SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI

SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 2014

1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2014... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 OPISKELIJAYHTEISTYÖ... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 6 POTILASTURVALLISUUS... 7 YLEINEN TURVALLISUUS... 8 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 9 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT...10 PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ...11 SOMAATTISET PALVELUT...11 SISÄTAUDIT...11 LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN)...14 IHOTAUDIT...15 NEUROLOGIA...16 KEUHKOSAIRAUDET...17 ENDOSKOPIA...18 GERIATRIA...19 INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA...20 KIRURGIA...20 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET...21 SILMÄTAUDIT...22 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT...23 SUU- JA LEUKASAIRAUDET...23 FYSIATRIA...24 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA...25 ENSIHOITO...25 LEIKKAUSOSASTO...27 TEHOSTETTU HOITO...28 KIPUPOLIKLINIKKA...28 LÄÄKEHUOLTO...29 LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA...30 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS...30 LABORATORIO...31 MIKROBIOLOGIA...31 KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA...31 RADIOLOGIA...33 PATOLOGIA...34 PSYKIATRISET PALVELUT...35 AKUUTTIPSYKIATRIA...35 KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA...35 PSYKOGERIATRIA...35 NUORISOPSYKIATRIA...35 LASTENPSYKIATRIA...36 HOITOTYÖ...37 HOITOTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN...37 ALUEELLINEN HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI...38

2 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ...38 ALUEELLINEN KOULUTUS, OSAAMINEN JA URAKEHITYS...38 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄINEN HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN...38 TERVEYDEN EDISTÄMINEN. 39 JULKAISUT VUONNA 2014...40 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA...42

3 VUOSI 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun hidas eteneminen aiheutti edelleen epävarmuutta terveydenhuollon kentällä. Hallituksen esitys järjestämislaiksi saatiin vasta 4.12.2014 ja saman tien olivat esityksen perustuslailliset ongelmat nähtävissä. Etelä-Savossa kuitenkin lähdettiin valmistelemaan yhteistä sote-tuotantoaluetta kuntayhtymämallilla. Vuonna 2014 toimintaan vaikutti myös uuden päivystysasetuksen mukaisen toiminnan valmistelu sekä sairaanhoitopiirin uuden strategian toimeenpano. Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmänä on Effica, joka on myös käytössä piirin alueen terveyskeskuksissa, lukuun ottamatta Pieksämäkeä (Pegasosjärjestelmä). Aluekatselun kautta potilastietojen kulku voidaan potilaan luvalla turvata myös Itä-Savon suuntaan. Sairaanhoitopiirin resepteistä 80% laaditaan jo sähköisenä ereseptinä. Kansalliseen potilastietorekisteriin Kantaan liityttiin syksyllä 2014. Sähköinen ekg otettiin erikoissairaanhoidossa käyttöön vuoden aikana, ja jatkotyönä suunniteltiin perusterveydenhuollon ekg-toteutusta. Sähköisten palveluiden kehittämistä Hyvis.fi alustalle jatkettiin. Keskussairaalassa otettiin käyttöön sähköinen itse-ilmoittautuminen. Potilaiden Kelan järjestämä yhteistaksikuljetus otettiin käyttöön vuoden aikana. Ensihoito siirtyi 1.1.2014 Mikkelin kaupungin pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirille oman sairaanhoitopiirin toiminnan osalta. Itä-Savon ensihoito jäi edelleen pelastuslaitoksen toiminnaksi. Palvelutasopäätöksen toteutumista seurattiin ja arvioitiin yhdessä kuntien kanssa. Potilasturvallisuuden ja laadun -suunnitelman toteutusta vietiin eteenpäin. Koko henkilöstöä koskeva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama sähköinen potilasturvallisuuden verkkokoulutus toteutettiin kattavasti. Potilaiden luotettavaa tunnistamista varten otettiin käyttöön tunnistusrannekkeet. Keväällä toteutettiin

4 henkilöstölle käsihygieniakampanja ja syksyllä influenssarokotuskampanja; Kannamme vastuuta. Alueellisessa yhteistyössä osallistuttiin KYS-erityisvastuualueen yhteisiin kokouksiin sekä päivitettiin erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Pieksämäen aluesairaalan kanssa ei käyty työnjakoneuvotteluja kaupungin sote-ulkoistamishankkeen vuoksi. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa tehdään yhteistyötä suu-ja leukakirurgian, neurologian, potilasturvallisuuden, koulutuksen sekä tietojärjestelmien ja ensihoidon osalta. Lisäksi valmisteltiin yhteistyötä infektiosairauksien sekä synnytysten hoitamisessa. Hoitotakuu toteutui kohtuullisesti. Ortopedian, gastrokirurgian ja gastroenterologian virkoja saatiin täytettyä. Psykiatrit ja lastenpsykiatrit ovat olleet vaikeita rekrytoida. Sairaalan tulevaisuuden varmistaminen olisi erittäin tärkeää rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan valinnanvapaus ei ole näkynyt keskussairaalan toiminnassa merkittävässä määrin. KYSin käyttö (ostopalvelut) nousi 10,7% (1,4m ) edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäisiä lausuntopyyntöjä saapui Kelan kautta ulkomailla tuotettavaa erikoissairaanhoitoa varten. STM:n päivystysasetus tuli voimaan 1.1.2015. Päivystysasetuksen tiukentuviin vaatimuksiin varauduttiin toimintavuonna mm. siirtymällä gynekologian sairaalapäivystykseen ja valmistelemalla kirurgisen takapäivystyksen vahvistamista. Päivystysasetus edellyttää synnytyssairaalalta volyymia vähintään 1000 synnytystä/vuosi, kun MKS:ssa määrä on noin 800-850/vuosi. Sairaanhoitopiiri anoi ja sai poikkeusluvan STM:ltä jatkaa synnytystoimintaa 1.6.2017 asti. Määräaikaisuutta perusteltiin tulevalla sote-järjestämislailla. Lastenlääkäripäivystyksen vahvistamista ryhdyttiin myös suunnittelemaan synnytystoiminnan varmistamiseksi. Lääkehoidon laadun ja kustannusten hallitsemiseksi vahvistettiin osastofarmasiaa ja osallistuttiin erva-alueen yhteiseen lääkekilpailutukseen. Tuottavuushankkeen myötä sairaansijoja vähennettiin, avattiin uusi päivystysosasto ja valmisteltiin erikoissairaanhoidon päiväsairaalatoimintaa - nk. hoitokeskuksen avaamista. Korjausrakentaminen ja osastomuutokset ovat olleet vaativia ja väistötiloja on tarvittu saneerausten vuoksi. Osastojen remontoinnin vuoksi sairaansijoja on ollut poissa käytöstä ja ajoittaista ylikuormitusta on osastoilla ollut. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuoden aikana vietiin Esper-hanketta eteenpäin ja hankesuunnitelmaa valmisteltiin. Sairaalakortteli tulee muuttumaan olennaisesti, kun psykiatrinen sairaalatoiminta siirtyy Moisiosta samoihin tiloihin, lisäksi suunnitellaan uuden Perhetalon sekä pysäköintitalon rakentamista. Myös poliklinikka-alue, päivystys sekä leikkaussalit ja välinehuolto uudistetaan. Mikkelin kaupunkikeskustan peruspalveluita suunnitellaan samoihin tiloihin ja samalla toteutetaan toiminnallinen sote-integraatio. Sairaanhoitopiirin edustajat osallistuivat myös kuntien yhteiseen työskentelyyn sote-tuotantoalueen perustamiseksi Etelä- Savoon. Kaste-rahoitteinen Esso-hanke jatkui perusterveydenhuollon yksikön johdolla. Keskeisinä toiminnan kehittämisalueina ovat mielenterveys/päihde, kuntoutus, päivystys ja elektiivinen toiminta.

