Suomen valtakunnalliset Ensihoitopäivät Kotka

Transkriptio

1 Suomen valtakunnalliset Ensihoitopäivät Kotka Marja-Liisa Mankki, kriisityöntekijä Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys

2 Sosiaali ja kriisipäivystyksen valmiudet tukea päivystyksen ja ensihoidon toimintaa käytönnössä silloin kun ei ole akuuttia terveysongelmaa silloin kun on sekä terveys-, että psykososiaalista ongelmaa tilanne on sekava, kaoottinen...jää mietityttämään 2

3 Esityksen sisältö: 1. Toiminta-alueet Kaakkois-Suomessa v Kuntien velvoite, sosiaalihuoltolaki 3. Päätehtävät 4. Mahdollisuus yhteistyöhön, myös velvoite ja vastuu 5. Esimerkkejä / yhdessä onnistumisia 6. Yhteistyön edellytykset ja tulevaisuusnäkymät 3

4 Sosiaalipäivystys palvelutarpeen kiireellinen arvio Psykososiaalinen tuki Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välittömän avun turvaamiseksi. Sosiaalipäivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä: -terveydenhuollon päivystyksen -pelastustoimen -poliisin -hätäkeskuksen ja -tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa (kotihoito, lastensuojelulaitokset ym) Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen on osa kuntien vastuulla olevaa lakisääteistä sosiaali-ja terveydenhuollon toimintaa ja varautumista erityistilanteisiin Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 4

5 Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät: -virka-ajan ulkopuolisen kiireelliset sosiaalihuollon palvelutehtävät ja arviointi -psykososiaalinen tuki -kriisityö -ohjaus ja neuvonta -konsultaatiomahdollisuus muille viranomaisille Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 5

6 Esimerkki toimenpiteitä: Kotikäynnit, tapaamiset terveydenhuollon päivystyksessä tai tapahtumapaikalla Lastensuojelun tarpeen arvioinnit, toimenpiteet Turvapaikan järjestäminen Lyhytaikaishoidon järjestäminen (omaishoidettava tms.) Psykososiaalinen tuki, kriisityön jatko, seuranta Suuronnettomuudet; psykososiaalisen tuen koordinointi ja johto Ohjaus, neuvonta tuki, konsultaatiot (myös puhelimitse) Virka-apupyynnöt (karanneet sijoitetut nuoret) Matkaliput (rahattomat, toisen paikkakunnan asukkaat) 6

7 Ilmoitusvelvollisuus - lastensuojelulaki -puutteet lapsen hoidon ja huolenpidosssa -lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet -lapsen oma terveyttä, turvallisuutta vaarantava käytös tai toiminta LASTENSUOJELUILMOITUS d-4b43-baec-03ebd1f4cf80 -lapseen kohdistunut rikos tai sen epäily (LS-laki 25 3 mom.) ILMOITUS LAPSEEN KOHDISTUNEESTA RIKOSEPÄILYSTÄ suoraan Poliisille (ei poista lastensuojeluilmoituksen velvollisuutta) yst%c3%a4+versio+2016.pdf/14047add-676e f62-e64e68bae944 Uusi sosiaalihuoltolaki + päivitetty lastensuojelulaki mahdollistavat Yhteistyössä huolen ilmaisun: YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI: e.pdf Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 7

8 Ilmoitusvelvollisuus sosiaalisen avun tarpeesta sosiaalihuoltolaki Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) -henkilöllä ilmeinen sosiaalihuollon tarve ohjaus asiakkaan suostumuksella - henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudesta voidaan ohjaus tehdä sosiaalihuoltolain 35 mukaan ilman asianosaisen suostumusta (esim. alaikäiset lapset, erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi, vakava päihde- ja mielenterveysongelma, vammaisuus, toisen alisteisen huolenpidon kohteena oleva hlö) Mankki Marja-Liisa, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 8

9 Sosiaalihuollon tuen tarpeen arviointi vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) = vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä; Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveyden-huollon ammattihenkilö, sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Sen lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on t ehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 9

10 ILMOITUKSEN TEKO/ Sosiaali- ja kriisipäivystäjä kyselee: -ilmoittajan nimen ja mistä eh-yksiköstä -ilmoituksen syy / mihin lakiin perustuu -määrittele ongelma ja oma arvio kiireellisyydestä -kerro kaikki tieto, havainnot, perusteet -kerro myös se, tietääkö asianosainen ilmoituksesta -kaikki yhteystiedot, mitä ensihoidolla on käytettävissä -mikä oli syy mennä kohteeseen, (=autettavien olosuhteet) -lastensuojeluasioissa on hyvä tietää, kuka hälytti apua 10

