ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOVIRANOMAISEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2019 1. Jätehuoltoviranomaisen palvelukokonaisuus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat perustivat jätelain 23 velvoittamana yhteisen jätehuoltoviranomaisen vuonna 2012. Kuntien välisen sopimuksen mukaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain mukaisesti jätehuoltoviranomaisen isäntäkuntana. Yhteisenä toimielimenä toimi aiemmin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto ja sittemmin jätehuoltolautakunta. Jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnat. Yhteistoiminta-alue muodostuu edellä mainittujen kuntien omistaman Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueesta. Perustuslain (731/1999) 124 mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen hoitaa kuntien jätehuollon viranomaistehtävät, jotka on määritelty jätelaissa. Kuva 1. Jätehuollon yhteistoiminta-alueen kartta 2. Toimintaympäristön muutokset Jäteala on suuressa muutoksessa. Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, joka perustuu materiaalien kuluttamiseen ja niiden hylkäämiseen käytön jälkeen, pyritään korvaamaan kiertotaloudella. Materiaalien tehokas uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat osa kiertotaloutta. Muutosta heijastelee muun muassa EU:n jätedirektiivien kiristyminen. Ympäristöministeriön mukaan Suomen kierrätysasteen nostaminen ja EU-lainsäädännössä asetettujen kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii vastuutahojen nykyistä sujuvampaa ja tehokkaampaa yhteistoimintaa.
1.1.2019 tulee voimaan jätelain muutos. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kunnille säädetyn vastuun rajaamista asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan vastuulta poistuisi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan yhdyskuntajäte sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu yhdyskuntajäte. Tämä tarkoittaisi sitä, että kunnallisten jätelaitosten liikevaihto pienenisi noin 8 12 %. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kunnan jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa rajoitetaan ensin 10 %, ja rajoitus olisi pysyvästi 5 % 1.1.2030 lähtien. Hallituksen esitys liittyy hankintalakiin, jonka lähtökohta on kilpailuneutraliteetin turvaaminen. Sidosyksikön vähäistä suurempaa ulosmyyntiä pidetään ongelmallisena kilpailun vääristymisen kannalta. Toisaalta pitkiä siirtymäaikoja pidetään tarpeellisina mm. jätteenpolttolaitoksiin tehtyjen investointien takia. Ympäristöministeriö on luomassa sähköistä jätehuollon markkinapaikkaa. Sen tavoitteena on edistää jätteen haltijoiden ja jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten kohtaamista sekä kehittää kierrätysmateriaalien ja jätteen hyödyntämispalvelujen kysyntää. Sähköisen markkinapaikan ylläpitäjä tulee olemaan Suomen valtion omistama Motiva Oy. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että markkinapaikan avulla voidaan osoittaa läpinäkyvästi kunnan toissijaisen vastuun (TSV) -palvelun käyttämisen edellyttämä markkinapuute. Mikäli jätteen haltija ei löydä palvelua markkinapaikalta voi jätteen haltija myös tulevaisuudessa tehdä TSV-palvelupyynnön kunnan jäteyhtiölle. Jätelain muutoksen myötä TSV-palvelun käyttö on siis tarkemmin kontrolloitua. 3. Strategiset toiminnan painopisteet ja mittarit Jätehuoltoviranomaisen toiminnassa painotetaan vuoden 2019 aikana kahta osa-aluetta. Nämä ovat jätehuollon palvelutason määrittely ja jätehuollon viranomaisvastuiden entistä kattavampi haltuunotto. Jätehuoltoviranomaisen toiminnan tavoitteena ovat ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen, alueen kiinteistönomistajien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu sekä jätehuollon viranomaistehtävien selkeyttäminen. Kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen on Pirkanmaalla ja koko Suomessa vielä kohtalaisen uusi toimija. Jätelain uudistamisesta on kulunut kuusi vuotta. Tänä aikana viranomaisen