5 Erva-tutkimustoimikunta jakoi vuoden 2014 valtion tutkimusrahaa hakemusten perusteella. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sai rahaa 22.044 euroa. Sairaanhoitopiirin viranhaltijoista erikoislääkäri Ville Waris väitteli tohtoriksi 24.1.2014. Opetustoiminta Lääkärikoulutuksessa on pyritty turvaamaan sekä erikoislääkärikoulutus että yleislääketieteen erikoiskoulutus. Amanuenssi-paikkoja on lisäksi tarjottu lääketieteen opiskelijoille ja maahanmuuttajalääkäreille ja kandidaattiopetusta on järjestetty kirurgiassa (Itä-Suomen yliopisto) ja keuhkotaudeilla (Helsingin yliopisto). Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän. Yleislääketieteen erityiskoulutus Erikoistuva lääkäri Erikoistuva hammaslääkäri Amanuenssi n. 64 kk 346,5 kk 12 kk 91 kk Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osaaminen päivitetään viiden vuoden välein Love -koulutuksen avulla. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus on käytössä edelleen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöitä on tehty sairaanhoitopiirin yksiköissä ja lisäksi on oltu tutkimuskohteena mukana yliopistoopiskelijoiden tutkimuksissa. Hoitohenkilökunta on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen pääsääntöisesti sairaanhoitopiirin sisällä ja jossain määrin myös ulkopuolella. Hoitohenkilökunnan esimiestehtävissä toimiville henkilöille on ollut vuoden 2014 aikana esimiesvalmennus, jossa on käyty läpi muun muassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin strategian keskeiset linjaukset. Opiskelijayhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä on sopimus noin 40 eri koulutusyksikön kanssa opiskelijaohjauksesta. Opiskelijoiden antamaan palautetta ohjauksesta mitataan CLES+T -mittarilla. Opiskelijaohjauksen keskeinen voimavara on ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhdessä kustantama klinikkaopettaja. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu Mikkelin alueella säännöllisten tapaamisten avulla ja aina myös tarvittaessa. Lisäksi erittäin tärkeä yhteistyön muoto on hoitotyön alueellinen kehittäminen, jossa mukana ovat sairaanhoitopiirin alueen hoitotyöntekijöitä kouluttavat oppilaitokset.

6 Potilasasiamiestoiminta Etelä-Savon sairaanhoitopiiri järjesti potilasasiamiestoiminnan potilaslain edellyttämällä tavalla. Potilas- ja varapotilasasiamies (oto) palvelivat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan sekä erillisten sopimusten perusteella Juvan kunnan terveyspalveluiden ja viiden yksityisen palveluntuottajan potilaita ja omaisia. Potilaat ja omaiset saivat tarvitessaan tietoa ja apua potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Yhteydenotot tilastoitiin ja niistä kirjattiin lyhyt sanallinen kuvaus. Johdon edustajat ja yksiköiden esimiehet saivat kuukausittain päivitetyt tiedot yhteydenotoista. Kuukausittain toimitetuissa potilasasiamiestiedotteissa informoitiin yhteydenotoista ja potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvistä asioista. Tiedote julkaistiin intranetissä. Vuonna 2014 potilasasiamiehelle tuli 1 080 yhteydenottoa ja ne koskivat 594 potilasta. Kaikki potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot ja niiden taustalla olevien potilaiden määrä vuosina 2010-2014: Esshp:ä koskevat yhteydenotot vuosina 2010-2014: Sairaanhoitopiirissä annettuun hoitoon kohdistui 848 yhteydenottoa, jotka koskivat 446 potilasta. Yhteydenotot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna erityisesti päivystyspoliklinikan, osastojen 34 ja 33 sekä leikkausosaston osalta. Psykiatrian osastoja koskevat yhteydenotot lisääntyivät hiukan.

7 Useimmiten ongelmia koettiin hoidossa ja menettelyssä. Potilasvahinkoepäilyt tai -asiat ovat myös yleisiä, mutta ne vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Huonoksi koettu kohtelu liittyi hoidosta ja menettelystä valittamiseen ja vahinkoepäilyihin, mutta se oli harvoin yhteydenoton pääsyy. Ongelmatilanteet johtuivat usein tiedonpuutteesta ja väärinkäsityksistä. Potilaat eivät rohjenneet keskustella hoidostaan vastaanotolla tai kysymykset tulivat mieleen vasta jälkikäteen. Joissakin tapauksissa muistutus tai vahinkoilmoitus oli täysin paikallaan. Hoitoon pääsyä koskevia kyselyjä tuli aikaisempaa vähemmän. Potilaat ja omaiset tiedustelivat usein yleisiä terveyden- ja sairaanhoitoon tai sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Potilastietojen saamisesta kaivattiin tietoa jonkun verran. Psykiatrisilla osastoilla tahdonvastainen hoito aiheutti tyytymättömyyttä aikaisempaa useammin. Potilasturvallisuus Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Käsiteltävinä teemoina olivat mm: käsihygienian edistäminen, potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeet sekä HaiPron käytön tehostaminen. Kokoontumisista laadittiin muistiot, jotka löytyvät intranetistä. Kolme ryhmän jäsentä osallistui keväällä Pariisissa pidettyyn kansainväliseen potilasturvallisuuskonferenssiin, BMJ, International Forum on Quality & Safety in Healthcare. Potilasturvallisuusvastaava osallistui kansallisiin potilasturvallisuusverkoston tapaamisiin ja koulutustilaisuuksiin. Tehtiin potilasturvallisuuden tutustumiskäynti Vaasan sairaanhoitopiiriin. Potilasturvallisuusvastaava esitteli tarkastuslautakunnalle potilasturvallisuuden edistämistyötä. Terveydenhuollon henkilöstölle pidettiin alueellinen koulutus, jonka aiheena oli potilasturvallisuus, tietoturvallisuus ja potilaan oikeudet. Aiheesta järjestettiin myös avoin yleisötilaisuus, jossa oli n. 100 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin henkilökunnan käsihygienian edistämiseksi käsihygieniateemapäivän yhteyteen julistekampanja sekä tehtiin seurantaa oikeaoppisen käsihygienian toteutumisesta käytännössä. Osastonhoitajakokouksissa pidettiin potilasturvallisuuden tietoiskuja ja potilasturvallisuusvastaava kävi yksiköiden osastokokouksissa kouluttamassa potilasturvallisuusasioista. Intranetin turvallisuusportaalissa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuuden keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin WWW-sivuilla on potilaat&läheisille kohdassa potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen tavoitteeksi asetettiin, että sairaanhoitopiirin koko henkilöstö on suorittanut koulutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiirissä työskentelee n. 1 485 henkilöä ml. sijaiset. Vuoden 2014 loppuun mennessä verkkokoulutuksen on suorittanut yhteensä 1 316 henkilöä, joista 826 on hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja 101 lääkäriä. Verkkokoulutuksen suorittaneista 389 edustivat muita ammattiryhmiä. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen voidaan todeta toteutuneen hyvin. Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ilmaiseen influenssarokotteeseen. Kattavuustavoitteeksi asetettiin 100 %. Rokotteen otti kaikkiaan 706 henkilökuntaan kuuluvaa, tavoite toteutui n. 50 %. Yksiköittäin toteutuneessa rokotuskattavuudessa on merkittäviä eroja.

