Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset vuosille 2009-2015

Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset vuosille 2009-2015 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO

SISÄLLYS sivu 1. TAUSTAA 1 1.1. Toimintaympäristön muutos 1 1.2. Strategisten linjausten valmistelu 3 1.3. Maakunnan yhteiset tavoitteet 3 2. ETELÄ-SAVO VAHVISTUU SIVISTYKSEN JA OSAAMISEN VOIMALLA - MILLÄ KEINOIN? 5 2.1. Tavoitteena tehokas ja monipuolinen toisen asteen koulutuskokonaisuus 5 2.2. Kilpailukykyinen korkeakoulutustarjonta sekä vakiintunut tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 2.2.1 Ammattikorkeakoulut 6 2.2.2 Yliopistot 8 2.2.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan alapainotukset 11 3. LOPUKSI 13 LIITTEET Liite 1 Koulutusyksiköt Etelä-Savon maakunnassa 2008 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Tutkimustoiminta/yksiköt Etelä-Savon maakunnassa Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmisteluryhmä Poimintoja Etelä-Savossa toimivien koulutusorganisaatioiden laadukkaan toiminnan tunnustuksista 200-luvulla Etelä-Savosta koordinoituja kansallisia ja kansainvälisiä osaamisen verkostoja

1. Taustaa 1. 1. Toimintaympäristön muutos Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset vuosille 2009 2015 luotaavat maakunnan kehittämisen suuntaviivoja koulutuksen ja tutkimuksen kentällä sekä linjaavat painotuksia ja kehittämispanosten valintoja vuosille 2009 2015. Tarkastelu ulottuu perusasteen jälkeiseen maakunnassa annettavaan koulutukseen: lukioihin, toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin sekä maakunnassa toimiviin yliopistoyksiköihin. Perusasteen jälkeisen koulutuksen rakenteita Etelä-Savon kartalla esittelee kuva 1. Liitteissä 1 ja 2 on taulukko tässä dokumentissa käsiteltävistä Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen rakenteista sekä oppilaitosten tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien lukumääristä. Kuva 1. Etelä-Savossa toimivat toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä yliopistoyksiköt. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä maakunnan kehittämisen välineitä, joten oppilaitosten sekä maakunnan kehittämisen linjausten on tarpeen tukea toisiaan. Samalla tulisi kuitenkin pyrkiä koulutuksen instituutioajattelusta palveluajatteluun: tietyissä oppilaitoksissa annettavan opetuksen sijaan koulutus ja tutkimus tulisi nähdä instrumentteina, jotka tuottavat osaamista elinkeinoelämän ja alueen tarpeisiin. Koulutuksen rooli on keskeinen maakunnassa, jonka koulutustaso on maan alhaisimpia. Tarve näiden koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten laatimiseen syntyi koulutuksen ja tutkimuksen muuttuvasta toimintaympäristöstä. Nuorten määrä vähenee Etelä-Savossa tulevina vuosina nopeasti (kuva 2.), eikä kuntien taloudellinen tilanne enää anna mahdollisuutta nykyisten rakenteiden ylläpitoon. Tämä aiheuttaa paineita mm. uusien toimintamallien kehittämiselle sekä oppilaitosverkon uudelleen organisoinnille kaikilla kouluasteilla.

Kuva 2. 16-vuotiaiden ikäluokan kehitys vuosina 2000-2020 Etelä-Savossa. Muuttoliike maakunnasta kasvukeskuksiin koskee erityisesti nuoria ikäluokkia, mikä nakertaa maakunnan elinvoimaisuutta. Eläköitymisten myötä maakunnan työvoimatarve tulee kasvamaan talouden vaihteluista huolimatta lähivuosina erityisesti palvelutyössä. teollisessa työssä sekä sosiaali- ja terveysalan työssä (kuva 3.). Etelä-Savo on kauttaaltaan ja tasaisesti asutettu. Väestön hajanainen sijoittuminen asettaa haasteita maakunnan palvelurakenteelle. Negatiivisen kehityskierteen katkaiseviin toimenpiteisiin keskitytään tarkemmin maakunnan strategiatyössä. Nuorten kouluttamisen lisäksi myös aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevina vuosina. Tähän pyrkii vastaamaan OPM:n luotsaama aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, joka kattaa kaikki koulutusasteet. Ministeriö on näiden maakunnallisten strategisten linjausten valmistuessa käynnistänyt valtakunnallisen koulutustarjonnan mitoitustyön (Koulutustarjonta 2016), jossa ennakoidaan nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sekä tutkijakoulutuksen tulevia opiskelijamääriä. Kuva 3. Työpaikat Etelä-Savossa 2004 sekä kokonaispoistuma vuoteen 2020 (Opetushallituksen laskelma Etelä-Savolle 2007, osa Koulutustarjonta 2012 -prosessia).

