MAASEUTU-PISA Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi Työtehoseura ry tuensiirronsaajina: Kainuun ammattiopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lapin ammattiopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Sahayrittäjät ry Sedu Aikuiskoulutus 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus MAASEUTU-PISA - Maaseudun piensaha- ja puutuoteteollisuuden kokonaisvaltaisen liiketoimintaosaamisen koulutushanke (5774) 3. Yhteenveto hankkeesta Hankkeessa vahvistettiin maaseutuympäristössä toimivan pienen saha- ja puutuoteteollisuuden yrittäjien kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista ja ammatillista kehittymistä puualan yrittäjille räätälöidyn koulutuksen avulla. Koulutuksen tavoitteena oli parantaa yritysten kasvu- ja kilpailukykyä ja lisätä yritysten välistä yhteistyötä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Opintokokonaisuus muodostui 1-5 päivän mittaisista teknisen ja liiketoimintaosaamisen koulutusjaksoista. Tavoitteena oli kohdentaa koulutus mahdollisimman hyvin juuri yrittäjän tarpeeseen niin, että kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen lisääntyy. Koulutus toteutettiin yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa, jolloin yrittäjien käytössä olivat ajanmukaiset koneet ja laitteet sekä paras mahdollinen asiantuntemus alalta. Hankkeen aikana toteutettiin kaikkiaan 82 opintojaksoa. Vuosittain ne jakautuivat seuraavasti: 2009: 11 kpl (10 tekniikka, 1 liiketoiminta) 2010: 30 kpl (29 tekniikka, 1 liiketoiminta + 3 opintomatkaa: Ahvenanmaa, Pohjanmaa ja Skotlanti) 2011: 33 kpl (23 tekniikka, 10 liiketoimintaosaaminen + 2 opintomatkaa: Latvia ja Slovenia) 2012: 8 kpl (6 kpl tekniikka, 1 kpl liiketalous, loppuseminaari) Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 445 opiskelijaa. Vuosittain määrät jakautuivat seuraavasti: 2009: 47 henkilöä, 184 opiskelijatyöpäivää 2010: 183 henkilöä, 805 opiskelijatyöpäivää 2011: 263 opiskelijaa, 629 opiskelijatyöpäivää 2012: 70 opiskelijaa, 77 opiskelijatyöpäivää Koulutusjaksot on eritelty kohdassa 4.
4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hankkeessa vahvistettiin maaseutuympäristössä toimivan pienen saha- ja puutuoteteollisuuden yrittäjien kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista ja ammatillista kehittymistä puualan yrittäjille räätälöidyn koulutuksen avulla. Koulutuksen tavoitteena oli parantaa yritysten kasvu- ja kilpailukykyä ja lisätä yritysten välistä yhteistyötä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kohderyhmänä oli maaseudun kasvu- ja kehittymishakuinen piensaha- ja puutuoteteollisuus: myyntisahatavaraa tuottavat kiinteästi toimivat piensahat, rahtisahat ja yritykset, jotka jatkojalostavat tai ovat kiinnostuneita jalostamaan tuotteitaan puutuoteteollisuuden tuotteiksi. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeessa oli tavoitteena antaa liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta 300 yrittäjälle ja teknistä osaamista lisäävää käytännön koulutusta 180 yrittäjälle. Koulutus toteutettiin koko Suomen alueella yhteistyössä viiden alan oppilaitoksen kanssa. Koulutuksen toteuttamisen suunnittelussa otettiin huomioon maaseudun piensaha- ja puutuoteteollisuusyrityksien koulutustarpeet ja toteutustapa suunniteltiin, niin että yrittäjien oli mahdollista siihen osallistua. Keskeistä markkinoinnissa ja tiedottamisessa oli jalkautuminen yrittäjien pariin kentälle. Tämän toimintamallin tarkoituksena oli madaltaa yrittäjien kynnystä osallistua koulutukseen ja auttaa yrittäjiä osallistumaan juuri oman tarpeen mukaiseen koulutukseen. Opintokokonaisuus muodostui 1-5 päivän mittaisista teknisen ja liiketoimintaosaamisen koulutusjaksoista. Opintokokonaisuuteen kuului myös opintomatkoja. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa yrittäjien kykyä huomioida verkostoitumisen ja kumppanuuden merkitys pienen yritystoiminnan apuna. Koulutuksen ryhmäkoko pyrittiin pitämään pienenä: käytännön koulutuksessa kuusi henkilöä ja teoriakoulutuksessa 8-10 henkilöä. Käytännön taitojen oppimisessa on tärkeää, että ryhmäkoko mahdollistaa sen, että kaikki pääsevät osallistumaan ja tekemään itse. Olennainen tavoite hankkeessa oli tuottaa koulutuksen oppimateriaali sekä koulutusmateriaalia verkko-oppimisympäristöön tai www-ympäristöön. Verkkomateriaali tukee muuta koulutusmateriaalia ja siinä on mahdollista hyödyntää myös kuva- ja videomateriaalia. Oppimateriaalia on mahdollista hyödyntää myös koulutuksen jälkeen. 4.2. Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet Maaseutu-Pisan koulutustarjonta oli jaettu teknisen ja liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuksiin. Koulutustarjottimet on kuvattu alla.
