Sosiaali- ja kriisipäivystys Kymenlaaksossa 1.4.2019 Liite nro 3 Hallitus 22.2.2019
Valmistelutyöryhmä Anna Liakka palvelupäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut Sinikka Tasala johtava sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja kriisipäivystys Tarja Maaskola vastaava sosiaalityöntekijä, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys Marja-Liisa Mankki sosiaaliohjaaja, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys Mari Toropainen sosiaaliohjaaja, Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystys Annekaija Peri sosiaaliohjaaja, Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystys Tarja Mäntynen johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö etelä, Kouvolan varallaolija Päivi Äärynen palvelualuepäällikkö, lastensuojelu Riikka Mauno palvelualuepäällikkö, kotiin vietävät palvelut, Turvakoti Maritta Harju pääluottamusmies, Juko Lisäksi työryhmä on kuullut terveydenhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen esimiehiä
Sosiaalipäivystys 31.3.2018 asti Nykyinen resurssi Kouvola 3 sosiaalityöntekijää 3 kriisityöntekijää (lisäksi yksi toimi täyttämättä, jossa sijainen) 5 varallaolijaa Kotka 10 ohjaajaa yhteiset turvakodin kanssa laskennallisesti 30/70 takapäivystys la su (8 12) varallaolo kuntien esimiehet
Nykytilanne jatkuu Hyvää nykyisessä mallissa Kouvola 24/7 asiakaslinja / matala kynnys kotikäynnit työpari aina (puhelin konsultaatio) sosiaalityö 24/7 Kotka 24/7 asiakaslinja / matala kynnys asumisen helppo saatavuus vuorossa useita työntekijöitä
Nykytila jatkuu Ongelmia nykyisessä mallissa Kouvola sosiaalityöntekijä resurssi ei riitä poikkeustilanteissa (vuosi ja sairauslomat ym.) päteviä sijaisia vaikea saada paikattu varallaololla paine etupäivystäjään Kotka resurssi yhteinen turvakodin kanssa liikkuvuus puuttuu viikonlopun takapäivystys ei kohdennu oikeaan aikaan arviointi usein sosiaaliohjaajan vastuulla ei sovellu kaikille asiakasryhmille
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät asiakasryhmittäin 2018 ( tilasto saatavissa vain Kouvolasta) huom. Virka-ajan ulkopuolisia lastensuojeluilmoituksia 596 virka-aikana n. 1200) Kriisityö 979 Sos. Muut Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät / asiakasryhmät VUOSI 2018 Ohjaus ja neuvonta 394 24 % Ikäihmiset 403 2 % 10 % 10 % 4 % 5 % 8 % Päihde 223 - Lastensuojeluilmoituksia: 596 - Kiireellisiä sijoituksia : 14 37 % Mielenterv. 348 Lapsiperheet 1512 Lapsiperheiden sosiaalipäivystys Mielenterveysongelmaisten sosiaalipäivystys Päihdeongelmaisten sosiaalipäivystys Ikäihmisten sosiaalipäivystys Kriisityö Muiden asiakkaiden sosiaalipäivystys Sosiaalityö Ohjaus ja neuvonta Tehtävät yhteensä: 4105 Kotikäynnit: 151
Sosiaalipäivystystehtävät yhteydenottajan mukaan 2018 ( tilasto saatavissa vain Kouvolasta) terveydenhuollon osuus n. viidennes yhteydenotoista Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät / Yhteydenottajat VUOSI 2018 SoKrin oma yhteydenotto Sosiaalitoimi Muut 404 18 % 5 % 10 % 23 % 4 % Asiakas itse 926 Poliisi 19 % 5 % 3 % 1 % 12 % Vanhempi Hätäkeskus Ensihoito/ Kotihoito 28 Terveydenhuolto Poliisi Hätäkeskus Kotihoito Terveydenhuolto Ensihoito/Pelastustoimi Vanhempi Asiakas itse SoKrin oma yhteydenotto Sosiaalitoimi Muu
Sosiaali- ja kriisipäivystys 1.4.2019 alkaen ( huomioitavat reunaehdot) Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii Kymenlaakson alueella 24/7 Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii kahdessa toimipisteessä Pohjois-Kymenlaakson sairaalan toimipisteessä sosiaalialan työntekijä iltaisin klo 22/23 asti Keskussairaalan toimipisteessä toiminta 24/7 (Sosiaalihuoltolaki 29a ) Keskussairaalan toimipisteessä virka-aikana sosiaalityöntekijä (STM:n vaatimus) Liikkuvuus oltava Työturvallisuus huomioitava Työehtosopimuksia noudatettava