Valtakunnallisessa keskustelussa esillä ovat korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistukset. Kuntatalouden tiukkuus näkyy ammatillisen koulutuksen lisäksi lukioverkossa, jonka uudelleen organisoimiseen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tarjottu helpotuksia, kuntien kuitenkin tarttuessa niihin varsin harvoin. Opetusministeriön suunnittelema korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen sekä yliopistolain muutokset tulevat vahvistamaan yliopistojen autonomiaa, mikä vaikuttaa myös Etelä-Savoon, jossa toimivat yliopistoyksiköt ovat kaikki erillään emoyliopistojen pääpaikkakunnilta. Osa maakunnan yliopistoyksiköiden toiminnasta on rahoitettu kansallisesti, mutta suuri osa on rahoitettu maakunnan käytössä olevilla EU:n rakennerahastovaroilla. Rakennerahastovaroin on aiemmilla rahoituskausilla tuettu mm. maisteriohjelmia, professuureja, ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) sekä tutkimusinfrastruktuuria. EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 loppua kohti Itä-Suomeen suunnatut rakennerahastovarat tulevat vähenemään merkittävästi, ehtyen mahdollisesti kokonaan. Yliopistoyksiköiden sekä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan resursointi maakunnassa on tämän vuoksi arvioitava uudesta näkökulmasta: kuinka toiminta saadaan jatkumaan rahoituksen ehtyessä, mille aloille panostukset suunnataan ja kuinka oppilaitokset ottavat itse vastuuta TKI-toiminnan resursoinnista? Valintojen kautta pyritään laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen jatkumiseen ja vahvistumiseen. Kynttilää ei ole syytä pitää vakan alla nytkään; monet eteläsavolaiset oppilaitokset ovat saaneet tunnustuksia laadukkaasta toiminnastaan. Näitä erinomaisuuksia on koottu liitteeseen 4. Tietoisuus koulutuksen laadusta, maakunnan omaleimaisuudesta, kulttuuriperinnöstä, puhtaasta järviluonnosta ovat asioita, joista eteläsavolaisten on syytä olla ylpeä! 1.2. Strategisten linjausten valmistelu Maakunnan koulutuksen ja tutkimuksen nykytilaa sekä tulevaisuudennäkymiä ja painotuksia on työstetty ns. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmisteluryhmän voimin. Valmisteluryhmä koostui laajasta, noin 30-henkisestä joukosta maakunnan oppilaitosten, viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Valmisteluryhmän sekä valmisteluryhmän sihteeristön kokoonpanot on esitetty liitteessä 3. Ryhmä kokoontui työskentelyn aikana kuusi kertaa. Yhteisiä näkemyksiä etsittiin ja löydettiin perinteisten kokousten lisäksi päivän mittaisessa työseminaarissa 16.10.2008. Työseminaarin vetäjänä toimi konsultti Timo Ojala Talent Partners Public Consulting Oy:stä. Etelä-Savoon on laadittu näiden strategisten linjausten kanssa samanaikaisesti Uusiutuva Etelä-Savo 2015 - maakuntastrategiaa. Näiden kahden maakunnan toiminnan painopisteitä linjaavan dokumentin yhteys toisiinsa on varmistettu samanaikaisen laadinnan lisäksi valmisteluryhmän yhteisten jäsenten sekä valmistelun tukena toimineen yhteisen konsultin kautta. Kehittämistoimia maakunnassa ohjaa myös Etelä-Savon maakuntaohjelma, jonka laadinta käynnistyy maakunnan strategian valmistuessa. Lisäksi oppilaitosten sekä tutkimusyksiköiden omat strategiat linjaavat osaamisintensiivisten organisaatioiden toimintaa. Koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten valmistelun aikana on maakuntaliiton toimesta laadittu myös alakohtainen selvitys maakunnan metsäopetuksesta, ja kevään 2009 aikana valmistuu maakunnan lukioverkkoselvitys kunnallisen päätöksenteon tueksi. Koulutuksen ja tutkimuksen toimien nykytilaa Etelä-Savossa kuvataan taustoittavasti sektoreittain kunkin kappaleen alussa. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet vuodelle 2015 sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Lopuksi kuvataan maakunnan koulutuksen ja tutkimuksen läpileikkaavia teemoja sekä avataan strategisten linjausten toteutumisen seurantaa sekä tulevaa maakunnallista ohjelmatyötä strategisten linjausten valmistumisen jälkeen. 1.3. Maakunnan yhteiset tavoitteet Uusiutuva Etelä-Savo 2015 -maakuntastrategiaa viimeistellään koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten valmistuessa. Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaa esittelee kuva 4. Kuudesta maakunnan strategisesta päämäärästä koulutukseen ja tutkimukseen liittyy keskeisesti päämäärä 4: Uudistuneet ja erikoistuneet koulutus- ja tutkimusrakenteet tukevat erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä ja ovat kansallista huipputasoa. Tämän strategisen päämäärän toteuttamiseksi maakuntastrategiassa on nostettu esiin kolme kriittistä menestystekijää: toisen asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuus, korkeakoulutustarjonnan kilpailukykyisyys sekä tutkimus- ja innovaatiorakenteiden vakiintuneisuus (kuva 5.). Nämä kolme kriittistä menestystekijää sisältyvät oleellisesti myös Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategisiin linjauksiin. Arviointikriteereitä ja mittareita käsitellään tarkemmin tämän raportin viimeisessä kappaleessa. 3

Kuva 4. Uusiutuva Etelä-Savon -maakuntastrategia: visio ja strategiset päämäärät. Kuva 5. Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian strateginen päämäärä 4, kriittiset menestystekijät sen saavuttamiseksi sekä arviointikriteerit ja seurannan mittarit.

2. Etelä-Savo vahvistuu sivistyksen ja osaamisen voimalla - millä keinoin? 2.1. Tavoitteena tehokas ja monipuolinen toisen asteen koulutuskokonaisuus Nuorisoikäluokan kehitys alueella vaikuttaa suoraan toisen asteen koulutuksen mitoitukseen ja rakenteellisiin kehittämistarpeisiin erityisesti lukiokoulutuksen kohdalla. Tulevaisuuteen varautumiseksi on tärkeää arvioida millaisilla rakenteilla, sisällöillä ja työnjaolla maakunnassa voidaan parhaiten turvata nuorille hyvät koulutuspalvelut ja huomioida lisääntyvän aikuiskoulutuksen tarpeet. Keskeinen haaste on kehittää nykyistä oppilaitosverkkoa niin, että kaikille voidaan taata korkea koulutuksen laatu, valintojen monipuolisuus sekä kohtuullinen saavutettavuus. Lähtökohtana on, että kaikille peruskoulun päättäville nuorille on tarjolla toisen asteen koulutuspaikka omassa maakunnassa. Toisen asteen koulutuksessa ratkaisut ovat maakunnan kuntien omissa käsissä. Tavoitteet * Lukiokoulutus tarjoaa kaikille nuorille samat edellytykset yleissivistävään koulutukseen ja aitojen valintojen tekemiseen. Verkoston tulee jatkossakin olla rakennettu niin, että nämä edellytykset ovat olemassa ja että uuden opetusteknologian suomat mahdollisuudet ovat koko maakunnan alueella kaikkien oppilaitosten/opiskelijoiden käytössä. * Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu tehokas työnjako kokoamalla koulutusta ja kehittämällä toimivia verkostoja. Yleisimmät opetusalat ovat kaikissa maakunnan suurimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa: Etelä-Savo ammattiopistossa, Pieksämäen ammattiopistossa sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa. Muiden alojen kohdalla tulee arvioida maakunnan sekä seutujen koulutustarpeiden näkökulmasta tehokkain tapa koulutuksen toteuttamiseksi. Erityisesti tämä koskee metsä- ja logistiikkakoulutusta sekä muita maakunnan strategisesti tärkeitä koulutusaloja (mm. bioenergia, ympäristö, materiaalit, matkailu). Ammatillinen koulutus on kytketty osaksi maakunnan innovaatio- ja TKI-prosesseja. * Toisen asteen koulutuksen sisäistä yhteistyötä vahvistetaan tavalla, joka turvaa opiskelijoille monipuolisten valinnan mahdollisuuksien olemassaolon. * Aikuiskoulutus pystyy nopeasti reagoimaan ympäristön muutoksiin ja se kykenee lyhyelläkin aikataululla toteuttamaan tarvittavaa koulutusta (jatko-, täydennys-, uudelleen koulutus). Erilaisten opiskelijoiden määrä ja siten henkilökohtaisten polkujen tarve näyttää jatkossa kasvavan aikuiskoulutuksen mm. maahanmuuttajien koulutuksen myötä. * Erityisopetuksen toimintaedellytyksistä on huolehdittu ja koulutuksen tasa-arvo toteutuu myös tällä osa-alueella. Toimenpiteet 2009 2015 * Maakunnassa on yhdessä eri toimijoiden kanssa laadittu toisen asteen koulutuksen strategia ja toteuttamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Strategian toteuttamista jatketaan tehtyjen yhteisten linjausten pohjalta. Tulevassa työssä korostetaan seuraavaa: * Mikkelin ja Pieksämäen ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän osakeyhtiöksi vahvistaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja luo edellytyksiä tehokkaalle työjaolle, profiloitumiselle ja opettajuuden monipuoliselle kehittämiselle. Yhteistyötä maakunnan koulutuksen järjestäjien kesken syvennetään entisestään vahvistamaan niiden kilpailukykyä ja vastaamaan ympäristöstä tuleviin koulutus- ja osaamistarpeisiin. * Ammatillista koulutusta tarkastellaan tulevassa koulutustarve-ennakoinnissa yhtenä kokonaisuutena lähtökohtina seutukuntien/maakunnan kehitysnäkymät. Ennakointia kehitetään niin, että se pystyy tuottamaan vastauksia niin lyhyen, keskipitkän kuin pitkänkin ajan koulutus-/ työvoimatarpeisiin. Elinkeinoelämä ja julkinen palvelusektori ovat kiinteästi mukana ennakointiprosesseissa. 5