8 Otettiin käyttöön tulostettava potilasranneke, joka laitetaan kaikille sairaalassa yöpyville tai anestesian sisältävään toimenpiteeseen saapuville potilaille. Rannekkeiden käytön kattavuutta on lisättävä. Vuonna 2014 tehtiin kaikkiaan 838 HaiPro- ilmoitusta, joista 422 koski läheltä piti tapahtumia ja 416 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 147 vaaratapahtumassa. Ilmoituksista 337 kpl koski lääkehoitoa. Seuraavaksi eniten, 213 kpl ilmoitukset koskivat tiedonhallintaa tai tiedonkulkua. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten potilashuoneessa, 202 ilmoituksessa. Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja, 616 ilmoituksessa. Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 278 tapauksessa. Ilmoitetuista haittatapahtumista viidessä seuraus potilaalle oli vakava. Yleinen turvallisuus Vuoden 2014 aikana henkilöstön osalta merkittävin turvallisuutta vaarantava asia oli vuoden 2013 tapaan väkivalta HaiPro -työturvallisuusosion tietojen perusteella. Henkilöstöön kohdistuvia turvallisuuspoikkeamia tehtiin 247, johon oli nousua edellisestä vuodesta 74 kappaletta. Yhtenä selittävänä seikkana oli ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Lähes kaikki ilmoitukset koskivat työssä tapahtuneita tilanteita ja suurin osa koski väkivaltatilanteita. Vartijan ja poliisin apuun jouduttiin turvautumaan vuotta 2013 enemmän. Järjestyksenvalvoja turvasi hoitotoimenpiteitä 558 kertaa, kasvua edellisestä vuodesta 67. Vartijapalvelut ovat olleet kuitenkin riittävät ja palveluiden laatua parannettiin kohde-esimiestoiminnalla. Väkivallan kasvuun vastattiin mm. Avekki (aggressio, väkivalta, ennaltaehkäisy, koulutus, kehitys, integraatio) koulutuksella. Koulutustilaisuuksia pidettiin 11 kappaletta, joihin osallistui 72 henkilökunnan jäsentä. Lisäksi viidessä eri yksikössä pidettiin Avekki-ylläpito koulutukset. Avekki-koulutuksen vaikuttavuudesta sairaanhoitopiirissämme tehtiin amkopinnäytetyö, jonka tulosten perusteella kyseisellä koulutuksella on ennaltaehkäisevä vaikutus väkivaltatilanteisiin ja parantaa niiden hallittavuutta. Poliisin kanssa pidettiin yksi yhteistyökokous. Toimintakäytäntöjä yhteistoimintaan poliisin kanssa saatiin kehitettyä mm. virka-apupyynnöt. Kyseinen yhteistoiminta on todettu hyödylliseksi ja ko. yhteistyömuotoa lisätään. Paloturvallisuuden osalta rakentaminen toiminnassa olevan sairaalan sisällä aiheutti paloturvallisuusriskin, joka pidettiin kuitenkin hallinnassa lisäämällä koulutusta henkilöstölle ja pitämällä harjoituksia yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Paloturvallisuuskoulutuksia pidettiin 6 kappaletta, joihin osallistui yhteensä 102 henkilökunnan jäsentä. Paloharjoituksia järjestettiin 2 kpl pelastusviranomaisen kanssa. Työtapaturmat laskivat selvästi vuoteen 2013 verrattuna (9 kpl). Työtapaturmien laskuun yhtenä vaikuttavana tekijänä oli työntekijöiden riskitietoisuuden kasvaminen. Tapaturmataajuus oli sairaanhoitopiirissä selvästi alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavalla toimi-alalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden.

9 Tietoturvallisuus parani oleellisesti, kun koko sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön toimikortti kirjautuminen. Lisäksi vuoden 2014 aikana tehtiin useita tietoliikenteeseen ja tietoliikenneyhteyksiin liittyviä arviointeja. Näistä saatujen tulosten perusteella on jatkettu sekä sopimusten, vastuiden että toimintaprosessien täsmentämistä ja dokumentoitua. Näillä toimenpiteillä on saatu kehitettyä haavoittuvuuden hallintaa. Ympäristöturvallisuuden osalta aloitettiin ympäristöohjelman laadinta, mitään merkittäviä puutteita ympäristöturvallisuudessa ei havaittu vuoden 2014 aikana. Potilastietojärjestelmät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon tietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet keskittyivät vuonna 2014 perusinfran muutoksiin ja kansallisiin käyttöönottoihin, sekä alueellisiin yhteistyöprojekteihin ja hankkeisiin. Kanta-hankkeen myötä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen julkiset terveydenhoito-organisaatiot liittyivät kansallisen earkiston käyttäjiksi. earkisto mahdollistaa mm. potilaiden tietojen näkyvyyden terveydenhoidon organisaatioiden välillä, jos kansalainen antaa luvan omien tietojen katseluun. Perustietotekniikan osalta suurimpana laatua ja toiminnollisuutta parantavana aktiviteettinä oli Windows XP käyttöjärjestelmän päivittäminen Windows 7 käyttöjärjestelmään, sekä perusinfran ylläpidon integroiminen ISSHP:n FujitsunPatja palveluun, jonka kautta perus tietojärjestelmien yhteen toimivuus ja laadukas tuki saatiin järjestettyä. Muita ISSHP: n kanssa tehtäviä yhteishankkeita vuoden 2014 aikana olivat sähköposti- ja Lync palveluiden integroiminen, ensihoidon järjestelmän (Merlot Medi) käytön laajentaminen ISSHP:lle, XArchivearkistointiohjelma projektin käynnistäminen ja tiiviin tietohallintoyhteistyön jatkaminen. Sairaalatoiminnan tehokkuutta lisäävät käyttöön otetut virtuaalityöasemat, jotka mahdollistavat katkeamattoman työn tekemisen siirryttäessä virtuaalipäätteeltä toiselle. Virtuaalipäätteiden käyttäminen lisää työn mukavuutta, tuo kustannushyötyjä ja vähentää ylläpidon tarvetta. Mediakeskuksen käyttöönotto on mahdollistanut potilaiden kuva-ja signaali-tiedostojen tallentamisen keskitetysti, se sujuvoittaa päivittäistä työntekoa ja parantaa potilasturvallisuutta. Strategian mukainen sähköisen asioinnin tekninen kehittäminen on ollut aktiivista. Sähköisen asioinnin kehittäminen muuttaa toimintaprosesseja, joka asettaa haasteita kliinisen prosessin muutoksenhallintaan, mutta tehostaa ja nopeuttaa työntekemistä ja antaa uusia mahdollisuuksia sairaalatoiminnalle. Turvallinen viestinvälitys on tietoturvallinen asiointikanava ammattilaisen ja asiakkaan välillä, se on käytössä erilaisilla poliklinikoilla ja vastaanotoilla sekä neuvoloissa. Itse-ilmoittautuminen on otettu käyttöön sairaalassa, asiakkaat ilmoittautuvat päätettä käyttäen tullessaan ajanvarauspoliklinikalle Itseilmoittautuminen on käytössä erikoissairaanhoidossa sekä terveysasemilla. Yksinkertainen ajanvaraus on otettu käyttöön, vastaanottoaikojen varaus, siirtäminen ja peruminen ovat käytössä terveysasemilla, sekä varattujen aikojen katselumahdollisuus on toteutettu erikoissairaanhoidossa. Sähköiset kutsukirjeet ja esitietolomakkeet ovat käytössä ajanvarauspoliklinikoilla ja leikkausosastolla. Ammattilainen lähettää kutsukirjeet ja erilaiset esitetietolomakkeet sähköisesti omahyvikseen tai e-kirjeenä kansalaiselle.

10 Tietoliikenne- ja palvelin järjestelmiä on analysoitu ja tehty tarvittavia teknisiä muutoksia ja parannustoimenpiteitä. Tietoliikenteen analysoiminen selvitti tietoliikennetopologiaa ja suunnitelma sen yksinkertaistamiseksi on tehty, muutoksia toteutetaan vuoden 2015 aikana. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on osallistunut vuoden aikana Kiila-hankkeeseen, se on Medi-IT Oy:n ja sen asiakasorganisaatioiden yhteishanke, jossa tuotetaan vaatimusmäärittelyt tulevaisuuden sote-palvelujärjestelmää tukevalle ictratkaisulle. Vuoden 2014 aikana hankkeessa on tuotettu vaatimusmäärittelyt terveydenhuollon ja sosiaali - ja terveydenhuollon yhteispalveluiden osalta. Vuonna 2015 keskitytään YO-sairaanhoitopiirien ja sote-yhteistyön sekä sosiaalihuollon määrityksiin, sekä käynnistetään kilpailutus. Erva-tason yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti. KYS-erva tietohallintotoimikunta kokoontui vuoden aikana aktiivisesti, puheenjohtajana toimii vuosina 2014-15 Etelä-Savon shp:n tietohallintopäällikkö. KYS-erva työryhmien toimintaan tuloksina voidaan kirjata tälle vuodelle: - palvelujen vieminen KYS-erva alueverkkoon ja liikennemäärän tasainen kasvu - Yhteinen SSO-lisenssien hankintakilpailutus - yhteinen lokitietopolitiikka valmistunut - yhteinen varmennepolitiikka valmistunut - yhteinen tietosuojapolitiikka jalkautettu - ensimmäiset LYNC-laajennukset ja yhteiskäytöt - toimikorttijakelun laajennus piireissä - VAKAVA-työn loppuun saattaminen ja alueellisen tason toiminallisuuksien kuvaaminen osana KA:ta - AKUSTI-työryhmiin osallistuminen eri tasoilla - sote-ict lausunnon kommentointi Tietohallintotyöhön on kuulunut myös yleinen raportoinnin kehittäminen. Raportointia ja tiedolla johtamista kehitetään strategian mukaisesti yhteistyössä shp:n johdon ja sairaalatoiminnan vaatimusten mukaisesti. Keskeisiä tietosuojaan liittyviä seuranta- ja kehittämiskohteita ovat vuonna 2014 olleet; Kansalliseen potilastiedon arkistoon liittyminen, henkilöstön toimikorttikirjautumisen kehittäminen, terveydenhuollon palveluiden muutoksista aiheutuneet tietosuojatarpeet, KYS-erityisvastuualueen yhteiset toimintamallit ja tietosuojayhteistyö, sekä henkilöstön osaaminen. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietoturva- ja tietosuojapolitiikan sisältöjen jalkauttamista on jatkettu sairaanhoitopiirin yksiköissä. Yhteisen tietoturvapolitiikan käyttöönottoon on sitouduttu myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinto-organisaatio on antanut aktiivisesti lausuntoja ja kannanottoja ministeriön ja THL:n lausunto - ja kommenttipyyntöihin. Sisäinen valvonta ja riskit Kts. sairaanhoitopiirin tilipäätös ja tasekirja 2014: sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus.