Vuoden 2009 aikana toteutettiin seuraavat koulutukset (osallistujalistat vuosittain ovat raportin liitteenä). Koulutuksen nimi Ajankohta Kesto, tuntia Paikka Yrityksen talous, verotus ja investoinnit 27.-29.10 24 KyAMK, Kotka Sahatavaran lujuuslajittelu 30.11.-4.12. 40 KyAMK, Jämsä Sahatavaran laatulajittelu 4.-6.11. 24 Kymenlaakson ja Mikkelin amk:t, Mikkeli Sahatavaran lujuuslajittelu 23.-27.11. 40 Kymenlaakson ja Mikkeli amk:t, Mikkeli Pyörösahaustekniikka 19.-20.10. 16 Sedu Aikuiskoulutus, Ähtäri Pyörösahaustekniikka 26.-28.10. 24 Sedu Aikuiskoulutus, Ähtäri Pyöröterän kunnostus 14.-17.12. 32 Sedu Aikuiskoulutus, Pertteli Sahatavaran laatulajittelu 1.-2.10. 16 Kainuun ammattiopisto, Kuhmo Höyläys- ja terätekniikka 14.-15.10. 16 Kainuun ammattiopisto, Kuhmo Kenttävannesahaus- ja terätekniikka 17.-19.11. 24 Kainuun ammattiopisto, Kuhmo Sahatavaran kuivaus 30.11.-1.12. 16 Kainuun ammattiopisto, Kuhmo
Vuoden 2010 aikana toteutettiin seuraavat koulutukset kurssin nimi ajankohta tuntia järjestäjä Perinteinen hirrenveisto ja moottorisahan käyttökoulutus 1-5.2. 40 Kainuun ammattiopisto Höyläys- ja terätekniikka 15-17.2. 24 Kainuun ammattiopisto Vannesahaus- ja terätekniikka 24-26.3. 24 Kainuun ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka 6-9.4. 32 Kainuun ammattiopisto Kenttävannesahaus- ja terätekniikka 23-25.11. 24 Kainuun ammattiopisto Hirren perinteinen käsinveisto 29.11.-3.12. 40 Kainuun ammattiopisto Pyörösahaus 7-10.12. 32 Kainuun ammattiopisto Hirren perinteinen käsinveisto 13-17.12. 40 Kainuun ammattiopisto Kovapalaterän kunnostuskurssi 19-21.1. 24 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 15-19.3. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran laatulajittelu 13-15.4. 24 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 26-30.4. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 14-16.6., 21-22.6. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Höyläys- ja terätekniikka 21-24.9. 32 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Höyläyksen peruskurssi 30.11.-3.12. 32 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 8-9.12., 13-15.12. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Markkinointi 20.4. 8 Lapin ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka 17-21.5. 40 Lapin ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka 24-28.5. 40 Lapin ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka 7-11.6. 40 Lapin ammattiopisto Pyörösahaus 4-8.10. 40 Lapin ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka 12-14.10. 24 Lapin ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka 16-18.11. 24 Lapin ammattiopisto Höyläys- ja terätekniikka 18-19.2. 16 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kenttävannesahaus- ja terätekniikka 17-19.8. 24 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kenttävannesahaus- ja terätekniikka 6-8.10. 24 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kenttävannesahaus- ja terätekniikka 19-21.10. 24 Mikkelin ammattikorkeakoulu Pyörösahaus 18.21.1. 32 Sedu aikuiskoulutus Pyörösahaus 9-12.11. 32 Sedu aikuiskoulutus Pyöröterän kunnostus 7-10.12. 32 Sedu aikuiskoulutus
Vuoden 2011 aikana toteutettiin seuraavat koulutukset kurssin nimi ajankohta tuntia järjestäjä Perinteinen hirren käsinveisto 14.-18.2. 40 Kainuun ammattiopisto Höyläys- ja terätekniikka 28.2.-2.3. 24 Kainuun ammattiopisto Perinteinen hirren käsinveisto 21.-25.3. 40 Kainuun ammattiopisto Perinteinen hirren käsinveisto 4.-8.4. 40 Kainuun ammattiopisto Perinteinen hirren käsinveisto 12.-15.4. 32 Kainuun ammattiopisto Perinteinen hirren käsinveisto 17.-18.6. 16 Kainuun ammattiopisto Hirsirakentamisen perusteet 16.-19.5. 32 Kainuun ammattiopisto Perinteinen hirren käsinveisto 18.-20.8. 24 Kainuun ammattiopisto Höyläys- ja terätekniikka 10.-12.10. 24 Kainuun ammattiopisto Perinteinen hirren käsinveisto 13.-15.9. 32 Kainuun ammattiopisto Sahatavaran lujuuslajittelu 7.-11.2. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 17.-21.10. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 10.-14.10. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Sahatavaran lujuuslajittelu 31.10.-4.11. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pyöröterän kunnostus 4.-7.4. 32 Lapin ammattiopisto Tavaraliikenteen ammattipätevyys 23.-24.11., 28 31.11. 40 Lapin ammattiopisto Sahayrittäjän tietotekniikka 1-3/11 (4pv) 32 Mikkelin ammattikorkeakoulu Sahatavaran kuivaus 3.-5.5. 24 Mikkelin ammattikorkeakoulu Sahatavaran kyllästyksen perusteet 5.-6.5. 16 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Jyväskylä 8.9. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Rovaniemi 23.9. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Kajaani 21.10. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Seinäjoki 4.11. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Joensuu 18.11. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Kouvola 2.12. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Loimaa 9.12. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu CE-merkintä Road Show Mikkeli 16.12. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu Pyörösahaus- ja terätekniikka 7.-11.11. 40 Mikkelin ammattikorkeakoulu Yrityksen talous: kustannuslaskenta ja hinnoittelu 11.2. 4 Sedu Aikuiskoulutus Vannasahaus- ja terätekniikka 22.-24.11. 24 Sedu Aikuiskoulutus Perinteinen hirrenveisto 2.-6.5. 40 Sedu Aikuiskoulutus Perinteinen hirrenveisto 17.-21.10. 40 Sedu Aikuiskoulutus Pyöröterän kunnostus 28.11.-1.12, 32 Sedu Aikuiskoulutus Latvian opintomatka 6.-9.6. 32 kaikki hanketoimijat Slovenian opintomatka 6.-9.10. 32 kaikki hanketoimijat
Vuoden 2012 aikana toteutettiin seuraavat koulutukset kurssin nimi ajankohta tuntia järjestäjä FPC-manuaalin valmistuskoulutus 11.2. 6 Sahayrittäjät ry Perinteinen hirren käsinveisto 7.-11.5. 40 Kainuun ammattiopisto Hankkeen loppuseminaari 15.11. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu Ajokorttidirektiivin mukainen ammattipätevyys 29.-30.10, 26.-28.11. 40 Lapin ammattiopisto Pyörösahauksen jatkokurssi 6.-8.11. 24 Mikkelin ammattikorkeakoulu Ruotsinkielinen lujuuslajittelu 6.-9.11. 32 Mikkelin ammattikorkeakoulu Sahaus ja laatulajittelu 26.-30.11. 40 Sedu Aikuiskoulutus Ajokorttidirektiivin mukainen ammattipätevyys 10.-12.12., 17.-18.12. 40 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 445 opiskelijaa. Vuosittain määrät jakautuivat seuraavasti: 2009: 47 henkilöä, 184 opiskelijatyöpäivää 2010: 183 henkilöä, 805 opiskelijatyöpäivää 2011: 263 opiskelijaa, 629 opiskelijatyöpäivää 2012: 70 opiskelijaa, 77 opiskelijatyöpäivää Hankkeessa järjestettiin kolme ulkomaan ja kaksi kotimaan opintomatka. Kohteet olivat Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Skotlanti, Latvia ja Slovenia. Opintomatkat toteutettiin kaikkien hanketoimijoiden yhteistyönä. Opintomatkoista on tehty erilliset raportit, jotka on toimitettu ELYkeskukseen. Verkko-oppimisympäristö Hankkeessa tuotettiin koulutusmateriaalia myös Moodle- verkko-oppimisympäristöön. Verkkooppimisympäristöä on rakennettu yhteistyössä kaikkien hanketoimijoiden kanssa Tiedotus ja markkinointi Tiedotukseen ja markkinointiin ovat osallistuneet kaikki hanketoimijat. Markkinointiin nimettiin lisäksi erikseen toiminnanjohtaja Raimo Etelä Sahayrittäjistä ja tutkija Harri Rytkönen Työtehoseurasta. Hankkeen kohderyhmäyritykset toimivat laajasti koko valtakunnan alueella. Markkinoinnissa ja tiedottamisessa jalkauduttiin mahdollisimman lähelle yrittäjiä ja käytettiin kohdennetusti alan yrittäjät tavoittavia kanavia. Medianäkyvyys Maaseutu-Pisa on ollut esillä useilla puualan messuilla ja seminaareissa: Talvisahauspäivät, Keuruu 7.-8.2.2009 CE-merkintä Infopäivä, Loimaa 12.3.2009 Raksa-messut Lahti 13.-15.3.2009
Saaristorakentamisen messut, Kemiö 22.-23.5.2009 CE-merkintä infopäivä, Kuhmo 1.6.2009 Yrittäjäilta, Messilä 2.6.2009 Jyväskylä, puu ja bioenergia-messut 2.-4.9.2009 Maaseudulta markkinoille, maaseutuyrittäjien kontaktimessut, Turku 10.-11.11.2009 Metsäpäivät, Helsinki 25.-26.11.2009 Talvisahauspäivät, Jyväskylä 13.-14.2.2010 Laitilan Metallin järjestämä sahayrittäjätapaaminen 27.11.2010. Metsäalan strategisen ohjelman PuuSuomi-verkoston seminaari 15.12.2010 Talvisahauspäivät, Ähtäri 11.-13.2.2011 Puu- ja bioenergiamessut, Jyväskylä 7.-9.9.2011 Piensahateollisuuden kehittämispäivä, Lahti 15.11.2012 Hankkeesta on tehty kymmeniä lehtiartikkeleita metsä- ja puualan lehtiin (lehtileikkeet olleet vuosiraporttien liitteinä). Koulutuksia on markkinoitu myös maksullisilla ilmoituksilla alan lehdissä sekä maakuntalehdissä. Lisäksi hankkeella on omat nettisivut ja facebook-profiili. Koulutuksissa mukana olleet henkilöt sekä sidosryhmät ovat olleet hankkeen uutiskirjeen jakelulistalla. Yhteistyötahot Markkinointia toteutettiin yhteistyössä alueellisten puualan hankkeiden kautta. Alueelliset hankkeet olivat mukana järjestämässä koulutuksia ja Pisa-hankkeen esitteitä lähetettiin alueellisten hankkeiden kautta eteenpäin. Yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan puutuotealan kehittämishankkeen, Etelä-Pohjanmaalla toimivan Luusi-hankkeen ja Kainuussa Woodpoliksen kanssa. Suoramarkkinointi Koulutuksista kerrottiin yrittäjille myös suoraan kirjeitse ja puhelimitse. Puhelinmarkkinointia ovat tehneet pääasiassa Raimo Etelä, Harri Rytkönen ja Riitta Backman. Heidän lisäkseen kaikki hanketoimijat ovat osallistuneet markkinointiin resurssiensa mukaan. Koulutuksista on keskusteltu myös henkilökohtaisesti yrittäjien kanssa yrityskäyntien yhteydessä, lähinnä hanketoimijoiden muiden hankkeiden puitteissa.