* Kehitetään toimintamalli, jossa toisen asteen koulutus kytketään toimivaksi osaksi maakunnan innovaatio- ja TKI-rakenteita (erityisesti maakunnan strategisilla aloilla). * Lukioverkkoselvityksen pohjalta arvioidaan ja valmistellaan jatkotoimenpiteitä, joilla huolehditaan siitä, että maakuntaan rakentuu optimaalinen lukioverkko. Tässä yhteydessä tulee myös huomioida eri ratkaisujen vaikutukset peruskouluun ja sen ylempiin luokkiin. * Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen toimivia yhteistyömalleja kehitetään edelleen ja saatetaan käyttöön Mun Juttu -hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta. Nämä toimenpiteet monipuolistavat kaikkien toisen asteen opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja luovat heille vahvempaa pohjaa niin työelämään kuin jatko-opintoihinkin. * Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen sekä työelämän jatkumoista ja yhteistyöstä huolehditaan. 2.2. Kilpailukykyinen korkeakoulutustarjonta sekä vakiintunut tutkimus- ja kehittämistoiminta Korkea-asteen koulutuksen kohdalla maakunnan kohtaamat haasteet ovat vielä mittavammat kuin toisen asteen koulutuksen kohdalla. Ikäluokkien pienentyminen heijastuu erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomeen. Vaikka korkea-asteen koulutus onkin luonteeltaan kansallista ja/tai useamman maakunnan aluetta koskevaa, niin ikäluokkakehitys tuo mukanaan entistä tiukemman kilpailun opiskelijoista, opettajista ja tutkijoista. Toimintakenttä on muuttumassa niin, että erityisesti tutkimusta tullaan keskittämään ja yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen profiloitumista vahvistamaan. Tämä merkitsee myös resurssien suuntaamista näiden periaatteiden mukaisesti. Korkea-asteen koulutuksessa kansainvälisyydellä on yhä suurempi merkitys. Eurooppalainen koulutuspolitiikka ja OPM:n kansainvälistymisstrategia ohjaavat koulutusjärjestelmän kehittämistä. Kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää ja tämän yhteistyön kasvu näkyy vahvasti myös innovaatiosekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kohtuullisen hyvin vahvistamaan omia asemiaan ja niillä on yhä selkeämpi tehtävä suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Suurimpana pitkäjänteisen kehittämisen ongelmana on opetusministeriön kautta tulevan kansallisen TKI-rahoituksen vähäisyys, jolloin TKItoiminta on suurelta osin alueellisen projektirahoituksen varassa. Maakunnassa olevat ylipistoyksiköt ovat kehittyneet kilpailukykyisiksi, mutta ovat edelleen erityisesti TKI-toiminnan osalta ammattikorkeakoulujen lailla suuresti riippuvaisia alueelta tulevasta resursoinnista. Maakunnan ammattikorkeakoulujen sekä yliopistoyksiköiden nykyistä tiiviimpi yhteistyö ja keskinäinen työnjako voimistaisivat molempia osapuolia ja edistäisivät vahvojen osaamiskeskittymien syntymistä. Etelä-Savo on koulutuksessa ja tutkimuksessa sidottu nyt ja myös tulevaisuudessa useampaan yhteistyösuuntaan. Maakunnan omalta alueelta puuttuvaa osaamista on haettu ja haettava sieltä, mistä sitä maakunnan näkökulmasta on parhaiten ja korkeatasoisimpana saatavissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Mikkelin ammattikorkeakoulun strategisen liittoutumisen suunnaksi on valittu Kaakkois- Suomi ja yhteistyökumppaneina Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulut sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Myös yhteistyön tiivistäminen Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa (Kuopio, Joensuu) on edelleen ajankohtainen. Etelä-Savossa on panostettu Venäjään ja maakunnassa on tähän liittyvää vahvaa osaamista. Yhteyksien edelleen syventäminen erityisesti Pietarissa ja Pietarin alueella toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on keskeistä (Etelä-Savo ja Venäjä, suunnitelma maakunnan Venäjä-toimintojen vahvistamiseksi ). 2.2.1 Ammattikorkeakoulut Mikkelin ammattikorkeakoululla (MAMK) sekä Diakonia-ammattikorkeakoululla (Diak) on tärkeä tehtävä tarjota eteläsavolaisille nuorille hyvä, tulevaisuutta turvaava opiskeluvaihtoehto niin, että mahdollisimman moni ammattikorkeakoulun valitsevista nuorista löytävää maakunnassa olevista ammattikorkeakouluista itselleen sopivan opiskelupaikan. Maakunnan oma ikäluokka ei kuitenkaan riitä

