LUONNOS 3.0 29.5.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå EHDOTUS PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIAKSI 2014 2017
MUUTOSVOIMAT PORVOON TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, JOTKA ERITYISESTI TULEE OTTAA HUOMIOON UUTTA STRATEGIAA RAKENNETTAESSA Muutosvoima Perustelut: mahdollisuudet ja haasteet Porvoolle 1. Huoltosuhteen muutos (väestö vanhenee) 2. Kunta- ja palvelurakenteiden muutos 3. Julkisen ja yksityisen rajapinnan sirpaloituminen 4. Julkisen talouden kriisiytyminen 5. Tuottavuuden nostaminen 6. Tuottavuutta edistävän ITC:n hyödyntäminen Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja siirtyvät työvoiman ulkopuolelle. Työikäisen väestön suhteellinen osuus ja verojen maksaminen vähenee. Samalla väestön vanheneminen lisää palvelujen tarvetta ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Myös kaupungin työntekijät eläköityvät, ja uusien työntekijöiden rekrytoiminen muuttuu haastavaksi. Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteiden muutos jatkuu. Palveluita tuotetaan huoltosuhteen muuttuessa entistä suuremmissa kokonaisuuksissa, jotta suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita. Kuinka varmistetaan Porvoon ja itäisen Uudenmaan kasvu, elinvoima ja kilpailukyky, kun metropolialueen ja Uudenmaan ratkaisut muotoutuvat? Yksilöiden palvelutarpeet muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Julkisen ja yksityisen rajapinta palvelutuotannossa sirpaloituu, eikä tärkeintä ole, kuka palvelun tuottaa. Koko julkisen sektorin talous on vaikeuksissa. Valtio tasapainottaa omaa talouttaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, mutta samanaikaisesti kunnille on tullut uusia tehtäviä. Väestön nopea ikääntyminen näkyy osaltaan kaupungin verotulojen hiipumisena. Samaan aikaan asukkaiden palvelutarve ja kaupungin menopaineet kuitenkin kasvavat. Julkisen talouden kriisiytyminen on vahvistanut tarvetta kehittää tuottavuutta sekä uusia palveluiden tuotantotapoja. On myös arvioitava, mitä palveluita tulevaisuudessa voidaan tarjota. Vaikka kuntien tehtävät ovatkin työvoimavaltaista, voi sekä palvelutuotantoa että työprosesseja tehostaa informaatioteknologian avulla. 7. Osallisuuden eri muodot Perinteiset edustuksellisen demokratian osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat murroksessa, ja asukkaat haluavat vaikuttaa entistä enemmän suoraan itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin. Teknologian kehityksen myötä on syntynyt uusia suosittuja vaikuttamis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia (mm. sosiaalinen media). Kuinka kaupunki kehittää ja lisää 2 vuorovaikutusta asukkaiden kanssa?
MUUTOSVOIMA 2. KUNNALLISTEN RAKENTEIDEN MUUTOKSET STRATEGIAKAUDELLA Strategiset tulokulmat seuraaviin muutoksiin: 1. Suhtautuminen kuntaliitoksiin Itäinen Uusimaa, muut vaihtoehdot? 2. Suhtautuminen ja aktiivisuus metropolihallintoon haluaako Porvoo olla kiinteä ja myös hallinnollinen osa metropolialuetta ja mitä seurauksia sillä on? 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten toteutus 4. Toisen asteen koulutuksen alueellinen järjestäminen 5. Suhtautuminen kuntien väliseen yhteistoimintaan (+ Millä tavoin ja millä ehdoin Porvoo voi edistää alueellisen yhteistyön syvenemistä?) 3
MUUTOSVOIMA 2. KUNTAKONSERNI JA KONSERNIJOHTAMINEN Strategiset tulokulmat konsernijohtamiseen: Nykytilanteen Porvoo-konserni: johtamisen haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Miten saavutetaan mahdollisimman reaaliaikainen taloudellinen ja toiminnallinen tilannekuva kaupungin peruspalveluista konsernin yhteisöistä? (+ Onko konsernin johtamiseen liittyvät osaamis- ja resurssivaatimukset riittävästi huomioitu?) 4
PALAVERIPÖYTÄ 1. KUNNALLISTEN RAKENTEIDEN JA KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOSHAASTEET Mitkä asiat ovat ratkaisevan tärkeitä tai mihin asioihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota: Tulevissa kunnallisten rakenteiden muutoksissa Kaupungin konsernijohtamisen kehittämisessä 5
