Valmistelija / lisätiedot: Suoniemi Jani. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) 5 Jätehuoltomääräysten päivitys TRE:8700/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Suoniemi Jani Valmistelijan yhteystiedot Jätehuoltosuunnittelija Jani Suoniemi, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että liite 4 Jätehuoltomääräyksiin esitettävät päivitykset, kohta 26 TYHJENNYSVÄLIT JA LIETTEEN TOIMITTAMINEN KÄSITTELYYN toinen kappale muutettiin seuraavasti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta päättää, että alueellisen jätehuoltojaoston ( 12) hyväksymiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin tehdään liitteessä 4 esitetyt päivitykset. Kokouskäsittely Esa Alanne teki seuraavan muutosehdotuksen liitteeseen 4 Jätehuoltomääräyksiin esitettävät päivitykset, kohta 26 TYHJENNYSVÄLIT JA LIETTEEN TOIMITTAMINEN KÄSITTELYYNosion toinen kappale muutetaan seuraavasti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Ari Perämaa, Kalevi Osara, Tero Mattila ja Virpi Pohjola kannattivat ehdotusta. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Alanteen muutosehdotuksen. Perustelut Taustaa Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn sääntely on osittain muuttunut. Ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus (157/2017) on tullut voimaan Sääntelyä on kohtuullistettu hallitusohjelman mukaisesti. Asetuksen liitteenä olleen jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisällön tulkinnan perusteella voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä on

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) edellytetty sakokaivojen tyhjentämistä vähintään kerran vuodessa. Uuteen hajajätevesiasetukseen (157/2017) ei sisälly tällaista sääntelyä, mutta kunnan jätehuoltomääräyksissä voidaan edelleen määrätä vähimmäistyhjennysvälit jätevesisäiliöille. Jätehuoltoviranomainen päättää jätelain 91 ja 92 mukaisesti jätehuoltomääräysten antamisesta. Jätehuoltoviranomaisella on hajajätevesiasetuksen muutoksen takia mahdollisuus määritellä jätehuoltomääräyksissä erilaisia tarpeen mukaisia minimityhjennysvälejä erityyppisille järjestelmille ja jätevesille. Jätehuoltomääräyksiin on perusteltua sisällyttää jatkossakin vähimmäistyhjennysvälit, jotka ovat tarpeen asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi ja jätevesijärjestelmien käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi. Erityisesti wc-jätevesiä sisältävien jätevesijärjestelmien vähimmäistyhjennysvälejä määriteltäessä tulee jätelain 13.2 mukaisesti huolehtia, että jätteestä ja jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sako- ja umpikaivolietteiden vähimmäistyhjennysväleistä keskusteltiin jätehuoltoyksikön järjestämässä kokouksessa Kokouksessa oli paikalla kuntien ympäristönsuojelujen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajat. Kokouksen näkemys oli, että kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin voidaan esittää lievennys tyhjennysväleihin harmaavesilietteille, eli pesuvesilietteille joissa ei ole wc-jätevesiä. Kokouksen yhteinen näkemys oli, että lievennyksestä ei aiheuta ympäristöja terveyshaittaa. Kokouksen näkemys oli kuitenkin, että mustia jätevesiä, eli wc-jätevesiä, sisältävien järjestelmien tyhjennysvelvoitteita ei voida lieventää, koska silloin syntyisi ympäristö- ja terveyshaittaa. Lausunnot Alueellinen jätehuoltolautakunta päätti kokouksessaan pyytää lausunnot toimialueen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pirkanmaan ELY -keskukselta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä siitä, aiheuttaisiko harmaiden jätevesilietteiden kolmen vuoden vähimmäistyhjennysväli ympäristö- tai terveyshaittaa. Asiasta saatiin 13 lausuntoa mennessä. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan lausunto saapuu myöhässä, joten se esitetään kokouksessa. Lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteenä 1. Lausunnoista tehty koonti on liitteenä 2. Kangasalan, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Pirkkalan, Sastamalan ja Tampereen ympäristönsuojeluiden lausunnoissa todetaan, että esitetty muutos jätehuoltomääräyksiin ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa, koska tyhjennys pitää kuitenkin tehdä tarvittaessa ja vähintään kolmen vuoden välein. Nokian lausunnon mukaan asia tulee arvioida kiinteistökohtaisesti. Kangasalan lausunnon mukaan käymäläjätevettä sisältävien lietteiden tyhjennys on edelleen tehtävä vähintään kerran vuodessa.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan harmaiden jätevesien ympäristö- ja terveysvaikutukset riippuvat kiinteistön ympäristöolosuhteista, toiminnan laajuudesta ja jätevesien määrästä ja laadusta. Toimivasta ja kunnossa olevasta järjestelmästä ei ympäristö- ja terveyshaittaa yleensä synny. Jätevesikaivojen ylivuodoista ja hoitamattomista sakokaivoista voi aiheutua haittaa esimerkiksi pohjavesialueilla, asutuksen keskellä ja vesistöjen läheisyydessä. Erityisesti vanhoissa järjestelmissä, missä jätevesiä ei käsitellä maaperäkäsittelyllä, päästöt voivat lisääntyä lietteiden pitkistä tyhjennysväleistä. Siten kaivojen tyhjentäminen vähintään kolmen vuoden välein tai tarvittaessa on perusteltua. Lempäälän ja Vesilahden ympäristönsuojeluiden lausunnoissa todetaan, että jätevesijärjestelmien toimivuuden ehdottomana edellytyksenä on, että jätevesilietteiden poisto tehdään säännöllisesti ja riittävän usein kunkin laitevalmistajan laitekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Säännöllisellä ja riittävän usein toteutetulla lietteentyhjennyksellä voidaan varmistaa, ettei lietteiden sisältämä kiintoaines ja rasva pääse eteenpäin tukkimaan maaperäkäsittelykenttää tai aiheuttamaan vahinkoa laitepuhdistamon toiminnalle. Lempäälän ja Vesilahden lausunnoissa todetaan myös, että pelkästään harmaiden jätevesien käsittelyyn tarkoitettuja jätevesijärjestelmiä on etenkin vapaa-ajan asuntojen yhteydessä. Osaa vapaa-ajan asunnoista käytetään harvakseltaan ja harmaita jätevesiä syntyy vähäisiä määriä. Tällöin on ympäristönsuojelumielessäkin järkevää, että lietteitä ei tarvitse tyhjentää vuosittain ellei järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet erityisesti sitä edellytä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteaa lausunnossaan, että esitetty muutos kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin nähdään hyvänä asiana, koska saadun asiakas- ja urakoitsijapalautteen perusteella pelkästään harmaavesilietteiden vuosittainen tyhjennys ei ole välttämätön jätevesijärjestelmän toimivuuden kannalta. Samalla voidaan välttää tarpeettomia tyhjennyskäyntejä sekä niistä johtuvia kustannuksia. Virtain kaupungin lupapalvelulautakunnan ja Ruoveden kunnan ympäristölautakunnan lausuntojen mukaan kolmen vuoden tyhjennysväli on liian pitkä, jotta voitaisiin varmistua siitä, ettei lietteistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Pitkä tyhjennysväli saattaa johtaa säiliöiden täyttymiseen tai jätevesijärjestelmän toiminnan häiriintymiseen. Lisäksi tyhjennysvälin pidentäminen kolmeen vuoteen ja siitä seuraava mahdollinen lietteen tasalaatuisuuden heikentyminen voivat aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamon prosesseille. Lupapalvelulautakunta ja ympäristölautakunta ehdottavat, että jätehuoltomääräyksiä muutettaisiin siten, että tyhjennysväli olisi enintään kaksi vuotta. Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto (toimialue: Pirkkala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Vesilahti) ilmoittaa lausuntonaan,