11 Oikeus psykososiaaliseen tukeen, ym. tuen tarpeen selvittelyyn Perustuslaki (731/1999) oikeus sosiaaliturvaan, koskemattomuuteen, turvaan, suojaan jne. Pelastuslaki(468/2003) ja asetus pelastustoimesta (787/2003)velvoittavat kunnat ja kuntayhtymät huolehtimaan yhteistoiminnassa vastaavat tuen ja palveluiden järjestämisestä onnettomuuden uhreille uhrien omaisille ja pelastajille. Terveydenhoitolaki 40 sisältää ensihoitopalveluun kuuluvana tehtävänä potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaamisen psykososiaalisen tuen piiriin. (onnettomuudet, äkilliset kuolemat, kuoleman vaaran kokeminen, Vammautumiset, loukkaantumiset, väkivallan kokeminen ja/tai näkeminen, läheisen elvystystilanttet,,onnettomuuksien ja rikosten eri osapuolet, auttajat, silminnäkijät jne)erityisesti HUOMIOITAVA LAPSET, JOTKA HÄLYTTÄVÄT APUA!!! Teydenhoitolain 70 velvoittaa huomioimaan lapset; lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa sosiaali-, terveydenhuollon, päihde- tai mielenterveyspalveluja. SOS.VIRANOM.ARVIO Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 11

12 Näistä ajoista on menty paljon eteenpäin.toiminta pitäisi olla yhtäläistä jo lain perusteella kaikkialla Suomessa, riippumatta rakenteista. 12

13 Psykososiaaliseen tukeen ohjaaminen Siirrä kaikki faktat sosiaalipäivystykselle: Kriisityötä ei voi / eikä saa tehdä puutteellisilla tiedoilla. -mitä tapahtui? tarkat kelloajat tiedoista? -kuka hälytti apua? jos lapsi hälytti, kiitä häntä! -kuka on ollut näkemässä, kokemassa? -mitä lapset ovat kokeneet, nähneet? -miten lapset käyttäytyivät tilanteessa? -kenestä lapset hakivat turvaa tilanteessa? -voiko joku jäädä turvaksi / tueksi kriisiavun tuloon asti 13

14 Yhteydenottajat sosiaali- ja kriisipäivystykseen vuosi 2015 Muu 10 % Poliisi 6 % Hätäkeskus 13 % Sos.toimi / sokrin oma 20 % Terveydenhuolto 19 % Asiakas itse 25 % Ensihoito/palotoimi 3 % Vanhempi / huoltaja 4 % 14

15 Hyviä kokemuksia / esimerkkejä Perheen äiti siirtyi päivystyksestä jatkohoitoon Helsinkiin, (aivoverenvuoto). Perheessä kolme pientä lasta, pienin vauvaikäinen, isä työssä: Isän tapaaminen päivystyksessä Isän tilanteen / apuverkostojen kartoitus Perheen asian ohjaus sosiaalitoimeen =perheeseen otetaan yhteyttä taloudellisen tuen ja mahdollisen perhetyön ennakkovarauksen vuoksi Kriisityö lapsille, läheisille, koko perheelle

16 Hyviä kokemuksia / esimerkkejä Yli 65-vuotias naishenkilö löydettiin ensihoidon toimesta asumiskelvottomasta kodista, (verrattavissa kaatopaikkaan): Ensihoito toimitti valokuvia sosiaalipäivystyksen välityksellä asiaa jatkaville sosiaaliviranomaisille ilman kuvia, kukaan ei olisi pystynyt käsittämään olosuhteiden todellisuutta Naishenkilö joutui jatkohoitoon infektioiden vuoksi osastolle, tiedotus sairaalan ko. osaston sosiaalityöntekijälle Naishenkilön asian ohjaus sosiaalitoimeen tiedoksi jo ennen kotiutumista, koska uusi asumismuoto tarvittiin + sos.toimen tukitoimia ja seurantaa Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali-ja kriisipäivystys 16

17 Hyviä kokemuksia / esimerkkejä Täysin ennakoimaton harvinainen, alakouluikäisen lapsen äkillinen kuolema, kesken koulupäivän: Kriisityö alkoi jo päivystyksessä äidille + muille läheisille, jotka tulivat ambulanssin perässä Tarkkojen faktojen saaminen ensihoidolta auttoi vanhempia Myös jälkipuintiin vanhemmat halusivat ensihoidon osallistumista; oli hyvä kerrata asiat vielä uudelleen ja uudelleen traumaattisen tilanteen vuoksi Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 17

