TUTKIMUSONGELMA JA "PAIKALLINEN SELITTÄMINEN"



Samankaltaiset tiedostot
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Median arkikäyttö ja julkinen ohjelmatoiminta

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

Narratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Kuluttajien luottamusmaailma

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat?

Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyöt. Tehtävä 4: Tilannetutkimus televisionkatselusta

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua

Sinulla on 1 minuutti aikaa valmistautua tehtävään. Sinulla on 1,5 minuuttia aikaa puhua aiheesta.

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.!

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Vlogi aikakaudella. kaupallinen vuorovaikutus

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma. Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Harrastukset oppimisen ja hyvän arjen aineksina

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Asiakkaiden ajatuksia laadusta ja arvioinnista. kelä

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Työkykyyn ja terveyteen liittyvät neuvot työterveystarkastuksissa

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Kokemuksia kerhotoiminnasta

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Tutkimuksen alkuasetelmat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Naisvankien väkivaltakertomusten vivahteikas toimijuus ja uhridiskurssineuvottelut

Joka kaupungissa on oma presidentti

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

Maanantai klo (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Kuulumisia kaupunkiin: nuorten omaehtoinen sirkustoiminta

Psykoterapian arvoitus. PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto

Miksi tiedottaa (median kautta)?

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, OULU / PL 170, OULU / Puhelin (08) /

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

Lasten käsityksiä kielenoppimisesta

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Palautetta nuortenryhmältä

o l l a käydä Samir kertoo:

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi


Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Esimerkkejä kvalitatiivisen aineiston anonymisoinnista. Tutkimusaineistojen anonymisointi seminaari Tampereen yliopisto Emilia Lehto, FSD

Mummot, muksut ja kaikki muut

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Transkriptio:

TUTKIMUSONGELMA JA "PAIKALLINEN SELITTÄMINEN"

TUTKIMUSONGELMA JA "PAIKALLINEN SELITTÄMINEN" jotta voidaan puhua tutkimuksesta, tulee olla tutkimusongelma: ei vain mitä tai miten paljon tulee olla arvoitus, pyrkimys vastata kysymykseen miksi tai miten

Ongelmanasettelu Miten selittää jokin ilmiö kausaalinen, funktionaalinen tai teleologinen selittäminen Tilastollisessa tutkimuksessa kausaalisuhteet selittämisen malli? lähinnä kyse siitä, että kausaaliyhteys muuttujien välillä toimii todisteena selitysmallille, joka perustuu merkityksellisen toiminnan malliin

Laadullisen tutkimuksen erityisyys tutkimuskohde on aina jossain mielessä vain yksittäistapaus tai joukko tapauksia, kuten tutkimusaineistossa, joka koostuu haastatteluista aineisto ei tilastollisesti edustava otos jostain perusjoukosta kuitenkin tutkijalla on pyrkimys yleistettävyyteen

Laadullisen tutkimuksen erityisyys aineistoa ei myöskään yleensä analysoida mallilla, joka etsisi muuttujien välisiä yhteyksiä yli aineiston vertaa lomaketutkimusmalli: mikä selittää esim. golfin peluuta yksittäiseltä vastaajalta ei kysytä motiiveja vaan ominaisuuksia, joiden riippuvuutta tutkitaan yli aineiston tarkoituksena ensisijaisesti ymmärtää toimijoiden logiikoita

Laadullisen tutkimuksen erityisyys siinä missä lomaketutkija etsii muuttujien välisiä yhteyksiä, laadullisen tutkimuksen tekijä yrittää ymmärtää, mitä tapahtuu, mitä ihmiset tekevät ei voi etukäteen määritellä arvoitusta, hypoteesia tai miksi-kysymystä ihmisten toiminnasta (tai puheesta kun kyse haastatteluista) tulee löytää selitystä vaativa mysteeri, tutustakin tulee tehdä vieras

Laadullisen tutkimuksen erityisyys tyypillisesti yritetään löytää epäloogisuus, sisäinen ristiriita, anomalia, jännite tämän mysteerin selittäminen on sitä paikallista selittämistä kun tutkija oivaltaa jotain, keksii miten asiat liittyvät toisiinsa tutkittavien maailmassa, tulee muotoilla kysymys, johon tuo oivallus on vastaus