Suunnitteluun vaikuttaneet muutokset v. 2019 Hätäkeskusuudistus eli hätäkeskus päättänyt siirtää tehtäviä oikeille viranomaisille: 22.1. 2019 Kaakkois-Suomessa käyttöön Erica- (EmergencyResponseIntegratedCommonAuthorities) hätäkeskusjärjestelmä. Uudessa järjestelmässä hätäkeskuksen ilmoitusten käsittely tapahtuu VIRVEn välityksellä valtakunnallisten ohjeiden mukaan yhdenmukaisesti riippumatta siitä mihin toimipisteeseen hälytys tehdään. Sosiaalihuollon tehtävänkäsittelyohjetta on tämän vuoksi päivitetty. Sosiaalihuollossa tulee varautua siihen, että sosiaalitoimeen ohjautuvat tehtävämäärät kasvavat ja että kiireelliset sosiaalipalvelut, kuten kiireellinen kotipalvelu voidaan järjestää siten kuin laissa säädetään (STM Kuntainfo 11/2018) Vuoden 2019 aikana otetaan koko Suomessa käyttöön Päivystysapu 116 117 - ohjausta ja neuvontaa puhelimen ja digi-palvelujen avulla- palvelu. Päivystysapu 116 117 on alueellisesti järjestettävä palvelu, joka noudattaa kansallisesti yhtenäisiä kriteerejä. Kansallisesti yhtenäisiä asioita ovat esimerkiksi puhelinnumero 116 117 ja digitaaliset palvelut, joista kansalaiset tavoittavat sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset ympäri vuorokauden. 116 117- palvelun käyttöönotto on käynnistynyt terveydenhuollossa 1/2019
Suunnitteluun vaikuttaneet muutokset v. 2019 jatkuu Turvakotitoiminnan muutos: 31.3.2019 saakka 3-perhepaikkainen turvakoti ( rahoitus THL) toimii Kymenlaaksossa Etelä- Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydessä, yhteisissä tiloissa ja käytännössä yhteisin resurssein 1.4.2019 alkaen turvakoti on saanut THL:n rahoituksen 7 perhepaikalle. Toiminta on eriytettävä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ja toiminnalla tulee olla oma henkilökunta
Lainsäädäntö Sosiaalipäivystyksestä sekä välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 12 ja 29 :t) - Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa hänen yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu (ShL 12 ) - Sosiaalipäivystys kuuluu kaiken ikäisille ja kaikille asiakasryhmille. Palveluun on saatava yhteys ympäri vuorokauden kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi - Tiedot siitä, mistä sosiaalipalveluja voi hakea on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus saada suora yhteys sosiaalipäivystäjään.
Lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki 29a Sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. STM:n ohjeen mukaan 29a velvoittaa siihen, että sosiaalipäivystystä on vähintään virka-aikana em. terveydenhuollon yksikössä ja sosiaalipäivystäjän tulee olla sosiaalityöntekijä
Valmisteilla oleva lainsäädäntö (sosiaalipäivystysasetus) Sosiaalihuoltolaki velvoittaa vain järjestämään sosiaalipäivystystä 24/7, mutta ei määrittele 29a :ää lukuun ottamatta tarkemmin, miten ja missä sosiaalipäivystys tulee järjestää Sosiaalipäivystysasetuksella tullaan säätämään sosiaalipäivystyksen vähimmäistasosta, ammatillisista valmiuksista, johtamisesta ja toiminnasta (tulee sisältämään mm. määräyksiä liikkuvuudesta matalalla kynnyksellä ja työparityöskentelystä). -
Henkilöstömitoituksen perusteet STM Kuntainfo 11/2018: Päivystystyön luonteesta johtuen jokaisen sosiaalipäivystyksen käytettävissä on oltava kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteinen sosiaalityöntekijä, jolla on laajat oikeudet päätösten tekemiseen. Tällä tarkoitetaan käytännössä sosiaalityöntekijää, joka voi tehdä myös yhteispäivystyksessä samoja päätöksiä kuin kunnan tai kuntayhtymän muussa sosiaalipäivystysyksikössä toimiva sosiaalityöntekijä eli tarvittaessa myös kiireellisiä toimenpiteitä lastensuojeluun tai toimeentulotukeen liittyen. Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Moniammatilliset tiimit ovat suositeltava tapa järjestää sosiaali- ja kriisipäivystystä. Sosiaalipäivystyksen toiminnassa voi olla sosiaalityöntekijän lisäksi mukana muita tarkoituksenmukaisia sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, kunhan lain mukainen toiminta pystytään järjestämään.