18 Hyviä kokemuksia / esimerkkejä Alle kouluikäinen lapsi päivystyksessä, toistuvia tapaturmia lähiaikoina, väsyneeltä vaikuttava äiti, kotona useita lapsia, äiti yksin heidän kanssa. Edellisen tapaturman hoitanut päivystävä lastenlääkäri oli kirjannut huolen asiakirjoihin, (ei LS-ilmoitusta tms.) : Päivystyksen hoitaja ilmaisi huolen sosiaalipäivystäjälle. Äidin kanssa keskustelu päivystyksessä,huolen ilmaisu sosiaalitoimelle yhteistyössä. (ei pahoinpitelyepäilyä) Äidin jaksamista ja arjesta selviämistä selviteltiin lapsiperheiden kotipalvelun ja sosiaalitoimen yhteistyöllä Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 18

19 Hyviä kokemuksia / esimerkkejä Ensihoito hälytetty iäkkään ihmisen kotiin, eloton. Kotona muistisairas puoliso, ei selvästikään kykene huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan omatoimisesti. Aikaan ja paikkaan orientoitumaton, ei tiedostanut puolison kuolemaa selvästi. Ensihoito otti yhteyttä heti sosiaali- ja kriisipäivystykseen Tuovat puolison päivystykseen arviotavaksi (useita sairauksia), koska puolison kuolemasta oli mahd. kulunut jonkin aikaa. Puolison tilanteen arvio päivystyksessä ja sosiaalisista syistä lyhytaikaispaikan järjestää sosiaalipäivystys- päivystysarviosta suoraan Yhteistyö omaisiin päin yhteistyössä päivystyksen ja sosiaalipäivystykeen kesken Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 19

20 Hyviä kokemuksia yhteistyöstä L4 hälytti psyko-sosiaalisen tuen paikalle Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 20

21 Yhteistyön edellytykset 1. Aito SOTE-integraatio, muutakin kuin synergiaa 2. Tahtotila ymmärtää toistemme työtä, (=lakivelvotteita ja asiakaslähtöisyyttä, päivystyön erityisyyttä 3. Helppo tavoitettavuus (=viranomaisnumerot, yhden nron taktiikka päivin öin) 4. Yhteistyötapaamiset ja -koulutukset, tutustuminen 5. Yhteiset viranomaistoiminnan harjoitukset 6. Selkeät toimintamallit, työn tasalaatuisuus 7. Luottamus eri viranomaisten toimintaa kohtaan 8. Asiakkaan yhteiseksi eduksi toimiminen Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 21

22 Tulevaisuus 10 Suomen suurimman kunnan sosiaalipäivystystä osallistuvat STM:n sosiaalihuollon asiantuntijatyöryhmän Virva Juurikkalan johdolla: Helsinki, Kouvola, Tampere, Rovaniemi, Turku, Mikkeli, Vantaa, Espoo, Oulu, Jyväskylä Marja-Liisa Mankki, Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 22

23 Tulevaisuus; Päivystysasetuksen keskeiset ehdotukset; Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyö (29a ) Sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain (50 :n 3.mom) tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä sekä Terveydenhuoltolain (50 :n 4. mom) tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa ne kunnat, joiden alueella tässä momentissa tarkoitetut terveydenhuollon yksiköt sijaitsevat Lähde: STM Päivystysasetus

24 Tulevaisuus; 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä vahvistetaan / selkeytetään -sosiaalipäivystys osallistuu psykososiaalisen tuen toteuttamiseen -mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksen toteuttaminen osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä -osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen -terveydenhuollon henkilöstön velvollisuus ohjata ilmeisen tuen tarpeessa oleva sosiaalihuollon palveluihin kiireellisen ja kiireettömän hoidon arvioinnin yhteydessä Lähde: STM Päivystysasetus

25 Tulevaisuus; 2) Mahdollisuus koota alueellisesti vaativia tai harvoin tarvittavia sosiaalipalveluja muiden palveluiden yhteyteen, jos se on tarpeen erityisosaamisen ja sitä kautta asiakasturvallisuuden ja palvelujen laadun varmistamiseksi. -väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien palveluja -päihde- ja mielenterveyspalvelut -vammaisten henkilöiden palveluja -lastensuojelun palveluja Lähde: STM, päivystysasetus

26 26