Mikä on oikein? MIKÄ ON OIKEIN?2 43
VELVOLLISUUS TOIMIA OIKEIN Operaatio Valkyyria Eversti von Stauffenbergin suunnitelma Hitlerin kosto Räjähdeinsinöörin näkökulma Tekninen oikea ja moraalinen oikea Heinäkuun 20. päivä 1944 eversti Claus von Stauffenberg asetti Adolf Hitlerin Sudenpesän kokoushuoneen pöydän alle räjähteitä sisältävän salkun. Pommi räjähti noin kymmenen minuutin kuluttua kokouksen alkamisesta. Neljä Hitlerin lähellä seisonutta upseeria kuoli. Kartan ääreen kumartunut Hitler jäi henkiin kuin ihmeen kaupalla. Natsi-Saksan johtajan kosto oli hirmuinen. Eversti von Stauffenberg sekä kolme muuta salaliittoon osallistunutta upseeria vangittiin ja teloitettiin jo seuraavana päivänä. Satoja ihmisiä pidätettiin myöhemmin ja kymmeniä heistä teloitettiin, pakotettiin itsemurhaan tai toimitettiin keskitysleireille. Operaatio Valkyyriaksi kutsuttu salamurha yritys vahvisti Hitlerin harhaisuutta ja piittaamattomuutta sodan seurauksista ja näin epäsuorasti lisäsi sodan uhrien määrää. Toimiko von Stauffenberg oikein? Räjähdeinsinöörin mielestä ei, koska diktaattori jäi henkiin. Jykevä tammipöytä, jonka ylle Hitler oli kumartunut, pelasti hänet. Kenties suurempi määrä räjähteitä olisi ollut paikallaan? Toisaalta tilanteeseen liittyi käänteitä, joita von Stauffenberg ei voinut ennakoida. Hän ehti virittää vain toisen kahdesta pommista valmiiksi, sillä kokousta aikaistettiin yllättäen. Eräs upseereista siirsi jalallaan salkkua kauemmaksi Hitleristä juuri ennen räjähdystä. Räjähdeinsinööri pohtii oikeaa teknisestä näkökulmasta. Filosofinen etiikka on kiinnostunut siitä, toimiko von Stauffenberg moraalisesti Claus von Stauffenberg (vas.), Hitler ja upseereja kuvattuna Sudenpesässä 15.7.1944. 44 MIKÄ ON OIKEIN?
oikein. Olivatko itse operaatio ja sen toimeenpano toisen maailmansodan loppuvaiheissa moraalisesti oikeita ratkaisuja? Onko tilanteita, joissa murhakin voi olla oikein, ja kuuluiko operaatio Valkyyria näihin? Millaisten harkintojen perusteella ylipäätään voidaan ratkaista se, onko teko moraalisesti oikea vai ei? FILOSOFOITAVAKSI Katsokaa Bryan Singerin ohjaama elokuva Operaatio Valkyyria (USA, 2008). Millainen käsitys eversti von Stauffenbergin toiminnan oikeudesta syntyy elokuvan perusteella? Miten itse arvioisit elokuvan katsottuasi everstin toiminnan etiikkaa? Immanuel Kantin velvollisuusetiikka Saksalainen filosofi Immanuel Kant (1724 1804) oli vakuuttunut, että moraalinen päätöksenteko ei voi perustua teon seurauksiin. Emme voi tietää, mitä kaikkea teoistamme seuraa tai on seurannut. Seurausten arviointi sitä paitsi edellyttää jo moraalia. Niiden luokittelu toivottaviin ja ei-toivottaviin onnistuu vain, jos meillä on jo käsitys oikeasta ja väärästä. Kant päättelee, että moraalinormi on luonteeltaan kategorinen imperatiivi, ehdoton käsky. Moraalinormia ei noudateta seurausten vuoksi tai jonkin päämäärän takia, vaan normin itsensä vuoksi. Moraalisesti arvostettavan teon motiivina on velvollisuus noudattaa kategorista Oikea ja väärä eivät perustu seurauksiin Kategorinen imperatiivi MIKÄ ON OIKEIN? 45
Hypoteettiset imperatiivit Motiivi ratkaisee imperatiivia. Lähimmäistä ei ole autettava, koska siitä seuraa hyvää, vaan koska lähimmäistä on autettava. Egoistiset teot ovat Kantin mielestä vailla moraalista arvoa, vaikka niillä olisi hyviä seurauksia. Ne perustuvat hypoteettisiin eli ehdollisiin imperatiiveihin. Esimerkiksi: Jos haluat välttyä sakoilta, noudata nopeusrajoituksia! Sakkojen pelossa nopeusrajoituksia noudattava ei ansaitse tunnustusta, vaikka rajoitusten noudattaminen sinänsä edistää liikenneturvallisuutta. Tilanne on toinen, jos autoilija noudattaa nopeus rajoituksia silkasta velvollisuudesta. Tällöin hän noudattaa niitä myös tieosuuksilla, joilla ei ole nopeusvalvontaa. Toisten auttaminen voi perustua hypoteettiseen imperatiiviin ( auta, jotta x! ) tai kategoriseen imperatiiviin ( auta! ). Molemmissa tapauksissa avun tarvitsija voi saada apua, mutta vain jälkimmäinen edustaa Kantin mielestä auttamista moraalisessa merkityksessä. Teon Lännenelokuvan velvollisuusetiikka: Miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä. 46 MIKÄ ON OIKEIN?