toimintaa ohjaavaa tietoa on saatu lisää muun muassa Ympäristöministeriöstä ja hallinto-oikeuksien päätöksistä. Toiminnanohjauksen selkeytymisen lisäksi jätehuoltoviranomaisen asianhallintaohjelman käyttöönotto ja toiminnallisuuksien kehittäminen mahdollistavat jätehuoltoviranomaisen entistä vaikuttavamman toiminnan ja viranomaistehtävien laajan haltuunoton. Vuonna 2019 jatketaan edelleen toimintatapojen kehittämistä ja sujuvoittamista. Yksittäisiä kiinteistöjä koskevien hakemusten ja ilmoitusten käsittely on vienyt arviolta noin puolet yksikön resursseista. Tavoitteena on, että aiempaa suurempi osa yksikön resursseista käytetään laajojen kokonaisuuksien hallintaan ja toimenpiteisiin, joilla on vaikutusta koko toiminta-alueella. Kiinteistöjen jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seurannan painopisteenä ovat edellisvuoden tapaan sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset. Jätehuollon viranomaisyksikkö aloitti vuonna 2018 vakituisessa asumiskäytössä olevien kiinteistöjen lietteiden tyhjennyksen systemaattisen seurannan. Vuonna 2019 tavoitteena on laajentaa tehostettua seurantaa vapaa-ajanasuntojen lietteiden tyhjennykseen. Tyhjennysten seurantaan käytetään jätelain 39 mukaisia yrittäjien ilmoittamia kuljetustietoja, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakastietoja ja vesilaitosten asiakastietoja. Seurannassa hyödynnetään jätehuoltoviranomaisen asianhallintaohjelmaa, jota samaan aikaan kehitetään seurantatarpeisiin sopivaksi. Jätehuollon viranomaisyksikköön esitetään palkattavaksi projektityöntekijä tukemaan yksikköä lietteiden tyhjennyksen seurannan toteuttamisessa. Jätehuollon viranomaisyksikkö on tunnistanut tärkeimmäksi asiakkaakseen toiminta-alueen kunnat. Keskusteluja toiminta alueen kuntien kanssa jatketaan kuntavierailuilla, vuosittaisessa keskustelu-
ja informaatiotilaisuudessa, sekä tapaamisissa kuntien ympäristönsuojeluiden ja vesilaitosten kanssa. Taulukossa 1. on jätehuoltoviranomaisen toimintaa ja tavoitteita kuvaavia lukuja. Toiminnan mittarit Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2017 Talousarvioesitys 2018 Tehtyjen päätösten ja ilmoitusten määrä, kpl 781 1457 800 900 Jätehuollon kehittämispalaverit yhteistoiminta-alueella, kpl 6 17 10 10 Jätemaksumuistutusten käsittelypäivien keskiarvo 33 106 60 60 Talousarvioesitys 2019 Jätehuoltomääräysten poikkeushakemusten käsittelypäivien keskiarvo 43 126 60 60 Seuranta kirjeiden määrä 311 56 400 700 Taulukko 1. Jätehuoltoviranomaisen toimintaa ja tavoitteita kuvaavia lukuja 4. Toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi 1) Jätestrategia, jätehuollon palvelutaso ja kiertotalouden mahdollistaminen Jätehuoltoviranomaisen toiminnassa tullaan huomioimaan vuonna 2018 hyväksyttävän jätestrategian linjaukset. Vuonna 2019 aloitetaan kuntien jätehuollon palvelutason määrittäminen. Jätehuollon palvelutason määrittämisessä on kysymys siitä, millaisia palveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan, miten turvataan riittävä palvelutaso ja keräyspaikkojen kohtuullinen saavutettavuus sekä varmistetaan jätemaksujen kohtuullisuus. Jätestrategia ja jätehuollon palvelutason määrittely ei ole jätehuoltoviranomaisen lakisääteinen tehtävä. Se kuitenkin suositellaan määriteltäväksi yhdessä kuntien kanssa. Kuntien yhteinen näkemys jätehuollosta sekä prosessin aikana käytävä avoin keskustelu helpottavat ja ohjaavat jätehuoltopalvelujen järjestämistä. Samalla myös kuntalaiset saavat yksityiskohtaista tietoa siitä, minkälaisiin jätehuoltopalveluihin heillä on oikeus. Jätehuollon viranomaisyksikkö auttaa aktiivisesti kuntia palvelutason määrittelyssä. Jätehuoltoviranomaisen edustajat osallistuvat aktiivisesti palvelutason määrittelyä koskevaan työhön asiantuntijaroolissa. Jätehuoltoviranomaisen työntekijät kehittävät aktiivisesti kiertotalousosaamistaan. Jätehuoltolautakunta seuraa kiertotalouteen liittyvää kehitystä, jotta se pystyy tekemään päätökset ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuen.
