LIITE 6 PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI ASIKKALA-PADASJOKI-SYSMÄ PALVELUYHTEISTYÖSELVITYS Projekti on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa omarahoituksesta. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Liite 6: SÄÄSTÖLASKELMAT Laskenta-ajankohta 1.4.2010 palkkatiedot. Laskentakaava: kuukausipalkka * 12,7 (sis. lomarahat) * 1,23 (työnantajan sivukulut) = 15,621 Matkakuluja, koulutuksia, työterveyshuoltoa, virkistysrahoja, edustuskuluja, atk-laitteita, puhelin- /atk-liittymäkuluja, puhelinetuja, toimistotarvikkeita ym. ei ole otettu huomioon säästölaskelmissa. Henkilöstömäärän vähentyessä kulut laskevat enemmän kuin keskitettyjen johtajien matka-, koulutus- ja palkkakulut kasvavat. Täten myös muista kuin palkkakuluista syntyy säästöä, mutta niitä ei oteta laskelmissa huomioon, jotta taloushyötyjä ei ainakaan liioitella loppuraportissa. Siirtymävaiheessa mm. ohjelmistojen yhdistäminen saattaa aiheuttaa kertaluontoisia lisäkuluja. Kertaluontoisia lisäkuluja ei ole huomioitu arvioissa. Mahdolliset yhteistyömuodot ovat niin moninaiset, että syntyvät säästöt ovat pakostakin arvioita. Eläköitymisajankohdat, kokemuslisät ym. tekijät vaikuttavat palkkamenoihin, kuten johtajien palkkataso. Vertailukelpoisten ja yhteismitallisten tietojen saanti on ollut vaikeaa ja tämä asettaa arvioihin tiettyjä epävarmuustekijöitä. Tästä syystä arviot on tehty ennemmin varovaisesti kuin liian optimistisesti. Arvioihin on otettu mukaan vain loppuraportin luvun 7 listauksiin kuuluvia yhteistyömuotoja. Selvitystyön aikana esille nousi myös muita mahdollisia yhteistyömuotoja, joten potentiaali vielä suurempiin taloudellisiin ja toiminnallisiin hyötyihin on olemassa. Tässä laskelmassa huomioidaan ainoastaan talousvaikutukset. Palvelujen turvaamiselle lähipalveluna tai esim. lukio-oppilaiden paremmalle valinnaisainevalikoimalle Päijänne-lukiossa ei ole laskettu arvoa. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, PL 50, (Hämeenkatu 9 A), 15111 Lahti, p. 03-8719 40, www.paijat-hame.fi
Sivistystoimi 1. Koulutoimi Yhtenäiskouluun siirtyminen 0 100 000 100 000 Johtamisjärjestelmän uudistus 40 000 20 000 30 000 Toimintatapojen yhdenmukaistaminen Yhteiset opettajan virat 100 000 50 000 50 000 Yhteinen tuntijako ja opetussuunnitelma Yhteiset sijaiset Päijänne-lukio 100 000 70 000 50 000 Yhteistyö myös Kuhmoisten lukion kanssa Yhteiset kurssit Verkko-opetuksen ja videokurssien lisääminen Yhteinen valinnaisainepäivä Vääksyssä Lukujärjestysten ja koulukuljetusten yhteen sov. Yhteinen toimistohenkilöstöresurssi 10 000 10 000 10 000 Yhteinen psykososiaalinen palvelujärjestelmä 0 10 000 10 000 Yhteiset pienryhmät erityislapsille 20 000 10 000 30 000 YHT: 270 000 270 000 280 000 (Asikkalan alakouluverkko on kunnan sisäinen päätös mikä ei näy laskelmissa) 2. Päivähoito Keskitetty kokonaisjohto ja suunnittelu 30 000 10 000 10 000 Yhdenmukaiset toimintatavat parhaina käytänteinä Perhepäivähoidon esimiestehtävät päiväkodin joht. 30 