d. Aikataulu Hankesuunnitelman mukainen aikataulu on kuvattu alla. 2009 2010 2011 2012 oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen verkkomateriaalin työstäminen pilottikoulutus varsinaiset koulutusjaksot e-f. Resurssit ja toteutuksen organisaatio Hanketta koordinoi Työtehoseura ry. Tuensiirtosopimuksin hankkeessa toimivat: Kainuun ammattiopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lapin ammattiopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Sahayrittäjät ry Sedu Aikuiskoulutus Työtehoseuran vastuulla oli TTS Riitta Backman, projektipäällikkö o hankkeen koordinointi: yhteydenpito oppilaitoksiin, koulutusjaksojen koordinointi ja koulutuksen toteuttamisen kokonaisseuranta, arviointi ja kehittäminen edelleen yhdessä hanketoimijoiden kanssa, hankkeeseen liittyvä kokonaisjohto ja hallinnointi TTS markkinointi o markkinointimateriaalin tuottaminen TTS Anne Kumpulainen o verkko-oppimisympäristön toteuttaminen Sahayrittäjät ry:n vastuulla oli yrityskentän aktivointi: markkinointi ja tiedotus kentällä yhdessä TTS tutkimuksen kanssa, osallistuminen oppimateriaalin tekoon. Oppilaitokset vastasivat opetusmateriaalista ja opetuksesta.
g. Kustannukset ja rahoitus Koko hankkeen kustannukset vuosina 2009-2012 olivat 745 268,08 euroa (budjetti 759 650,-). Yksityisrahaa kertyi 120 355 euroa (budjetti 109 693,5). Yksityisrahan osuus oli 16,1 prosenttia. Osatoteuttajittain kustannukset jakautuivat seuraavasti. Raportin liitteenä olevassa exceltaulukossa ovat kustannukset kustannuslajeittain. BUDJETTI TOT. EROTUS TTS 313 045,00 311698,84 1 346,16 Sahayrittäjät 35700 42304,92-6604,92 Kainuun ammattiopisto 77994 69297,7 8696,3 Kyamk 101952 100036,21 1915,79 Lao 88595 85984,03 2610,97 Mikkeli amk 95792 89530,96 6261,04 Sedu 46572 46415,42 156,58 yht. 759 650,00 745268,08 14381,92 h. Raportointi ja seuranta Hankkeen toiminnasta kerättiin palautetta koulutukseen osallistuneilta. Kootut palautteet analysoitiin koulutuspisteissä ja keskitetysti projektipäällikön toimesta. Palautteen avulla toimintaa kehitettiin edelleen. Kooste palautteista on kohdassa 4.4. Työtehoseuran, Sahayrittäjät ry:n ja oppilaitosten yhteyshenkilöt kokoontuivat säännöllisesti hankkeen aikana. Hankkeen etenemisestä raportoitiin ohjausryhmälle ohjausryhmän kokouksissa ja Ely-keskukselle vuosiraportilla kerran vuodessa. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmään kuuluivat yhteistyötahojen edustajat, rahoittaja ja kohderyhmän edustajat. Ohjausryhmän jäsenet: Puheenjohtaja: Lauri Oinonen Jäsenet: Tarmo Luoma, TTS Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Kari Koskela, Pattolan Saha Jyrki Ilves, Seinäjoen Puutavara Markku Hacklin, Saha ja Höylä Hacklin Aapo Mikkonen, Kainuun ammattiopisto (31.7.2009 saakka) Hannu Kyllönen, Kainuun ammattiopisto (1.8.2009 lähtien) Harri Ala-Uotila, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Eino Löfgren, Lapin ammattiopisto Kari Kuhmonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Jorma Mänty, Sedu aikuiskoulutus
i.toteutusoletukset ja riskit Yrittäjien koulutustarvetta oli kartoitettu useissa selvityksissä, mutta etukäteen oli vaikea arvioida, kuinka moni yrittäjä koulutukseen tulee osallistumaan. Yrittäjien kiinnostusta koulutukseen kasvatettiin yrittäjien pariin jalkautuvan toiminnan kautta. Kenttätyössä yrittäjiä ja alasta kiinnostuneita ohjattiin arvioimaan omaa osaamistaan ja osaamisen kehittämistarpeita. Yrittäjien kiinnostusta koulutukseen parannettiin järjestämällä koulutuksia eri puolilla Suomea. Koulutukseen osallistuminen oli näin mahdollisimman helppoa yrittäjille. 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeessa tehtiin yhteistyötä alueellisten puualan hankkeiden kanssa (Varsipuu, Pirkanmaan alueen puualan kehittämishanke, Luusi). Lisäksi yhteistyötä tehtiin metsäalan strategisen ohjelman PuuSuomi-verkoston kanssa. 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeessa toteutettiin kaikkiaan 82 opintojaksoa. Näistä 69 oli teknisen ja 13 liiketoimintaosaamisen jaksoa. Lisäksi toteutettiin viisi opintomatkaa. Matkat suuntautuivat Ahvenanmaalle, Pohjanmaalle, Skotlantiin, Latviaan ja Sloveniaan. Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 445 opiskelijaa. Opiskelijatyöpäiviä kertyi 1991 kappaletta ja ja osallistujia on ollut yhteensä 445. Koulutusten vaikutukset ovat olleet pääasiassa yrittäjien teknisen osaamisen parantamista ja osaamisen laajentamista uusille alueille. Vaikutus liiketoimintaosaamisen parantamiseen on vähäisempi. Selvitys koulutuksiin osallistuneiden kuluttajakäyttäytymisestä Keväällä 2011 selvitettiin Maaseutu-Pisa -hankkeen koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden kuluttajakäyttäytymistä. Tavoitteena oli löytää syitä siihen, miksi liiketalouden koulutukset eivät ole menneet hyvin kaupaksi ja millaisia asenteita ja motiiveja koulutuksia kohtaan ilmeni. Selvitys