turvamaan kilpailukykyistä tarjontaa, vaan lisäksi on pystyttävä houkuttelemaan entistä runsaammin opiskelijoita ympäröivistä maakunnista ja laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen volyymien ja vaihtoehtojen monipuolisuuden turvaamiseksi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen merkitys kasvaa osana korkeakoulujen aikuiskoulutusta nuorten ikäluokkien koon pienentyessä. Mikkelin ammattikorkeakoulu on menestynyt hyvin ammattikorkeakoulujen kansallisessa keskinäisessä vertailussa. Se on pystynyt uudistautumaan, profiloitumaan sekä vahvistamaan koulutus- ja tutkimustoimintaansa ollen samalla monipuolinen. Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoaa usealla alalla mahdollisuuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Koulutuksen vetovoima on ollut hyvä ja ne tukevat osaltaan MAMK:n profiloitumista ja laadukkuutta. TKI-toiminta on ammattikorkeakoulukentän mittapuun mukaan vahvaa ja suuntautunut maakunnan kannalta tärkeille strategisille aloille (mm. materiaalit, rakennettu ympäristö, elämystuotanto, elintarvikkeet). Diakonia-ammattikorkeakoulu on verkostona toimiva valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, jonka Diak Itä -yksikkö sijaitsee Pieksämäellä. Se antaa merkittäviltä osin koulutusta, joka rekrytoi oppilaita koko maasta erityisesti diakoniapainotteisessa koulutuksessa. Diak Idässä on tarjolla sosiaalialan sekä terveysalan opintoja, joita on tarjolla myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Oppilaitosten välillä onkin löydettävä hyvinvointialan toimivia yhteistyömalleja, joilla on merkitystä koko ikääntyvälle maakunnalle. Tutkimuksen asema on vahvistumassa valtakunnallisten toimintamallien kautta. Diak Idässä painoalueena on sosiaalitalouden tutkimus. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeinen linjaus on korkeakoulujen määrän vähentäminen ja vahvojen strategisten liittoutumien rakentaminen. Tämä on merkinnyt merkittävien uusien korkeakoulukokonaisuuksien syntymistä. Maakunnallisten linjausten on tärkeää tukea tehtyjä korkeakoulujen strategisia linjauksia. Korkeakoulujen strategioiden alueellisessa toteutuksessa on taasen tärkeää näkyä maakunnan tekemät painotukset ja priorisoinnit. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen korostuu. Ammattikorkeakoulujen entistä tärkeämmäksi tehtäväksi nousee jatkossa alueellista kehitystyötä ja elinkeinoelämää tukeva TKI-toiminta. Nykytilanteessa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusresurssit tulevat pääosin alueellisista EU:n rakennerahastovaroista. Tavoitteet * Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostaa maakunnan korkea-asteen koulutuksen perustan ja sen kehittymisestä koulutustehtävässä, TKI-toiminnassa ja palvelutoiminnassa huolehditaan pitkäjänteisesti. * Diak Itä on vahva ja omalla koulutusalallaan korkealle profiloitunut kansallinen koulutuksen ja tutkimuksen tuottaja. * Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonta on monipuolista. * Ammattikorkeakouluissa on korkealaatuinen ja kilpailukykyinen ympäristön yritystoiminnan ja julkisen sektorin tarpeita palveleva vakiintuneella pohjalla oleva TKI-toiminta. * Ammattikorkeakoulut ovat omilla vahvuusalueillaan strategisesti liittoutuneet ja rakentaneet yhdessä yhteistyöyliopistojen ja alueen toisen asteen koulutuksen kanssa osaamisketjuja/-klustereita, jotka tuovat olemassa olevan parhaan tutkimusosaamisen ja käytännön sovellutusten suunnittelun sekä toteuttamisen ympäristön toimijoiden käyttöön. Näitä rakenteita on erityisesti maakunnan strategisilla osaamisaloilla. * Ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet kansainvälisiä verkostojaan ja Venäjä-yhteistyön kautta on synnytetty uusia koulutusohjelmia sekä laajaa opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa. Toimenpiteet 2009-2015 * Mikkelin ammattikorkeakoulun, Diakin ja maakunnan keskinäistä vuorovaikutusta strategisissa kysymyksissä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen strategioiden toteutumista tuetaan ja edistetään maakunnan strategisten linjausten pohjalta. * Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostaa alueellisen TKI-toiminnan perustan. Mikkelin ammattikorkeakoulun kampukselle luodaan yhdessä yhteistyöyliopistojen kanssa entistä vahvempi ja monipuolisempi maakunnan avainaloja tukeva erityisesti teknologiseen osaamiseen pohjautuva toimintaympäristö (TKI, laboratoriot), joka sisältää myös yhteiset TKI-toiminnan tarvitsemat tukipalvelut. * Diakissa toteutettavan sosiaalitalouden tutkimuksen vakiintumista edistetään profiloituen erityisesti syrjäytymistä ehkäisevään työhön.

* Ammattikorkeakouluissa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä vahvistetaan. * Maakunta tukee ja edistää OPM:n tavoitetta sisällyttää valtion budjettiin ammattikorkeakouluille niiden tehtävää vastaava TKI-rahoitus. * Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys lisää koulutuksen ja tutkimuksen vetovoimaa. Venäjäyhteyksiä vahvistetaan edelleen ja Etelä-Savossa profiloidutaan merkittäväksi kansalliseksi toimijaksi mm. yhteisten koulutusohjelmien kautta (Etelä-Savon Venäjä-toimintojen suunnitelman mukaisesti). * Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat ja aloituspaikat maakunnissa, joissa ei ole laajaa yliopistokoulutusta, mitoitetaan turvamaan monipuolinen korkeakoulutustarjonta. * Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjontaa lisätään edelleen. 2.2.2 Yliopistot Rakenteelliset muutokset ja uusi yliopistolaki tuovat tullessaan uudenlaisia haasteita. Aalto-yliopistossa yhdistyvät Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Taideteollinen korkeakoulu. Itä-Suomen yliopisto yhdistää Joensuun ja Kuopion yliopistot. Nämä uudet rakenteet tuovat markkinoille uudet vahvat toimijat, jotka tähyävät vahvasti kansalliselle ja kansainväliselle huipulle opetuksessa ja erityisesti tutkimuksessa. Olennaista tulevaisuuden kannalta on se, miten yksittäiset yliopistot suhtautuvat omien toimintojensa alueelliseen kehittämiseen ja millaisia yhteistyön muotoja ne pitävät itselleen hyödyllisinä ja tehokkaina. Yhteistyön muotoja ovat strategiset liittoumat, yliopistokeskukset, verkostoyliopistot sekä yksittäiset maakunnan elinkeinoelämää palvelevat yksiköt. Myös maakunnan viesti yliopistojen suuntaan on tärkeä: millaista yliopistollista osaamista Etelä-Savoon halutaan, ja millaisesta yhteistyöstä sekä yliopistot että alue hyötyisivät molemminpuolisesti? Yliopistot ovat julkaisseet omat strategiansa, joiden mukaisesti yliopistot jatkossa kehittävät omaa toimintaansa. Näiden strategioiden pohjalta opetusministeriö tekee omat esityksensä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tuleviksi linjauksiksi. Maakunnan kannalta onkin tärkeää, että yliopistotoimintaa on Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa. Yliopistot päättävät itsenäisesti alueellisen tehtävänsä toteuttamisen tavoista. Tällöin yliopistojen verkostomaisia toimintamalleja tulevat koskemaan samat haasteet kuin yliopistokeskuksiakin. Yliopistokeskusten arvioinnin yhteydessä tuli näkyvästi esiin yhteistyön lisäämisen ja syventämisen tarve yliopistokeskuspaikkakunnilla. Erityisen tärkeänä pidettiin tiiviimpiä yhteyksiä ammattikorkeakoulujen kanssa Yliopistojen tutkinnonanto-oikeudet eivät tulevaisuudessa enää kasvane, suunta on pikemminkin päinvastainen. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että opetus saattaa nykyistäkin enemmän keskittyä pääkampuksille ja uusia avauksia ei filiaalipaikkakunnille tehdä. Tutkintoon johtava yliopistokoulutus tullee siis jatkossakin säilymään Etelä-Savossa kapeana. Maakunnassa annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen kirjo ei riipu yksinomaan maakunnan tahdosta ja/tai toimenpiteistä, vaan siitä millaisena yliopistot näkevät oman kilpailukykynsä ja mitä todellista etua esim. Etelä-Savoon sijoitettu opetus yliopistoille tuo. Tutkintoon johtava yliopistokoulutus on nykyisessäkin laajuudessaan Etelä-Savolle arvokasta, ja se halutaan säilyttää maakunnassa. Etelä-Savossa toimivat yliopistoyksiköt ovat tärkeitä maakunnalle myös tutkimuksessa erityisesti maakunnan kärkiosaamisaloilla. Mikkelissä tutkintoon johtavaa koulutusta antaa Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ja se tuottaa kauppatieteen englanninkielistä kandidaattikoulutusta (BScBA), josta yleensä jatketaan maisteriopintoihin pääasiassa Helsinkiin tai siirrytään elinkeinoelämän palvelukseen. Koulutuksen olemassaolon jatkuvuus riippuu Aalto-yliopiston strategisista valinnoista. Laadun, kansainvälisyyden, vetovoiman ja tuloksellisuuden perusteella yksikkö on hyvin kilpailukykyinen, ja se halutaan säilyttää maakunnassa. Savonlinnassa on tulevan Itä-Suomen yliopiston (UEF) kolmas kampus Kuopion ja Joensuun ohella. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen olemassaolo on suuresti riippuvainen tulevasta opettajatarpeesta, yksikön kyvystä tuottaa tutkintoja (erityisesti tohtorin tutkintoja) sekä laitoksen vetovoimasta opiskelijoiden ja opettajienkin keskuudessa. Maakunta on tukenut tutkimusta vahvistavia toimia, mutta tulevaisuus riippuu valtakunnallisista tarpeista ja Itä-Suomen yliopiston strategisista linjauksista sekä tehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Itä- Suomen yliopistoon on syntymässä yksi, kahdella kampuksella toimiva, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Savonlinnassa voisi

