AJANKOHTAISTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖSTÄ Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 29.1.2013 RIIHIMÄKI
Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen päätetyt valtion menosäästöt 2013 Valtion menosäästöt merkitsevät sitä, että korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdentuu valtion rahoituksen säästöjä vuosien 2012 2015 aikana yhteensä yli 230 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen keskimääräisten yksikköhintojen alentamisen ja opiskelijamäärän vähentämisen arvioidaan alentavan valtion ja kunnan rahoitusta vuonna 2013 yhteensä 47,7 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 20 miljoonaa euroa Kustannustason muutoksia koskevien tarkistusten tekemättä jättämisestä johtuva vaikutus ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen on vuonna 2013 noin 11,6 miljoonaa euroa Yliopistoindeksin väliaikaisen jäädyttämisen vaikutus vuonna 2013 yliopistojen rahoitukseen on lähes 43 miljoonaa euroa Tutkimusrahoituksessa näkyy Suomen Akatemian valtuuden kokonaistason 12 prosentin vähennys vuosina 2012-2015
Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu Uudistetaan korkeakoulujen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö.
Ammattikorkeakoulujen uudistaminen Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulujen perustehtävät eivät muutu. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi Rahoitusvastuun siirto ja itsenäinen oikeushenkilöasema toteutetaan VOSuudistuksen yhteydessä. Rahoitusta koskeva lainsäädäntö muutetaan ammattikorkeakoulujen osalta niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. tuetaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen
Havaintoja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluista syksyllä 2012 (1/3) Neuvotteluissa painopiste ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ja toimilupakierrokseen valmistautumisessa taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset viiden vuoden tähtäimellä keskeiset strategiset tavoitteet omistajarakenne ja keskinäiset suhteet johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Uuden toimiluvan konkreettiset tavoitteet rooli korkeakouluverkossa organisoituminen paikkakunnat koulutusvastuu koulutustarjonta volyymi
Havaintoja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluista syksyllä 2012 (2/3) Menosäästöjen toteuttaminen ja talouden tasapainottaminen keskeinen haaste amk:t laatineet sopeutusohjelmia säästökohteita joudutaan vieläkin miettimään ulkopuolisen rahoituksen ja lisätulojen saaminen haasteellista Rahoitusmalliehdotuksen vaikutukset amk-kohtaiseen rahoitukseen toimivat perusprosessit olennaisinta; tutkinnot, opintoprosessit tk-rahoituksen 15 % osuus kannustimena toiminnan kehittämiseen mallin ohjausvaikutus esim. aikuiskoulutuksen kehittämiseen (avoin amk, erillisopinnot, yamk-tutkinnot) Aloituspaikkavähennykset amk-kohtaiset vähennykset toteutettu huomioidaan sopimusten laskennallisissa vuosiopiskelijamäärissä
Havaintoja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluista syksyllä 2012 (3/3) Rakenteellinen kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulu 1.1.2014 alkaen Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen syvenevä yhteistyö toimipisteverkkoa koskevat ratkaisut kampusrakenteiden kehittäminen osakeyhtiöitymisen eteneminen Hankerahoitus rakenteellisen kehittämisen tukemiseen osana ammattikorkeakouluuudistusta uusia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä mahdollista valmistella toimilupakierroksen yhteydessä
Keskeiset johtopäätökset amk-neuvotteluista Valtaosa nykyisistä ylläpitäjistä ilmoitti hakevansa toimilupaa samoille koulutusaloille, samassa laajuudessa ja samoissa toimintayksiköissä kuin tällä hetkellä Toimintaympäristön, elinkeinorakenteen, väestörakenteen ja rahoitustilanteen muutokset edellyttävät kuitenkin huomattavaa uudelleenarviointia ja rakenteiden uudistamista! Lisäksi talouden sopeuttamistoimia tulee jatkaa Ministeriö on edelleen varautunut tukemaan pitkälle meneviä yhteistyörakenteita, jotka uudistavat ammattikorkeakouluverkkoa Yhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää monipuolisesti resurssien käytön, laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi
Amk-uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskevan HE-luonnoksen sisällöstä: toimilupien uusiminen Toimilupien myöntämisperusteet uudistetaan, kaikki nykyiset toimiluvat lakkaavat vuoden 2013 lopussa, uudet toimiluvat 1.1.2014 lukien. Uudelleentarkastelu on tarkoituksenmukaista niin koulutustarpeen kuin käytettävissä olevan julkisen rahoituksen näkökulmasta Toimiluparatkaisulla toteutetaan hallitusohjelman mukainen korkeakoulujen nykyisen toimipisteverkon kokoaminen riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi Koulutustehtävä sidotaan koulutusalojen sijasta tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin. luovutaan OKM:n koulutusohjelmapäätöksenteosta Luovutaan ammattikorkeakoulun sijaintipaikkamäärittelystä toimiluvissa (jatkossa toimiluvan saajan yhtiöjärjestykset/ osakassopimukset eivät voi sisältää sitoumuksia tai velvoitteita, jotka estävät tarpeellisten strategisten ja rakenteellisten muutosten tekemisen; esim. opetuspaikkakuntiin liittyvät määräykset).