Kaksi mahdollista strategiaa 1. strategia: ota joku analyysimenetelmä, analysoi yksi pala aineistoa juurta jaksaen ja katso mitä kiinnostavaa se tuottaa esimerkiksi tunnista eri diskursseja ja pohdi, millaisen position se tuottaa eri toimijoille (esim. myyjä ja ostaja, yrittäjä ja hänen yrityksensä eri henkilöstöryhmät, kilpailijat ja sidosryhmät)

Kaksi mahdollista strategiaa tai tutki missä konteksteissa eri diskursseja käytetään, löytyykö konteksteja joissa jotain diskurssia ei koskaan käytetä, tutki tältä kannalta isompi pala aineistoa: päteekö muihinkin, tuleeko poikkeuksia; jos niin mikä ne selittää, mikä niissä on toisin? miten tämän voisi selittää eli tehdä ymmärrettäväksi aineiston puitteissa

Kaksi mahdollista strategiaa 2. strategia: lue pieni aineiston pala moneen kertaan ja ideoi jos tulee idea mieleen, mieti miten sitä voisi testata muun aineiston valossa, millä menetelmällä

Entä se yleistäminen? Jos empiirisessä tutkimuksessa selitetään eli tehdään selkoa yksittäistapauksista, mikä on niiden yleisempi relevanssi? Tai miten yleensä päätetään, miten yksittäistapaukset valitaan? Aluksi tulee valita tematiikka, tutkimusongelma yleisellä tasolla

Entä se yleistäminen? seuraavaksi mietitään, millainen esimerkkitapaus otetaan tapauksesta tai niiden joukosta löydetään yksityiskohtia, jotka tehdään tapauksen osina ymmärrettäviksi (paikallinen selittäminen)

Entä se yleistäminen? suhteutetaan lopuksi yksittäistapaukset laajempaan kontekstiin ja kysymyksenasetteluun: mitä niiden pohjalta voi päätellä muustakin kuin noista tapauksista ja aineiston todellisuudesta?

Tiimalasimalli 1. Laaja problematiikka johon keskitytään tutkimusongelma yleisellä tasolla päädytään tapausten valintaan 2. Paikallinen selittäminen löydetään mysteerit 3. Yleisemmän relevanssin osoittaminen suhteutetaan paikallinen taso laajempaan kokonaisuuteen

Tutkimusesimerkki: medioiden käyttö ja viestintäpoliittiset mielipiteet Miten oma medioiden käyttö, erit. TV:n katsomistavat, liittyvät suhtautumiseen YLE:ä kohtaan? 22 laadullista haastattelua Narratiivinen haastatteluote: medioiden viikkorutiini; lisäksi kysyttiin YLE:stä ja julkisen palvelun periaatteesta

[01:44] No jos ajatellaan tiistaina... Tiistaita, ni onks sulla sillon jotain tiettyjä ohjelmia mitä sä mielelläs katot? No nyt ei oo, tällä hetkellä mitään tiettyä. [01:54] No entäs keskiviikko?... Eipä oikestaan keskiviikkonakaan... (naurua)... Nyt on... Tos oli alkuvuodesta oli kyllä... Katoin tota mullan alla sarjaa Canal Plussalta, se tuli keskiviikko-iltasin... Nyt tää on jo... Alkaa vähän kesä tulla, niin ne o... Suurin osa sarjoista lopunu jo... [02:19] Joo... No sä kerroit kuitenki et sä seuraat muutamaa sarjaa säännöllisesti, mitä ne on ja millon ne tulee sit? Hmm... No se... Toi L-koodi joka loppu justiinsa, ja sitte... Sitte teho-osastoa seurasin, mutta sekin... Viimesin tuotantokausi loppu jo ja... Ja sitten... Simpsoneita oikeestaan. Ne on nyt ollu säännöllisimmät.