KAUPUNGIN UUSI PERUSTEHTÄVÄ Kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa Kuvaa luottamushenkilöiden ja henkilöstön halua ja kykyä kantaa vastuuta kaupungin tulevaisuudesta Porvoon kaupunki edistää asukkaidensa ja ympäristönsä hyvinvointia sekä yritystensä kilpailukykyä alueellaan. Asukkaille, yrityksille ja ympäristölle halutaan tulevaisuudessa tuottaa hyötyä Strategian vaikutukset näkyvät hyvinvoinnissa ja kilpailukyvyssä. 6
KAUPUNGIN UUSI VISIO Asukkailla ja yrityksillä on hyvät edellytykset elää, kasvaa ja kehittyä. Unelmat on tehty asuttaviksi ja ideat toteutettaviksi. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan kestävän kehityksen periaattein. Hyvää energiaa sukupolvelta toiselle. Ihmisiä kuunnellaan ja heille tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia. Ihmiset tekevät kaupungin. 7
8
PALAVERIPÖYTÄ 2. UUDEN PERUSTEHTÄVÄN JA VISION VIIMEISTELY Perustehtävä Visio 2020 Hyvää, myönteistä, toimivaa, innostavaa Kaipaa vielä viimeistelyä ja hiomista 9
Kaupunkistrategia 2014 2017: Strategiset päämäärät Kaupungin visio 2020 Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Hyvinvoinnin näkökulmat Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kehittäminen Tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana Strategiset päämäärät (kaupunginhallituksen ehdotus) 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen (tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen) 2. Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 1. Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki 2. Terveellinen ympäristö 1. Käyttötalouden kustannustehokkuus 2. Kilpailukykyiset veroprosentit 3. Lainamäärän hallinta Kaupungin perustehtävä Porvoon kaupunki edistää asukkaidensa ja ympäristönsä hyvinvointia sekä yritystensä kilpailukykyä alueellaan. 10
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI
Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Valitut strategiset päämäärät Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Lapsiperheiden oikeaaikainen tuki arjessa Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Työttömyyden alueelliset erot 2. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi kokevien osuus 37,4 % (ATH) 3. Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus 21,4 % (ATH) 4. Kulkutapaosuus, n. 33 % jalan tai pyörällä 5. Ikääntyneiden toimintakyky 1. Huostaan otettujen lasten määrä 2. Eri perhetyön muotojen asiakkuudet 214 3. Perheneuvolan asiakkaita 551 1. Nuorisotyöttömiä Porvoossa 10,7 % = 250 nuorta 2. Kaikista toimeentulotukiasiakkaista vuonna 2012 26 % oli alle 25- vuotiaita ja uusista asiakkaista 52 % alle 30-vuotiaita. Yhteensä 570 nuorta sai toimeentulotukea. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat 12 % 4. Etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin ohjatut 75 % 1. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet 2. Asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun 3. Aktiivisesti osallistuvien osuus 29,2 % (ATH) 12
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat enemmän, kärsivät useammin alentuneesta toimintakyvystä ja kuolevat nuorempina kuin pidemmälle koulutetut, ylempiin tuloluokkiin kuuluvat ja korkeammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät. 20 % väestöstä kuluttaa 80 % palveluiden voimavaroista = (terveyserot) tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kuntoliikuntaa säännöllisesti harrastavien suomalaisten joukko on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden määrä on vähentynyt. Arkiliikunta on terveydelle, toimintakyvylle ja mielenterveydelle tärkeintä. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivittäin riittää ylläpitämään terveyttä. Kuntoliikuntaa vähäisessä määrin tai ei ollenkaan harrastavia on siis lähes 80%. Porvoossa on vähemmän pienituloisia kuin maassa keskimäärin, mutta pienituloisuusaste on kasvanut viime vuosina. Suuret alueelliset erot näkyvät työttömyysluvuissa. Porvoossa kohtuuhintaisten vuokra- asuntojen saaminen on hankalaa. Palveluiden saatavuus: joka kolmas 20 54-vuotiaista kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuslääkäripalveluja. Joka 10. on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa (ATH), leipäjonojen asiakasmäärät ovat nousseet. 13