Ammattikorkeakoulujen uudistaminen: aikataulu Hallituksen esitykset 2014 uudistuvan lainsäädännön osalta eduskunnalle 2/2013 Lain vahvistamisen jälkeen uuden lain mukaisia toimilupia haetaan syksyllä 2013. Valtioneuvosto päättää toimiluvista vuoden 2013 loppuun mennessä Uudet toimiluvat tulevat voimaan ja nykyiset lakkaavat 1.1.2014 Tavoitteena on, että vuonna 2013 toteutettavaa toimilupien hakukierrosta ei tarvitse uusia samassa laajuudessa, mikäli ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen etenee VOS-kokonaisuudistuksen aikataulussa Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli 2014 Oikeushenkilöaseman uudistaminen ja rahoitusvastuun siirto valtiolle VOSuudistuksen aikataulussa
AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Lisäksi vuodesta 2014 otetaan käyttöön korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä (HE 44/2012 vp, eduskunnalle 16.5.2012) Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä siten, että mahdollisuus joustavaan alan vaihtoon turvataan. Uudistetaan korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Uudistetut koulutusvastuut määritellään toimiluvissa. Uudet säädökset tulevat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Opintojen etenemistä ja opiskelumotivaatiota edistetään siten, että opintojen yksityiskohtaisempi suuntautuminen tapahtuu vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa.
Rakenteellisen kehittämisen tuloksia Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu yhdistyivät 2010 Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut muodostavat yhteisen Lapin ammattikorkeakoulun vuoden 2014 alusta Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu muodostavat strategisen kokonaisuuden yhteisen ylläpitäjän alla Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu muodostavat ISATkokonaisuuden, jolla on yhteiset painoalat FUAS on Laurea-ammattikorkeakoulusta, Lahden ammattikorkeakoulusta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta muodostuva strateginen kokonaisuus Arcada ja Novia ammattikorkeakoulut syventävät keskinäistä yhteistyötään Useat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet toimipisteverkkoaan ja kampusrakenteitaan: AMK-paikkakuntien (nuorten koulutus) lukumäärä jo tehdyillä päätöksillä 50 (2010 yht. 62) Joensuun ja Kuopion yliopistot muodostivat Itä-Suomen yliopiston 2010 Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät Turun yliopistoksi 2010 Teknillisen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollisen korkeakoulu muodostivat Aalto-yliopiston 2010 Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun muodostavat Taideyliopiston 2013
Valmisteilla olevia ohjelmia ja muita toimia Rakennetyöryhmä Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittäminen vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Työryhmän määräaika 31.1.2013 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään. Lausunnot saatu tammikuussa. Lukukausimaksukokeilun seuranta ja tilauskoulutuksen kehittäminen Raportti helmikuu 2013 ICT 2015-raportti Kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu (mm. pelialan koulutuksen kehittäminen, korkeakoulujen työnjakokysymykset, kansainvälistymisen tarve jne.) Meriteollisuuden kilpailukykyryhmä
Valmisteilla olevia ohjelmia ja muita toimia Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma TINTO OKM -TEM yhteistyönä Hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjauksia hallituksen puoliväli-istuntoon ja kehyspäätökseen Tekniikan alan yliopistojen yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys Kasvusopimukset ja INKA