[18:04] No mites tota, sä näät ylen roolin Suomessa? Hmmh... Se on... Mun mielestä se on niinku tärkee säilyttää semmonen......yleishyödyllisyys, tai semmonen niinku... Vähän... Ehkä vähän semmonen valistuksellisuuskin siinä, että... Et kyl se... Kyl se mun mielest niinku täs kaupallisten kanavien kilpailussa on ihan hyvin pystyny sillee säilyttää sitä... Mut et jonkin verran on niinku... Lähetty ehkä siihen kilpailuunkin mukaan varsinkin kun teevee kakkonen tuntee et sielt tulee jotain ihan käsittämätöntä välillä...... Mut et kyl mä toivoisin että se niinku, säilyttäis semmosen... Ainakin semmosen idean jostain korkealaatuisesta televisio tarjonnasta niinku jatkossakin. ( ) [19:44] No mites, jos ajatellaan muuten ohjelmiston kannalta... Et meil on tämmönen kansallinen mediatalo... Luulet sä et sil on jotain merkitystä siihen...?... Kotimaisuuden, esimerkiks, osalta? No kylhän kai ylen tehtävänä on niinku... Yks tehtävistä on se, että... Tuetaan kotimaista tuotantoa, ja... Kyl sitä ajattelee sillee niinku, vaikka tekijän kannalta, et joku suomalainen haluais niinku televisioalalle, ni kyl se varmaan tuo sellasta turvallisuuden tunnetta, että ainakin joku paikka missä niinku voi luottaa että... Jotain vähän... Vaikeempaakin... Vois ehkä saada tehdyks, että...... Et, tai sillee niinku et on niinku joku kanava, missä semmonen... Ei tarvii niinku miettii välttämättä sitä, hmm... Raha-asiaa siinä mielessä, et pitäis niinku miellyttää mahdollisimman suurta yleisöä.

Mitä aineistosta voidaan sanoa? TV:n katsomisrutiini ja viestintäpoliittiset näkemykset eivät juuri liity toisiinsa Kukaan haastateltavista ei kyseenalaista julkisen palvelun periaatetta omista katsomisrutiineista riippumatta Toisaalta voidaan löytää logiikka: haluavat varmistaa laajan ohjelmakirjon siltä varalta että haluavat katsoa myös asiaohjelmia tai taide-elokuvia

Mitä näkökohtia tulee huomioida tulkintoja tehtäessä? Mistä tiedämme että ihmiset selostavat mediarutiinejaan rehellisesti? (faktanäkökulma) Ei ole luultavaa että selonteot pelkästä viihteen katsomisesta olisivat huijausta (siis että oikeasti yksilö katsoisi asiaohjelmia), mikä on ratkaisevaa tehdyn tulkinnan näkökulmasta

Mitä näkökohtia tulee huomioida tulkintoja tehtäessä? Onko haastateltavien keskuudessa poikkeuksia tehdyn huomion suhteen? (kriittisesti YLE:een suhtautuvia) Ei ole Ovatko haastateltavat poikkeustapauksia; löytyisikö Suomesta paljon muita jotka ovat kriittisiä YLE:ä kohtaan Emme voi tietää, haastateltavat eivät ole edustava otos tai edusta yleistä mielipidettä

Mitä näkökohtia tulee huomioida tulkintoja tehtäessä? Mitä aineiston perusteella siis voidaan sanoa muusta kuin aineiston todellisuudesta? Aineisto tarjoaa esimerkkejä siitä, että on mahdollista katsoa pelkkää viihdettä ja kannattaa julkisen palvelun periaatetta Tehtävänä on eritellä, miten se on mahdollista, ja päättää sen perusteella mitä yleisemmin pätevää voidaan sanoa

Syventävää analyysiä Katsojien halu säilyttää ohjelmiston monipuolisuus ei ole ainoa syy, miksi ihmiset suhtautuvat myönteisesti julkisen palvelun ideaan ja YLE:n rooliin Useimmat katsovat myös asiaohjelmia Asiaohjelmat ja taiteellisesti kunnianhimoinen fiktio ovat myös arvostetuimpia ohjelmatyyppejä Miten sen voi todistaa Mistä niiden arvostus johtuu?

