Konventionaalisten standardi konttien lastauksiin ja purkauksiin ei tule muutoksia. Ne lastataan ja puretaan kaupan ja teollisuuden

Samankaltaiset tiedostot
EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A

PALAUTE. Palautteen vertailut ja kommentit Palautteen Suomi on saari mallin kritiikki perustuu

Radikaali. vesiliikenne

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Esa Sirkiä, dipl.ins. / MKL Väylänpito Itä-Hämeen liiton vesiliikenneseminaari 2008 Heinola

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Teollisuuden puunhankinta, Sisävesiliikenne ja alueellinen terminaalitoiminta Suomessa v. 2010

Maaantieliikenteen Volyymisiirrot Vesiliikenteen piiriin Suomessa

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Russian railways..today..in the future

Suomen logistinen kilpailukyky

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Venäjän vientiprosessi käytännössä. Digipolis Oy, Kemi Huolintalinja Oy

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Kotimaan Raskaan Liikenteen Kehittäminen 2010 Luvulla. Veikko Hintsanen

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Metsäteollisuuden tarpeet

MEGA-UNIT-KONSEPTI MAHDOLLISTAVANA TEKNOLOGIANA SISÄVESIEN KULJETUKSIIN CASE: VUOKSEN VESISTÖ

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Monipuolista varasto- ja toimistotilaa Vantaan Hakkilassa

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti. loppuesitelmä

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista

Wood- ja LogForcen tuomat muutokset urakoinnin toimintaympäristöön

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TARJOUSPYYNTÖ - RUOKAKULJETUKSET HÄMEENLINNAN YDINKESKUS- TAN ALUE,


logistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani Pasi Korhonen, QTeam

Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Vuosaaren Logistiikkakeskus - Seilorinkatu 1

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

TYÖPAJAN YHTEENVETO SAIMAAN PORTAALIN TOIMINNALLISUUS LIIKENNEVIRASTO, LAPPEENRANTA, KLO 12:00-15:00

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Komposiittirakenteiden käyttöönoton vaikutus ilmaston muutos taistelussa rajoitetuilla vesialueilla liikennöiviin aluksiin

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Huomisen tiennäyttäjä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Äänekosken biotuotetehdas

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Vuosaaren satama - Logistiikkakeskus Varasto/logistiikka Logicor

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti

Vakiolaivausehdot Standard Shipping Terms

PERINTEISET LAIVAUSEHDOT

6Aika-strategian esittely

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Tehoa raidekuljetuksiin. Petri Lempiäinen Hallituksen puheenjohtaja, Fenniarail Oy Vientikuljetus- ja laivauspäivät

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

Liikenneväylät kuluttavat

Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

West Coast VTS Master s Guide

VAK-velvollisuudet. Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Transkriptio:

Teollisuus Käyttää MegaUnityksiköitä kuljetuksissa, nykyisten laiva- raide- ja kuorma-autokuljetusten sijaan, niille materiaaleille joissa se on mahdollista Voi käyttää konventionaalista kontti ratkaisua auto ja raidekuljetusten sijaan Kauppa ei mainintaa linja tyyppisellä säännöllisellä kuljetuksella kaupan konventionaaliset kontit ovat osa varastoa, minkä voidaan IT ratkaisuin optimoida. Saimaan satamat Satamatoiminnot Keskittävät Saimaan teollisuuden rahtivirrat, jotka lastataan konseptin laivoihin/laivoista. Tarpeen mukaan materiaalit lastataan suurkontteihin satamassa ennen kuin ne siirretään Saimaan alueen laivoihin. Satamassa oleva toimija vastaa en siirrot satama-alueella, valmistelluista kuljetuksia varten ja niiden tyhjentämisestä sekä tarpeen mukaan puhdistuksesta uutta kuljetusta varten Konventionaalisten standardi konttien lastauksiin ja purkauksiin ei tule muutoksia. Ne lastataan ja puretaan kaupan ja teollisuuden Normaalin satamatoimintojen lisäksi voidaan operoida ohuitten konttivirtojen Satamissa: Kuorma auto/ Bussi - kontti auto noutaa itse satamaan jätetyn kontin signaalin perusteella, siitä mihin laiva jättää kontin. Toimijat voivat osallistua infrastruktuurin kehittämiseen liittyviin ratkaisuihin molemmissa malleissa, niin että ne tukevat toimijoiden omia tarpeita. Kuljetusmoodi vaihto keskipitkillä ja pitkillä reiteillä sekä lastaus että purkauspään maantiekuljetukset voidaan lyhentää ilmasto tavoitteiden mukaisesti kun käytetään ULIVES Järjestelmää Mega- järjestelmässä mega kontin lastaus ja purkaus loppukuljetukseen tapahtuu aina lisätyönä satamassa. Mega järjestelmä tarvitsee lisä ajan ja lisäkustannus tulee sekä ajankäytöstä että työvoimasta ja siirrosta laivaan. Sen lisäksi että Toimija joka vastaa molemmissa tapauksissa lastinkäsittelystä olla joko ahtauspalveluyritys, maalogistiikkaoperaattori tai konttioperaattori, voi ssa lähimmän laituri (ei satama) operaatio tilanteessa kauppa tai tavaran vastaanottaja /lähettäjä / kuorma auto yrittäjä tai jopa linja auto yhtiö