11 Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikkö ohjasi hankkeita, koordinoi perusterveydenhuollon kehittämistoimintaa, järjesti alueellisia koulutuksia, verkostoi alueen perusterveydenhuollon johdon ja käynnisti palveluketjutyön v. 2014. Merkittävä osa yksikön resursseista meni Kaste -rahoitteisen ESSO-hankkeen käynnistämiseen ja johtamiseen sekä Tervis-hankkeen sisällön ohjaamiseen. Alueellisina koulutustilaisuuksina järjestettiin mm. Hoitoketjut kuntoon -koulutus sekä Huumekoulutus. Lisäksi luotiin alueellinen koulutuskalenteri. Perusterveydenhuollon kehittäjäosaamista vahvistettiin käynnistämällä Savo- Karjala kehittäjävalmennus sarja, jossa Etelä-Savolla on vastuu järjestelyistä. PTH-yksikkö käynnisti laajan työn palliatiivisen palveluketjun tekemiseksi, johon osallistettiin myös omaisia. Perusterveydenhuollon yksikkö käynnisti perusterveydenhuollon johdon säännölliset videotapaamiset alueellisen vuoropuhelun lisäämiseksi. Somaattiset palvelut Sisätaudit Oma toiminta 2013-2014 Hoitopäivät 13 339 84,4-10,4 Hoitojaksot 3 358 90,8-6,8 Keskim. hoitoaika 4,0 93,0-3,8 Käynnit 26 307 99,8 + 0,9 - josta päivystyskäynnit 5 977-6,8 Vuonna 2014 aloitettiin sairaanhoitopiirin organisaatiomuutokseen liittyvät laajat toiminnalliset muutokset koko sisätautien alueella. Toukokuun 2014 lopussa 21- paikkainen keuhkosairauksien vuodeosasto suljettiin ja keuhkopotilaiden hoitoon avattiin sisätautiosastolla henkilöstövajeen takia sulussa olleet potilaspaikat 10- paikkaiseksi keuhkosairauksien osastomoduuliksi. Keuhkolääkäriresurssin lisäksi osastolle siirtyi 7 hoitajavakanssia. Sisätauti-keuhkosairauksien osaston paikkaluku nousi 28:sta 34:ään. Osaston tilojen remontointi toiminnan muutoksiin liittyen muun muassa yhdestä 4-hengen huoneesta remontoitiin kaksi 1-hengen huonetta WC-tiloineen infektiopotilaita ajatellen ja vastaavat remontit jatkuvat ensi vuonna parantaen potilaiden yksityisyyden- ja infektiosuojaa. Lääkehuone uudistettiin täysin osastolla aloittaneen osastofarmaseutin ja lääketyöntekijän johdolla. Lääkehoidon suunnittelu ja toteutus hyötyivät osastofarmasiasta merkittävästi; lääkemenot vähenivät ja lääkkeisiin liittyvien haittailmoitusten määrä puolittui. Osastofarmaseutti osallistui aktiivisesti potilaiden lääkehoidon arviointiin sekä potilasohjaukseen esim. kotiutusten yhteydessä, minkä potilaat kokivat hyvänä. Myös raportointikäytännöt muuttuivat osin suullisesta kirjallisiksi. Raporttikäytäntöjen muutos vähensi merkittävästi henkilöstön lisätöitä, sillä aikaisemmin

12 suulliset iltapäiväraportit pitkittivät aamuvuoroa. Rytmihäiriöpotilaiden seurantaan käytettävä telemetriajärjestelmä päivitettiin, seuranta-monitoreja lisättiin ja lähettimet uusittiin. Joulukuussa osaston yhteydessä 22 vuotta toiminut sydänvalvonta ja invasiivisen kardiologian tutkimuspotilaat siirtyivät uusiin valvontayksikön tiloihin päivystyksen läheisyyteen. Vapautuviin tiloihin remontoidaan vuonna 2015 hematologisten potilaiden hoitoyksikkö omaksi osastomoduulikseen. Remontit saatiin tehtyä tiukassa aikataulussa ja toki ne jonkin verran häiritsivät potilaita ja osaston toimintaa, mutta kokonaisuudessaan niistä selvittiin hyvin. Suuret muutokset ja työtoverien vaihtuminen, uusien hoitojen oppiminen ja erilaisten työskentelytapojen yhteensovittaminen olivat haaste, joka otti ajoittain voimille, mutta josta selvittiin. Potilaspaikkamäärien vaihtelu osaston sulkujen, remontin ja muuttojen takia sekä tehostunut päivystysosaston käyttö vähensivät hoitopäiviä ja lyhyitä hoitojaksoja vuode-osastolla. Päivystysosaston (POS) osalta tulos oli odotettu ja toivottu. Osasto-kuormituksen odotetaan tasaantuvan parin seuraavan vuoden aikana toiminnan vakiintuessa muutosten jälkeen. Sydänvalvonnan ja invasiivisen kardiologian osalta toiminta jatkui ennallaan ja toimenpidemäärät pysyivät aikaisemmalla tasolla. Kardiologinen toimintastrategia oli yhä enemmän etupainotteista akutologiaa ja yhteistyötä ensihoidon ja päivystyksen kanssa tiivistettiin edelleen. Siksi 5-paikkaisen sydänvalvonnan, 4- paikkaisen invasiivisen kardiologian tutkimuspotilaiden huoneen sekä 2- paikkaisen stroke-yksikön yhdistäminen ja siirtäminen yhteiseksi valvontayksiköksi lähelle päivystystä tuki nykyistä toiminta-strategiaamme. Hematologian osa-alueella lymfoomat lisääntyivät, myeloproliferatiivisia tauteja todettiin odotettua enemmän ja osa diagnosoiduista myeloomista oli aiempaan verrattuna aggressiivisempia. Veritautien hoitojen kehittyminen on johtanut parempaan ennusteeseen ja eliniän pitenemiseen, mikä osaltaan on lisännyt potilaskontaktien määrää/hoitoaika. Erityisesti sytostaattipoliklinikka oli kuormittunut ja toimintaa järjesteltiin uudelleen; joitakin potilasryhmiä siirrettiin seurantaan ajanvarauspoliklinikalle ja verensiirtojen ja muiden tukihoitojen piirissä olevien potilaiden seuranta siirtyi avohoitoon. Myös hoitajavastaanottoja ja hoitajan puhelinkontakteja potilaisiin lisättiin. Tämä helpotti merkittävästi hematologin työmäärää, mutta vaatii toki hoitajalta erittäin hyvää ammattitaitoa ja kokemusta, minkä turvaaminen jatkossakin on ensiarvoisen tärkeää. Ajanvarauspoliklinikalla hoitajan tekemiä soittokontrolleja lisättiin, hematologin päiväpoliklinikkaa tiivistettiin ja syksyllä pidettiin joitakin iltavastaanottoja. Lisäksi KYS:n kaksi hematologia kävivät pitämässä vastaanottoja 1-2x/kk syksyn aikana. Näiden toimien avulla saatiin jonot purettua ja pidettyä hematologian poliklinikka reaaliajassa, vaikka syksystä 2014 alkaen oli työssä vain 1 osa-aikainen hematologi. Vuoden 2015 alussa työnsä aloittavan onkologin kanssa sovitaan yhteistyöstä lymfoomapotilaiden hoidossa ja edelleen tarvitaan ostopalvelulääkäreiden apua seurantapoliklinikalla. Erikoistuvien lääkärien määrän lisäännyttyä voitiin heille järjestää sijoitukset hematologialle 3 kuukauden sykleissä, mikä osoittautui antoisaksi niin koulutuksellisesti kuin hematologian toiminnan kannalta. Nefrologialla kotihemodialyysi vakiintui yhdeksi kotidialyysihoidon hoitomuodoksi peritoneaalidialyysin rinnalle. Sairaanhoitopiirin alueelle tuli ennätyksellisen paljon munuaissiirtoja (8), mikä johti dialyysipotilaiden kokonaismäärän vähenemiseen (20 potilasta hemodialyysissä dialyysiyksikössä, 2 kotihemodialyysissä, 4 peritoneaali-dialyysissä). Munuaispoliklinikalla käyntimäärät

13 vastaavasti nousivat reilusti, kun uudet siirtopotilaat tarvitsivat tiheää seurantaa. Myös pre-dialyysipotilaat tarvitsivat vastaanottoaikoja lyhyellä viiveellä. Ainoan nefrologin loma-ajat ovat hankalia ja 2014 sijaisuudet hoidettiin erikoistuvan lääkärin ja konsultaatioiden avulla. Sairaalaan rakennettiin uusi Hoitokeskus vuoden lopulla ja samassa yhteydessä tehtiin myös dialyysin laajennus 9-paikkaisesta 12-paikkaiseksi. Laajennustöistä johtuen dialyysi toimi väistötiloissa 10.11 29.12.2014 ilman suurempia ongelmia. Jatkossa meillä on aikaisempaa paremmat valmiudet ottaa vastaan mm. lomadialyysipotilaita. Munuaispoliklinikan käyntimäärien reilun nousun takia ensi vuonna vastaanottoaikoja täytyy lisätä. Hoito-paikkojen määrän ja munuaispoliklinikan toiminnan lisääntyessä toiseen nefrologin virkaan tarvitaan lääkäri ja hoitohenkilöstön määrän riittävyyttä täytyy tarkastella uudelleen. Sisätautien poliklinikalla lääkäreiden vastaanottotoimintaa oli vihdoin mahdollisuus lisätä, kun sisätauteihin erikoistuvat lääkärit pystyivät hoitamaan osastoja osin itsenäisestikin ja erikoislääkäreitä voitiin sijoittaa poliklinikalle. Hoitohenkilöstö riitti lääkeinfuusioiden ja hematologian vastaanottotoiminnan siirryttyä vuoden vaihteessa hoitokeskukseen. Iltaisin pidettiin lisätyönä jononpurkupoliklinikkaa hematologian ja kardiologian vastaanotoilla kiireettömään hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja lisäksi myös ostopalvelulääkäreitä käytettiin. Diabetespoliklinikalla käyntimäärät lisääntyivät tasaisesti ja toiminnan suunnitteluun toi haastetta vuodeosastolta insuliinipumppuhoitojen aloitukseen poliklinikalle siirtyneet potilaat. Tähän liittyen osaston diabeteshoitajat aloittivat myös osa-aikaisen työskentelyn poliklinikalla. Jalkaterapia toimi entiseen tapaan. Reumatologian poliklinikalla työskenteli loppuvuodesta kaksi osa-aikaista reumatologia, kun pitkäaikainen reumatologi jäi osa-aikaeläkkeelle. Tämä aiheutti jonkin verran viivettä vastaanottoihin. Vuoden 2015 alusta saadaan vahvuuteen sisätautilääkäri, joka erikoistuu reumatologiaan ja täten osallistuu täysipäiväisesti reumapotilaiden hoitoon. Tavoitteena on saada jonotilanne hallintaan. Vuosi 2014 jäi sisätautien osalta aikakirjoihin suurena muutosten ja haasteiden vuotena. Niin toiminnalliset kuin rakenteellisetkin muutokset koskivat jokaista työyksikköä. Lähiesimiehet joutuivat ottamaan kantaa niin sairaalarakentamisen rakennusteknisiin kuin henkilöstöhallintoon liittyviin ongelmiin. Näissä tehtävissä korostui ajantasaisen tiedottamisen sekä johdonmukaisuuden merkitys sairaalan jokaisella esimiesportaalla. Toiminnalliset muutokset, työtapojen uudelleen muotoutuminen ja yhteistyön hioutuminen uusissa työyksiköissä jatkuu vuosia. Ravitsemusterapiassa pystyttiin vastaamaan palvelujen lisääntyvään kysyntään määräaikaisen työntekijän työpanoksen turvin. Potilastyössä yksilöohjaukset ja potilaiden hoidon suunnittelu, ensitietopäivät, sopeutumisvalmennuskurssit ja ryhmätoiminta, uutena alueellinen verkkopuntari-painonhallintaryhmä, voitiin toteuttaa asianmukaisesti. Alueellista ja sisäistä koulutusta järjestettiin terveydenhuollon ja ruokapalveluiden ammattilaisille. Pertunmaalle suunniteltiin, valmistettiin ja toteutettiin Ravitsemushoidon tehostamisen koulutuspaketti, jolloin sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutti jalkautui alueelliseen työhön.

14 Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) Oma toiminta 2013-2014 Hoitopäivät 2 933 95,2-5,6 Hoitojaksot 1 128 80,6-14,2 Keskim. hoitoaika 2,6 118,2 + 10,1 Käynnit 7 298 102,4-2,2 - josta päivystyskäynnit 530-12,1 Lastenyksikön toiminta sujui entiseen tapaan pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Kuormitukset lastenosastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla vaihtelivat kuten aikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli edelliseen vuoteen verrattuna hiukan pienempi. Hoitojaksot lastenosastolla olivat lyhyitä ja potilasvaihto runsasta. Lasten hoitoisuus vaihteli suuresti samoin kuin yksiköiden kuormitus. Vauvateholla oli runsaasti vauvoja erityisesti alkuvuodesta. Kesällä koko lastenyksikön toiminta oli rauhallisempaa ja rauhallisuus jatkui loppuvuoden, lyhyehköjä poikkeusjaksoja lukuun ottamatta. Tämä on haasteellista osaavan henkilöstön resursoinnin suhteen. Lastenosasto oli evakossa osastolla 13 tammikuun lopusta toukokuun puoleen väliin hoitajakutsuremontin vuoksi. Tällöin lastenosaston hoitaja oli anestesiatoimenpiteissä päiväkirurgian yksikössä maanantaisin ja joka toinen torstai. Lastenpoliklinikka oli evakossa lastenosastolla huhti - toukokuussa. Lastenpoliklinikan toiminta pysyi oleellisesti entisellään. Käyntimäärät olivat samaa luokkaa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellisvuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin hyvin. Lastenneurologian toiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin. Puheterapiapalveluita saatiin paremmin kuin aikaisemmin, kun lastenyksikön puheterapeutin virka oli täytetty. Lastenyksikön psykologi teki 50% työaikaa, mutta sen lisäksi lastenneurologialle ja lastentaudeille saatiin 1 yhteinen psykologi, jonka vuoksi psykologin palvelut saatiin hoidettua normaalisti. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkui entiseen tapaan ostopalveluna kolme kertaa vuoden aikana. Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaan ostopalveluina. Lastenortopedin vastaanotot olivat keskimäärin kerran kuukaudessa, lastenkardiologi kävi noin kolmen kuukauden välein. Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä. Lastenlääkäreiden päivystykseen tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä, joita saatiin osittain tai kokonaan kuutenatoista viikonloppuna vuoden aikana. Erikoistuvan lääkärin virka oli täytettynä koko vuoden ajan. Alkuvuodesta lastenyksikössä oli kaksi erikoistuvaa lääkäriä ja lastenneurologian yksikössä erikoistuva 2 kuukauden ajan. Lastenyksikössä oli koko vuoden ajan 1-2 amanuenssia / lääkäriharjoittelijaa töissä.