myös toteutua koulussa opetettavan terveystieteen sivuainekoulutus. Normaalikoulu ja sen toimintaedellytykset liittyvät kiinteänä osana opettajakoulutukseen. Matkailun verkostoyliopisto ja matkailun tutkimus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvuus ja painopiste Savonlinnassa opettajankoulutuksen ohella. Savonlinnassa tulee OPM:n linjausten mukaan olemaan Lapin ohella toinen matkailun yliopistotasoisista tutkimuskeskittymistä. Maakunta on tukenut Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän vahvistumista. Myös Savonlinnan seudun matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskus verkottaa Savonlinnan kiinteästi niin alan Itä-Suomen korkeakouluverkostoon kuin laajemminkin alan kansalliseen verkostoon. Mikkelin yliopistokeskus (MUC) on verkostomallinen tiedeyhteisö, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen vahvuutena ovat neljän emoyliopiston (HY, LUT, HSE ja KY) vankkaan tieteelliseen asiantuntemukseen pohjautuvat osaamisalat, jotka vastaavat alueellisiin tarpeisiin. Yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Mikkelin ylipistokeskuksessa mukana olevien neljän yliopiston yhteistyötä koordinoi, sekä niiden toimintaedellytyksiä ja alueellista vuorovaikutusta edistää koordinaatioyksikkö. Mikkelin yliopistokeskuksen sopimus uusitaan vuonna 2009, jossa yhteydessä on myös luontevaa arvioida tulevia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja keskuksen nykyisten sekä alueen muiden toimijoiden välillä. Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus on kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukyinen erityisesti yrittäjyyteen keskittynyt koulutusorganisaatio, joka antaa sisällöltään ja laajuudeltaan monipuolista yrittäjyyden ja liiketalouden maksullista (täydennys)koulutusta. Koulutus ei johda yliopistolliseen tutkintoon. Pienyrityskeskuksessa tehdään monipuolista liiketalouteen liittyvää tutkimusta, joka palvelee paikallista elinkeinoelämää erityisesti yrittäjyydessä, myynnissä ja markkinoinnissa. Pienyrityskeskukselle on kaavailtu vahvaa asemaa uuden Aalto-yliopiston täydennyskoulutuksessa yrittäjyyden ja pk-yrittäjyyden kehittämisessä ja Pienyrityskeskus vastaa jo nyt luovien alojen (Taik) täydennyskoulutuksesta. Aalto-yliopiston myötä Pienyrityskeskus pystyy toimimaan koko yliopiston osaamisen siirtäjänä alueelle. Helsingin yliopiston (HY) Ruralia-instituutin osaamisalat ovat luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ruralia-instituutissa tehdään em. aloihin liittyvää tutkimusta, tuotetaan yliopistotasoista sivuaineopetusta ja koordinoidaan yliopisto-opetusverkkoja. Ruralia on menestynyt hyvin niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin tutkimusosaamisessa. Helsingin yliopiston toivotaan vahvistavan Ruraliaa osana vahvaa kansallista ja kansainvälistä maaseudun kehittämiseen keskittyvää osaamisverkostoa. Mikkelissä toimii Kansalliskirjaston digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Yksikkö tarjoaa mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointipalveluja kirjastoille, muille organisaatioille ja yksityishenkilöille, koordinoi kotimaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen digitointitoiminnan suunnittelua ja toteuttamista, koordinoi kirjastojen digitointiohjelman suunnittelua ja toteuttamista sekä on mukana kansainvälisessä kulttuuriperinnön digitoinnin kehittämisessä. Kuopion yliopiston (jatkossa Itä-Suomen yliopisto/ UEF/Laec) ympäristökemian ympärille rakentunut tutkimus on osoittautunut kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Tutkimus palvelee niin paikallisia kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä. Yliopiston toivotaan vakinaistavan tutkimusyksikön perusresursseja. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) materiaaliteknologia ja bioenergiatutkimus ovat saaneet varsin hyvän jalansijan Etelä-Savossa. LUT verkottaa maakunnassa toimivia osaamisaloja (bioenergia, kuitu-/prosessiteknologia) vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Mikkelin seudun osaamiskeskus on kiinteästi kytkeytynyt materiaaliteknologian tutkimukseen (nanoteknologia) ja uusiutuvaan metsäteollisuuteen sekä Savonlinnassa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen kautta (Savonlinna/Varkaus) uusiutuvaan metsäteollisuuteen erityisteemoina kuitu, prosessit ja elinkaari. Maakunnassa olevien sektoritutkimusyksiköistä Punkaharjulla olevan Metlan asemaa arvioidaan parhaillaan ja yhteistyö on merkittävästi tiivistymässä Joensuun yliopiston kanssa. Mikkelissä on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yksikkö, joka toteuttaa MTT:n tutkimusohjelmia, mm. bioenergiatutkimusta ja ilmastonmuutostutkimusta sekä uusiutuvisen luonnonvarojen ympäristötutkimusta. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Saimaan kalantutkimus- ja vesiviljely-yksikkö Enonkoskella on erikoistunut muikkututkimukseen ja järvilohen sekä Saimaan nieriän kantojen pelastamiseen.