sivu 2 Megalogistiikka operaattorit Kontti operaattori Laivaomistaja Laivan rakennuttaja Logistiikan koordinointijärjestelmä LNG tarjoaja Tarjoavat maalogistiikkapalveluita satamien ja laitosten välillä tapahtuviin kuljetuksiin, jos satamien sijainnit sen vaativat. Voivat myös vastata en lastauksesta ja tyhjennyksestä niissä tapauksissa joissa se on mahdollista maaoperaattorien kalustolla ja henkilökunnalla. Investoi kontteihin ja vuokraa ne teollisuudelle. Vastaa konttien varustelusta, ylläpidosta, saatavuudesta ja sijainnista. ei tarvita Standardi kontit Olemassa oleva maailman laajuinen palvelumalli Investoi aluskantaan joka on suunniteltu sisävesiliikenteeseen ja suuryksiköiden kuljetuksiin ja liisaa laivat pitkäaikaisella sopimuksella laivaoperaattorille. Laivat rakennettaisiin yhteishankkeena, ja myös laivojen pääjärjestelmien toimittajalla olisi omat vastuualueensa, huomioiden rahdinantajien tarpeet. Laivat myydään investoijalla kilpailukykyiseen hintaan. ICT-järjestelmä ekosysteemin eri osapuolten välisten toimintojen koordinointiin ja suunnittelemiseen Takaa että laadukasta kaasua on saatavilla riittävissä määrin ja kilpailukykyiseen hintaa. Lisä operaattori /operaatio konttimalliin verraten. toiminta kertautuu purkauspäässä Mega kontti toimintaa voidaan verrata jopa 70 luvulla kehitettyyn Lash proomu malliin sillä erolla että Mega mallissa ei kuljeteta itse kuljetus(konttia) välinettä vedessä loppumatkaa vaan sisältö puretaan kuorma autoihin. Mega malliin tarvitaan uusi mega kontti vuokraus investori vain Suomen sisä /itämeri erikois - vesiliikennettä varten. Molemmissa tapauksissa malli voi olla sama Molemmissa malli voi olla sama. ULIVES mallissa enemmän käyttäjä potentiaalia mitä Mega mallissa. Persumalli sama,ulives järjestelmä mahdollistaa kujetusketjuun osallistuja lukumäärän suuremman karsimisen mitä Mega kontti. ssa LNG sopimus toimittaja neuvoteltu jo vuonna 2008

sivu 3 Valtio, julkiset tahot ja valvonta Investoi niihin kohteisiin jotka ovat konseptin ja Suomen sisävesiliikenteen kilpailukyvyn kannalta oleellisia. Nämä sisältävät muun muassa: Tarvittavat infrastruktuurin niihin satamiin joissa on kannattavuuteen tarvittavat volyymit ja jotka ovat teollisuuden kannalta avainasemassa. Investoinnit kanavaan ja satamayhteyksiin, jotta tehokkaampi vesikuljetus ja vesiliikennemäärien nostaminen on mahdollista Valtion satamainfra uudistuksia ei tarvita ULIVES n toteutukseen. Laivaliikennettä valvotaan reaaliaikaisesti mantereelta, jonka läheisyydessä alukset seilaavat. a yritetty vuodesta 2007 /ohessa yhteenveto tuloksista Mega malli on ilmeisesti sellainen sisävesiliikenne järjestelmä jota metsäteollisuus ei koe sellaiseksi uhaksi mikä voi vaikuttaa sen puunhankinta kartellin hajoamiseen. ( KTM raportti 16/2007 ) Pelkkään Saimaan kanavaan keskittymisen sijaan tulisi keskittyä koko Järvi Suomen kontti liikenteen maantiekontti kuljetusten siirtämiseen sisävesi liikenteeseen EU liikenne strategian vuodelta 2011 mukaisesti ei eroja Tarvittavat investoinnit Saimaan kanavan syventäminen ja pidentäminen Toiminta ULIVES mallilla voidaan aloittaa välittömästi noin 90-100 kontin ja 2800 dwt vetoisella laivalla arvio 500-1000 tonnia lisäkantavuutta. Ulives järjestelmän laivatyyppi tuo itsessään jo 3-400 tonnia lisäkantavuutta ilman kanavan syventämistä tai pidentämistä