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa Vanhemmuudessa ja perheiden elämänhallinnassa on haasteita, erityispalveluiden ja tukitoimien piiriin hakeutuminen lisääntynyt. Pienituloisien lapsiperheiden määrä on kasvanut, työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa lapsiperheidenkin hyvinvoinnin kehittämisessä. Mm. päivähoidon ja koulun antama tuki, vanhempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä kehityssuunta on tärkeä niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta. 14
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Alhainen koulutustaso on tutkimusten mukaan osoittautunut yhdeksi merkittäväksi työttömyyden syyksi. Kouluttamattomien työttömyysaika oli myös selkeästi pidempi kuin koulutetuilla nuorilla. Nuorille on tällä hetkellä erittäin vaikea löytää työpaikkoja, joten sijoitukset ovat usein lyhtyaikaisia työkokeilu- tai työpajapaikkoja. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmat ovat lisänneet huomattavasti aikuissosiaalityön palvelujen kysyntää. Erityisesti nuorten lisääntyvä avuttomuus, puutteelliset asumistaidot ja elämäntavat, asunnottomuus ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Keväällä 2011 porvoolaisten koulujen 9. luokkalaisista 93,7% pääsi jatkokoulutukseen. Painopistettä tulisi siirtää ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen. 15
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Kuntademokratiassa ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksissa on kyse kolmesta näkökulmasta. Perinteisten edustuksellisen demokratian keinojen rinnalle on syntynyt uusia suoran osallistumisen käytäntöjä kuten asukasraateja. Uusin osallistumisen muoto on tekemällä osallistuminen eli asukkaiden mahdollisuus osallistua käyttäjälähtöisesti palveluiden suunnitteluun ja kehitystyöhön. Poliittisen osallistumisen hiipuminen on ollut näkyvissä jo pitkään. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut 1980-luvulta lähtien eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen laiskoja äänestämään ovat nuoret. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoossa on kehitetty nuorten osallistumismahdollisuuksia viime vuosina. Nuorten osallistuminen nousi kuitenkin keskeiseksi kehittämiskohteeksi kouluterveyskyselyssä, tulevaisuuskyselyssä ja vaikuttajaraadin keskusteluissa. Esimerkiksi lähes puolet yläluokkalaisista ja ammattiin opiskelevista nuorista ei tiedä, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Porvoossa on otettu käyttöön viime vuosina myös suoran osallistumisen keinoja. Asuinalueiden suunnittelussa, kylärakenneohjelman ja uuden strategian valmistelussa on hyödynnetty mm. asukaskyselyjä, asukkaiden työpajatyöskentelyä ja asukasraateja. Tulevaisuuskyselyssä ja vaikuttajaraadissa toivottiin, että sekä suoraa osallistumista että palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun lisätään edelleen. Osallisuuden voi ymmärtää myös ns. sosiaalisena osallisuutena, jolloin se tarkoittaa yhteisöön osallistumista. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia, koska se luo mielekästä merkitystä elämään. Sosiaalista osallisuutta voi kuvata aktiivisesti kerhoihin, järjestöihin ja yhdistyksiin osallistuvien osuudella. Reilu kolmannes itäuusmaalaisista osallistuu aktiivisesti ATH-tutkimuksen mukaan, mikä on hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien tukeminen koetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi Porvoossa niin tulevaisuuskyselyn, vaikuttajaraadin kuin luottamushenkilöiden työpajojenkin perusteella. 16
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2013 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Työttömyys, alueelliset erot 0 23 % Erot vähenevät Kulkutapaosuus Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus Matkoista noin 33 % tehdään jalan tai pyörällä 21 % Heterogeeniset asuinalueet. Työttömien terveyden edistäminen. Nykyiset työpaikat turvataan, kaupungin aktivointitoimenpiteet, yritysyhteistyö, esim. oppisopimuskoulutus. Alueelliset palvelut, esim. Gbacka: kaupunginosaprojekti, liikkuva bussipalvelu. Lisääntyy Arkiliikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kevyenliikenteenväylien käytön sujuvuus. 3. Sektorin yhteistyön vahvistaminen. Koettu elämänlaatu hyvä (55 74-v.) 76 % Paranee Yhteisöllisyyden lisääminen, eläköityvien aktivointi. Kotona asuvat yli 75-v. 89 % Lisääntyy Kotihoidon resurssien oikea kohdistaminen, tekniikan hyödyntäminen. Systemaattinen seuranta, koulutusta elämäntapakoulutusta, hyvinvointitalot. Ksh-resurssit. 17