15 Hoitohenkilöstön akuutit poissaolot hoidettiin pääsääntöisesti sisäisin järjestelyin, varahenkilöstön sairaanhoitajaa tarvittiin joissakin poissaoloissa. Ruuhkatilanteissa ja hiljaisina aikoina apua annettiin yksikön sisällä ja muille yksiköille talossa. Pitkäaikainen osastonhoitaja jäi eläkkeelle loppuvuodesta. Kesällä toiminta oli hiukan supistettua: lasten poliklinikalla oli hoitajien osalta supistettua toimintaa heinäkuun aikana kahden viikon ajan. Lastenneurologian poliklinikka oli suljettuna heinä-elokuun aikana neljän viikon ajan. Kuten edellisenäkin vuonna vastasyntyneiden teho-osasto muutti lastenosaston yhteyteen toukokuun lopussa ja palasi takaisin omalle osastolleen elokuun lopussa. Näillä järjestelyillä osastojen toiminta saatiin hyvin toimivaksi. Ihotaudit Oma toiminta 2013-2014 Hoitopäivät 17 18,9-83,7 Hoitojaksot 5 50,0-68,8 Keskim. hoitoaika 3,4 37,8-47,7 Käynnit 4 268 109,4 + 3,5 - josta päivystyskäynnit 16-50,0 Ihotautiyksikön toiminta noudatteli edellisen vuoden linjauksia. Poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrissä oli hienoista nousua ja lähetteiden määrä lisääntyi. Ylilääkärin ja osastonylilääkärin tilapäisiä poissaoloja korvattiin osin ostopalveluin. Loppuvuodesta alkaen lääkäriresurssia lisäsi osa-aikaisen osastonylilääkärin työpanos, joka jatkossa vähentänee ostopalvelujen tarvetta. Hoitotakuu toteutui pääosin. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettiin alkuvuodesta entiseen tapaan osastolla 26 ja osaston lakkautuksen jälkeen osastolla 34. Hoitopäiviä ja -jaksoja oli edelleen vähän johtuen erikoisalan toiminnan avohoitopainotteisuudesta. Edelliseen vuoteen verrattuna vuodeosasto-hoidon tarvetta oli selvästi vähemmän, mutta tämä selittynee pitkälti satunnaisvaihtelulla. Alueellisen haavanhoito-ohjelman jalkauttaminen jatkui kevään aikana terveyskeskusten yksiköissä ja muissa hoitolaitoksissa. Projektille suunniteltiin jatkoa haavapoliklinikkatoiminnan muodossa ihotautiyksikön yhteydessä. Allergiatutkimusyksikössä tehtyjen prick-testien määrä lisääntyi aiempiin vuosiin nähden merkittävästi. Tämän taustalla oli vuoden 2013 lopulla toteutettu allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön. Kansalliseen allergiaohjelmaan 2008-2018 liittyen allergiatestitoiminta auditoitiin ja toiminnan todettiin täyttävän prick-testeille asetetut laatuvaatimukset. Ihotautiyksikön toiminnan perusongelma on ollut pitempään hoitohenkilöstön vajaus ja suuri vaihtuvuus ja siihen liittyen ammatillisen syväosaamisen haasteellisuus. Hoitajavastaanottoa ja itsenäistä hoitajatyöskentelyä oli ihotautiyksikössä edelleen paljon. Allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön sekä lääkärien määrän lisääntyminen vaati hoitajaresurssien uudelleen tarkastelua. Hoitajien tämänhetkinen määrä ei riitä enää toiminnan hallintaan ja uusien

16 toimintojen kehittämiseen, mm. lääkäri hoitajatyöparityöskentelyn toteuttaminen poliklinikkavastaanotto-toiminnan tehostamiseksi jäi seuraavan vuoden tehtäväksi. Neurologia Oma toiminta Muutos- % 2013-2014 Hoitopäivät 8 747 83,3-6,3 Hoitojaksot 1 767 93,0-6,4 Keskim. hoitoaika 5,0 89,6 + 0,1 Käynnit 6 973 87,2-4,1 - josta päivystyskäynnit 2 141-6,1 Vuoden 2014 aikana erikoislääkärityövoimasta oli puutetta, Yksi erikoislääkärin virka oli täyttämättä. Kokenut erikoistuva lääkäri paikkasi osittain puuttuvan erikoislääkärin työpanosta. Erikoistuvia lääkäreitä saatiin rekrytoitua tyydyttävästi. Sairaanhoitajien lyhyisiin poissaoloihin ei saanut ottaa sijaisia talon ulkopuolelta, vaan poissaolot paikattiin kiertohoitajilla tai omien osastojen työjärjestelyillä. Kesällä neurologinen kuntoutusosasto 11 oli suunnitellusti suljettuna seitsemän viikkoa ja sairaanhoitajat olivat sijaisina osastolla 24, päivystysosastolla sekä osastolla 34. Tämä on lisännyt vakinaisen, pätevän työvoiman vastuuta ja työkuormitusta. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään. Seurantajärjestelmän puutteet aiheuttivat ongelmia ajantasaisten toimintatietojen saamisessa. Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäi hiukan budjetoidusta. Tätä muutosta selitti päivystysosastotoiminnan käynnistyminen, joka vähensi aivan lyhyimpien osastojaksojen määrää. Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä jäi budjetoidusta, mille selityksenä on yhden erikoislääkärin vajaus. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärät tasaantuivat ja jopa hiukan vähenivät edellisvuoden nopean hyppäyksellisen nousun jälkeen. Lähetemäärät neurologian yksikköön osoittivat vähäistä nousua. Päivystysosaston toiminnan käynnistyminen muutti osasto 24N:llä hoidettavaa potilasmateriaalia siten, että aivan lyhyttä hoitoa vaativien potilaiden määrä väheni. Osastolla keskeisin hoidon kohde oli akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden akuuttivaiheen diagnostiikka ja hoito. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta johtuvia vaihteluita ja erityisesti ajoittain kärsittiin merkittävästä tilanahtaudesta. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistä toimintaluvuista. Savonlinnan neurologisten potilaiden osastohoito jatkui suurelta osin Mikkelin keskussairaalan vastuulla ja on vaatinut huomattavasti neurologian akuuttiosaston resursseja. Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue on edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Niin sanottu pakotettu käden

17 kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus ovat vakiintuneet osaksi osaston toimintaa. Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiytyneiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on hyvin merkittävää. Osastolta siirrettiin vakituista henkilökuntaa vakansseineen vuodeosastoselvityksen johdosta muualle ja osastolle on jouduttu palkkaamaan erillisluvalla sijaisia paikkaamaan näitä poissaoloja. Epävarmuus tulevista osastojärjestelyistä ja suunnitelmien nopea vaihtuminen lisäsi henkilökunnan kuormitusta. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista toimintaa. Jonotusajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivät jonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminnan keskeytyminen on lisännyt neurologian poliklinikan kysyntää. Parkinson potilaiden välikontrollien siirto sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on vakiintunut. Keuhkosairaudet Oma toiminta Muutos- % 2013-2014 Hoitopäivät 4 354 75,1-35,9 Hoitojaksot 738 73,8-36,7 Keskim. hoitoaika 5,9 101,7 + 1,2 Käynnit 4 343 104,7 + 3,1 - josta päivystyskäynnit 320 + 31,7 Toiminta keuhkosairauksien klinikassa on jatkunut saman sisältöisenä kuin aiempina vuosina. Lähetteiden määrän väheneminen oli kohtalaisen suurta, mutta on vaikea sanoa, onko kysymys pysyvämmästä trendistä vai tilapäisestä vaihtelusta. Lääkärityövoiman osalta elettiin alkuvuosi 2014 niukoilla resursseilla. Apulaisylilääkäri jäi eläkkeelle huhtikuussa ja yksi erikoislääkäri teki vain 15-25 prosentin osa-aikaisuutta kesän alkuun saakka. Tästä aiheutui toiminnan pyörittämisen ongelmia sekä keväällä että kesän lomakaudella. Heinäkuusta alkaen oli kolme erikoislääkäriä viroissa. Keuhkosairauksien osastotoiminnassa tapahtui suuri muutos, kun osasto 26 suljettiin toukokuussa, ja keuhkopotilaat sijoitettiin sisätautiosastolle 34. Tästä aiheutui odotetusti toiminnallista hankausta. Samalla poistui - laadituista hätävarasuunnitelmista huolimatta - mahdollisuus joustavasti käyttää tähän tarkoitukseen rakennettuja eristyshuoneita. Lääkärityövoiman kannalta osaston sulkeminen ja vuodeosastopaikkojen vähentyminen helpottivat tilannetta. Noin 10 sairaansijan osastolle yhden lääkärin työpanos on riittävä ja näin poliklinikalle pystyttiin kesälomakauden ulkopuolella sijoittamaan kaksi erikoislääkäriä. Osastolla 34 selvittiin kohtalaisen hyvin kysynnän ollessa loppuvuoden vain kohtalaista.

18 Keuhkosairauksien poliklinikalla pysyttiin hoitotakuun raameissa. Omia hoitotakuuta tiukempia tavoitteita ei aina saavutettu osin myös yllä mainitun lääkäriresurssin vuoksi ja osin sen vuoksi, että välillä keuhkojen toimintakokeiden saatavuuden kanssa oli ongelmia. Uniapneapotilaiden hoidon aloitukset ja seuranta siirtyivät aiemman suunnitelman mukaisesti yhä enemmän hoitajatyöksi. Tämä toimi hyvin. Uniapeapotilaiden määrä tuntui edelleen valtakunnallisen trendin mukaisesti lisääntyvän. Hoidon aloituksia pyrittiin virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan ja samalla siirryttiin pitkälti avohoidon niin sanottujen autolaitteiden käyttöön. Yhteistyö endoskopiayksikön kanssa keuhkoputkien tähystyksissä toimi hyvin. Samoin keuhkosyövän solunsalpaajahoidot toteutuivat hyvin yhteistyössä tiputusyksikön kanssa. Keuhkosairauksien poliklinikan syksyinen muutto aiheutti siirto-ongelmia ja potilaiden opastusongelmia. Myös matka laboratorioon (mm. valtimoverinäytteet) kasvoi selvästi. Valvontaosaston sijoittuminen keuhkosairauksien entisiin tiloihin edellytti bronkoskopiapotilaiden toimenpiteen jälkeisen seurannan uudelleenjärjestelyn, joka ei ollut ratkaisuna täysin tyydyttävä. Poliklinikalla saavutettiin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet. Myös mm. tuloskorttiin kirjattu tavoite vastaanottojen aikataulussa pysymisestä toteutui kohtuullisen hyvin. Sähköisen sairauskertomuksen kömpelyys ja mm. hoitajien kirjaamisen lisääntyminen sekä erityisesti moniajanvarausjärjestelmän kömpelyys toivat edelleen henkilökunnalle lisäongelmia ja toimivat vastaanottotoimintaa hidastavina elementteinä. Endoskopia Oma toiminta 2013-2014 Käynnit yht. 2 416 107,4-4,5 Sisätaudit 1 519 112,5 + 6,0 Kirurgia 897 99,7-18,2 Endoskopiayksikköön saapui v. 2014 vajaa 1 200 sisätautialan lähetettä. Lähetemäärä kasvoi edelliseen vuoteen lähes 10%. Kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka käsittävät suurimman osan endoskopian toimintaa, potilaat pääsevät pääosin aikarajaksi määritellyn 1 kk:n kuluessa. Sisätautigastroenterologisten ensikäyntiaikojen osalta pysyttiin vuonna 2014 hoitotakuussa. Sen sijaan kirurgisten ensikävijöiden osalta hoitotakuu ei toteutunut. Enimmillään hoitotakuun ulkopuolella on ollut noin 20-30 potilasta kuukaudessa. Uusintakävijöiden osalta taas kirurgiset potilaat ovat päässeet lähes suunnitellusti tutkimuksiin, mutta sisätautipotilaiden kontrolleihin pääsy on viivästynyt enimmillään jopa 6 kuukautta.