Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville
Käsitteitä Kolmas ikä: tarkoitetaan 55 85 vuotiaita - Eläkeiän lähestymisen ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta) välissä olevaa ikävaihetta Seniorit Ikääntyneet Vanhukset Ikääntyvät Vanhenevat Ikäihmiset
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Ennuste koko maassa v. 2020 lähes 25 % väestöstä Saarijärven seudulla nyt asukkaita yli 65 v. Saarijärvi lähes 11 000 yli 2 400 yli 22 % Saarijärven seutu: n. 20 300 yli 4 800 n. 24 % - Saarijärvi - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi
Uusi ikääntymisen kulttuuri Useimmilla aktiivinen ja vireä elämänvaihe Tulevaisuuden ikääntyneet/seniorit/vanhukset ovat - entistä varakkaampia, riittävä toimeentulo - tärkeitä kuluttajia - osittain vielä työelämässä; voimavara kolmannella sektorilla - pitkään yhteiskunnallisia vaikuttajia ja kehittäjiä - monesti yksinäisiä; omaiset usein kaukana Toisaalta - terveydenhoitokustannukset kasvavat - yhteiskunnan vastuulle jäävät huolenpito- ja terveydenhoitokustannukset lisääntyvät
Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus Omatoimisuus Ryhmään kuuluminen Valinnanvapaus
Omatoimen kolme kehittämistavoitetta 1. Ikääntyvien asuinyhteisö 2. Asumisoikeusasunnot 3. Nelikerroksinen puukerrostalo
Mitä ikääntyvien yhteisöasuminen tarkoittaa - Jokaisella asukkaalla/pariskunnalla on oma asunto - Talossa on tarvittavat yhteistoimintatilat - Tulevat asukkaat ovat mukana suunnittelussa ja päättävät, millaista yhteistoimintaa talossa on ja mitä tiloja tarvitaan - Asukkaat hoitavat yhdessä mahdollisimman pitkälle kaikki talon työt; maksullista apua ostetaan tarpeen mukaan - Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta, lisää aktiivisuutta ja osallistumista - Aktiivisuus ja vireä toiminta ylläpitää niin fyysistä kuin psyykkistäkin kuntoa - Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin - Johtaa turvalliseen vanhuuteen - Laitoshoidon tarve/yhteiskunnan velvollisuudet vähenevät - Yhteisöllisyyskoulutusta kansalaisopiston kurssina lukukaudella 2009 2010. Uusi kurssi todennäköisesti seuraavalla lukukaudella. Talo ei ole palvelutalo, mutta ei ei tavallinen asuintalokaan
Asumisoikeusasuntomuoto Laki asumisoikeusasunnoista v. 1990 Laki asumisoikeusyhdistyksistä v. 1995 Voidaan luonnehtia asunto-osakeasumisen ja vuokra-asumisen välimuodoksi Asumisoikeusmaksu enintään 15 % asunnon hinnasta Muu rahoitus investointiavustuksena RAY:ltä ja korkotukilainana Vuonna 2005 lainmuutos siten, että 55 vuotta täyttäneisiin hakijoihin ei sovelleta varallisuusehtoa, vaikka korkotuki Kun asunnosta joudutaan luopumaan, saa asumisoikeudenhaltija tai hänen perillisensä takaisin sijoittamansa asumisoikeusmaksun kokonaisrakennuskustannusindeksillä tarkistettuna Kelan asumistukipäätöksiä tehtäessä noudatetaan vuokra-asuntoja koskevia määräyksiä