000 0 0 Yhteinen toimistohenkilöstöresurssi 0 0 0 Erityisosaaminen turvataan yhteisillä viroilla Yhteiset päivähoitomaksut Vuorohoidon yhteistyö (työssäkäyntisuuntien mukaan) Yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma Yhteiset sijaiset 10 000 10 000 10 000 Yhtenäinen palkanmaksu YHT: 60 000 20 000 20 000 (todelliset säästöt enemmän, mutta laskenta eri toimenpiteiden hyödyistä mahdotonta käytettävissä olevilla tiedoilla) 3. Vapaa-aikatoimi Keskitetty kokonaisjohto ja suunnittelu 30 000 0 0 Rajapinnat pois liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri Parhaiden käytänteiden kopioiminen Ostopalvelujen vahvistaminen, keskitetty ostaminen 20 000 10 000 0 Yhteinen vapaa-aikalautakunta 5 000 0 0 Yhteiset leirit, retket ja tilaratkaisut 20 000 10 000 10 000 YHT: 75 000 20 000 10 000 (Suurempi hyöty tulee Padasjoelle ja Sysmälle säästöjen sijasta resurssien ohjautumisena käytännön työhön ja SOTE -menojen hillitsemisenä) 2
4. Kirjasto Henkilöstön yhteiskäyttö 5 000 5 000 10 000 Aukioloaikojen yhdenmukaistaminen 0 10 000 20 000 Taksojen yhdenmukaistaminen YHT: 5 000 15 000 30 000 5. Sivistystoimen hallinto ja erityispalvelut Keskitetty johto 45 000 5 000 32 000 Valmistelu yhteen kertaan Resurssikeskus??? YHT: 45 000 5 000 32 000 (Padasjoella jo vain 0,4 sivistystoimenjohtajaa 1.4.2010, joten lisäsäästö jää pieneksi) Tekninen ja ympäristötoimi 1. Ympäristötoimen nettoyksikkö 1 lupapalveluyksikkö (nettobudjetti) 55 000 40 000 50 000 Yhteiset resurssit Sijaisten käyttö oman organisaation sisällä Yhteiset taksat ja hinnoittelu Yhteinen lupalautakunta Yhteinen rakennusjärjestys, jätehuoltomääräykset, ympäristönsuojelumääräykset ja ohjeistukset Keskitetty toimisto ja laskutus YHT: 55 000 40 000 50 000 (Hyödyksi laskettu vain nettobudjetoinnin lisätulot rakennustarkastuksesta, ei esim. yhteistä toimistomitoitusta tai henkilöstövähennyksiä) 2. Muut tekniset palvelut Keskitetty johtaminen 20 000 20 000 20 000 Tilaamisen vahvistaminen Yhteishankinnat (sis. investointisäästöt) 100 000 50 000 50 000 Yhteinen edunvalvonta Investointiosaamisen vahvistaminen Toimistohenkilöstön määrän sopeuttaminen 20 000 20 000 20 000 Yhteinen tilavuokrausjärjestelmä ym. 30 000 10 000 10 000 Yhtenäiset taksat??? Keskinäinen sijaistus??? Päivystys 3 kunnan yhteistyönä 20 000 10 000 10 000 YHT: 190 000 120 000 110 000 3
Tukipalvelut 1. Tukipalveluyhtiö Isommassa yksikössä hankinnat voidaan keskittää 20 000 20 000 20 000 Asiakas tilaa ja yhtiö tuottaa 200 000 100 000 50 000 Sijaistukset yhtiön sisäinen asia 40 000 20 000 20 000 Yhdistelmätehtävät ja joustava henkilöstön käyttö 20 000 30 000 40 000 YHT: 280 000 170 000 140 000 (Laskelmissa ei huomioitu rakenneratkaisuja ts. yksi valmistuskeittiö säästää lisää Sysmä ja Padasjoki ja tiukennettava siivoustyönmitoitus säästää lisää Asikkala ja Padasjoki) KAIKKI YHTEENSÄ 980 000 660 000 672 000 Yhden veroprosentin tuotto (noin) 1 050 000 380 000 445 000 Säästö suhteessa veroprosenttiin 0,93 % 1,74 % 1,51 % (Toteuttamalla kaikki toimenpiteet 2013 mennessä hyöty on tämä 20 %:n virhemarginaalilla 2013 alkaen) ----- Esimerkki käytetystä laskentakaavasta perusteluineen: Tavoite Säästö Sivistystoimenjohtaja 1 0,4 1 1 5034,70 1945,60 3683,31 5200 5463,61 78647,05 30392,22 57536,99 81229,20 85347,05 Yhteisen viran prosentit 40 30 30 34138,82 25604,12 25604,12 Kuntakohtainen säästö 44508,23 4788,10 31932,87 Padasjoen vakituisen viranhaltijan tilalle otettiin 2009 määräaikainen osa-aikainen (40 %), joten Padasjoki saavutti jo tällä menettelyllä merkittäviä kustannussäästöjä. Viran pysyvä rekrytoiminen osaaikaisena ei ole realismia, joten Padasjoki (40 %) ja Asikkala (60 %) yhdistivät sivistystoimenjohtajan virkansa (Padasjoki ostaa palvelun Asikkalalta) 1.5.2010 alkaen. Tämä ei säästänyt Padasjoelle, koska virka oli valmiiksi osa-aikainen, mutta Asikkala sai merkittävän taloushyödyn ja Padasjoki vältti kokoaikaisen viranhaltijan rekrytoinnin. Yhdistämällä kaikkien kolmen kunnan virat syntyy merkittävästi lisää säästöä. Sysmän viranhaltija voidaan siirtää virkarehtoriksi vähintään entisin palkkaeduin 1.8.2011 alkaen tai odottaa eläköitymistä / työpaikan vaihtoa. 4
Tavoite Säästö Rehtorit 1+5+1 1+1 1+2 1+3+1 n. 90 000 Tavoitemallissa kolmella kunnalla on nykyisen 12 rehtorin sijaan 4 virkarehtoria ja resurssikeskuksen rehtori/kordinaattori sivistystoimenjohtajan alaisena (Yhteinen lukioiden ja Vääksyn yläkoulun rehtori, Padasjoen yhtenäiskoulun rehtori, Sysmän yhtenäiskoulun rehtori ja Asikkalan alakoulujen rehtori). Pienempi rehtorien määrä on tarpeen jo yhden yhteisen sivistystoimenjohtajan työnkuvan vuoksi sekä asiantuntemuksen ja johtamisen vahvistamiseksi. Luottamustoimirehtoreiden sopimukset päätetään 2011 kevätlukukauden loppuun (siirtyvät tavallisiksi opettajiksi tai vastuuopettajiksi) ja virkarehtorit aloittavat 1.8.2011. Kaikille nykyisille vakituisille virkarehtoreille voidaan osoittaa tehtävä ja tarvittaessa Sysmän sivistystoimenjohtaja sijoittaa virkarehtoriksi. Jos joku virkarehtorin paikka jää sisäisistä siirroista huolimatta auki se laitetaan avoimeen hakuun (ei suositella, sisäiset siirrot maksimoivat kustannussäästöt). Virkarehtorit saavat kiinteää kuukausipalkkaa ja luottamustoimirehtorit saavat mm. huojennusta ja esimieskorvauksen sekä heille on usein kohdennettu työn vaativuuden lisiä. Työn vaativuudesta tulevat lisät eivät säästy rehtorien määrää vähennettäessä, mutta niitä voidaan ohjata muille kuin esimiehille mm. yhteisiä kursseja/etäopetusta vetäville opettajille mikä edistää mm. yhteisten (verkko)kurssien aikaansaamista. Täten osa ao. summasta on syytä tulkita säästöksi. Lisäksi kokonaispalkkasumman pienentyessä työn vaativuuslisäpotti pienenee ja tämä osa on todellista säästöä. Lisäksi on syytä huomioida muut kuin palkkasäästöt esimiesten määrän vähentyessä. Virkarehtoreilla on koko työpäivä käytettävissä johtamiseen, kehittämiseen ja suunnitteluun. Muutoksen seurauksena esimiestyöpanoksen tuntimäärä lisääntyy eikä vähene. 5