Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus
Mikä Metsähallitus? Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkista, budjettirahoitteista toimintaa Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin Budjettirahoitteisen toiminnan lippulaivana kansallispuistot ja maksuttomat retkeilypalvelut Liiketoiminnan liikevaihto (v. 2010) 367,5 milj., tulos 102,3 milj., pääliiketoimintana metsätalous 2
Metsähallitus kiinteistönomistajana Metsähallitukselle keskitetty valtion kiinteistöstrategian mukaisesti kaikki valtion maa- ja vesiomaisuus Liikelaitos Metsähallitus pyrkinyt aktiivisesti eroon kiinteistövarallisuudestaan poislukien mittava kämppäomaisuus, luontokeskukset ja maa-alueiden mukana tullut sekalainen kiinteistömassa Toimistorakennuksia ei haluta omistaa eikä rakennuttaa Pilke-talon on poikkeus 3
Metsähallitus puurakentajana - edelläkävijyys velvoittaa Puurakentaminen toteuttaa Metsähallituksen arvoja ja missiota sekä sopii sen toimialaan Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Tällä hetkellä työn alla: luontokeskus Naava Pyhätunturilla (pilari/palkki) Liminganlahden luontokeskus (pilari/palkki) Haltia Nuuksiossa (CLT) Karhukunnas Pudasjärvi (hirsirakentamiskortteli, MH vuokralaisena) 4
Rakennustoimintaa budjettivaroin Yhä enemmän monitoimirakennuksia kumppanuusperiaatteella kiinteistöosakeyhtiöt ja muu yhteisomistus (esim. Haltia) muiden julkisten toimijoiden kuten kuntien kanssa (Liminganlahti ja Karhukunnas) tiloihin sekä omaa että muuta toimintaan, myös liiketoimintaan (Naava) Uudisrakennukset budjetti ja/tai hankerajoituksella tehtyjä, Pilke poikkeuksellisesti liiketoiminnan investointi Laki julkisista hankinnoista koskee koko Metsähallitusta hidastaa ja rajoittaa toimintaa (prosessit tarkkaan määriteltyjä ja kankeita) 5
Miksi Pilke? Lapin tärkeimmälle luonnonvarojen hoitajalle asianmukaiset tilat, työhyvinvointi Rovaniemen vahvistaminen elämysmatkailukohteena, yritysvastuu Puurakentamisen edistäminen, kestävä kehitys 6
Suunnittelun lähtökohdat Metsähallituksen arvot lähtökohtana (avoimuus, yhteistyö, synergia) Ei maksimoida puun käyttöä kuin kantavien rakennusosien suhteen Arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen puurakennus normaalina investointina ei kalliita erikoisratkaisuja eikä kikkailu Vältetään puurakentamisen luksusansa huolellinen (rakenne)suunnittelu, ei kalliita erikoisratkaisuja Avoin ja yhteistyöhakuinen toiminta kaikkiin suuntiin (kaavoittaja, turvallisuusviranomaiset, kaupunkilaiset, naapurit jne.) Avoin tiedottaminen Työmaavierailut Yhteiset tilaisuudet (puurakentamispäivät jne ) 7
Rovaniemen toimitalo - projekti Projekti asetettiin 15.2.2008 Projektisuunnitelma laadittiin 2.12.2008 Suunnittelu käynnistyi 14.11.2008 Kaavamuutos tontin osalta pantiin vireille 14.2.2008 ja Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen 11.11.2008 Tontti ostettiin kaupungilta 19.11.2008 Metsähallituksen hallitus teki lopullisen investointipäätöksen 26.8.2009 Urakoitsijat valittiin rajoitetulla menettelyllä ja urakoitsijat valittiin 26.8.2009 Urakkasopimus allekirjoitettiin 6.10.2009 Rakennustyöt aloitettiin 15.9.2009 ja rakennus valmistui 30.9.2010 Tiedekeskuksen rakentaminen alkaa marraskuussa 2010 ja se valmistuu keväällä 2011
Tekijät - Ohjausryhmä, jossa vahva paikallinen edustus - Suunnitteluryhmä, jota veti Metsähallituksen rakennuttajainsinööri Teemu Ruotsala - Arkkitehtitoimisto APRT Artto, Palo, Rossi, Tikka, pääarkkitehti Teemu Palo ja projektiarkkitehti Juhani Suikki - Insinööritoimisto WSP-Finland, Jouni Siika-aho ja Marjo Ronkainen päävastuullisina 9
HH
11 Metsähallitus KV
12 Metsähallitus KV
13 Metsähallitus KV
Metsähallitus KV
Metsähallitus KV
16
Metsähallitus KV
Metsähallitus KV
Mitä maksoi, mitä saatiin? Kokonaiskustannukset 1960 /k-m2 ja 301 /m3, hankkeen budjetti alitettiin 450 000 :lla Saatiin: arkkitehtoninen maamerkki, puurakentamisen esittelykohde, 5600 neliötä tilaa, 650 neliön näyttelytila tiedekeskukselle, työpaikka 135 ihmiselle, foorumi, kohennusta kaupunkikuvaan, paikallisille työtä, tunnettuutta ja näkyvyyttä, hyvät työskentelyolosuhteet henkilöstölle (sisäilma, akustiikka, yhteisöllisyys, maisema..), synergiaa (talon sisällä, naapurustossa, metsäsektorilla, pysyvä hiilivarasto. 20
Miksi onnistuttiin? Tiedettiin mitä haluttiin tavoitteet määritettiin tarkasti jo ennen projektin alkua ja niihin sitouduttiin Suunniteltiin huolellisesti ja yhdessä käyttäjät mukana suunnittelussa alusta lähtien maan parhaat puurakentamisen osaajat suunnittelemassa ei kikkailua ja kommervenkkejä Avoimuus ja yhteistyö suunnitteluryhmä pelasi hienosti yhteen, projekti oli kaikkien yhteinen RAKENTAMINEN SUJUI KITKATTA JA MUUTOKSITTA HYVÄSSÄ HENGESSÄ 21
Tervetuloa tutustumaan! www.tiedekeskuspilke.fi