sivu 4 Luotsipakko yli 40 aluksille Satamainfra Konsepti malli vaatimus: poistettava tulee säilyttää kotimaisilla aluksilla ja päällystöllä on aina mahdollisuus suorittaa väylätutkinto ja ajaa ilman luotsia. Samalla puolletaan suomalaista työtä ja suomalaista kaluston käyttöä omilla vesillä VTS järjestelmä ok/ sama molemmilla Satamien rakenteiden vahvistaminen: varastotiloja lisää laitureiden vahvistaminen Feeder toiminta neljällä noin 60 cm jäässä itse kulkevalla laivalla Saimaalta itämeren rannikkosatamaan. Hinta 60 miljoonaa euroa + väylät + satamainvestoinnit voidaan toimia nykyisillä satamilla ja etsiä niiden lisäksi kuorma auton kokoisia lähilaitureita maantiekuljetusten minimoimiseksi Järvi Suomen alueen - keski euroopan joki ja sisävesialueiden välillä saman suuruinen arvio hinta ilman väylä ja satamainvestointeja ULIVES II tutkimushanke käsittää koko Järvi Suomen alueen kontti liikenne määrien ja lähilaitureiden tarkastelun ja kustannusvertailun Toiminta alueissa ero : ULIVES voi viedä ja hakea osa lastit keski euroopan joki ja sisävesialueilta. Rakentamiskonsepti Allianssi malli mahdollinen ssa laajempi -myös kauppa mukana - allianssi mahdollinen Rahtaus malli Verkkopohjainen rahtikoordinaatioportaali Saimaalle Verkko pohjainen rahtikoordinaatio portaali koko Järvi Suomen konttiliikenteelle Perussuunnittelu ehdotettu toteutettavaksi ULIVES II hankkeessa.

sivu 5 Ekosysteemi Taloudellisuus Vain Saimaan ja tietyn osan teollisuutta - edun mukainen järjestelmä Kontti 5 päivää 2500 dwt laivan kyydissä 100 000 tonnin kuljetushinta yhteensä 2,2 miljoonaa euroa jossa laivan rahtaus 5000 euroa /päivä ja konttien kokonaisvuokra koko 3 laivan liikennöintiin on 210 000 vuosi Koko Järvi Suomen alueen niin teollisuuden kaupan kuin veronmaksajan ja EU likenne strategian mukaiset vaatimukset ja edut huomioituu 83 konventionaalista konttia / 5 päivää /matka / 2800 dwt laivassa =100 0000 tonnia /vuosi silloin laiva hinta 5000 euron päivävuokralla = 1 miljoona euro /vuosi + konttivuokrat 18000 konttia /5-7 vrk. Muuta huomioitavaa Ympäristövaikutukset : voidaan ottaa käyttöön koko maantieliikenteen vesiliikenteeseen siirron optimoimiseksi EU liikennestrategian mukaisesti. LNG käyttö konventionaalinen konttimalli yli puolet halvempi verrattuna megakonttijärjestelmään laskelmassa ULIVES mallissa ei mukana konventionaalisten konttien vuokria. ok ok Parempi koordinointi eri toimijoiden välillä Materiaalien kuljetus Mega-Unit-konteissa johtaa pienempään hävikkiin Laajempi käyttäjäkenttä /kaikki kontti liikenteen harjoittajat Sisä Suomessa Materiaalien kuljetus Standardi meri konteissa johtaa pienempään hävikkiin

sivu 6 Jatkotoimet konseptia sen toimintamalleja kannattaa jatkojalostaa ja sen todellinen hyöty sisävesikuljetuksissa sekä kansantaloudelle selvittää. Digitalisaatio t ULIVES II hanke aloitettu Digitalisaatio Huomioitu mega-malli Ulives-malli Sisävesikuljetuksiin perustuvalla konseptilla on myös merkittävä laajentamispotentiaali muihin sisävesiin Kommentoinut [VH1]: