Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Suomen aluehallintovirasto Sinikka Torkkola Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Tampereen yliopisto

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Lataa Terveyssosiologian linjoja. Lataa

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Paremman elämän puolesta

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

PÄIVYSTYS Tampereella

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Sustainable well-being

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa Puh: (260) 2194

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PÄÄKIRJOITUS VIESTINNÄN TUTKIMUS VIERASTAA TERVEYTTÄ

II Terveyden ja sairauden historiaa

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: /2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola

Lataa Kulttuurinen hoitotiede ja tutkimus. Lataa

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun alkaen

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan

Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

Suostumus biopankkitutkimukseen

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

Transkriptio:

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Sinikka Torkkola Viestintätieteiden tutkijakoulun koordinaattori Tampereen yliopisto, puheopin laitos sinikka.torkkola@uta.fi Terveysviestinnän tutkimuksen lähtökohtia 1. Tutkimusalue ei yhtenäinen paradigma Taustalla terveydenhuollon ja terveyden edistämisen tarpeet Nuori tutkimusala 1960-luvulla sosiologit ja psykologit tutkivat potilaiden hoitoon liittyvää viestintää (terapeuttinen viestintä) Health communication termi 1970-luvulla Yhdysvalloissa Terveysviestinnän alkukohdaksi on määritelty monialainen I terveysviestinnän kirja: Kreps & Thornton (1984): Health Communication. Theory and Practice 17.2.2007 Sinikka Torkkola 2 1

Terveysviestinnän tutkimuksen lähtökohtia 2. Sosiologiset juuret: Talcott Parsons: Potilaan ja lääkärin roolit Valistuksen pitkä perinne: Euroopassa1500-luvulla I oppaat Yhdysvalloissa 1700-luvulla isorokko- ja alkoholivalistusta Elias Lönnrot : Suomalaisen Talon-Pojan Koti- Lääkäri, 1856 17.2.2007 Sinikka Torkkola 3 Terveysviestinnän määrittely Monitieteisyys ei yhtenäistä määritelmää Terveysviestinnän tutkimuksissa määritellään harvoin suoraan viestinnän suhdetta terveyteen ja sairauteen. Health communication usein merkityksessä terveyttä edistävä viestintä tai terveysvalistus ja terveysneuvonta 17.2.2007 Sinikka Torkkola 4 2

Terveysviestintä WHO:n mukaan Terveysviestintä on keskeisin keino välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Kaikkia joukkoviestinnän muotoja, sekä uusia että vanhoja, voidaan käyttää levitettäessä yleisölle hyödyllistä terveysinformaatiota sekä lisättäessä tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä kehitykseen. 17.2.2007 Sinikka Torkkola 5 Suomalaisia määritelmiä Wiio & Puska (1993) Terveys on terveyteen liittyvää viestintää, jota koskettavat viestinnän yleiset periaatteet ja jolle on ominaista tavoitteellisuus ja arvolataus. Aarva (1991) erottaa terveysvalistuksen ja terveysneuvonnan. Pitää terveysviestintänä vain joukkoviestintää. 17.2.2007 Sinikka Torkkola 6 3

Terveysviestinnän suppean määritelmän rajoituksa Terveys ja sairaus määrittyvät viestinnän ulkopuoliseksi ilmiöksi Viestintä on terveyden edistämisen ja sairauden hoitamisen väline Viestinnän välineellinen ymmärtäminen on ristiriidassa viestinnän nykytutkimuksen kanssa 17.2.2007 Sinikka Torkkola 7 Esimerkki potilasohjeesta (ohjeen alku) Osastolla annetaan sädehoitoja pääsääntöisesti klo 7.45 15.00 maanantaista perjantaihin. Jotta kaikki potilaat saataisiin hoidetuksi, annetaan sädehoitoa tarvittaessa myös iltaisin. Osastolla päivittäin annettavien hoitojen vaihtelun takia on hyvä varautua hoitoaikojen muutoksiin. 17.2.2007 Sinikka Torkkola 8 4

Terveysviestintä laajasti Terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää viestintää kaikilla viestinnän alueilla eli keskinäis- kohde- ja joukkoviestinnässä. Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua tietoon, tunteeseen tai kokemukseen ja olla sekä faktuaalista että fiktiivistä 17.2.2007 Sinikka Torkkola 9 Terveysviestintä laajasti mukana sekä joukko- että keskinäisviestintä VIESTINTÄ Muita terveyteen liittyvän joukkoviestinnän osaalueita: -Terveysjournalismi -Terveyteen liittyvä viihde - Terveydenhuollon ulkoinen tiedotus - Mainonta Joukkoviestintä Terveysviestintä Terveydenhuollon sisäinen suullinen ja kirjallinen viestintä: Esim: - Lääkärin / hoitajan ja potilaan välinen keskustelu - Kirjallinen potilasohjaus - Sisäinen tiedotus 17.2.2007 Sinikka Torkkola 10 5

Terveysviestintä laajasti kulttuurisesta näkökulmasta Terveysviestintä on terveyksiä ja sairauksia tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö. Konkreettisesti terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää viestintää kaikilla viestinnän alueilla eli keskinäis- kohde- ja joukkoviestinnässä. Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua tietoon, tunteeseen tai kokemukseen ja olla sekä faktuaalista että fiktiivistä 17.2.2007 Sinikka Torkkola 11 Terveysjournalismi, lääketieteellinen journalismi Medical journalism, health journalism Käytetään usein toistensa synonyymeina Terveysjournalismin yhteys terveysvalistukseen Terveydellä on perusteltu suomalaisten sanomalehtien perustamista 17.2.2007 Sinikka Torkkola 12 6

Terveysviestinnän tutkimussuuntia Vuorovaikutuslinja Kohteena lääkäreiden sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välinen keskinäisviestintä. Vaikutuslinja Tutkii mahdollisuuksia vaikuttaa viestinnällä terveyskäyttäytymiseen Kulttuurilinja Tutkii terveyksien ja sairauksien rakentumista viestinnässä 17.2.2007 Sinikka Torkkola 13 Vuorovaikutuksen tutkimus Puhe on vähiten tutkittu lääkärin työkalu Tällä hetkellä terveysviestinnän tutkituin alue Taustalla kysymys potilaan asemasta: Voiko vuorovaikutusta tutkimalla ja muuttamalla antaa potilaalle enemmän tilaa tai jopa poistaa hoidon antajan ja hoidon saajan välistä epätasaarvoa? Tutkitaan puheviestinnässä, sosiologiassa, hoitototieteessä 17.2.2007 Sinikka Torkkola 14 7

Terveysviestinnän vaikutuslinjan tausta Selvittää viestinnän vaikutuksia: Terveysvalistuksen ja neuvonnan viestinnällisten keinojen vaikutus Huoli median haitallisista vaikutuksista terveyteen Nivoutuu joukkoviestinnän Mass Communication Research -paradigmaan 17.2.2007 Sinikka Torkkola 15 Terveyskampanjoiden evaluointi 1 Epidemiologiset mittarit muiden tekijöiden vaikutus? Terveyskäyttäytymisen muutokset Itsearvioinnin ongelmat Mediakampanjoiden vaikutusta eritelleiden tutkimusten tulokset ristiriitaisia. 1. (Caldwell, & Miaskowski, (2002) Mass media interventions to reduce help-seeking delay in people with symptoms of acute myocardial infarction: time for a new approach. Pat. Ed. & Co. 46, 1-9.) 17.2.2007 Sinikka Torkkola 16 8

Terveyskampanjoiden evaluointi 2 Satunnaistettu kontrolloitu koe (randomised controlled trial) biolääketieteellinen tausta muiden tekijöiden vaikutus mahdotonta eliminoida viestintä ymmärretään vaikuttavaksi aineeksi Havaittavuus, virittävyys ei mittaa suoria vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen 17.2.2007 Sinikka Torkkola 17 Terveyskampanjoiden evaluointi 3 Vastaanoton tutkimus Terveyssanomien läpimeno, onko sanomat tulkittu oikein Miten yleisö tulkitsee terveyssanomia, lähenee kulttuurin tutkimuksellista tutkimusotetta Uudet kampanjan muodot viihteellinen valistus 17.2.2007 Sinikka Torkkola 18 9

Terveyskulttuurin muuttuminen Terveysvalistuksen- ja viestinnän vaikutuksia voisi eritellä kulttuurin näkökulmasta monipolvinen hidas prosessi Esim. suomalaisen tupakkakulttuurin muuttuminen Ei etsitä suoria vaikutuksia vaan eritellään terveyttä osana kulttuurisia ja yhteiskunnallisia prosesseja 17.2.2007 Sinikka Torkkola 19 Kulttuurisesti suuntautunut tutkimus erittelee Millaisia ovat viestinnän terveydet ja sairaudet? Millaisia toimijoita terveyksiä ja sairauksia tuottavat? Terveysviestinnän valtakysymyksiä: miten viestinnässä tuotetaan terveyksiä, sairauksia, potiluutta ja kansalaisuutta. i 17.2.2007 Sinikka Torkkola 20 10

Esimerkki potiluus journalismissa Rakentumista ohjaavat kulttuuriset käytännöt Valtakamppailun paikka Tekstejä, kuvia avaamalla voidaan tehdä näkyväksi potiluutta ja sen järjestystä Potilas ei ole läsnä tekstissä vaan kuvissa, potiluus rakentuu visuaalisena järjestyksenå q Tutkimusaineisto: Aamulehden Tays /Psp jutut 1980-1998, yhteensä 1189 juttua 17.2.2007 Sinikka Torkkola 21 AL 2.9. 1998 17.2.2007 Sinikka Torkkola 22 Copyright: Sinikka Torkkola September 2001 11

Rembrandt (1632): Tohtori Nicolaes Tulpin anatomian luento 17.2.2007 Sinikka Torkkola 23 AL 15.3.1985 17.2.2007 Sinikka Torkkola 24 12

Nicole Malinconico: Laupias Samarialainen, ennen vuotta 1706 17.2.2007 Sinikka Torkkola 25 AL 22.1.1986 17.2.2007 Sinikka Torkkola 26 13

D. Chodowiecki: Visite in der Charité (1782) 17.2.2007 Sinikka Torkkola 27 Potilas on kuvissa Hoidon kohteena Taudin kantajana Lavasteena Aktiivinen potilas on harvinainen Journalistisen sairaalassa potiluus rakentuu alisteiseksi. Visuaalinen järjestys voi olla ristiriidassa tekstin kanssa 17.2.2007 Sinikka Torkkola 28 14

Copyriright: Sinikka Torkkola lokakuu 2001 AL 1.3. 1993 17.2.2007 Sinikka Torkkola 29 Esityksessä käytetyt lähteet löytyvät verkkoartikkelista: Torkkola, S. (2004). Johdanto terveysviestintään. Verkkoartikkeli. Viestintätieteiden yliopistoverkosto. http://www.uta.fi/viesverk/terveysviestinta/ 17.2.2007 Sinikka Torkkola 30 15