Tavoitteet * Maakunnassa toimivat yliopistoyksiköt ovat vakiinnuttaneet asemansa ja yliopistot ovat vakinaistaneet maakunnassa olevan toimintansa. Yliopistojen strategiset linjaukset ja käytännön toimenpiteet tukevat maakunnassa olevia yksiköitä ja yksiköiden toiminta kytketään nykyistä kiinteämmäksi osaksi yliopistojen toimintaympäristöä. * Maakunnassa on tarjolla tutkintoon johtavaa yliopisto-opetusta nykyistä monipuolisemmin. * Yliopistojen maakunnassa olevat tutkimusyksiköt tuottavat korkealaatuista tutkimusta, joka palvelee niin yliopistojen kuin alueidenkin tarpeita. Tuloksekkuudesta johtuen yliopistot kantavat päävastuun tutkimustoiminnan kustannuksista. Erityisesti laajasti kansallisia tarpeita hyödyntävä tutkimus on pääsääntöisesti emoyliopistojen/tutkimuslaitosten vastuulla (mm. maaseutu, luomu, opettajankoulutus ja tutkimus). * Sektoritutkimuslaitokset ja osaamiskeskukset ovat olennainen osa maakunnan tutkimusrakenteita ja tiiviissä yhteistyössä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Toimenpiteet 2009 2015 * Helsingin kauppakorkeakoulun tuottamaa kauppatieteen kandidaattikoulutusta tulisi laajentaa käsittämään myös maisteritutkintoon johtava koulutusosio. Kandidaattikoulutus on osoittanut, että korkeatasoiselle ja tiiviille koulutuskokonaisuudelle on tarvetta ja kysyntää. Koulutuksen laajentaminen luo myös edellytyksiä alan tutkimuksen vahvistamiselle ja vakiinnuttamiselle. * Kartoitetaan Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tuomia mahdollisuuksia uusille avauksille Etelä-Savossa tulevaisuudessa ilmenevien tarpeiden mukaan * Savonlinnassa tarvitaan erikoistumista ja vahvaa profiloitumista opettajakoulutusyksikön toimintojen turvaamiseksi. Painotuksena ovat taito- ja taideaineet, ja myös metsäteema on saamassa laitoksella uudenlaista jalansijaa. Terveystieteen sivuainekoulutuksen toteuttamismahdollisuudet arvioidaan. * Itä-Suomen yliopiston matkailututkimusta vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti entistä kilpailukykyisemmäksi. Matkailututkimus verkostoituu nykyistä tiiviimmin alueen korkeakoulujen kanssa. Matkailun verkostoyliopiston toiminta vakiinnutetaan yhteisrahoituksella sopimusyliopistojen kanssa. Matkailukoulutuksessa ja -tutkimuksessa työnjakoa selkeytetään. Tutkimuksessa (ja mahdollisessa kauppatieteen maisterikoulutuksessa) päävastuu Itä-Suomen yliopistolla, muussa korkeakoulutuksessa vastuu MAMK:lla (mahdollinen ylempi amk-tutkinto yhdessä Saimaan amk:n kanssa), MAMK voisi kehittää erityisesti liitetalouteen painottuvaa matkailuopetusta esim. liittyen tradenomikoulutukseen (uusi profilointi). * Yhteistyöyliopistot toteuttavat maakunnassa tohtorivalmennusohjelmia ja maisterikoulutusta. * Yliopistojen ja maakunnan toimijoiden kesken muodostetaan yhteinen näkemys yliopistoyksiköiden toimintojen kehittämisestä, resursoinneista ja rahoituksesta. Maakunnan käytössä olevia resursseja suunnataan tämän mukaisesti. Periaatteena on, että yliopistot vastaavat koulutuksen ja tutkimuksen laadusta, tieteellisestä tasosta ja tuloksellisuudesta sekä pääsääntöisesti henkilöstöresursseista. Maakunta kantaa vastuuta erityisesti kilpailukykyisen ja erikoistumista tukevan TKI-ympäristön olemassaolosta. * Mikkelin yliopistokeskuksen tehtävää ja roolia vahvistetaan uusista yliopistolain tuomista lähtökohdista sekä myös alueellisten yhteistyötarpeiden näkökulmista. Yliopistokeskuksen roolia aikuiskoulutuksessa vahvistetaan. Kiinteän yhteistyön rakentaminen yliopistoyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen kesken on tärkeää EU: n rakennerahastovarojen vähentyessä. * Kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti Venäjäyhteistyötä vahvistetaan. (Etelä-Savon Venäjätoimintojen suunnitelman mukaisesti). * Maakunnan vahvat teknologia-alan osaamiskärjet ja matkailualan osaaminen kootaan yhtenäisesti markkinoitaviksi kokonaisuuksiksi ja niille laaditaan erityisesti kansainvälisten yhteyksien kehittämisen suunnitelma. * Yliopistojen kanssa valmistellaan (yhteistyönä maakuntaliitto/kaupungit) pitkäaikaiset yhteistyösopimukset, joissa sovitaan opetuksen/tutkimuksen painotuksista, eri tahojen resursoinneista ja vastuista. 10

2.2.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan alapainotukset Etelä-Savossa on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana panostettu merkittävästi maakunnan osaamisrakenteisiin ja erityisesti TKI-toimintaympäristön saattamiseksi kilpailukykyiseksi ja maakunnan elinkeinoelämää hyödyntäväksi. Kansalliset linjaukset kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenkin strategiat korostavat yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistä tukevan alueellisen TKI-toiminnan merkitystä. Etelä-Savo on mukana neljässä osaamiskeskusohjelmassa, joiden kautta alueen toimijat ovat valtakunnallisesti verkottuneet tärkeimpiin kansallisiin klustereihin: Mikkeli: Nanoteknologia (Jyväskylä Innovation), uusiutuva metsäteollisuus (Lappeenranta Innovation). Savonlinna: Matkailu/elämystuotanto (Savonlinnan Innovaatiokeskus). Savonlinna/Varkaus/Kaakkois-Suomi: Uusiutuva metsäteollisuus, erityisteema kuidut-energia-elinkaari lisäksi älykkäät koneet (Lappeenranta Innovation). Tiede- ja tutkimusyhteisöjen synnyttäminen ja rakentaminen vakiintuneeseen, kilpailukykyiseen TKI-työhön vaatii pitkäjänteisyyttä ja usean tahon sitoutuneisuutta tehtyihin valintoihin. Näistä valinnoista on syytä pitää kiinni, mikäli erityisiä syitä muihin ratkaisuihin ei ole. Lisäksi on huomioitava, että rakenteet ovat joustavia ja mahdollistavat vanhojen toimintojen vahvistamisen lisäksi uudet avaukset. Kiinteä yhteys yrityksiin ja julkisen sektorin toimijoihin on olennainen osa TKI-toiminnan kehittämistä. Tavoitteet * Etelä-Savossa on monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi vakiintunutta, korkeatasoista ja kilpailukykyistä alueen elinkeinoelämän kehitystä edistävää TKI-toimintaa ja sitä tukeva nykyaikainen toimintaympäristö. * Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet maakunnassa olevan TKI-toimintansa osaksi omia perustoimintojaan. Toimenpiteet 2009 2015 * Etelä-Savossa jatketaan jo tehtyjen valintojen pohjalta kilpailukykyisen ja vetovoimaisen TKItoimintaympäristön rakentamista. * Varaudutaan uusien avauksien tekemiseen tilanteiden niin vaatiessa. * Tiivistetään maakunnan toimijoiden TKI-yhteistyötä erityisesti tärkeillä strategisilla osaamisaloilla. Nykyisistä lähtökohdista rakentuu seuraavanlainen TKI-toiminnan osaamisrakenne, jonka vahvistamiseen ja toimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön maakunnassa panostetaan. Teknologialähtöisestä osiosta rakentuu kokonaisuus, jonka puitteissa TKI-rakenteita sekä niitä tukevia sisältöjä vahvistetaan. Tärkeät teknologian kehitysalat sisältyvät kahteen keskittymään (Mikkeli ja Savonlinna). Mikkelin tiede- ja tutkimusyhteisö sisältää: 1) Uudet toiminnalliset ja korkea suorituskyvyn materiaalit sovellusalueina erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja komposiitit kytkettynä kansalliseen nanoteknologian osaamiskeskusohjelmaan. Keskeiset toimijat: LUT, MAMK, TTY, Miktech. 2) Ympäristökemia ja ympäristöturvallisuuteen liittyen ympäristön tilan monitorointi. Keskeiset toimijat: UEF/Laec, MAMK, LUT. 3) Bioenergia. Keskeiset toimijat: LUT, MAMK, toinen aste, MTT, HY/Ruralia. 4) Digitointi, arkistointi. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen synnyttäminen. Keskeiset toimijat: HY/kansalliskirjasto, MAMK, arkistolaitos, ETLA, Miktech. 5) Elintarvike, elintarviketurvallisuus, luomu. Keskeiset toimijat: MTT, HY/Ruralia, MAMK, HY/muut laitokset, UEF, toinen aste. Mikkelissä TKI-toiminnot sijoittuvat yhteiselle kampukselle (ammattikorkeakoulun kampukselle) hyödyntäen jo olemassa olevia rakenteita. Savonlinnan tiede- ja tutkimusyhteisö sisältää: 1) Kuitu, prosessit, elinkaari kytkettynä kansalliseen metsäteollisuuden osaamiskeskusohjelmaan. Keskeiset toimijat: LUT, MAMK, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Savonlinnan innovaatiokeskus. 11

Hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelut Painottuu kahteen osioon (matkailu ja hoito- ja huolenpitopalvelut): Savonlinnan tiede- ja tutkimusyhteisö: 1) Matkailun tutkimus ja tuotekehitys, tulevien trendien arviointi kytkettynä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Keskeiset toimijat: UEF, MAMK, toinen aste, Ekoneum (MAMK, HY/Ruralia, MTT). Useilla paikkakunnilla: 1) Hoito- ja huolenpitopalvelut: Keskeiset toimijat: Diak, MAMK, UEF, kunnat, toinen aste, Etelä-Savon liikunta (ESLI). * * * Yritystoimintaa tukeva ja edistävä, kaikki osaamisalat läpäisevä teema: 1) Liiketoiminta-, palvelu- ja markkinointiosaaminen, yrittäjyys. Keskeiset toimijat: HSE/PYK ja HSE/BScBA, MAMK, HY/Ruralia, yritykset, toinen aste. Maakunnan peruselinkeinoja tukevat teemat: 1) Metsä, metsien hoito, korjuumenetelmien kehittäminen. Keskeiset toimijat: MAMK/Pieksämäki (Nikkarila), toinen aste, Metla/Suonenjoki ja Punkaharju, UEF. 2) Maaseutu: HY/Ruralia, MTT, toinen aste. 12

3. Lopuksi Edellä on asetettu maakunnallisia painopisteitä, tavoitteita sekä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen toimintakentällä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen toimenpiteet vievät kohti uusiutuvaa ja vahvistuvaa maakuntaa. Eri toimintoja läpileikkaavina teemoina ovat pyrkimys osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden hallintaan sekä työn muutoksen hallintaan. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen merkitsee esimerkiksi nuorten sitouttamista maakuntaan sekä hyvinvoinnin lisäämistä. Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden hallinnalla on merkitystä alati monikulttuuristuvassa maailmassa. Kieli- ja kulttuuriosaamisen lisäksi opiskelija- ja tutkijavaihdot tuovat kansainvälisyyttä lähemmäs. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja kansainvälisyys osana opetussuunnitelmia hyödyttää maahanmuuttajien saamista työvoimaksi taloudellisen kasvun aikana, jolloin työvoimapula nousee taas pintaan. Työelämä on muutoksessa ja sen hallinnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Opiskelu tai kouluttautuminen ei tapahdu enää perinteisesti nuorena oppilaitoksissa, työelämän ollessa seuraava vaihe. Elinikäinen oppiminen on jo osin kulunut termi, joka kuitenkin kuvaa ilmiötä hyvin. Erityisesti ikääntyvässä Etelä- Savossa aikuiskoulutuksen merkitys on suuri, kun nuoria ei riitä omasta takaa koulutettaviksi maakunnassa avautuviin työpaikkoihin lähivuosina. Ammatin vaihtamisten, uudelleen kouluttautumisten ja osaamisen päivittämisen myötä aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa kaikilla koulutusasteilla, sisältäen aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen. Kaikki oppiminen ei kuitenkaan tapahdu oppilaitoksissa. Uusien teknologioiden käyttöönottoa olisi tuettava yrityksissä ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Innovaatioiden synnyttäminen ja kaupallistaminen tuovat taloudellista kasvua. Johtamisen on muututtava osana työelämän muutosta. Työhyvinvointiin on myös kiinnitettävä huomiota, jotta työuria voidaan pidentää valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vapaa sivistystyö voi osaltaan tuoda virkistävää, omaehtoisuuteen perustuvaa vastapainoa työssä suorittamiselle ja suoriutumiselle. Koulutusorganisaatioiden, työelämän ja viranomaisten välinen yhteistyö edesauttavat muutosten ennakoinnissa sekä toiminnan uudelleen suuntaamisessa tarpeen tullen, joustavien mekanismien avulla. Arviointitiedon hyödyntämistä toimintojen kehittämisessä on mahdollista lisätä. Strategisten linjausten toteutumisen seuranta Maakunnan koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten kanssa on valmisteltu samanaikaisesti Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa. Strategian toteutumisen seurantaan on laadittu lukuisia mittareita, jotka soveltuvat myös koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten seurantaan. Koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten toteutumista seurataan seuraavien mittareiden kautta (suluissa tuorein arvo kullekin mittarille): Menestys lukiokoulutuksen laatuvertailussa (arvosanapisteiden keskiarvo 4,12 v. 2007) Peruskoulun jälkeen suoraan toiselle asteelle siirtyvien osuus (92,7 % v. 2007) Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka ammattikorkeakouluissa (nuorten suomenkielinen koulutus - MAMK (1,3 v. 2008) - Diak (2,9 v. 2008) Läpäisyaste ammatillisella toisella asteella (55,7 % v. 2003: 2.asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden suoritetut saman alan ammatilliset tutkinnot v.2006 loppuun mennessä. Koko maa: 59,9 %) Läpäisyaste amk:ssa (50,6 % v. 2002 aloittaneista oppilaista v.2006 loppuun mennessä. Koko maa: 39,6 %) Läpäisyaste yliopistoissa - Alempi korkeakoulututkinto (40,3 % v. 2001 aloittaneista oppilaista v. 2006 loppuun mennessä) - Ylempi korkeakoulututkinto: 26,9 % v. 2001 aloittaneista oppilaista v. 2006 loppuun mennessä) Väestön koulutustaso - Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet (20,89 % v. 2007) - Tutkija-asteen tutkinnon suorittaneet (0,26 % v. 2007) Kansallisen T&K-rahoituksen käyttö - Yritykset 15,3 M v. 2007 - Julkinen sektori 3,6 M v. 2007 - Korkeakoulut 13,5 M 2007 13