tehtiin Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun kandi-tutkielmana (opiskelija Sari Rytkönen). Suhtautuminen sekä kouluttautumiseen että liiketalouden koulutuksiin oli tutkimuksen mukaan myönteistä. Tämä kertoo siitä, että vastaajat tietävät koulutuksen hyödyistä ja asennoituvat sitä kohtaan positiivisesti. Kouluttautumiseen yleisesti suhtautui erittäin tai melko myönteisesti jopa 96%. Tästä voidaan päätellä, että asennoituminen kouluttautumiseen ei voi olla syynä koulutusten ostamattomuudelle. Vertaamalla kouluttautumista yleisesti ja liiketalouden koulutuksia keskenään, huomattiin, että hieman paremmin suhtaudutaan kouluttautumiseen yleisesti. Huomionarvoisena seikkana voidaan pitää sitä, ettei kumpaankaan suhtauduta erittäin kielteisesti, ja melko kielteinenkin suhtautuminen on hyvin pientä. Asenteita kouluttautumista kohtaan haluttiin vielä tarkentaa asenneväittämillä. Myös niistä ilmeni, että vastaajien asennoituminen kouluttautumiseen on myönteistä. Jokseenkin samaa mieltä siitä, että kouluttautuminen on mukavaa, oli peräti 67% vastaajista. Kouluttautumisen hyödylliseksi
koki jopa 96% vastaajista. Vaikka suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että koulutus ei ole kallista ja koulutuksen ostaminen ei ole suuri riski, on hyvä kuitenkin huomata, että koulutuksen koki kalliiksi 44% vastaajista. Myös riskin kokijoita on suhteessa melko paljon, 36%. Nämä tekijät selittävät myös sitä, miksi koulutuksien ostaminen ei ole niin yksinkertaista. Vaikka niihin suhtaudutaan myönteisesti, tarkemmissa kysymyksissä voi piillä myös negatiivista suhtautumista. Liiketalouden väittämistä saatiin selville, että myös liiketalouteen liittyvät asenteet ovat myönteisiä. Jopa 95% vastaajista kokee liiketalouden hyödylliseksi ja mukavaakin se on 71% mielestä. Sen sijaan vastaajista suurimman osan mielestä liiketalous ei ole helppoa (54%). Kuitenkin vastaajista peräti 92% kokee tarvitsevansa liiketaloutta ja 73% myös hoitaa yrityksen liiketalouden itse. Näistä tuloksista voidaan todeta vain se, mikä todettiin jo aikaisemminkin, että syy kurssien vähäiselle ostolle ei ole ollut kiinni asenteista. Sen sijaan se, että liiketalous on suurimman osan mielestä vaikeaa voi olla yksi syy siihen, miksi sitä ei ehkä halutakaan oppia. Monilla voi myös painottua mielipide hyvin on pärjätty tähänkin asti, eikä liiketalouden osaamista sen takia haluta parantaa, vaikka syytä ehkä olisikin. Vaikka kuluttajan asenne tiettyä asiaa kohtaan olisi hyvä, se ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että hän olisi valmis käyttäytymään sitä kohtaan suotuisalla tavalla. Enemmän syitä siihen, miksi koulutusten osto on ollut vähäistä, antavat tulokset vastaajien henkilökohtaisista asenteista koulutuksiin liittyen. Väittämän: minulla ei ole aikaa opiskella, tulokset jakaantuvat melko tasaisesti, mutta suurin osa (59%) on väittämän kanssa kuitenkin eri mieltä. Myöskään iän tai perheen ei koettu olevan esteenä kouluttautumiselle. Sen sijaan lähes puolet on sitä mieltä, että oppiminen tapahtuu parhaiten työtä tekemällä, eikä kouluttautumalla. Koulutukseen sijaintiin liittyen 60% vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus on liian kaukana. Mahdollisuus matkustaa koulutuskohteeseen oli kuitenkin hyvä (88%). Vaikka koulutuskohteeseen onkin mahdollista matkustaa, on matkustus aikaa vievää ja voi sen takia tuntua epähoukuttelevalta vaihtoehdolta. Lisäksi monet vastaajista ovat yksityisyrittäjiä, eivätkä voi jättää yritystä pitkäksi aikaa ilman tuotantoa. Kyselylomakkeista löytyi mainintoja siitä, että koulutuksen hyödyllisyyttä pitää tarkkaan punnita. Ei ole järkevää maksaa koulutusta ja jättää yritystä toimettomaksi, mikäli siitä ei oikeasti ole hyötyä. Koska ihminen havaitsee sitä mitä hän haluaa havaita, voi yhtenä syynä liiketalouden koulutuksien huonoon kysyntään olla myös se, että niitä ei ole havaittu niin hyvin kuin tekniikan koulutuksia. Koulutusten ostossa vastaajia motivoivat kaikki kysymyksessä esitetyt väittämät. Eniten arvostusta saivat sekä henkilökohtainen, että yrityksen osaamisen kehittyminen. Eli näyttäisi siltä, että vastaajilla on halukkuutta oppia uutta ja kehittää yritystä. Yrityksen kasvu koettiin kuitenkin vain melko tärkeäksi motiiviksi. Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että kyseessä on pienyritykset, joilla tavoitteena ei välttämättä ole kasvaa, vaan kehittää toimintaa olemassa olevien resurssien puitteissa. Vastaajat kokivat kaikki mainitut liiketalouden osaamisalueet tärkeiksi oman yrityksensä kannalta. Kaikista tärkeimmäksi koettiin yrityksen myynti ja markkinointi. Pienyritysten voi olla vaikea saada näkyvyyttä, ja selvästi tähän kaivattaisiin apua. Kun vastaajat arvioivat tietojaan näissä osaamisalueissa, huomionarvoista on se, että erinomaisesti nämä asiat hallitsee vain alle 10% vastaajista. Tarvetta liiketalouden osaamiselle siis on.