moraalinen arvo perustuu yksinomaan teon motiiviin, ja motiiviksi kelpaa vain velvollisuus. Jos kategorinen imperatiivi käskee auttamaan, auttaminen on oikein riippumatta siitä, tunteeko auttaja empatiaa vai kenties vihaa. Oikea ja väärä eivät Kantin mukaan voi perustua tunteisiin, sillä tunteet ailahtelevat. Ihmisen on toimittava kategorisen imperatiivin mukaan jopa vastoin tunteitaan ja perimmäistä luonnettaan. Suurimman moraalisen ihailun ansaitsee oikeastaan henkilö, joka on ahne, kitsas ja ilkeä, mutta joka tästä huolimatta antaa kerjäläiselle lantin, koska kategorinen imperatiivi käskee auttamaan lähimmäistä. Moraali ja tunteet Kategorisen imperatiivin sisältö Kantin etiikan on väitetty ihannoivan käskyjen sokeaa noudattamista. Väite on epäreilu, mutta on toki selvää, että tarvitsemme näkemyksen kategorisen imperatiivin sisällöstä. Minkä tahansa ehdottoman käskyn seuraaminen ei voi olla velvollisuutemme. Mitä kategorinen imperatiivi siis käskee? Kant kuvaa kategorisen imperatiivin sisältöä vaihtelevin tavoin. Tunnetuin muotoilu on seuraava: Toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voisit toivoa tulevan yleiseksi laiksi. Sama käsky voidaan Kantin mielestä ilmaista myös näin: Kohtele itseäsi ja muita ihmisiä itseisarvona, älä koskaan pelkkänä välineenä. Käskyt kehottavat arvioimaan tekoja yleistämis kelpoisuuden ja ihmis arvon näkökulmasta. Ohjeen avulla voimme itse järkeillä, mikä kulloinkin on oikein ja velvollisuutemme. Käskyjen sokea noudattaminen on tästä kaukana. Esimerkiksi voidaan ottaa lupaukset ja lupaaminen. Pitäisikö sinun pitää ystävällesi antamasi lupaus, vaikka tiedät, että ystäväsi on pettänyt omansa? Tässä tilanteessa ei pidä pohtia, mitä ystäväsi ansaitsee tai mitä Mitä kategorinen imperatiivi käskee? Kategorisen imperatiivin kaksi muotoilua Yleistämiskelpoisuuden näkökulma MIKÄ ON OIKEIN? 47
Ihmisarvo ja ihmisoikeudet lupauksen pettämisestä seuraisi. Sen sijaan on kysyttävä, voisitko toivoa kaikkien halutessaan pettävän lupauksensa. Lupauksia ja lupaamista ei oikeastaan olisi olemassa, jos kaikki voisivat tehdä näin. Velvollisuutesi on siis pitää lupauksesi. Vastaava pätee Kantin mukaan esimerkiksi valehtelemiseen, tappamiseen ja varastamiseen. Yksikään niistä ei voisi tulla yleiseksi laiksi, joten velvollisuutemme on välttää niitä. Kategorisen imperatiivin toinen muotoilu tähdentää, että ihminen ei koskaan saa olla toiselle pelkkä väline. Esimerkiksi työnantaja ja työntekijä kohtelevat toisiaan välineinä, mutta heidän on huomioitava toisensa myös ihmisyksilöinä, joilla on hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyviä tarpeita. Kategorinen imperatiivi vaatii huomioimaan myös oman ihmisarvomme. Emme saa kohdella itseämmekään pelkkänä välineenä, esimerkiksi alistua orjuuteen tai tyytyä hyväksikäytettävän rooliin työelämässä ja ihmissuhteissa. FILOSOFOITAVAKSI 1. Voisiko käskyjen sokea noudattaminen tulla yleiseksi laiksi? 2. Keksi esimerkkejä teoista, jotka voisivat tulla yleisiksi laeiksi, ja teoista, jotka eivät voisi. 3. Keksi esimerkkejä arkipäivän tilanteista, joissa käytämme toisiamme välineinä. Mitä näissä tilanteissa tarkoittaisi vaatimus olla kohtelematta toista pelkkänä välineenä? Kantin velvollisuusetiikan ongelmia Kantin etiikan ankaruus Kantin etiikkaa on moitittu mahtipontiseksi ja ankaraksi. Velvollisuutemme on puhua totta, vaikka se rikkoisi avioliiton, johtaisi itse murhaan, sytyttäisi sodan tai tuhoaisi koko ihmiskunnan. Kenties kategorisen imperatiivin soveltamisessa voitaisiin huomioida tilanteiden erityispiirteitä. Valehtelemisesta ei voi tulla yleistä lakia, mutta voisiko sellainen tulla valehtelemisesta ihmishengen pelastamiseksi? Vastaus lienee kyllä. Toisaalta tilanteiden huomiointi johtaisi hypoteet 48 MIKÄ ON OIKEIN?