Henkilöstömitoituksen perusteet (sosiaalipäivystys) 24/7, liikkuva, kahdessa yksikössä toteutettava päivystys edellyttää 12 työntekijää, joista 6 sosiaaliohjaajaa ja 6 sosiaalityöntekijää (3 uutta sosiaalityöntekijän virkaa) Kotkassa: 24/7 7 työntekijää Virka-aikana töissä 1 sosiaalityöntekijä (vrt. STM:n tulkinta SHL 29a :n vähimmäistaso) Iltaisin ja viikonloppuisin töissä työpari, yössä yksi Varallaolo viikolla öisin + viikonloput (4 varallaolijaa) turvataan vapaaehtoisten varallaolijoiden saatavuus
Henkilöstömitoituksen perusteet jatkuu Kotkassa: Aamuvuoro 1 sosiaalityöntekijä Iltavuoro 1 sosiaalityöntekijä ja 1 ohjaaja (viikonloppuisin ohjaaja välivuorossa, jolloin työpari käytettävissä myös päivällä) Yövuoro 1 sosiaalityöntekijä tai ohjaaja + varallaolija. Arki öisin Kotkan päivystäjä päivystää koko maakuntaa
Henkilöstömitoituksen perusteet Kouvolassa: Klo 22-23 saakka iltaisin ( la-su-yövuoro järjestettävissä) 5 työntekijää Varallaolo kuten Kotkassakin Aamuvuoro 1 sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja Iltavuoro 1 sosiaalityöntekijä ja 1 sosiaaliohjaaja viikonloppuisin sosiaalityöntekijä aamuvuorossa ja iltavuorossa sekä ohjaaja välivuorossa, jolloin työpari käytettävissä myös päivällä Yöpäivystys viikonloppuna (pe-la ja la-su) 1 sosiaaliohjaaja + varallaolija Jos yöpäivystys toteutuisi arkisin myös Kouvolassa resurssilisäys + 50h / viikko, jos yöt 10h. Tällöin tarvittaisiin käytännössä yksi ohjaaja lisää + varallaolija.
Henkilöstömitoituksen perusteet Henkilöstötarve laskettuna loma ym. poissaoloilla kerroin 0,20 Sosiaaliohjaajia 6 Sosiaalityöntekijöitä 6 (3 uutta) Esimies sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja terveyssosiaalityön palveluesimies/johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijän varallaolo silloin, kun sosiaalityöntekijä ei vuorossa
Kustannusvertailua Sosiaaliohjaajan palkka 2449,98 euroa/kk 38300,- euroa/ vuosi Sosiaalityöntekijän palkka 3149,12 euroa/ kk 49200,- euroa/ vuosi TP 2018: Kouvolassa 7,33 htv + varallaolo = n 600.000 Kotkassa 7,8 htv + varallaolo = n 610.000 n 1 210 000 ( talousarvio oli 655.000 ) Päivystys, jossa työntekijä paikalla, Kotkassa 24/7 ja Kouvolassa klo 22-23 saakka Kotkassa 7 htv + varallaolo = n. 600.000 Kouvolassa 5 htv + varallaolo = n. 480.000 n 1 080 000 *) Päivystys, jossa Kotkassa ja Kouvolassa työntekijä paikalla 24/7 Kotkassa ja Kouvolassa 7 htv= 14htv = n 1 240 000 **) *) ei sisällä johtavan sostyöntekijän palkkaosuutta, **) ei sisällä johtavan sosityöntekijän palkkaosuutta, sosiaalityöntekijöitä enemmän kuin nykytilanteessa)
Moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen tulevaisuudessa Terveydenhuollon henkilöstön koulutukset, yleiset sosiaali- ja kriisityön sekä päihde- ja mielenterveystyön toimintaperiaatteet (tunnistaminen, ohjaus, lain vaatimat toimenpiteet, verkostot jne.), palvelut Kymsotessa Kriisi- mielenterveys- ja päihdetyön laaja-alaisempi osaaminen päivystysalueella, niin, että sairaanhoitajilla (psykiatrinen osaaminen) kyky toimia kriisityössä työparina myös sairaalan ulkopuolisissa päivystyksellisissä tilanteissa, yhteistyö Xamkin kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen liikkuvan ja akuuttityön yksikön tilat sijaitsevat sosiaalipäivystyksen lähellä, joten tilojen yhteiskäyttö suunnitteilla Alkuvaiheessa kriisityön osaaminen ja työparityöskentely sokrin ja sairaalan päivystyksen välillä on suunniteltiin alunperin varmistettavan rekrytoimalla Kotkan nykyisen päivystyksen psykiatriset sairaanhoitajat päivystykseen. Tämä ei ole toteutunut ja sairaalan päivystyksen työpanosta joudutaan käyttämään aluksi 116117-toiminnan käynnistämiseen
Moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen Sairaanhoitajan (psyk) työpanos päivystyksessä kohdentuu päivystyksen hoitotyöhön (osa hoitotyöryhmää), mutta on myöhemmin, koulutuksen jälkeen, irrotettavissa joustavasti kriisityön tarpeisiin (työpari, liikkuvuus) ja sairaalan yksiköillä mahdollisuus konsultoida sairaanhoitajaa Kotkassa päivystyksessä 4 sairaanhoitajaa, joilla jo psyk osaaminen ja halu sen hyödyntämiseen Sairaanhoitajan (psyk) työpanos kriisityön osalta painottuu iltoihin ja öihin, jolloin muut palvelut heikommin tavoitettavissa työpanos tuo moniammatillisuutta kriisityöhön, mutta sillä ei ole vaikutusta varsinaisen sosiaalipäivystyksen resurssointiin Päivystyksen henkilöstömitoitukseen oli tarkoitus tehdä pieni lisäys (2 psyk. sairaanhoitajaa ks. edellä), joka mahdollistaa varsinaisesta päivystystyöstä irrottautumisen tarvittaessa. Tämä ei toteutunut.
Moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen Pohjois-Kymen sairaalalla tiivis yhteistyö Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan kanssa; yleissairaalapsykiatrian kanssa, konsultaatio ja muu yhteistyö ( virka-ajan ulkopuolella osasto 1) Kymenlaakson keskussairaalalla tiivis yhteistyö yleissairaalapsykiatrian pkl:n kanssa ja virka-ajan ulkopuolella konsultaatiot psykiatrinen sairaala ja Kotkassa sijaitseva Mieku ( liikkuvat palvelut ja akuuttityöryhmä) ( tähän palataan toiminnan käynnistyttyä) Yhteistyötä erityisesti kriisityön ja psykososiaalisen tuen osalta tehdään koko ajan ja pyritään asiakkaiden palvelutarpeen monialaiseen arviointiin yhteistyö tiivistyy sen jälkeen, kun eri toimijat saavat oman toiminnan muutokset tehtyä
Moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen tavoitteita Sosiaali ja kriisipäivystyksen yhteistyöverkostot laajat Yhteistyön edelleen kehittäminen Uusien toimijoiden huomioiminen Uusien sähköisten asiointimahdollisuuksien käyttöönotto Lifecaren hyödyntäminen Koulutusyhteistyö
Keskeiset muutokset ja huomioon otettavat asiat Nykyisessä sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilökunnassa on vain 3 sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on vaikeaa ja sitä ei helpota hankaliksi koetut työvuorot ( ilta-, viikonloppu- ja yötyöt) Päivystys olisi syytä olla päivystystiiminä pääsääntöisesti, jolloin päivystystyön erityisosaaminen turvattaisiin paremmin Tämän järjestelmän tueksi tarvitaan sosiaalityöntekijöiden varallaolorinki, niissä vuoroissa, joissa päivystäjänä on sosiaaliohjaaja huomioitava alueen laajuus ja realistinen liikkumismahdollisuus Päivystyksen kriisityön osaamista vahvistetaan rekrytoinneilla ja koulutuksilla Sosiaalipäivystystehtävien odotetaan lisääntyvän erityisesti hätäkeskusuudistuksen vuoksi
Kuntaliiton raportti: Maakunnallistuva sosiaalipäivystys Marraskuun 2018 Ydinasiat