Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere 25.10.2018
Taustaa Usein kuultu väite tuloerokeskustelussa tuloerot eivät ole enää kasvaneet 2000 luvulla Näin väittäessään media, poliitikot ja tutkijat usein myös samaistavat tuloerot suhteellisen Ginikertoimen kanssa. Ginin ominaisuudet eivät kuitenkaan tunnu olevan kaikilla kommentaattorilla tiedossa. Gini on herkkä tyypillisen tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille, ja muutoksiin jakauman molemmissa päissä se reagoi lievästi. Atkinson (1970) Toisin kuin Atkinsonin eksplisiittisesti normatiivinen mitta Gini ei salli mielipide eroja tuloerojen arvostuksessa
Kuvio 1 Suhteellinen Gini kerroin ja ylimmän yhden prosentin (P99 100) käytettävissä olevien tulojen osuus. Lähteet: Tulonjakotilastot 1987 2015, Tilastokeskus / Riihelä ym. (2015).
Kuvio 2 Reaaliset käytettävissä olevat tulot keskimäärin ja mediaani ylimmässä prosentissa, 90 99 prosenttipisteissä ja 1. 9. desiileissä Aineistolähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 1995 2014, Tilastokeskus.
Miksi ylimmät tulo osuudet tärkeitä tuloerojen arvioinnissa? Jos tietomme olisivat olleet pelkän Gini kertoimen varassa, tämä ilmiö olisi jäänyt havaitsematta. (kuvio 1) Ylin tulonsaaja prosentti ei pelkästään erkaantunut muista vaan myös ylimmän prosentin alaosan tulonsaajista (kuvio 2) Suurituloisimman prosentin osuus kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2000 melkein saman verran kuin alimman 70 prosentin osuus laski (Riihelä ym 2010). Ylimmässäkin prosentissa ylin kymmenys, promille koko väestöstä, viisinkertaisti osuutensa tällä ajanjaksolla. (Riihelä ym 2010).
Antavatko eri tuloeromitat erilaisen kuvan tuloerokehityksestä? Yhteenvetomitta ei tietenkään pysty ottamaan huomioon kaikkia tuloeroihin vaikuttavia seikkoja Verrataan seuraavassa suhteellista Gini kerrointa, absoluuttista Gini kerrointa ja Logaritmista keskiarvopoikkeamaa. Havaitaan, että ne eroavat tuloerojen kasvun suhteen melkoisesti toisistaan. Miksi? Ne eroavat toisistaan siinä miten ne painottavat muutoksia eri kohdissa tulonjakaumaa ja miten ne reagoivat keskiarvon yläpuolella. Lisäksi ovatko tuloerot suhteellisia vai absoluuttisia?
Tuloerojen kasvu %:t eri tuloeromitoilla (Käytettävissä oleva tulo) Mitta 1999/2000 2009/2010 Suhteellinen Gini 3.1 2.3 Absoluuttinen Gini 5.0 5.8 Logaritminen keskiarvopoikkeama 7.6 6.0
Ylimmät tulo osuudet ja verojärjestelmä Vuodesta 1993 lähtien käytössä ollut eriytetty tuloverojärjestelmämme on mahdollistanut varakkaille omistajille tulonmuunnon ansiotuloista pääomatuloihin He ovat voineet minimoida verojaan vaikuttamalla tulojensa koostumukseen eli mitä suurempi pääomatulojen osuus sitä pienempi keskimääräinen veroaste. Verojärjestelmä vaikuttaa myös yrityksien sisään veroilta suojaan jätettäviin tuloihin Näkyy seuraavissa tulojen koostumusta kuvaavissa kuvioissa
Kuvio 5 Tulo osuudet, veroasteet ja tulokoostumus: 90 99 prosenttipisteet tai P90 99 Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 1995 2014, Tilastokeskus
Kuvio 6 Tulo osuudet, veroasteet ja tulokoostumus: Ylin prosentti P99 100 Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 1995 2014, Tilastokeskus
Kuvio 7 Tulo osuudet, veroasteet ja tulokoostumus: Ylin promille eli ylin 0.1 % (P99.9 100) Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 1995 2014, Tilastokeskus
Kuvio 8 Tulo osuudet, veroasteet ja tulokoostumus: Ylimmän promillen ylimmässä kymmenyksessä eli ylin 0.01% (P99.99 100) Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 1995 2014, Tilastokeskus.
Kuvio 9 Keskimääräiset veroasteet eri tuloryhmissä Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 1995 2014, Tilastokeskus
Osa ylimmistä tuloista on pois tulonjakotilastoista. Alstadsaetter ym. (2016) arvioivat Norjan aineistolla että ylimmän tulonsaaja promillen tulo osuus vuoden 2005 veroreformin jälkeen kaksinkertaistui kun yrityksen sisään jäävä tulo otetaan huomioon Suomessa ei varmastikaan samassa määrin kuin Norjassa. Suomessa voi Norjaan verrattuna ottaa listaamattomasta yrityksestä edelleen huomattavasti enemmän verovapaita osinkoja. Toisaalta pörssiosinkojen verotus on Suomessa kiristynyt 2013 jälkeen. Tämän seurauksena varakkaille pörssiyhtiöiden omistajille tuli entistä suurempi syy suojautua holding yhtiöiden avulla veroilta.
Vakuutuskuorissa on arvioitu olevan 40 miljardia euroa. Niiden tuotot eivät näy tilastoissa. Kuinka tuottojen huomioon ottaminen vaikuttaa eri tulotasoilla bruttotulojen tulo osuuksiin? Arviossa on oletettu, että vakuutuskuoriin ovat sijoittaneet ylimpään bruttotulojen desiiliin kuuluvat. Tuotoksi pääomalle on arvioitu 3 ja 5 prosenttia. Lisäksi tuottojen jakauma perustuu osinkotulojen jakaumaan: Ylimmän desiilin alin 9 prosenttia saa 37 prosenttia, ylin yksi prosentti saa 63 prosenttia. Ylin promille saa 35 prosenttia ja promillen kymmenys 17 prosenttia tuotoista. Kolmen prosentin tuotto 40 miljardista vastaa 3 prosentin tulonlisäystä ylimpään tulokymmenykseen.
Kuvio 10 Arvio puuttuvien tulojen vaikutuksesta tuloosuuksiin Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto 2014, Tilastokeskus.
Yhteenvetoa Suurituloisimman promillen bruttotulo-osuus oli vuonna 2000 yli 40 kertainen heidän väestö-osuuteensa nähden. Vuonna 2007 hiukan alle 40 kertainen ja viimeisinä vuosina hiukan alle 30 kertaisia. Vuonna 1985 vastaava luku oli 5 kertainen. Tuloverotus (ansio ja pääomatulo yhdessä) ei ole juurikaan muuttanut kuvioiden esittämällä ajanjaksolla ylimmän tulonsaajapromillen tulo-osuutta siirryttäessä bruttotuloista käytettävissä oleviin tuloihin. Lisäksi tuloverotus on ollut regressiivistä ylimmissä tuloissa (kuvio 9)