilla on myös mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä, niiden edistämiseksi on tarjolla erilaisia malleja, ohjauskeinoja ja esimerkkejä muualta Merkittävät haasteet liittyvät osittain ristiriitaisiin kannustimiin eri sektoreiden ja hallinnonalojen välillä, kankeaan sääntelyyn, systeemitason kokeiluiden aikaansaamiseen ja uusien markkinoiden luomiseen Vihreän kasvun malli, jolla Suomi kilpailisi globaalitaloudessa, ei ole vielä kirkastunut. Vihreän kasvun tavoittelussa pitäisi huomioida innovaatioiden kohdemaiden erityspiirteet, strategioita pitäisi laajentaa cleantechistä systeemitasolle Merkittävimmät ajurit liittyvät yleiskäyttöisten teknologioiden hyödyntämiseen (esim. ICT), systeemitason kokeiluiden aikaansaamiseen, sosiaalisiin toimintatapa innovaatioihin, ja edelläkävijäyritysten veturirooliin Tulevaisuudessa biomateriaalit ja ympäristöteknologiat (ja ICT:n kokonaisvaltaisempi hyödyntämien) voivat luoda merkittäviä uusia ja -innovaatioiden mahdollisuuksia Suomelle, esim. biotalouteen liittyen Systeemimuutosten ja -innovaatioaiheiden proaktiivisempi ja systemaattisempi tunnistaminen ja laaja-alaisempi edistäminen PPP-lähtöisesti, johon tarvitaan uusia ohjaus- ja monitorointimalleja Innovaatiopolitiikan ja Tekesin interventioiden argumentoinnin laajentamisen kohti systeemitason ja kokeilevampaa toimintaa ( beyond market failure ) Kokeilu- ja kysyntäpuolen instrumenttien kehittäminen, mkl. kilpailut, alustojen tukemine yms. vaihtoehtoisia lähestymistapoja Uusien vaikuttavuusarviointimenetelmien ja -mallien kehittäminen, jotka huomioivat systeemiuutosten ja -innovaatioiden erityspiirteet, haasteet ja mahdollisuudet
Viitteet Draft: ACSI hankkeen kokoamakirja IBM Institute for Business Value. 2010. The world s 4 trillion dollar challenge. Using a system-of systems approach to build a smarter planet. Innovaatiotutkimuksenseminaari 28.11 ja sen aineistot. System innovation and transitions do we need new policies and strategies? + OECD Systems innovation työpaja 29.11. Kehityksen kuudes aalto ja Suomi, Policy Brief 5/2013 Luukkonen, T & Duncan, T. 2013. Industrial Engagement of University Research. ETLA Muistio 20.19 December. Nieminen, M, Valovirta, V & Pelkonen, A. 2011. Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos Kirjallisuuskatsaus. VTT Tiedotteita 2593. Paukku, M & Välikangas, Liisa. Forthcoming. Strategizing Practicies from the Outliers: Enabling Big Bang Innovations. SMS Lake Geneva Special Conference 2013, CERN/IMD. OECD. DSTI/STP/TIP(2013)3/REV1. System innovation: concepts, dynamics and governance. Raporttiluonnos: Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Aalto Yliopiston ja SYKE:een yhteisjulkaisu. Raporttiluonnos: Wilenius, M & Kurki, S. Resourcing the sixth wave How to create a more sustainable future through radical renewal. Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun Yliopisto. Raporttiluonnos: Teräväinen-Litardo, T, Snell Karoliina & Lehtonen, M. Green transitions. Helsingin Yliopisto. Sorsa, K (toim.).2014. Vastuullisuusmerkit ja kuluttajan valinnat systeemisen muutoksen mahdollistajina. Turun AMK, raportteja 173. Systeemiset innovaatiot turvallisen ikääntymisen edistäjänä, Policy Brief 3/2013 Valovirta, V, Nieminen, M, Pelkonen, A, Turkama, P, Heikura, T, Lindman, J, Inkinen, S & Kaivo-Oja, J. 2011. Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. Tekesin katsaus 286/2011.