2) Viranomaisen roolin vahvistaminen Vuoden 2019 aikana kehitetään taksojen hyväksymisprosessia. Tavoitteena on, että keväällä jätehuoltolautakunta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallitus keskustelevat ja muodostavat yhteisen näkemyksen jätehuoltotaksan uusimistarpeista. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy jätehuoltomaksutaksat. Tästä syystä on perusteltua, että jätemaksutaksojen rakenne ja teksti valmistellaan jätehuollon viranomaisyksikön lautakunnan esittelijän johdolla. Taksojen valmistelussa tehdään tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiantuntijoiden ja kuntien vesilaitosten kanssa. Taksojen hyväksymisprosessille on tarpeen laatia vuosikello, jotta hallintolain mukainen kuuleminen ja lausunnot voidaan hoitaa lain vaatimalla tavalla. Tavoitteena on myös siirtyä vuotuisesta jätetaksan hyväksymisestä pitkäaikaiseen suunnitteluun, jota tarkennetaan ja muutetaan tarvittaessa. Yritysten TSV-palveluiden tarpeen arvioinnin tekemiseksi, tulkinnan helpottamiseksi ja yhteisten menettelytapojen luomiseksi jätehuoltolautakunta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy sopivat vuoden 2019 aikana periaatteista ja menettelyistä TSV-palveluiden järjestämisessä. Jätemaksujen maksuunpanon ja ulosottojen käsittelyä kehitetään. Samoin jätteenkuljetusrekisterin seurantaominaisuuksia kehitetään. Tieto kiinteistöistä, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätehuoltoon tai eivät noudata jätehuoltomääräyksiä, on tullut lähes täysin (n. 95 %) Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ilmoitusten kautta. Näin ollen jätehuoltoviranomaisella käsittelyssä olevat seuranta-asiat ovat olleet riippuvaisia jäteyhtiön ilmoituksista. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa seurantatyötä voidaan tehokkaasti toteuttaa jätehuoltoviranomaisen oman tiedonhallintajärjestelmän avulla, jota kehitetään vuoden 2019 aikana. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy alueen yhteiset jätehuoltomääräykset. Nykyiset jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2014, ja niitä on päivitetty 2015 ja 2017. Vuonna 2019 arvioidaan yhdessä kuntien kanssa kuinka laajoja päivityksiä tai uudistuksia jätehuoltomääräyksiin on tarvetta tehdä. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen muutokset, kunnallisesta lietteenkuljetuksen kehittymisen, kiertotalous, yhteisen jäteastian enimmäisetäisyydet ja jätestrategian tavoitteet on syytä huomioida jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräysten uusiminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluiden ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Toiminta-alue on laaja, joten prossiin pitää varata riittävästi aikaa. Jätehuoltojaoston on päättänyt (1.10.2014, 36 ) kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen aluerajauksista jätelajeittain. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueet on määritetty kartalle tehdyillä aluerajauksilla. Lisäksi biojätteen erilliskeräysvelvoitteita on täsmennetty jätehuoltomääräyksissä. Pääsääntöisesti kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella asuinkiinteistöt on liitettävä jätehuoltoon omalla jäteastialla tai lähikiinteistöjen yhteisellä kimppa-astialla. Sekajätteen kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt liittyvät kunnan jätehuoltojärjestelmään aluejätepisteen käyttäjinä. Tällä hetkellä noin 40 000 kiinteistön jätehuolto hoidetaan yhteensä noin 500 aluejätepisteellä, joten keskimäärin yhtä pistettä käyttää 80 kiinteistöä. Osassa aluejätepisteistä on toistuvia ongelmia roskaantumisesta sekä pisteisiin kuulumattomista jätteistä. Erityisesti sekajätteen osalta kiinteistöittäisten keräysalueiden laajentamismahdollisuuksia on perusteltua selvittää. Myös bio- ja hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen alueet on syytä tarkastaa ja tarpeen mukaan päivittää. Vuoden 2019 aikana tehdään suunnitelma kiinteistöittäisten jätteenkuljetusalueiden päivittämiseksi, kuntien palvelutason määritykset huomioiden. Keräysalueiden rajaus perustuu kuljetusten logistiikkaan sekä kuljetuspäästöjen minimoimiseen. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan huolellista suunnittelua ja riittävän pitkä aikataulu.
5. Palvelukokonaisuuden talous Jätehuoltoviranomaisen taloudesta ja kustannusten jaosta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa. Yhteisen jätehuoltoviranomaisen kustannukset rahoitetaan jätelain mukaisesti jätehuollon asiakkailta perittävässä jätemaksussa. Alueen asuinkiinteistöjen omistajat maksavat siis jätehuoltoviranomaisen kulut, eikä toiminta-alueen kunnille tule kustannuksia jätehuoltoviranomaisen toiminnasta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset jätehuoltoviranomaisen tehtävien hoitamiseen turvataan. Jätehuoltoviranomaisen vuoden 2019 talousarvioksi esitetään 333 000. Esitys on samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2018 budjetti. Lisäyksenä on 7 000 menojen lisäys, joka tarvitaan asiahallintajärjestelmän ylläpitokustannuksiin (budjetissa kohta palveluiden ostot). Edellisen vuoden tapaan budjetissa on projektityöntekijän palkka (budjetissa kohta henkilöstömenot). Merkittävänä säästönä on yksikön sihteerin palkkakulujen poistuminen budjetista. Tuloslaskelma ( ) TP 2016 TP 2017 TS 2018 TA 2019 Toimintatulot Muut toimintatulot 298 301 327 333 Toimintatulot yhteensä 298 301 327 333 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -193-181 -184-184 Henkilösivumenot Eläkemenot -33-33 -30-30 Muut henkilösivumenot -13-9 -9-9 Palvelujen ostot -17-33 -61-68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0-2 -1-1 Vuokramenot -22-23 -22-21 Muut toimintamenot 0 0 0 0 Jätehuoltolautakunnan menot -19-20 -18-20 Toimintamenot yhteensä -298-301 -325-333 Toimintakate 0 0 0 0 Rahoitustulot ja -menot 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0 0 0 0 Poistoeron lisäys 0 0 0 0 Varausten lisäys 0 0 0 0 Rahastojen lisäys 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 0 0 0 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet () TP 2017 TS 2018 TA 2019 Jätehuoltoviranomainen -223 4,5-223 4,8-223 4,8