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Perhetyön asiakkuudet 213 Lisääntyy Perhetyön prosessien kehittäminen. Vanhemmuuden tukemisen hanke, perhetyöntekijät peruspalveluihin lastensuojelusta, 3.sektori. Perheneuvolan asiakkaat 551 Palvelu tavoittaa enemmän perheitä, asiakkuuksia lisäämättä Lastensuojeluilmoitukset, hakemukset ja pyynnöt Painopiste yksilötyöstä. ryhmäohjaukseen ja varhaisempaan tukeen. 878 Vähenee Painopiste peruspalveluissa, ennaltaehkäisevään työhön. Koulutusta peruspalveluiden henkilökunnalle. 18
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet (17 24-v.) Etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin ohjatut 10,7 % (250) 12 % 75% Vähenee 80% Nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttaminen. Kesätyöpaikat kaikille 9-lk. nuorille. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet nuoret (alle 30-v.) Nuorten elintavat 8 9lk Tupakoi päivittäin Alkoholi (tosi humalassa väh. kerran/kk) Koettu terveys keskinkertainen tai huono 18,4 % 19,2 % 18,7 % Ei kasva Panostetaan nuorten sosiaalityöhön. Vähenee Vähenee Paranee Laajempi verkosto vastuutyöntekijöitä, muutkin kuin sos.tt. Nuoria mukaan, jotka saaneet apua etsivästä työstä. Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen; Ryhmätoimintoja, päihdevalistusta nuoremmille ikäryhmille, nuoret mukaan tapahtumiin järjestäjiksi ja puhujiksi. Poikkihallinnollisen yhteistyön (koulunuorisotyö-poliisi-päihdetyöseurakunta) tehokkaampi koordinointi. Nuorten elämänhallintataitojen tukeminen. 19
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet - olemassaolo - käyttäminen Asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun - olemassaolo - käyttäminen - säännölliset asiakastyytyväisyystutkimukset (palvelun jälkeen) Aktiivisesti osallistuvien osuus (yhdistys- ja harrastustoiminta ym. toiminta) Lähtötaso: 2014 kyselytutki mus Lähtötaso 2014? kasvaa Poikkihallinnollisen osallisuusverkoston perustaminen kehittämään uusia osallistumistapoja (esim. kyselyt ja sähköisten välineiden hyödyntäminen, alueraadit, kuntalaisraadit yms.). Aktiivisen ja ennakoivan viestinnän kehittäminen. Päätösten ennakkoarviointi. Edustuksellisen demokratian tukeminen. Kasvaa Määrä kasvaa Palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa (esim. palvelumuotoilu). Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen. Palautejärjestelmien kehittäminen. 29,2 (ATH) Kasvaa Poikkihallinnollinen osallisuusverkosto edistää 3. sektorin mahdollisuuksia aktivoida kaupunkilaisia (esim. toiminnan koordinointi, vapaaehtoistyöntekijöiden houkuttelu, avustusten kohdentaminen, toimintatilat. 20
PALAVERIPÖYTÄ 3. KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi 1. Hyvinvointija terveyserojen vähentäminen Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Asukkaiden osallistumismah dollisuuksien lisääminen 21
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY JA HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI
Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Yritysten kilpailukyky Valitut strategiset päämäärät Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Markkinoitavat yritystontit 60 000 k-m 2, ja luovutetut yritystontit 6114 k-m 2 (2011) 2. Ostovoiman siirtymä prosentteina vuodessa 3. Kokonaismatkailutulo 176 milj. euroa 4. Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin 0,62 milj. euroa Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen 1. Uudet perustetut yritykset kappaleita vuodessa 272 2. Työpaikkojen määrän muutos ja työpaikkaomavaraisuus 3. Sijoittumispalveluiden yrityskontaktit vuodessa 46 Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 1. Markkinoitavat omakotitontit 133 kpl ja rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) 28 000 k-m² Luovutetut omakotitontit 37 kpl ja rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) 10 300 k-m² 2. Nykyisten asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön 7,3 3. Työllisen työvoiman määrä 22 500 Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäiset yhtä työikäistä kohti) 0,52 23
