Ylipaino, epäsäännölliset kuukautiset, lapsettomuus elintapaohjauksen merkitys Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 4.3.2019 Päivi Joki-Korpela
Esityksen rakenne Lapsettomuusparit HUS Naistenklinikalla Raskautta edeltävä terveydentila Ylipaino ja lapsettomuus Ravinnosta Ammattilaisen antama elintapaohjaus Motivoiva haastattelu Susanna Anglé Jatkossa
Lapsettomuuspotilaiden elintapaohjaus - taustaa Lapsettomuus on yleisin krooninen sairaus, joka koskettaa nuoria ihmisiä. Noin joka kuudes pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Ensikäyntipariskuntia HUS Naistenklinikalla yli 1000/vuosi ja heistä 25% - 30% on ylipainoisia. BMI >35, ei hoitoja ennen painonpudotusta, lähete pääsääntöisesti palautetaan Noin kolmanneksella HUS Nkl pariskunnista lapsettomuuden syy on hormonaalinen (tavallisimmin PCOS / ovulaatiohäiriö) Painonpudotuksella hyvä mahdollisuus ovuloivaan kiertoon ja spontaaniraskauteen
Ennen - Nyt Työ on muuttunut fyysisestä työstä istumatyöksi työmatkat taitetaan usein moottoriajoneuvolla. Arkiliikunta on vähentynyt -> 70% suomalaisista liikkuu liian vähän. Kaloripitoista, mutta vähän ravintoaineita sisältävää ruokaa on tarjolla yltäkylläisesti. Makeiden ja suolaisten naposteltavien pakkauskoot ovat suurentuneet ja jättipakkauksen saa usein halvemmalla kilohinnalla kuin pienen pakkauksen. Annoskoot ovat kasvaneet. Unettomuus ja stressi vaivaavat enemmän kuin aiemmin. -> Obesitogeeninen eli lihomista edistävä yhteiskunta
Ylipaino ja lapsettomuus Raskaustulokset lapsettomuushoidoissa ovat ylipainoisilla normaalipainoisia huonommat. Keskenmenoja tulee enemmän tälle potilasryhmälle Raskauden alkaessa on ylipainoisilla suurentunut riski raskausdiabetekseen, verenpaineen nousuun, ennenaikaiseen synnytykseen ja keisarinleikkaukseen verrattuna normaalipainoisiin. Syntyvällä jälkeläisellä on lisääntynyt riski epämuodostumiin ja perinataalimortaliteetti on korkeampi ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla. Ylipainoisella kehon poikkeava aineenvaihduntaympäristö vallitsee myös kohdussa raskauden aikana. On osoitettu, että kun sikiö ohjelmoituu elämään kohdussa tässä ympäristössä, syntyvällä lapsella on lisääntynyt riski sairastua metaboliseen oireyhtymään, verenpainetautiin ja kakkostyypin diabetekseen.
Raskautta edeltävä terveydentila
DOHaD -paradigm Developmental Origins of Health and Disease E. Steegers While diseases may appear clinically throughout the lifespan, it is clear that many diseases have origins during development. Altered nutrition, as well as exposure to environmental chemicals, drugs, infections, or stress during specific times of development can lead to functional changes in tissues, predisposing those tissues to diseases that manifest later in life.
E. Steegers
Liisa Valsta ym. http://www.julkari.fi/handle/10024/137433
https://www.slideshare.net/thlfi/ravintoaineiden-saanti-mik-kohdillaan-mik-mtt
https://www.slideshare.net/thlfi/ravintoaineiden-saanti-mik-kohdillaan-mik-mtt
https://www.slideshare.net/thlfi/ravintoaineiden-saanti-mik-kohdillaan-mik-mtt
Elintapaohjaus- lapsettomuusklinikan vahvuudet Potilaiden motivaatio, halu saada terve lapsi Puolisot toistensa tukena Pitkä hoitoaika, säännölliset käynnit
Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) hanke à Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 2018) à Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön projektissa 29.3.2017 16
Hankkeen painopisteinä uni, liikunta ja ravitsemus UKK-instituutti Uneton Suomessa (Helsingin Uniklinikka VitalMed) Uni Liikunta Ravitsemus TAYSn ravitsemushanke Koulutus sisältää työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla elintapaohjaus voidaan toteuttaa aiempaa vaikuttavammin. 6.3.2019 17
Motivoiva haastattelu ja muita työkaluja taitavaan elintapaohjaukseen Susanna Anglé, PsT HUS Naistenklinikka 15. ja 19.1.2019 Tutkija - Psykologian tohtori, Turun yliopisto (2005) - Vieraileva tutkija, Tampereen yliopisto Syömiskäyttäytyminen, elintapaohjaus, lasten lihavuus, kehonkuva Psykoterapeutti - Vaativa erityistaso, ratkaisukeskeinen
Elintapaohjauksen haasteita Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Susanna Anglé, PsT
Elintapaohjaus omalla klinikallamme Materiaali Naistalon sivuille Karolina Sivonen, kätilö, Terveyden edistämisen opintolinja VESOTE-koulutuksen käyneet hoitajat Anneli Porkka Julia Lyden Sinikka Paloheimo Janette Kaukomies Sanna Saarimäki
Toive ohjauksesta jatkossa Naisille/ miehille, joiden BMI ylittää 27,5 tarjotaan elintapaohjausta lapsettomuuden tukihoidoksi Puolisoa kannustetaan osallistumaan Etävastaanotto Terveyskylän puitteissa - Omahoitopolku Koulutettujen hoitajien/ valmentajien vetämä elintapaohjaus. Räätälöityä ruokavalio-, liikunta- ja elämänhallinnan ohjausta potilaan/ pariskunnan tarpeen mukaan. Mobiilityökalut: Hyväksi koettuja mobiilityökaluja otetaan mukaan työkaluiksi, tietoa niistä saadaan tarkemmin DIAMOND (DIet, Activity and MOtivation Network for Dames)- elämäntapainterventiotutkimuksesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin 18-40-vuotiailla ylipainoisilla naisilla / Maritta Pöyhönen- Alho Psykologin tuki tarvittaessa
Mukana elintapaohjauksen suunnittelussa Maritta Pöyhönen-Alho, LT, HUS Naistenklinikka Hanna Hautamäki, LT, HUS Naistenklinikka Iisa Alho, LiTM Keegan Knittle, PsT, terveyspsykologia Tiina Jääskeläinen, FT, ravitsemusterapeutti Nina Kaminen-Ahola, FT, epigenetiikka Niina Sahrakorpi, LL, Vantaan ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Aila Tiitinen, Professori, HUS, Naistenklinikka
Lapsettomuusparien elintapaohjauksen tavoitteet / merkitys Paremmat hoitotulokset Enemmän spontaaneja raskauksia Vähemmän raskaus- ja synnytyskomplikaatioita Terveemmät aikuiset Terveemmät lapset
Kiitos