Asumisoikeusyhdistys Yksityishenkilöt voivat yhdessä perustaa asumisoikeusyhdistyksen, jonka omistukseen rakennetaan talo tai taloja Jäsenenä voi olla myös yhteisöjä Yhdistyksen jäsenet päättävät itse kaikista yhdistystä koskevista asioista kuten asunto-osakeyhtiöissä Oma sijoitusosuus on enintään 15 % asunnon kokonaishinnasta; pankit ovat hyväksyneet mahdollisen oman lainan vakuudeksi asumisoikeussopimuksen Yhdistys perii asukkailta todelliset hoito- ja pääomakulut Jos asumisoikeustaloon halutaan myös vuokrattavia asuntoja, tarvitaan niiden huoneistojen asumisoikeusmaksua vastaava määrä rahoitusta
Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Perustettu 4.2.2009 Perustajajäseniä 19, nyt jo n. 60 maksanutta jäsentä Yhteisöllisyyskoulutus alkanut syyskaudella kansalaisopistolla Tulevat asukkaat ovat mukana myötäsuunnitteluprosessissa Tehdyn jäsenkyselyn tulos osoittaa, että pariinkymmeneen asuntoon on nykyisistä jäsenistä tulossa asukkaat Hallitus on päättänyt edellisen pohjalta, että prosessi voi käynnistyä, tavoite n. 30 asuntoa ja yhteistilat Rakennuttajakonsultti ja suunnittelijat valitaan sen jälkeen kun varsinainen suunnittelu alkaa
OMATOIMI puukerrostalona Suomessa puukerrostaloja rakennettu vähän Nykyiset määräykset sallivat enintään nelikerroksisen puukerrostalon Sivulanpellon asemakaavaluonnos ja Omatoimitalon luonnospiirustukset opiskelijakilpailuna. Mukana Aaltoyliopiston Otaniemen yksiköstä puurakentamisen professori Pekka Heikkinen ja kaksi arkkitehtiopiskelijaa sekä Oulun yliopiston professori, arkkitehti Markku Karjalainen ja yksi arkkitehtiopiskelija. Muutamat metsäteollisuusyhtiöt ovat kiinnostuneita kehittämään puukerrostaloelementtituotantoaan hankkeen sivussa
Aikataulutavoite Asemakaava- ja taloluonnoskilpailu valmis toukokuussa 2010 Asemakaavan tekeminen luonnosten pohjalta ja käsittely kaupungin hallinnossa v. 2011 alkuun mennessä Virallinen tontinvarauspäätös viimeistään v. 2011 alussa asemakaavan valmistuttua Talon suunnittelu elokuuhun 2011 mennessä Rakentaminen alkaa aikaisintaan syksyllä 2011
Alustava tilaohjelma Asunnot kpl as.m2 yhteensä as.m2 1 h + tupakeittiö 4 40 160 2 h + kk/tupakeittiö 12 45 540 2 h + k 8 55 440 3 h + k 6 65 390 30 1530 Ylimääräiset yhteistilat m2 Laitoskeittiö 40 Ruokailu/oleskelutila 70 Vierashuone 20 Askartelutila 20 Yleinen saunaosasto 20 Takkahuone 25 195
Alustava kustannusarvio ja rahoitus Kustannusarvio Asunnot n. 3 590 000 Ylimääräiset yhteistilat n. 420 000 Yhteensä n. 4 010 000 Rahoitusarvio - Asumisoikeusmaksut 15 % 601 000 - RAY:n avustus x) 1 091 000 - Korkotukilaina 2 318 000 Yhteensä 4 010 000 x) RAY:ltä mahd. hakea investointiavustusta 30 % asuntojen rakennuskustannuksista ja 70 % asuntojen sos.teknisistä laitteista
Arvioidut asumisoikeusmaksut ja vastikkeet Arvioidut asumisoikeusmaksut 1 h + tupakeittiö 40 m2 n. 16 000 2 h + kk/tupakeittiö 45 m2 n. 17 500 2 h + k 55 m2 n. 21 000 3 h + k 65 m2 n. 24 000 Vastikearvio Edellä esitetyn rahoituksen perusteella arvioitu käyttö- ja pääomavastike on n. 7,30 /as.m2/kk. Arviossa ovat mukana asunnot ja ylimääräiset yhteistilat.