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) että terveystarkastaja on tutustunut lausuntopyynnön mukana toimitettuihin asiakirjoihin ja toteaa, ettei Pirkkalan kunnan terveydensuojeluviranomaisella ole asiasta lausuttavaa. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti, etteivät anna lausuntoa asiasta. Muutokset jätehuoltomääräyksiin Suurin osa lausunnoista puoltaa kolmen vuoden vähimmäistyhjennysväliä jätevesijärjestelmille, joissa käsitellään vain harmaita jätevesiä. Lausunnoissa poikkeavan näkemyksen esittävät Virtain kaupungin lupapalvelulautakunta ja Ruoveden kunnan ympäristölautakunta. Näiden lausuntojen mukaan kolmen vuoden tyhjennysväli on liian pitkä, jotta voitaisiin varmistua siitä, ettei lietteistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Lausuntojen mukaan pitkä tyhjennysväli saattaa johtaa säiliöiden täyttymiseen tai jätevesijärjestelmän toiminnan häiriintymiseen. Lisäksi tyhjennysvälin pidentäminen kolmeen vuoteen ja siitä seuraava mahdollinen lietteen tasalaatuisuuden heikentyminen voivat aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamon prosesseille. Jätehuoltolautakunnan on syytä huomioida erityisesti Virtain kaupungin lupapalvelulautakunnan ja Ruoveden kunnan ympäristölautakunnan lausunnot, joiden mukaan harmaiden jätevesijärjestelmien tyhjennysväli tulisi olla enintään kaksi vuotta. Ympäristöoikeudessa vakiintuneen varovaisuusperiaatteen mukaisesti etukäteen ryhdytään toimenpiteisiin, joilla vältetään riskiä tai vaaraa ympäristölle. Tämä periaate, ja asiassa annetut lausunnot, huomioiden kunnallisten jätehuoltomääräysten 26 "Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsittelyyn" ensimmäiseen kappaleeseen voitaisiin lisätä teksti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden, pienpuhdistamojen lietetilojen ja muiden vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Jätehuoltolautakunnan on syytä selvittää tarkemmin miten jätehuoltomääräyksissä voitaisiin hoimioida kiinteistöjen erilaiset käyttötarkoitukset sekä erilaiset jätevesilaadut ja määrät. Tällä hetkellä jätehuoltolautakunnalla ei ole tarpeeksi tietoa laajempien muutoksien tekemiseen jätehuoltomääräyksiin. Alueellisen jätehuoltojaoston ( 12) hyväksymät jätehuoltomääräykset ovat liitteenä 3. Liitteessä 4 on koottuna ehdotetut muutokset jätehuoltomääräyksiin. 26 :n tyhjennysvälin muutos on ainoa ehdotettu muutos, jolla on vaikutusta jätehuollon järjestämiseen. Muut ehdotetut muutoksen koskevat termejä ja kuvailuja, jotka voidaan päivittää kuvaamaan tämän hetken tilannetta. Tiedoksi Toiminta-alueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) Liitteet 1 Liite 1 Lausunnot 2 LIITE 2 Koonti lausunnoista 3 LIITE 3 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 4 Liite 5_Lausunto_Orivesi 5 LIITE 4 Jätehuoltomääräysten päivitys HYVÄKSYTTY Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävillä Päätös on lähetetty sähköpostilla Tampere Jonna Koivumäki Hallintosihteeri

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) Kunnallisvalitus 5 Kunnallisvalitusohje Valitusosoitus Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna faksi: sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (7) Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.