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen Porvoon maantieteellinen sijainti on erinomainen. Kaupungilla on luonnollinen rooli kasvavalla metropolialueella. Porvoo on aito kaupunki, jolla on historia. Se on haluttu asuinpaikka sijainnin, olemuksensa sekä saariston ja meren läheisyyden vuoksi. Porvoossa on ammattikorkeakoulucampus ja II asteen opetusta molemmilla kotimaisilla kielillä. Opetustarjonnan kehittäminen ja varmistaminen on strategiassa tärkeällä sijalla ja edellyttää kaupungilta aktiivista myötävaikuttamista ja edunvalvontaa. Kaupungilla on aktiivinen elinkeinopolitiikka, kaavoitus sekä tontinluovutus yritystoiminnalle. Työpaikkaomavaraisuus on hyvällä tasolla n. 89 %, mutta trendi on ollut hiukan laskeva. Elinkeinorakenne on yksipuolista sekä yritysten koon että toimialojen osalta. Porvoossa on muutama erittäin iso yritys, vähän pk-sektorin yrityksiä sekä suuri määrä mikroluokan yrityksiä. Porvoon vahvat toimialat ovat öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä luovat alat. Kaupungissa toimii maan suurin cleantech-yhtiö Neste Oil sekä Ensto. Alalla on myös Posintran hallinnoima sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOK sekä esimerkkinä käytännön toteutuksessa energiatehokas asuinalue Skaftkärr. Potentiaalisten kasvuyritysten haravoiminen on keskeisen tärkeää päämäärän saavuttamiseksi. Kehitysyhtiö Posintra on laajentunut alueelliseksi ja yhteistyötä aluekehitystyössä voidaan syventää. Kehittämistyön resursointi on varmistettava. Matkailun mahdollisuuksien kehittäminen elinkeinona ja imagon viestinnässä on keskeistä. Taidetehtaan alue kulttuuri-, matkailu- sekä liiketoimintoineen on keskeinen osa kaupungin markkinointia. Alueelle sijoittuva hotelli auttaisi ryhmä-, kokous- ja kongressimyyntiä. Hotellin avulla kehitettäisiin myös kaupunkimatkailua. Porvoossa ei ole tarjolla riittävästi tasokasta majoitusta keskustan alueella esim. venäläisten matkailijoiden tarpeisiin. 24
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen Uusien yritysten perustaminen sekä muualla toimivien yritysten saaminen asettumaan Porvooseen nähdään tärkeänä. Yritystoiminnan peruslähtökohtia ovat aktiivinen tonttipolitiikka, kaavoitus ja tontinluovutus. Peruslähtökohtiin kuuluu myös alkavan tai toiminnassa oleva yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämispalvelut. Sijoittumispalvelut ovat olemassa ja kaupunkimarkkinointiin on panostettu, mutta yrityksille suunnattuja markkinointikampanjoita kaupunki ei ole toteuttanut. Tärkeää on koordinoida palvelut ja viestittää niistä tehokkaammin. Yritysten sijoittumispalvelujen prosessien selkeyttäminen ja dokumentointi tehdään yhteistyössä Posintran kanssa. Kaupunkimarkkinoinnin keinoin kaupunkia tehdään tunnetuksi kohderyhmille. Porvoon vahvuudet yrityksen sijoittumispaikkana tulee yksilöidä ja priorisoida markkinointiviestinnän pohjaksi. Madalletaan kynnystä saada sijoittumiseen tarvittava tieto. Kilpailukykyindeksillä mitattuna Porvoon seutukunta on sijalla 1. Indeksi perustuu kuuteen muuttujaan: työn tuottavuuteen, työllisyysasteeseen, innovatiivisuuteen, koulutustasoon, yritysdynamiikkaan ja teollisuusvaltaisuuteen. Seutukuntien kilpailukykyindeksiä on kuvattu julkisessa tietopankissa, Satamittarissa (Satakunnan maakunta). 25
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Työllisen työvoiman osuuden lisääminen Huoltosuhteen heikkeneminen, eli työllisen työvoiman suhteellisen osuuden pienentyminen suhteessa muuhun väestöön aiheuttaa negatiivisia heijastusvaikutuksia. Näitä ovat mm. verotulojen pienentyminen ja kunnallisten palvelujen tarpeen kasvu, jotka rasittavat kunnan taloutta. Väestöllinen huoltosuhde on Porvoossa viimeisimpien tilastojen mukaan 0,52, eli suurin piirtein kahta työikäistä kohti on yksi muihin ikäryhmiin kuuluva henkilö. Porvoon alueen markkinointi työ- ja asuinpaikkana on tärkeä tekijä päämäärän saavuttamisessa. Tärkeää on erityisesti kokonaismielikuva kaupungista ja sen palveluista sekä tarjottavien asuinvaihtoehtojen monipuolisuus, määrä ja laatu. Yritykset tarvitsevat työvoimaa jolla on tarpeellinen koulutustaso ja osaaminen. Kaupunki voi harjoittamallaan koulutus- ja työllisyyspolitiikalla myötävaikuttaa osaavan työvoiman saantiin. Kaupunkimarkkinoinnin avulla haetaan muuttovoittoa, väestökasvun tavoite on 1,5 % vuodessa pitkällä tähtäimellä. Markkinointia on alettu tehdä ja tilanne kokonaisuudessa on tällä hetkellä hyvä. Porvoo voi tarjota monipuolisia asuinvaihtoehtoja (vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja) ja eri tyyppisiä asuntotyyppejä (omakoti-, rivi- ja kerrostaloasumista). Lähtökohtatilanne on hyvä, ja kuntalaisten palvelut täytyy pitää kilpailukykyisellä tasolla jatkossakin. Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 % suomalaisista. Porvoo on 11. tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä on ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan viihtyisä asuinympäristö, lapsille sopiva kasvuympäristö sekä kaupungin sijainti. Asuinympäristön viihtyisyys ja työpaikan sijainti ovat tekijöitä, joita suomalaiset arvostavat nykyisin kaikkein eniten valitessaan uutta asuinpaikkaa. Marraskuussa 2011 valmistui analyysi Porvoon demograafisesta kilpailukyvystä. Analyysin mukaan Porvoon kaupungin muuttovoima on ollut maan parasta luokkaa viimeiset 30 vuotta kuntien välisessä vertailussa. Tämän tason säilyttäminen on strategian tärkeimpiä osatekijöitä. 26
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen (tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen) Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Markkinoitavat yritystontit, k-m 2 Luovutetut yritystontit, k-m 2 *Yhteensä kaudella 2014 2017 Ostovoiman siirtymä prosentteina vuodessa (kauppapaikkaselvitys) - päivittäistavarakauppa (2010) - tilaa vaativa erikoiskauppa (2009) - muu erikoiskauppa (ns. keskustahakuinen erikoiskauppa) (2009) 60 000 6 114 (2011) +14 % +20 % 0 % 70 000 15 000* +14 % +20 % 0 % Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä. Tehostetaan tontti- ja yritysmarkkinointia. Yrityskaavoituksen nopeuttaminen (suunnitteluvaraukset). Kaupan toimintaedellytysten kehittäminen maapolitiikan ja kaavoituksen avulla. Kokonaismatkailutulo, milj. euroa (2009) Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin, milj. euroa 176 0,62 200 nouseva Panostetaan matkailuyritysten väliseen yhteistyöhön, matkailutuotteiden ja -infrastruktuurin kehittämiseen sekä yhteismarkkinointiin. 27
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 2. Yritysten sijoittumispalvelujen kehittäminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Uudet perustetut yritykset kappaleita vuodessa 272 350 Neuvontapalvelut. Työpaikkojen määrän muutos/vuosi (2010) Työpaikkaomavaraisuus (2010) -34 89,9 300 nouseva Koulutus- ja työllisyyspolitiikka (painopisteenä nuoret). Kaupunkimarkkinointi. ks. kaikki listatut toimenpiteet. Sijoittumispalveluiden yrityskontaktit vuodessa 46 500 Prosessien selkeyttäminen ja dokumentointi. Työnjako kaupungin ja kehitysyhtiö Posintran välillä. Otetaan huomioon palvelusopimuksessa. 28
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Markkinoitavat omakotitontit, kpl. Rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² Luovutetut omakotitontit, kpl Rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot), k-m² Nykyisten asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön, v. 2007 Työllisen työvoiman määrä Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäiset yhtä työikäistä kohti) 133 28 000 37 10 300 140 30 000 100 10 000 Monipuolisia vaihtoehtoja tarjoava tontti- ja asuntopolitiikka. Asuntokohteiden tuotanto ja markkinointi. 7,3 7,8 Kaupunkimarkkinointiin panostaminen. Asukkaiden tyytyväisyyttä aletaan tutkia jatkossa säännöllisesti ja laajemmin. 22 500 0,52 24 000 0,49 Em. toimenpiteet. Tilastoennuste, johtoryhmä. 29
PALAVERIPÖYTÄ 4. YRITYSTEN KILPAILUKYKY : EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen 2. Yritysten sijoittumispalvelui den kehittäminen 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 30
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI
Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Ympäristön hyvinvointi Valitut strategiset päämäärät Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella 53 % ja asuntotyyppien jakautuminen (kerrostalo/rivitalo/1 2-talo) 30/17/52 % 2. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta 70 % ja liittyjämäärä 1800 3. Kulkumuotojakautuma (henkilöauto/julkinen/kevyt) 59/8/33 % Terveellinen ympäristö 1. Keskustan ilmanlaatu ja katuilman laatu, ilmoitetaan % ajasta 2. Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä 30 kpl ja korjausvelka (välttävä tai sitä heikompi kuntoluokka) 7,6 milj. euroa 32
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Yhdyskuntarakenne hajaantuu. Palvelut keskittyvät ja yksikkökoko kasvaa. Asiointija työssäkäyntimatkat pitenevät ja niiden aiheuttamat päästöt kasvavat. Kustannukset palvelujen järjestämisestä kasvavat. Energiatehokkuus otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa, mistä Skaftkärrin alue on esimerkkinä. Rakentamisen laadunohjaus on käynnistetty. Ohjausta ja neuvontaa annetaan kaikille rakentajille. Sähkön ja lämmön tuotannossa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä lisätään uusien investointihankkeiden myötä. Uusiutuvan energian osuus lisääntyy, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat vielä kaukana valtakunnallisista (Hallitusohjelma: Hiilineutraali yhteiskunta 2050) tai kansainvälisistä tavoitteista. Porvoon kaupungin alueella toimivalla suurteollisuudella on merkittävä rooli kunnan alueella tapahtuvan energian käytön tehokkuudessa. Kaupungilla ei kuitenkaan ole suoraa kanavaa asiassa vaikuttamiseen. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on korkea, mutta materiaalien hyödyntämistä (=kierrätystä) voisi vielä kasvattaa nykyisestä. Nykyisellään kevyen liikenteen verkosto on katkonainen. Varsinkaan keskustassa pyöräily ei ole sujuvaa ja turvallista. Suunnittelussa ja rakentamisessa kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne otetaan huomioon eri liikennemuotojen sovittamiseksi yhtenäiseksi verkostoksi. Liityntäpysäköintijärjestelyt ovat olleet toimivia, mutta niitä tarvitaan lisää. 33
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Terveellinen ympäristö Asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja liikennealueiden rakentaminen vie maapinta-alaa ja katkoo ekologisia yhteyksiä. Kyläalueiden ja taajamien ulkopuolella tapahtuva rakentaminen vie enemmän maapinta-alaa, pirstoo luontokokonaisuuksia ja siitä aiheutuu suurempia reunavaikutuksia ympäröivään luontoon. Taajama-alueella maankäyttö on tehokkaampaa, mutta voi vaarantaa lähivirkistysalueita. Liikenne lisääntyy, jolloin melu ja keväiset pölyhaitat lisääntyvät. Useat asuntoalueet kärsivät liikennemelusta. Talvisin pakokaasupäästöt aiheuttavat ajoittain haittaa keskusta-alueella. Kiinteistöjen sisäilmaongelmia tulee ilmi usein. Sisäilmaongelmat aiheuttavat terveyshaittoja. Rakennusten saneeraustarve kasvaa ja niiden ylläpitoon ja korjauksiin on panostettava. Lähiympäristö ei vielä riittävästi houkuttele liikkumaan jalan tai pyöräillen. Kulkuväylien kunnossapidon ja valaistuksen puutteet, liikenneympäristön ongelmat ja kulkuesteet vaikeuttavat jalankulkua ja pyöräilyä sekä liikuntarajoitteisten ja ikäihmisten liikkumista. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan lisää etenkin kaavaalueiden ulkopuolella. Keskusta-alueella pyöräteiden jatkuvuudessa on puutteita. Maankäyttö vaikuttaa järvien ja jokien veden laatuun. Pintavesien laatu vaihtelee hyvästä välttävään. Erityisesti merialueella esiintyy ajoittain runsaasti sinilevää. Yleisten uimarantojen veden hygieeninen laatu on pääosin erinomainen. Keskitetty jätevesien käsittely on hyvällä tasolla, mutta uimakauden ulkopuolella viemäriverkon ylivuodot heikentävät hetkellisesti pintavesien laatua. Hajaasutuksen jätevesien käsittelyssä on vielä 34 parannettavaa.
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Ympäristön hyvinvointi Strateginen päämäärä 2017: Hiilivapauden edelläkävijä-kaupunki Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks.3) Lähtö- Taso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella Asuntotyyppien jakautuminen (kerrostalo/rivitalo/1 2-talo) 53 % 30/17/52 % 75 % 35/20/45 % Maanhankinnan lisääminen. Kaavoitusprosessin nopeuttaminen (tarjonta lisääntyy ja aika kunnallistekniikan suunnittelulle pitenee). kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Kulkumuotojakautuma (henkilöauto/julkinen/kevyt) 70 % 1 800 liittyjää 59/8/33 % (tiedot vuodelta 2007 08, Uudenmaanliitto, HLT) 90 % 2000 liittyjää Uusiutuvien tuotantomuotojen investoinnit (Porvoon energia). Kaavoittaminen kaukolämpöverkon läheisyyteen. 57/9/34 % Joukkoliikennetuki. Keskustan kävelyalueiden lisääminen ja keskitettyjen pysäköintiratkaisujen edistäminen. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja parantaminen. Liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen. 35
Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Ympäristön hyvinvointi Strateginen päämäärä 2017: Terveellinen ympäristö Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v. 2012 Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Keskustan ilman laatu (vuositarkkailu hyvä laatuluokka tuntien määrä) Keskustan ilmanlaatu (2011, ELY-keskus) Hyvä 65 % Tyydyttävä 30 % ajasta 70 % 30 % Katujen puhdistamisen lisääminen (pesu). Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Katuilman laatu (hiukkasten/pölyn määrä) Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä (30 kpl, v 2012, 23 kpl v 2011, 41 kpl v 2010, tilapalvelut) Välttävään tai sitä heikompaan kuntoluokkaan kuuluvien kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka, milj. euroa. 30 kpl 7,6 25 kpl Vähenee Säännölliset kuntokartoitukset ja tarvittaessa kuntotutkimukset. Saneerausinvestointitason nostaminen. Huonokuntoisten rakennusten purku ja/tai myynti. 36
PALAVERIPÖYTÄ 5. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Terveellinen ympäristö 37
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TASAPAINOINEN TALOUS HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJANA: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI
Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana Valitut strategiset päämäärät Käyttötalouden kustannustehokkuus Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Toimintamenojen osuus verotettavista tuloista 30,04 % 2. Palkkamenojen reaalikasvu +1,5 % 3. Toimintatuottojen osuus toimintamenoista 21,7 % Kilpailukykyisen veroprosentit 1. Kunnallisvero 19,25 2. Yleinen kiinteistövero 1,20 3. Vakituinen asuinrakennus 0,40 Lainamäärän hallinta 1. Asukaskohtainen lainakanta 2664 euroa/asukas 2. Investointien tulorahoitusprosentti 87,1 % 3. Vuosikatteen osuus poistoista 69,6 % 39
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Käyttötalouden kustannustehokkuus Kaupungin ja liikelaitosten menot olivat vuonna 2012 yhteensä 291 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 milj. euroa (7,7 %) enemmän kuin vuonna 2011. Toimintatuottoja kertyi 6 milj. euroa (11,0 %) enemmän. Verotulot jäivät runsaat 1milj. euroa (-0,7 %) pienemmiksi kuin vuonna 2011. Vuosikate heikentyi 14 milj. euroa. Etenkin palkkamenot ovat kasvaneet. Vuonna 2012 henkilömäärä kasvoi 130 henkilöllä (3,6 %) ja palkat ja palkkiot 5,4 miljoonaa euroa (5,0 %). Porvoon palkkamenot kasvoivat 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuntasektorin palkkaindeksi. 2012 2011 2010 2009 2008 Palkkamenojen kasvu Porvoossa 5,0 % 3,5 % 2,5 % 0,4 % 8,6 % Kuntasektorin palkkaindeksi 3,4 % 3,0 % 3,4 % 3,5 % 5,5 % Ero 1,6 % 0,5 % -0,9 % -3,1 % 3,1 % Toiminta- ja vuosikatteen parantamiseksi on lisättävä toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Koko maan keskiarvo oli vuonna 2011 noin 26 %. Porvoo (sis. liikelaitokset) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Toimintatuotot/toimintakulut, % 21,7 % 21,3 % 21,6 % 18,5 % 19,2 % 20,5 % 40
Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Kilpailukykyiset veroprosentit Porvoon kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,25 %. Koko maan kuntien keskiarvo on 19,38 % ja Uudellamaalla keskiarvo on 18,66 %. Kaupungin tuloveroprosenttia on korotettu viimeksi vuonna 2009. Kunnallisvero on merkittävin kaupungin tulolähde ja sen osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on noin 86 %. Kunnallisveron yhden prosenttiyksikön tuotto on noin 8,5 miljoonaa euroa. Väestöllisen huoltosuhteen jyrkkä heikkeneminen vaikuttaa kaupungin kunnallisverotuloihin tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku nousee strategiakaudella vuosittain noin 250 hengellä. Kaupungin työikäisen väestön eli 15 64-vuotiaiden määrä kuitenkin laskee noin 700 hengellä vuosina 2013 2017. 41