[01:16] Joo... No jos mennään tähän sun mediaviikkorutiiniin, alotetaan vaikka teeveestä. Niin mitä sä katsot teeveestä, tai millon televisio on auki?... No televisio on auki tietysti varmaan enemmän kun mitä minä olen kotona, mut et kuten sanottu se on... Mulla hyvin valikoivaa, et oikeestaan melkein nyt uutiset... On sellanen... Säännöllinen, että mitä varten asettaudun telkkarin eteen... kattomaan... (naurahtaa)... Nykysellään. (220006) [00:54] No jos mennään sun mediaviikkorutiiniin. Alotetaan teeveestä, niin mitä sä... Jos alotetaan vaikka maanantaista, tai mennään ihan miten sä haluut... Että mitä sä katsoit ja millon televisio on yleensä auki? No tuohon [epäselvä sana] ensimmäisenä sanoo pääsääntösesti että radio on aina auki. Se on 24 tuntia vuorokaudessa... Olin mä missä tilassa tahansa, niin mulla on aina radio auki. Sen lisäksi että on radio auki, niin siinä samassa huonetilassa yleensä on... Sanotaan että ku keittiössä on radio, niin olohuoneessa on sitte telkkari, tai makuuhuoneessa telkkari, ja se... TV-rutiini alkaa yleensä siellä, jos on kotona ja on mahollisuuksia, niin jossain tossa kello 17:a pinnassa kataha uutiset. Sitten... Sen verran kun oon uutishullu... Et onks susta tullu uutishullu?... Niin on tullu sen verran uutishullu et katon tietenki vielä ne seittemän uutiset sitten maikkarilta, eli mä vaihan vaan kanavaa siihen väliin. Ja jos siinä välissä on jotakin mielenkiintosta, jotain tällasta ajankohtasta niin voitas aina kattoo niitä sitten, mutta yleensä siin on semmonen... Päivällisen jälkeinen... Pikku päikkärit... (naurua)

[10:30] Mites tää viihdepuoli, mainitsit jo ne elokuvat ja sit tän Kotikatsomon, oisko sielä mitään sarjoja tai tän tyyppisiä, mitä seuraat? Ai seuraanhan mä... Joo, seuraanhan mä... (nauraa)... Tuota Teho-osastoa, tai sitten välillä, mikä se on sitte... mikä... No melkein sitä torstain paikalla ollutta usein, niinku siinä paikalla ollutta, niin oon niinku seurannu, siin on... (220010) [4:51] Katsotsä mitään elokuvia tai sen tyyppisiä? Joo, katon katon. Mut siinäkin mä oon aika ronkeli että mä katon vaan niinku, mielestäni hyviä elokuvia, joita ei ole hollywood-tyyppiset elokuvat vaan enemmän tämmöset niinku sanotaanko nyt että auteur-elokuvista (220017) [04:18] No jos sä ajattelet sitä sun katselua sillon harvoin ku sä katsot, niin painottuuks se enemmän sinne asiaohjelman vai viihdeohjelman puolelle? (naurahtaa)... Nyt mä vappuna repsahdin siihen viihteeseen. Ja pikkusen pettynyt olin, kun ne ei ollukkaan niitä vanhoja, vaan oli tehty paljon niitä uusia siihen... Mutta että kokonaisuus oli ihan hyvä. Kyllä se on enemmän tota niin... Jos mä... Kulttuuripitosta ja... (220010)

Mitä näiden perusteella voidaan sanoa? kaikista selonteoista ei voi löytää ilmaisuja, joilla puheena oleva ohjelma merkittäisiin korkealle tai matalalle sijalle tv-ohjelmien moraalisessa hierarkiassa Yksittäisestä lausumasta ei myöskään voida luotettavasti päätellä, sijoittaako haastateltava jonkin ohjelman ylös vai alas omassa arvoasteikossaan Sen sijaan voidaan sanoa, että puhuessaan katsomistottumuksistaan haastateltavat käyttävät varsin säännöllisesti ilmaisutapoja, joilla television katsominen merkitään araksi puheenaiheeksi Puheenaihe merkitään araksi eri tavoin