Ne vastaajat, jotka eivät olleet osallistuneet liiketalouden koulutuksiin, kokivat ostopäätökseensä vaikuttaneen eniten koulutuksen ajankohdan ja sisällön. Myös koulutuksen paikkakunta vaikutti ostopäätökseen merkittävästi. Jonkin verran ostopäätökseen vaikuttivat koulutuksen markkinointi ja koulutuksen hinta. Vastaajat olivat saaneet tietoa kursseista monista eri tietolähteistä, joten kursseista tiedottaminen on onnistunut hyvin. Koulutuksista saatu tieto myös koettiin riittäväksi. Markkinoinnin puute ja tiedottaminen ei siis näyttäisi olevan syynä koulutusten huonolle kysynnälle. Aikomusta ostaa liiketalouden koulutuksia tulevaisuudessa osoitti 38% vastaajista. Kohta En ole päättänyt/en tiedä voi viestittää sitä, että koulutuksia ei ehkä tulla tulevaisuudessa ostamaan, sillä usein mielipiteen ilmaisemisen poisjättäminen on merkki kielteisestä kannasta. Tuloksista voidaan todeta, että vaikka asenne koulutuksia kohtaan oli todella hyvä, käyttäytymistä ei välttämättä kuitenkaan tapahdu. Kun vastaajilta kysyttiin, minkälaisia koulutuksia he haluaisivat järjestettävän, yllättävän monessa lomakkeessa oli mainintoja kursseista, joita Pisa-hanke jo tarjoaa. Tämän selittäisi vain se, etteivät vastaajat ole tietoisia hankkeen tarjoamista kursseista, kuitenkin tiedon riittävyydestä kysyttäessä vastaajat pitivät sitä riittävänä. Tämän voi selittää muun muassa se, että vastaajat eivät enää kyselyyn vastatessa muistaneet kurssitarjotinta ja mainitsivat ensimmäisenä mieleen tulevan asian. Tärkeää tietoa vastaajien mielipiteistä saatiin lomakkeen avoimella kysymyksellä. Siinä moni kertoi kokemuksiaan ja mietteitään Pisa-koulutuksista. Enimmäkseen palaute oli hyvää, mutta muutamassa lomakkeessa painotettiin erityisesti ajankohdan huonoutta kurssille osallistumisen syyksi. Palautteet koulutuksista Koulutusten palautteet ovat pääosin positiivisia. Kooste palautteista on alla. 1: täysin eri mieltä 2: osittain eri mieltä 3: ei eri eikä samaa mieltä 4: osittain samaa mieltä 5: täysin samaa mieltä Perinteinen hirren käsinveisto Höyläys- ja terätekniikka Sahatavaran lujuuslajittelu Pyöröterän kunnostus Sahatavaran kyllästys opetuksen toteuttaminen opetus tuki opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 4,9 4,1 4,7 4,2 5 4,4 opintojakson asiasisältö vastasi sille asetettuja tavoitteita 4,8 4,4 4,7 3,8 5 4,5 opetus oli sopivan haasteellista 4,8 4 4,7 4,5 4,5 4,3 käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani 4,7 4,3 4,7 4,5 4,7 4,3 opintojaksolla käytetty oppimateriaali oli laadukasta 4,7 4,6 4,5 4,4 4,7 4,3 kokeista ja harjoitustöistä saatu palaute edisti oppimista 4,9 3,9 4,7 4,3 4 4,9 Vannesa haus
koin ammatillisten valmiuksieni kehittyvän 4,8 4,3 4,7 4,2 4,3 4,3 oma työskentelyni saavutin opintojaksolle asetetut tavoitteet 4,6 3,95 4,4 4,3 5 4,2 osallistuin opetukseen aktiivisesti 4,7 4,5 4,7 4,3 5 4 käytin itsenäisen työskentelyn ajan tehokkaasti 4,5 4 4,3 4,2 4,5 3,7 Sahatavaran kuivaus Pyörösahausja terätekniikka Kustannuslaskenta ja hinnoittelu Tietotekniikan perusteet Yrityksen talous, verotus ja investoinnit opetuksen toteuttaminen opetus tuki opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 4,5 4,7 4,8 5 4,2 4,9 opintojakson asiasisältö vastasi sille asetettuja tavoitteita 4,4 4,7 4,8 4,5 3,6 4,9 opetus oli sopivan haasteellista 4,3 4,7 4,6 5 4 4,9 käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani 4,5 4,7 4,8 4,5 4 4,9 opintojaksolla käytetty oppimateriaali oli laadukasta 4,6 4,2 5 5 4,6 4,8 kokeista ja harjoitustöistä saatu palaute edisti oppimista 4,3 4,7 4,7 4 4 5 koin ammatillisten valmiuksieni kehittyvän 4,7 4,8 4,3 5 3,8 4,7 oma työskentelyni saavutin opintojaksolle asetetut tavoitteet 4,3 4,4 4 4,5 3,6 4,7 osallistuin opetukseen aktiivisesti 4,8 4,7 4,6 4,5 4,2 4,6 käytin itsenäisen työskentelyn ajan tehokkaasti 4,5 4,4 4,4 4 3,8 4,4 Ajokorttidirektiivin mukainen ammattipäte vyyskoulutus Pyörösahauksen jatkokurssi opetuksen toteuttaminen opetus tuki opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 4,5 3 4,9 opintojakson asiasisältö vastasi sille asetettuja tavoitteita 4,3 3 5 opetus oli sopivan haasteellista 3,8 3,5 4,7 Ruotsinkielinen lujuuslajittelu Sahatava ran laatulajit telu
käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani 4,3 3,5 4,7 opintojaksolla käytetty oppimateriaali oli laadukasta 4,2 5 4,7 kokeista ja harjoitustöistä saatu palaute edisti oppimista 4,3 3 5 koin ammatillisten valmiuksieni kehittyvän 4,1 3 5 oma työskentelyni saavutin opintojaksolle asetetut tavoitteet 4,5 3,5 4,6 osallistuin opetukseen aktiivisesti 4,4 3,7 4,6 käytin itsenäisen työskentelyn ajan tehokkaasti 4,1 4 4,6 Alla opiskelijoiden kommentteja aihealueittain: Perinteinen hirren käsinveisto Opintojakson paras anti: opettajan loistava omistautuminen asialle opettajalla paljon käytännön kokemusta ja vinkkejä käytännön harjoittelu satulanurkan teon opettelu opettajan mestarillinen tietotaito ja havainnollistaminen hirsirakentamisen perusteet hyvin ja vastaukset ongelmiin löytyi sahan ja kurson käyttö ja työtekniikat kehittyivät todella paljon käytännön harjoitukset Hannu on huippumukava ihminen ja erinomainen opettaja. Uskomaton ammattitaito myös. riittävä käytännön opetus pelkkahirsien nurkkasarvokset teoriassa ja käytännössä. Ylipäätään erinomainen opetus. moottorisahan käyttö tulin vakuuttuneeksi siitä että vanhatkin rakennukset voidaan korjata hyvin Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: näin lyhyeen aikaan ei voi lisätä mitään hirsipohjat ikkuna- ja oviaihiot, lattianiskat valmiilla kehikolla harjoittelu eli oikeaa seinää varvi tai pari materiaalin haku metsästä rakennuskohteen työvaiheen etenemisen teoriaa
viikon kurssi on tiivis ja aikataulu haasteellinen, joten lisäelementtejä ei sovi. Jokainen voi itseopiskellen syventää tietoja. Mitä aihepiiriä haluaisit jättää vähemmälle? joutavien lappujen täyttämistä Muita kommentteja: kurssi voisi olla vähän pidempi, 1,5-2 viikkoa halpa ja hintaansa nähden hyvä majoitus ja ruokailu opettajat aktiivisia ja käyttävät omaa aikaansa pitkälle iltaan, jopa yöhön asti. Työskentely opiskelijoilla mahdollista jopa iltayhdeksään mahtavat opettajat ja puitteet lyhyt mutta antoisa ja opettava viikko. Kiitos! ikimuistoinen viikko. Hienot kurssikaverit, oli mukavaa päivän jälkeenkin opettaja tekee kurssin tai ei tee. Tässä tapauksessa teki. Kurssilaiset olivat erittäin motivoituneita. kiitos mielenkiintoisesta koulutuksesta kurssiin tosi tyytyväinen majoitus ei toiminut Ähtärissä kiitettävästi Höyläys ja terätekniikka Opintojakson paras anti: asetteiden teko terien mittaus / mittapaikat terien valmistus teoria nykyaikaisen höyläyksen perusteiden oppiminen mukana oli kokeneita ammattilaisia joilta sai arvokasta tietoa käynti AA-puulla ja siellä terähuoneessa käynti uudet terätuotteet sopiva ryhmäkoko ryhmän kesken käydyt keskustelut Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: höyläyslaadun / virheiden korjaaminen terien terotus laajemmin terotuskoneen ja terän laittoa terien osto ja hankinta Mitä aihepiiriä haluaisit jättää vähemmälle? perusterien valmistus
kaikkea oli tasaisesti, mikä oli hyvä Muita kommentteja: itsellä vanha höylä, ei täysin vastaa tekniikkaa opetus oli onnistunut, apua sai kysyttäessä kurssi ei ollut ehkä minulle suunnattu. Olen ollut alalla jo 15 vuotta, joten en saanut kurssilta juurikaan uutta asiaa. koneet ja laitteet oli ehkä liian hienja opetukseen, koska pienyrittäjällä tuskin on noin hienoja laitteita Sahatavaran lujuuslajittelu Opintojakson paras anti: lajitteluharjoitukset hyvä materiaali ja selkeä käytännön opetus käytännön esimerkit ja henkilökohtainen koulutus juuri sopivasti teoriaa ja käytäntöä valaisi puun käyttöä yleisesti ja lujuuden kannalta Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: katsaus muihin lajittelusysteemeihin. eri puulajeja olisi saanut olla. Mitä aihepiiriä haluaisit jättää vähemmälle? kurssin voisi mahduttaa neljään päivään Muita kommentteja: kaikki oli hyvää erinomaiset opettajat, joilla oli käytännön työkokemusta Pyöröterän kunnostus Opintojakson paras anti: opettaja oli hyvä ja häneltä sai erinomaista opetusta terän oikaisu ja takominen käytännön harjoitus terien työstöstä rohkeutta ja uskallusta lyödä terää pelkäämättä tekemästä pahaa teoria opin teränkunnostuksen perusteet Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: kaiken tästä hommasta sain mitä hain sahaustekniikka