tisiin imperatiiveihin: Valehtele, jos se on ainoa keino pelastaa ihmishenki. Ehtojen lisääminen velvollisuuksiimme vaikuttaa vesittävän Kantin etiikan perusidean. Kant kielsi seurausten merkityksen moraalisessa päätöksen teossa, mutta englantilainen yhteiskunta- ja moraalifilosofi J. S. Mill (1806 1873) huomautti, että teon yleistämiskelpoisuutta ei voi ratkaista arvioi matta teon yhteiskunnallisia seurauksia. Mihin muuhun arvioon voisi perustua esimerkiksi näkemys, että valehtelemisesta ei voi tulla yleistä lakia? Myös tunteiden sulkemista moraalin ulkopuolelle voidaan arvostella. Tunteet ovat tavalla tai toisella läsnä kaikessa tietoisessa ja tahdon alaisessa toiminnassa. Kantinkin etiikassa moraalista toimijaa ohjaa kunnioituksen tunne kategorista imperatiivia kohtaan tai syyllisyyden tunne, jonka ajatus sen noudattamatta jättämisestä herättää. Kategorisesta imperatiivista ei vaikuta olevan paljoakaan apua eettisissä motiivikonflikteissa. Eettisessä motiivikonfliktissa on kaksi yleistämiskelpoista periaatetta, joista toisen noudattaminen merkitsee toisen Kategorisen imperatiivin ongelmat Eettiset motiivikonfliktit MIKÄ ON OIKEIN? 49
rikkomista. Vaimo tulee kampaajalta tyytyväisenä ja kysyy mieheltään: No, mitäs pidät? Kategorinen imperatiivi vaatii miestä puhumaan totta. Vai vaatiiko? Hienotunteisuus ja mielipahan välttäminen ovat myös periaatteita, joiden voisimme toivoa tulevan yleisiksi. Pitäisikö miehen siis kuitenkin esittää valkoinen valhe, jos puolison tukka näyttää oudolta? FILOSOFOITAVAKSI 1. Keksi esimerkkejä eettisistä motiivikonflikteista. Miten ratkaisisit ne? 2. Onko huippu-urheilijalla lupa käyttää dopingia vai ei? Arvioi asiaa Kantin velvollisuusetiikan näkökulmasta. Kantin etiikka ja operaatio Valkyyria Eversti teki velvollisuutensa Arvioinnin ongelmat Operaatio Valkyyria näyttää ensi näkemältä erittäin korkeatasoiselta velvollisuuseettiseltä ajattelulta ja toiminnalta. Valtion päämiehen salamurhaan ryhtyminen oli upseerille vaikea päätös. Eversti von Stauffenberg koki velvollisuudekseen toimia oikein henkensäkin uhalla. Salamurhan epäonnistuminen ei vähennä hänen toimintansa sankarillisuutta. Toisaalta murhan onnistuminen ei olisi sitä lisännyt. Motiivi ratkaisee. Kantin etiikan ongelmat nousevat kuitenkin esiin myös operaatio Valkyyrian arvioinnissa. Salamurhan tuskin voisi toivoa tulevan yleiseksi toimintamalliksi. Kenties sitä voisi toivoa tilanteissa, jossa muuta keinoa julmuuksien estämiseksi ei ole. Päätelmä perustuisi kuitenkin salamurhan seurausten arviointiin ja johtaisi hypoteettiseen imperatiiviin: Jos muuta keinoa julmuuksien lopettamiseksi ei ole, surmaa julmuuksiin syyllistyvä. Eversti von Stauffenberg sivuutti myös ihmisarvon ja ihmisoikeudet, jotka Hitlerillekin kaikesta huolimatta kuuluivat. Oliko tämä kuitenkin tässä tapauksessa moraalisesti perusteltua? Vastausta pitää kenties etsiä toisenlaisesta eettisestä teoriasta, utilitarismista. FILOSOFOITAVAKSI Palauta mieleesi kirjan alussa kuvattu valintatilanne, jossa pohdit, pitäisikö lunttaava opiskelutoverisi ilmiantaa vai ei. Mikä olisi velvollisuutesi tässä tilanteessa? 50 MIKÄ ON OIKEIN?