Maakuntaliiton virasto seuraa strategian toteutumisen mittareita kulloinkin saatavilla olevien tietojen pohjalta vuosittain. Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategisten linjausten valmistuessa maakunnassa käynnistyy uuden maakuntaohjelman laatiminen vuosille 2011 2014. Maakuntaohjelmatyössä hyödynnetään näitä strategisia linjauksia osaamissektorin osalta. Vuonna 2002 valmistunut Etelä-Savon innovaatiostrategia päivitetään maakuntaohjelmatyön osana syksyyn 2009 mennessä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitetään maakunnan tarpeet valtion budjettiin. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa sovitaan EU:n rakennerahastojen rahoituksen suuntaamisesta Etelä-Savossa. Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset työstettiin ns. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmisteluryhmän voimin. Linjausten valmistuttua niiden toimeenpano siirtyy koulutuksen ja tutkimuksen kentän toimijoille, yhteistyössä viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa toimien. Maakuntaliitto kutsuu puolivuosittain koolle koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmän näiden strategisten linjausten toimeenpanon seuraamiseksi sekä yhteisten suuntaviivojen päivittämiseksi. Etelä-Savo vahvistukoon yhteen hiileen puhaltaen, valintojen kautta - sivistyksen ja osaamisen voimalla! 14

LIITE 1 KOULUTUSYKSIKÖT ETELÄ-SAVON MAAKUNNASSA 2008 opiskelijoita 2008 YLIOPISTOT (nuorten koulutus) 1 055 Tutkintoon johtava koulutus Joensuun yliopisto, Savonlinnan kampus 805 - Käännöstieteen yksikkö *) 196 pääaineet englannin, saksan sekä venäjän kieli ja kulttuuri *) siirtyy Joensuuhun 31.12.2009 mennessä - Savonlinnan opettajankoulutuslaitos 609 luokanopettajan koulutus lastentarhanopettajan koulutus kotitalousopettajan koulutus tekstiilityönopettajan koulutus Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE), Mikkeli 250 Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) 250 AMK:T 3 680 Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki) 3 292 humanistinen ja kasvatusala 123 kansalaistoiminta ja nuorisotyö järjestö- ja nuorisotyö (ylempi AMK) kulttuuriala 283 muotoilu, artenomi 118 muotoilu, muotoilija 49 kulttuurituotanto 116 luonnotieteet 141 tietojenkäsittely 141 sähkoinen asiointi ja arkistointi, tradenomi (ylempi AMK) luonnonvara- ja ympäristöala 169 metsätalous 169 metsätalouden liiketoiminta, metsätalousinsinööri (ylempi AMK) matkailu-, ravitsemis- ja talousala 332 palvelujen tuottaminen ja johtaminen 174 palveluliiketoiminta, restonomi (ylempi AMK) matkailu 158 sosiaali- ja terveysala 756 hoitotyö 486 fysioterapia 148 sosiaaliala 122 sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, (ylempi AMK) yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 549 liiketalous 422 business management 127 yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, tradenomi (ylempi AMK) tekniikka ja liikenne 939 materiaali- ja pintakäsittelytekniikka 109 talotekniikka/lvi 261 sähkötekniikka 122 ympäristöteknologia 115 tietotekniikka 170 ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 141 environmental engineering information technology 21 ympäristöteknologia, insinööri (ylempi 151

environmental engineering information technology 21 ympäristöteknologia, insinööri (ylempi AMK) Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak Itä, Pieksämäki) 388 hoitotyön koulutusohjelma 105 sosiaalialan koulutusohjelma sosiaalialan ylempi amk 273 10 Lähde: MAMK ja AMKOTA AMMATILLINEN TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3 965 Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli ja Juva 1 759 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 200 Pieksämäen ammattiopisto 525 Suomen nuoriso-opisto, Mikkeli 115 Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna 77 Sisälähetysseuran oppilaitos, Pieksämäki 161 Partaharjun opisto, Pieksämäki 49 Bovallius-ammattiopisto, Pieksämäki 69 Itä-Karjalan kansanopisto, Punkaharju 10 LUKIOT (16 lukiota, opiskelijoita yht. 3 536, joista muita kuin aikuisopiskelijoita:) 2 801 Heinäveden lukio 52 Joroisten lukio 122 Juvan lukio 123 Kangasniemen lukio 103 Kerimäen lukio 86 Mikkeli: 944 Mikkelin Lyseon lukio Mikkelin Lyseon lukion Haukivuoren toimipiste Mikkelin Lyseon lukion Puumalan toimipiste (2009 alkaen) Mikkelin Yhteiskoulun lukio Mäntyharjun lukio 109 Pieksämäen lukio 297 Punkaharjun lukio 58 Rantasalmen lukio 71 Ristiinan lukio 63 Savonlinna: 723 Savonlinnan lyseon lukio Savonlinnan taidelukio Sulkavan lukio 50 16 2

LIITE 2 TUTKIMUSTOIMINTA / YKSIKÖT ETELÄ-SAVON MAAKUNNASSA YLIOPISTOT Mikkelin yliopistokeskus Helsingin yliopisto (HY) Ruralia-instituutti yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professuuri 3 tutkimusjohtajaa (1.luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, 2. maaseutu ja yhteiskunta 3. yrittäjyys ja osuustoiminta Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitos, kansallinen digitointikeskus Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) (ei kiinteitä professuureja, 50-70 vierailevaa professoria vuosittain) Pienyrityskeskus (PYK) yrittäjyyden professuuri yrittäjyyskasvatuksen professuuri myynnin professuuri tutkimusjohtaja (kasvuyrittäjyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) bioenergiatekniikan professuuri materiaalitekniikan professuuri Kuopion yliopisto (KY) soveltavan ympäristökemian professuuri (Tampereen teknillinen yliopisto, TTY) muovitekniikan verkostoprofessuurihanke (hallinnoija Mikkelin yliopistokeskus) Savonlinnan yliopistotoiminnot Joensuun yliopisto (JoY) Käännöstieteen yksikkö 4 professuuria (englannin, venäjän ja saksan kieli sekä kieliteoria ja kääntäminen) Savonlinnan opettajankoulutuslaitos 4 kasvatustieteen professuuria kotitaloustieteen professuuri käsityötieteen professuuri, erityisesti tekstiilikäsityö Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos matkailun kulttuurinen vuorovaikutus matkailuliiketoiminnan professuuri Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kuitutekniikan professuuri AMMATTIKORKEAKOULUT Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) Materiaaliklusteri 2 tutkimusjohtajaa elämystuotantoklusterin tutkimusjohtaja sähköisten palveluiden klusterin tutkimusjohtaja elintarvikejärjestelmien ja ympäristöturvallisuuden klusterin tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön klusterin tutkimusjohtaja 171

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Pieksämäki sosiaalitalouden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja SEKTORITUTKIMUSLAITOKSET Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Enonkoski Saimaan kalantutkimus ja vesiviljely MTT, Mikkeli Kasvintuotannon tutkimus, uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus, ympäristö-tutkimus, ilmastonmuutos, bioenergia, Venäjän luonnonvarat. Maatalouspolitiikka ja markkinat Metsäntutkimuslaitos (Metla), Punkaharju 18 2