Muita kommentteja: oppilaitoksesta (LAO) voisi antaa moitteita järjestelyistä hyvä porukka, lämminhenkistä oppimista, kiitos! Sahatavaran kyllästys Opintojakson paras anti: sai kokonaiskäsityksen kyllästämön toiminnasta sai periaatteen selville asiasta Sahatavaran kuivaus: Opintojakson paras anti: tieto kokonaiskustannuksista lisääntyi kustannukset ja laatu kuivauskustannusten ymmärtäminen teorian ja käytännön yhdistäminen Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: Puun käyttäytymistä kuivauksessa ja enemmän kuvausstimulointia ilman kosteus ja kosteuden mittaus Pyörösahaus ja terätekniikka Opintojakson paras anti: terän asetus käytännön harjoitukset sahan säädöt terän kunnostus paljon uutta tietoa ja niksejä Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: sirkkelisahausta puun lujuusoppia terän käsittelyä ja sen kunnostusta alipainekuivaus Muita kommentteja: hyvä kurssi enemmän saisi olla terän teoriaa, jotta asian sisäistäisi Kustannuslaskenta, hinnoittelu ja sukupolvenvaihdos
Opintojakson paras anti: excel-taulukot kaikki tieto tarpeellista kustannuslaskenta opetus tuki meillä käytössä olevia menetelmiä kustannuslaskennan päivitys sukupolvenvaihdos eri vaihtoehdot tietokoneen käytön syventäminen, excelin käyttö vasta viikon vanhaa Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon: kustannuslaskentaa lisää ja sitä voisi porukalla harjoitella yrityksen myynti Mitä aihepiiriä haluaisit jättää vähemmälle? kaikesta saa aina jotakin evästystä Muita kommentteja: kiitos taas kerran monta asiaa miettii toisella tavalla ja pyrkii parempaan Vannesahaus ja terätekniikka Plussat: Miinukset: kurssi täydensi täydellisesti tarvitsemani tiedot ja taidot hyvä jakso, paljon jäi tietoa päähän kokemusten vaihto muiden yrittäjien kanssa hyvä oppimisympäristö asiantunteva opetus erinomainen teräkoulutus todeta omat havaitut ongelmat yleisiksi eikä pelkästään omasta osaamattomuudesta johtuviksi säät eivät suosineet kurssi voisi olla paremmin organisoitu, jotta päivät olisivat tehokkaampia kirjallisen materiaalin puuttuminen harjoitusten ohjeistus selkeämmäksi käytännön töiden johto ja esivalmistelut vähän löysällä saha-alue ei oikein käy mallisuositukseksi Laatulajittelu Opintojakson paras anti:
Lajitteluharjoitukset. Perusteiden oppiminen. kokonaisuus x2, hyvät ja pätevät opettajat, lajittelu ja moottorisahan terän viilaus x2, tarpeeksi teoriaa ja käytännön asioita Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon? laadun merkitystä työstämisestä eteenpäin, muutama lisätunti hyväksi Muita kommentteja: olen todella tyytyväinen, kiitoksia paljon hyvästä kurssista, opetus oli asiantuntevaa ja selkeää, hyvä kurssi ja rennot opettajat Pyörösahauksen jatkokurssi Opintojakson paras anti: toisten samanhenkisten uusien ihmisten tapaaminen Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon? saheiden postaus, tukin käyttö, puutavaran kuivaus, taapelointi Muita kommentteja: käytännöt riittäviä, teoriaa enemmän Yrityksen talous, verotus ja investoinnit Mikä oli opintojakson paras anti? kuulla osallistujien kokemuksia, tuloslaskelman ja taseen läpikäynti, palauttaa mieleen tuttujakin juttuja ja mahdollisuus kysellä Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon? käytännön tehtäviä, ehkä enemmän sahaan liittyviä investointilaskelmia Mitä aihepiiriä haluaisit jättää vähemmälle opintojaksossa? pituutta, koko kurssin voisi tiivistää kahteen päivään Muita kommentteja: asiantunteva vetäjä, koska hänellä itsellä yrittäjäkokemusta, 2 pv riittäisi Ajokorttidirektiivin mukainen ammattipätevyys Mikä oli opintojakson paras anti? uutta tietoa eri osa-alueilla, simulaatiokoulutus, taloudellinen ja ennakoiva ajo, hätäensiapu, aidot selventävät esimerkit, yhteistyö Mitä aihepiiriä haluaisit lisätä opintojaksoon? ammattikuljettajan työhön liittyviä asioita, enemmän käytännönläheisyyttä, pukeutumisinfo jos toimitaan ulkona, luokassa istuminen puuduttavaa Mitä aihepiiriä haluaisit jättää vähemmälle opintojaksossa?