No sit mä katon elokuvia, et ne mä niinku luen etukäteen tosta ihan sitte... NYT:stä läpi, että mitä millä viikolla tulee, ja katon elokuvia, niinku tämmösiä... En mitään toimintaleffoja enkä muita, mutta... Mutta hyvin monenlaisia kyllä sit, ja oon ilahtunu jos ne on muitakin ku amerikkalaisia, mutta sitte oon myös ilahtunu siitä, et on monenlaisia hyviä amerikkalaisia, niinku niitä... Ei ne välttämättä oo näitä pienellä budjetilla tehtyjä, mut vähän niinku valtavirrasta poikkeavii, et voi nii niistä niinku... Tulee semmosia ihan ilahduttavia, et aijaa et olipa mukava, ja kiva ku katoin... Joo. (220010) [1:23] No jos mennään sitten tähän sun mediaviikkorutiiniin, jos sellanen on olemassa (naurahtaa). Alotetaan vaikka televisio kun niin mitä sä katselit teeveestä tai milloin se televisio on auki. Öö... No mä oon kans semmonen uutisfriikki... (220017) [02:12]... Eli sulla voi mennä jopa viikkoja, et sä et katso ollenkaan? Menee kuukausiki... [02:16] Oho... Noni... (naurahtaa) Niin... Mä äärimmäisen huono television kattelija. Mä oon päättäny, että mä luovun tästä ku se hajoaa, mut ku se onneton ei hajoa, se on liian hyvä, -tämmösellä kattomisella... (naurahtaa)... Tai sit ku tulee digi, niin sitten tätä enää ni... Mä en siihen sitte sorru enää. (220008)

Mitä kaiken perusteella voidaan sanoa? Katsomista koskevien selostusten, ilmaistujen mielipiteiden ja puhetapojen analysoinnin perusteella voidaan päätellä: Uutiset ja muut faktaohjelmat ovat, arvostetumpia kuin fiktiiviset ohjelmat, erityisesti tv-sarjat Myös ne, joiden television katselu koostuu pääasiassa sarjojen katsomisesta, näyttävät olevan samaa mieltä siitä että faktaohjelmat ovat arvokkaampia Voidaan päätellä että he kannattavat julkisen palvelun ohjelmatuotantoa koska he pitävät sitä tärkeänä koko kansakunnalle, riippumatta omista senhetkisistä katselutottumuksistaan

Entä yleistettävyys? Tavat tuottaa makuun liittyvät kysymykset aroiksi asioiksi keskustelussa on yleisempi kulttuurisen tason ilmiö, ei vain näiden haastateltavien ominaisuus; muu diskurssien ja keskustelun tutkimus tukee tätä tulkintaa Sama ilmiö eli viihteen kyseenalaistaminen ja asiaohjelmien arvostus on tullut esille myös muissa tutkimuksissa (mm. Ingunn Hagen; median yleisötutkimuksen koko traditio) Yleisempi teema on korkea/matala - jako

Entä yleistettävyys? Bourdieu: eliitin legitiimi maku Ei kuitenkaan selitä luontevasti asiaohjelmien suosiota Yleinen arvostus faktaohjelmia ja toisaalta laadukasta draamatuotantoa kohtaan kytkeytyvät toisiinsa Media on ajankäyttöön liittyvä moraalinen kysymys

Entä yleistettävyys? Taustalla itsensä kehittäminen kansalaisuskontona Viestintäpoliittisia implikaatioita: YLE:ltä edellytetään nimenomaan julkisen palvelun ohjelmapolitiikkaa, ei sitä että kilpailu katsojaosuudesta tekee siitä ohjelmistoltaan samanlaisen kuin kaupalliset kanavat Yhtäältä, jos katsojaosuus supistuu kovin pieneksi, on vaarana että YLE marginalisoituu samanlaiseen rooliin, joka julkisen palvelun kanavilla on esimerkiksi USA:ssa Toisaalta vähintään yhtä tärkeätä YLE:n on säilyttää imagonsa julkisen palvelun yhtiönä

HARJOITUSTEHTÄVÄ Teille annetaan erillisenä kopiona otteita yhden miehen haastattelusta. Kyse on aineistosta, joka koostuu ns. siirtokarjalaisten lasten haastatteluista. Tehtävänne on 1. tehdä tästä tekstistä erilaisia huomioita 2. pohtia sitä kautta, millaisia kysymyksiä asettaisit aineistolle. Toisin sanoen, mikä olisi tutkimuksen tai ainakin yhden aineistosta tehtävän artikkelin kysymyksenasettelu? 3. Miten kytkisitte tekemänne tulkinnat laajempaan kontekstiin?